10.05.2001

Valtioneuvoston kirjelmä - Viipyminen

Sopimusehdotusta koskevan kirjelmän viipyminen

Valtioneuvosto oli valtiopäiväjärjestyksen 54 b §:ään (perustuslain 96 §) viitaten 22.7.1999 ulkoasiainministeriön esittelystä lähettänyt eduskunnalle kirjelmän Euroopan yhteisön komission ehdotuksesta Euroopan yhteisön ja Israelin valtion väliseksi sopimukseksi OECD:n hyvän laboratoriokäytännön periaatteiden ja niiden noudattamisen seurantaa koskevien ohjelmien vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä ehdotuksesta laaditun muistion (U22/1999 vp).

Käsitellessään 8.9.1999 kysymyksessä olevaa kirjelmää eduskunnan suuri valiokunta oli todennut, että komission ehdotus ko. sopimukseksi oli hyväksytty Euroopan unionin neuvostossa 19.7.1999, jolloin valtiopäiväjärjestyksen 54 d §:n mukaan asian käsittely valiokunnassa on jo rauennut.

Valiokunta oli tämän jälkeen todennut, ettei valtioneuvosto ollut asiassa toiminut valtiopäiväjärjestyksen 54 b §:n edellyttämällä tavalla, mitä oli pidettävä vakavana laiminlyöntinä. Valiokunta saattoi asian pöytäkirjanotteella valtioneuvoston oikeuskanslerin tietoon.

Ratkaisussaan 10.5.2001 oikeuskansleri esitti käsityksensä, jonka mukaan hallituksen ja eduskunnan vuorovaikutusta Euroopan unionissa päätettävissä asioissa sääntelevien säännösten tarkoituksena on erityisesti ollut varmistaa, että eduskunta saa mahdollisuuden vaikuttaa Suomea edustavan ministerin toimintaan, kun Euroopan unionin neuvostossa päätetään uusista säädöksistä ja niihin verrattavista velvoitteista. Valtioneuvostolle asetettu velvoite toimittaa viipymättä eduskunnalle ehdotus Euroopan unionin neuvostossa päätettäväksi säädökseksi, sopimukseksi ja muuksi toimeksi on oikeudellinen velvoite, joka valtioneuvoston on otettava huomioon sekä toiminnassaan maan sisäisesti että Euroopan unionin toimielimissä.

Tämän velvoitteen täyttäminen edellyttää, että vastuuministeriö välittömästi säädösehdotuksen saavuttua selvittää, onko ehdotus saatettava eduskunnan käsiteltäväksi ja myös sen käsittelyaikatauluun Euroopan unionissa. Ulkoasiainministeriön viittaus eduskunnan kesälomaan ei riitä perusteeksi asian viipymiselle, koska eduskunta järjestää työskentelynsä itse ja tarvitsee sille perustuslain mukaan kuuluvat tiedot oikeassa ajassa. Ehdotuksen suomenkielisen ja ruotsinkielisen version puuttuminen ei myöskään saa olla esteenä eduskunnan asianmukaiselle informoimiselle. Joka tapauksessa päätös niiden odottamisesta olisi edellyttänyt neuvoston käsittelyaikataulun selvittämistä. Ulkoasiainministeriö ei ollut toiminut näiden velvollisuuksiensa mukaisesti niin määrätietoisesti kuin olisi ollut mahdollista. Laiminlyönnin seurauksena eduskunta oli asetettu tapahtuneiden tosiasioiden eteen, koska Euroopan neuvosto oli tehnyt päätöksen sopimusehdotuksesta sen käsittelyn ollessa vielä kesken Suomen eduskunnassa.

Tässä yhteydessä on vielä huomattava, että kysymys ei ole ainoastaan tästä yksittäistapauksesta, koska Euroopan unionissa tapahtuneen kehityksen myötä vastaavanlaiset tilanteet sopimusasioissa saattavat lisääntyä, joten ministeriöiden toimintaa tulisi tältä osin edelleen kehittää.

Huomioon ottaen, mitä selvityksessä on kokonaisuudessaan ilmennyt, oikeuskansleri katsoi, ettei asia antanut aihetta muihin toimenpiteisiin kuin siihen, että viitaten edellä esitettyyn hän kiinnitti Ulkoasiainministeriön huomiota tiedoksiantovelvollisuutta koskeviin säännöksiin sisältyvän oikeudellisen velvoitteen tarkkaan ja asianmukaiseen noudattamiseen sekä sen vaatimien mahdollisten varaumien käyttämiseen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.