07.11.2002
Esitutkinta - Viivästyminen - Poliisirikos
| Diaarinumero: | 988/1/01 |
|---|---|
| Antopäivä: | 07.11.2002 |
| Ratkaisija: | AOK |
Viivyttely poliisirikoksen tutkinnassa
Esitutkintalain 14 §:n 2 momentin mukaan syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana poliisimiesten tekemäksi väitetyn rikoksen esitutkinnassa.
Kantelija arvosteli poliisilaitosta siitä, että ilmoitus toimivaltaiselle syyttäjäyksikölle tutkinnanjohtajan määräämiseksi oli tehty vasta noin vuoden kuluttua tutkintapyynnön tekemisestä.
Poliisilaitos perusteli menettelyään sillä, että asiassa oli jääty odottamaan käräjäoikeuden päätöstä samaan tapahtumakokonaisuuteen liittyvässä asiassa jossa tutkintapyynnön tekijä oli rikoksesta epäillyn asemassa. Poliisilaitos viittasi myös siihen, että oli "syntynyt epätietoisuutta siitä, mitä tutkintapyynnön tekijä loppujen lopuksi halusi".
Apulaisoikeuskansleri katsoi päätöksessään, etteivät poliisilaitoksen menettelylleen esittämät perusteet kestä kriittistä tarkastelua.
Poliisirikosten tutkinnasta annettujen säännösten taustalla on ajatus siitä, että luottamus esitutkinnan puolueettomuuteen vaarantuu helposti, mikäli rikoksesta epäilty kuuluu tutkinnan toimittavaan organisaatioon. Sen vuoksi on säädetty, että syyttäjät toimivat tutkinnanjohtajina tällaisissa asioissa. Järjestelmän toimivuuden kannalta on perusasia, että poliisirikosasiat myös todellisuudessa ohjautuvat tähän niitä varten luotuun järjestelmään. Poliisilla ei ole tässä suhteessa harkintavaltaa.
Esitutkintalain 14 §:n 2 momentin esitöissä on määritelty tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän tärkeimmäksi tehtäväksi seurata esitutkinnan edistymistä. Syyttäjän tehtävänä on mm. arvioida, onko esimerkiksi ennen esitutkinnan toimittamista koskevan päätöksen tekemistä aiheellista odottaa samaan tapahtumakokonaisuuteen liittyvän asian käsittelyä tuomioistuimessa. Tällaisen arvion tekeminen ei kuulu poliisirikosasioissa poliisille itselleen, muuten koko näitä rikoksia varten luotu järjestelmä romuttuu. Erityisen ongelmallista yleisen uskottavuuden kannalta tällainen menettely on tilanteissa, joissa tutkintapyyntö kohdistuu sen vastaanottaneessa poliisilaitoksessa työskenteleviin poliisimiehiin.
Se seikka, että esitettyä tutkintapyyntöä pidetään joltain osin tulkinnanvaraisena, ei ole hyväksyttävä peruste sille, että syyttäjälle tehtävä ilmoitus jätetään odottamaan epämääräiseksi ajaksi. Tutkintapyynnön tekijälle tulee tarvittaessa varata tilaisuus täydentää sitä.
Apulaisoikeuskansleri saattoi käsityksensä esitutkintalain vastaisesta viivyttelystä poliisirikosta koskevan ilmoituksen tekemisessä syyttäjälle rikosasioiden tutkinnasta poliisilaitoksella vastaavan komisarion tietoon.