03.05.2001

Poliisi - Kotietsintä - Perusoikeus

Kotietsintämääräyksen muotoasusta

Kaksi rikosylikonstaapelia ja vanhempi rikoskonstaapeli keskusrikospoliisista olivat saapuneet kantelijan omakotitaloasuntoon suorittamaan kotietsinnän runsaan kuukauden kuluttua sen jälkeen, kun kantelijan avomies oli pidätetty ja myöhemmin vangittu epäiltynä ammattimaisesta kätkemisrikoksesta. Kantelija ei suostunut päästämään poliisimiehiä asuntoon sisälle, koska heillä ei ollut esittää pidättämiseen oikeutetun virkamiehen, tässä tapauksessa esimiehensä rikoskomisarion, antamaa kotietsintämääräystä kirjallisena. Poliisimiehet olivat poistuneet poliisiasemalle noutamaan esimieheltään kirjallisen kotietsintämääräyksen vasta sen jälkeen, kun kantelija oli puhelimitse ottanut yhteyttä asianajajaan.

Apulaisoikeuskansleri totesi kantelun johdosta antamassaan päätöksessä, että kotirauha on perustuslaissa taattu perusoikeus, jonka rajoittavia säännöksiä on tulkittava ahtaasti. Näin ollen kotietsinnän osalta on syytä noudattaa pakkokeinolain säätämiä muotovaatimuksia, joihin kuuluu muun muassa vaatimus kotietsintämääräyksen kirjallisesta muodosta, muissa kuin kiireellisissä tapauksissa. Poikkeuksia tuosta pääsäännöstä voidaan sallia vain perustelluista syistä, joihin ei voida lukea pelkkiä mukavuusnäkökohtia. Myös virkavastuuseen ja poliisin työnjohtoon liittyvät näkökohdat puoltavat mainittua tulkintaohjetta.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.