Poliisin menettely mielenosoituksen yhteydessä ja henkilön säilöönottamisessa
- Asiasanat
- Mielenosoitus, Kiinniottaminen, Säilöönotto
- Tapausvuosi
- 1999
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 1266/1/98
- Ratkaisija
- Apulaisoikeuskansleri
Kantelussa oli arvosteltu poliisin menettelyä sotilasparaatin aikana pidettyä mielenosoitusta kohtaan. Kantelija ja eräs toinen mies olivat osoittanut mieltään pitämällä koholla banderollia, jossa oli teksti "Sotilassaappaat pois sivistyskaupungista". Kantelija oli jättänyt hyvissä ajoin poliisilaitokselle ilmoituksen mielenosoituksesta, ja miehet olivat seisseet ääneti yleisölle varatulla alueella. Miehet olivat kieltäytyneet noudattamasta ylikonstaapelin antamaa poistumiskehotusta, jolloin heidät oli voimakeinoin otettu kiinni ja viety poliisilaitokselle säilöön viideksi tunniksi. Poliisilaitoksella kantelija oli sijoitettu valottomaan, likaiseen päihtyneiden säilytystilaan.
Apulaisoikeuskanslerin selvityspyynnön johdosta asiassa oli toimitettu esitutkinta, jossa oli kuultu syylliseksi epäiltynä seitsemää poliisimiestä ja yhtä vartijaa.
Poliisista paraatitilaisuuden yleisjohtajaksi määrätty komisario oli antanut poliisimiehille mielenosoituksia koskevat ohjeet. Ohjeiden mukaan mielenosoituksessa ei muun muassa saanut esittää epäasiallisia julisteita. Komisario oli määrännyt kiinniotetut mielenosoittajat pidettäväksi säilössä kunnes paraatitilaisuus oli ohi, koska heidän oli entisyytensä takia syytä epäillä jatkavan paraatin häiritsemistä.
Paraatitilaisuuden aikana kenttäjohtajana toiminut ylikonstaapeli oli määrännyt mielenosoittajat poistumaan, koska hän oli katsonut banderollin tekstin olleen sellainen, ettei se ollut sopiva esitettäväksi kyseisessä paikassa, varsin lähellä paraatin kutsuvierasaitiota. Komisarion käsityksen mukaan ylikonstaapeli oli antanut poistumiskäskyn, koska miehet olivat tulleet niin lähelle kutsuvierasaitiota, että se häiritsi tilaisuutta ja koska oli oletettavissa, että he alkaisivat mahdollisesti metelöidä. Poliisin mukaan poistumiskäskyn, kiinniottamisen ja säilössä pitämisen perusteena olivat olleet poliisilain 20 §:n 2 ja 3 momentin säännökset. Kaksi poliisimiestä oli avustanut ylikonstaapelia mielenosoittajien viemisessä poliisiautoon. Poliisiautolla paikalle tulleet toiset kaksi poliisimiestä olivat vieneet mielenosoittajat poliisilaitokselle, jossa vartija oli tarkastanut miehet ja sijoittanut heidät vääriin, päihtyneiden säilytystiloihin. Toinen poliisimiehistä oli kirjannut miesten kiinnioton käyttäen vääriä lomakkeita ja tietokantaa. Toista mielenosoittajaa myöhemmin kuulustellut vanhempi rikoskonstaapeli oli katsonut, että mies ei tarvinnut kenkiä kuulustelutilanteessa.
Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa todettiin, että mielenosoituksissa on kyse perusoikeutena turvattujen kokoontumis- ja sananvapauden käyttämisestä. Ratkaisun mukaan komisarion antamat mielenosoituksia koskeneet ohjeet olivat saattaneet vaarantaa mielenosoitusoikeuden ja sananvapauden toteutumisen. Erityisesti kielto esittää epäasiallisia julisteita ei ole sopusoinnussa mielenosoitus- ja sananvapautta koskevien periaatteiden kanssa. Komisarion määräys mielenosoittajien säilössä pitämisestä oli perustunut hänen tietoihinsa miesten aikaisemmasta toiminnasta. Kiinniottoaika oli muodostunut tarpeettoman pitkäksi.
Ratkaisussa katsottiin, että mielenosoituksessa esitetty kannanotto oli osaltaan vaikuttanut ylikonstaapelin toimintaan. Mielenosoituksessa esitetyt näkemykset sinänsä eivät saa vaikuttaa poliisin menettelyyn, eikä banderollin teksti ollut sisällöltään lain tai hyvän tavan vastainen. Saadun selvityksen perusteella mielenosoittajien ei voitu päätellä aiheuttaneen häiriötä paraatitilaisuudelle tai sitä kutsuvierasaitiossa seuranneille. Näin ollen voitiin pitää kyseenalaisena, oliko ylikonstaapelilla oikeutta antaa mielenosoittajille poistumiskäskyä tai ainakaan määrätä näitä kiinniotettaviksi huomioon ottaen poliisilain 20 §:n 2 ja 3 momentin säännökset.
Poliisilaitoksella mielenosoittajat säilytystiloihin laittaneen vartijan olisi tullut varmistaa, että miehet viedään oikeisiin tiloihin. Ratkaisussa todettiin, että yleensäkään lattiasta märän tai valoiltaan viallisen sellin käyttämistä päihtyneiden säilytystilana ei voida pitää asianmukaisena.
Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa huomautettiin virheellisestä menettelystä komisariota mielenosoituksia koskevien ohjeiden antamisessa ja säilöönottoon määräämisessä, ylikonstaapelia menettelystä paikalta poistamis- ja kiinniottotilanteessa sekä vartijaa toiminnasta säilöönlaitossa ja päihtyneiden kiinniottotilojen käyttämisessä.
Lisäksi kiinnitettiin poliisilaitoksen huomiota siihen, että henkilökunnalle järjestetään tarpeellista ohjausta tämänkaltaisia tilanteita varten. Kysymys on kokoontumis- ja sananvapautta turvaavien säännösten soveltamisesta mielenosoitusten yhteydessä sekä kiinniotettujen asianmukaisesta kohtelusta. Edelleen vanhemman konstaapelin huomiota kiinnitettiin huolellisuuteen kirjaamistehtävien suorittamisessa ja vanhemman rikoskonstaapelin huomiota kuulusteltavien asianmukaiseen kohteluun.
Mielenosoittajien poliisiautoon viemisessä avustaneiden poliisimiesten ei katsottu menetelleen virheellisesti. He olivat menneet avustamaan tilaisuuden kenttäjohtajana toiminutta ylikonstaapelia huomattuaan tämän ehkä tarvitsevan apua.