31.5.2002

Käräjäoikeuden lopullinen päätös takavarikosta oli viivästynyt niin että väliaikainen takavarikko oli olut voimassa lähes kolme vuotta viisi kuukautta.

Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan todennut, että hallitusmuodon 16 §:n (969/195) mukaan jokaisella oli oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Saman pykälän 2 momentin säännöksessä oli turvattu muutoksenhakuoikeus jokaiselle kuuluvana perusoikeutena. Nykyisin vastaava säännökset olivat 1.3.2000 voimassa tulleen perustuslain (731/1999) 21 §:n 1 ja 2 momentissa. Saman lain22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 2 §:n mukaan turvaamistoimesta päätettäessä on riittävää, että hakija saattaa todennäköiseksi paremman oikeutensa takavarikoitavaan esineeseen tai omaisuuteen ja on olemassa vaara, että vastapuoli menettelee takavarikon kohteena olevan tavaran tai omaisuuden suhteen pykälässä mainituin tavoin hakijan oikeutta vaarantavalla tavalla. Saman luvun 5 §:n 1 momentin mukaan turvaamistointa koskeva hakemus on käsiteltävä kiireellisesti.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan väliaikainen turvaamistoimi voidaan myöntää sellaisissa kiireellisissä tapauksissa, joissa turvaamistoimen tarkoitus muutoin vaarantuisi. Se voidaan myöntää hakijan esittämän selvityksen perusteella ja varaamatta tässä vaiheessa vastapuolelletilaisuutta tulla kuulluksi. Kiireellisyys siis tekee oikeutetuksi poikkeamisen normaalista prosessuaalisesta oikeusturvatakeesta, molempien osapuolten kuulemisesta. Tämä seikka sekä se, että väliaikaisesta turvaamistoimenpiteestä ei ole muutoksenhakuoikeutta, edellyttää että ensi tilassa sen jälkeen kun tarvittava kuuleminen on toteutunut tehdään varsinainen turvaamistoimipäätös. Väliaikaisuuden rationahan on turvata hakijan oikeus siinä välitilassa kun vastapuolta ei vielä ole ehditty kuulla.

Varsinaisen turvaamistoimipäätöksen merkitys korostuu tilanteissa, joissa lopullisen ratkaisun saaminen pääasiaan saattaa pitkittyä.

Puheena olevassa tapauksessa käräjäoikeus oli antanut päätöksen lopullisesta turvaamistoimesta yli kolmen vuoden neljän kuukauden kuluttua väliaikaisen turvaamistoimen antamisesta, mikä käsittelyaika ei täytä turvaamistoimiasioiden käsittelylle asetettua kiireellisyyden vaatimusta. Lopullinen turvaamistoimipäätösolisi tullut tehdä huomattavasti nopeammin, heti vastaajan vastauksen saapumisen jälkeen tai viimeistään väliintulohakemukseen liittyneen kirjeenvaihdon päätyttyä.

Turvaamistoimiasia oli ollut kolmen eri tuomarin käsiteltävänä. Päätöksen lopullisesta turvaamistoimesta oli antanut käräjätuomari noin kahden vuoden neljän kuukauden kuluttua siitä, kun asia oli jaettu hänen käsiteltäväkseen. Pääasiallinen viipyminen oli siten tapahtunut asian ollessa viimeksi mainitun käräjätuomarin käsiteltävänä. Mainittu käräjätuomari ei ollut esittänyt hyväksyttäviä perusteita sille, miksi hän ei saatuaan asian käsiteltäväkseen tehnyt turvaamistoimesta päätöstä aikaisemmin.

Apulaisoikeuskansleri on päätöksessään kiinnittänyt käräjäoikeuden huomiota turvaamistoimiasioiden käsittelyn edellyttämään joutuisuuteen. Käräjätuomareiden vaihtumisen yhteydessäkin tulisi pyrkiä järjestämään menettely siten, ettei kiireellisinä käsiteltävien asioiden käsittely viivästy.

Samalla apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt käräjätuomarin huomiota siihen, että turvaamistointa koskevat hakemukset on käsiteltävä kiireellisesti ja että hänen olisi väliaikaisesta turvaamistoimesta tullut edetä lopulliseen turvaamistoimeen tapahtunutta huomattavasti nopeammin. Käräjätuomarin menettelyä arvioidessa apulaisoikeuskansleri on ottanut huomioon sen, että lopullisen turvaamistoimipäätöksen aiheeton viipyminen ei ole kuitenkaan johtunut pelkästään kyseisen käräjätuomarin menettelystä.