08.08.2001

Erivapaus - Virkamies

Kysymys erivapauspäätöksen ulottuvuudesta

Oikeuskansleri Paavo Nikulan lausunto opetusministeriölle 8.8.2001, dnro 30/20/01

LAUSUNTOPYYNTÖ

Opetusministeriö on 24.7.2001 päivätyssä kirjeessään esittänyt, että opetusministeriössä on täytettävänä ministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston osastopäällikkönä toimivan ylijohtajan määräaikainen virka viran edellisen haltijan tultua nimitetyksi ministeriön kansliapäälliköksi.

Määräajassa virkaan on ilmoittautunut muun muassa henkilö, joka ei täytä valtioneuvoston ohjesäännön 29 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja opetusministeriöstä annetun asetuksen (162/1997) 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa asetettua vaatimusta, jonka mukaan virkaan vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Asianomainen henkilö on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon ja täyttää kysymyksessä olevan viran muut kelpoisuusehdot, jotka ovat perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.

Valtioneuvosto oli 19.1.1995 myöntänyt kysymyksessä olevalle henkilölle erivapauden opetushallituksen pääjohtajan viran yhtenä kelpoisuusehtona olevasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Henkilö oli vuonna 1991 nimitetty erivapauden nojalla opetushallituksen hallintojohtajan virkaan.

Opetushallituksen pääjohtajan virka on ns. erittelyvirka, kuten myös nyt täytettävänä oleva osastopäällikkönä toimivan ylijohtajan virka. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että erivapauden saanut voi vedota saamaansa erivapauteen myös myöhemmin vastaavaa virkaa täytettäessä, ellei asianomaisia säännöksiä ole kyseisessä suhteessa muutettu.

Opetusministeriö on tiedustellut, onko ministeriön ylijohtajan ja opetushallituksen pääjohtajan virkoja pidettävä vastaavina virkoina, jolloin vuonna 1995 annettu erivapaus on voimassa ylemmän korkeakoulututkinnon osalta myös nyt täytettävänä olevan viran kohdalla.

LAUSUNTO

Lausuntonani esitän seuraavaa.

Harkittaessa opetushallituksen pääjohtajan viran ja opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston osastopäällikkönä toimivan ylijohtajan viran vastaavuutta totean ensinnäkin, että molemmat virat kuuluvat samalle hallinnonalalle ja että ne lisäksi liittyvät koulutukseen ja opetukseen, tosin siten, että opetusministeriön ko. viran alasta opetus- ja koulutus muodostavat vain osan. Edelleen totean, että opetushallituksesta annetun asetuksen (183/1991) 14 §:n ja opetusministeriön työjärjestyksen (483/2000) 23 §:n mukaan kummankin viran haltijan tehtäviin kuuluu johtaminen ja valvominen. Virkojen haltijoiden tehtävien sisältö on siten näiltä osin samanlainen.

Toisaalta opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston päällikön virkatehtäviin kuuluvat myös esittelyt ministeriössä sekä valtioneuvoston yleisistunnossa. Ministeriön ko. osaston toimiala on laajempi kuin opetushallituksen käsittäen mm. yliopistot ja yliopisto-opinnot, tieteellisen tutkimuksen sekä arkistotoimen. Ministeriön osaston toiminta- ja johtotapaan vaikuttavat lakisääteisten tehtävien ohella vastuu hallinnonalan eri toimintojen kehittämisen valmistelusta ja täytäntöönpanosta osana valtioneuvoston kokonaisuutta ja poliittisesti vastuunalaisen ministerin johdolla.

Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa todetaan (Kulla, Viran täyttö, Tampere 1999, s. 134), että erivapaus ei ole sidoksissa tiettyyn virantäyttöön, vaan erivapauden saanut voi vedota siihen myöhemmin, mutta näin on vain täytettäessä vastaavaa virkaa. Esimerkkeinä on mainittu virastossa olevat saman nimiset kelpoisuusvaatimuksiltaan yhtenevät virat sekä virkatyypit, kuten lääninhallitusten tietyt virat.

Nyt esillä olevassa tapauksessa kyse on saman hallinnonalan, mutta toimintaperiaatteiltaan ja rakenteeltaan erilaisten virastokokonaisuuksien, jotka lisäksi ovat horisontaalisesti eri tasoilla, johtavista viroista. Niiden tehtäväalat eivät myöskään ole sillä tavoin samanlaiset, että voitaisiin puhua erivapauden ulottuvuuden kannalta vastaavista viroista. Näin ollen päädyn siihen, että kysymyksessä olevalle henkilölle 19.1.1995 myönnetty erivapaus opetushallituksen pääjohtajan virkaan vaadittavasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta ei ole voimassa sanotun tutkinnon osalta nyt täytettävänä olevan opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikkaosaston osastopäällikkönä toimivan ylijohtajan kohdalla.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.