05.10.1998

Ympäristöviranomaisten menettely - Suojeluohjelman valmistelu ym. - Natura 2000 -ohjelma

Ympäristöviranomaisten menettely ja Natura 2000 -ohjelma

Oikeuskansleri on ratkaissut joukon Natura 2000 -ohjelmaan liittyviä kanteluita. Maanomistajia kaiversi pääasiassa Natura-ehdotukseen liittynyt puutteellisena pidetty kuulemismenettely ja tapa, jolla ehdotukseen liittyneitä asiakirjoja annettiin tiedoksi. Oikeuskansleri on kiinnittänyt ympäristöviranomaisten huomiota huolellisuuteen suojelukohteiden esittelyssä sekä asiakirjajulkisuutta koskevien säännösten noudattamisessa.

1 KIRJOITUKSENNE

Kirjoitus 17.2.1998

Oikeuskanslerille osoittamassanne kirjoituksessa Te olette kertonut, että omistamaanne maata oli otettu ehdolle valmisteilla olevaan Natura 2000 -verkostoon. Asiasta ei ollut kerrottu etukäteen eikä ympäristökeskuksesta ollut muutenkaan otettu yhteyttä. Olitte turhaan pyytänyt ympäristökeskukselta tarkempia tietoja niistä nimenomaisista suojeluarvoista, joita tilallanne on. Tietoja olisitte tarvinnut tekemäänne muistutusta varten. Sittemmin ympäristökeskuksessa oli laadittu muistutuksen johdosta vastine, joka oli julistettu salaiseksi.

Olette tiedustellut, oliko Natura-verkostoehdotuksen valmistelussa menetelty lain mukaisesti ja oliko siinä otettu huomioon myös Euroopan yhteisön luontodirektiivin 92/43/ETY vaatimukset mm. paikallisista olosuhteista.

Kirjoitus 28.4.1998

Lisäkirjoituksessa olette kertonut, että valmisteluun liittyvät keskeiset asiakirjat olivat edelleen ympäristöviranomaisten hallussa eikä niitä ollut kuulemistilaisuuksissa ja maanomistajille toimitetuissa vastineissa. Tällaisia asiakirjoja ovat tietolomakkeet, jotka ko. direktiivin mukaan sisältävät kaikki tiedot suojeltavista kasvi- ja eläinlajeista sekä luontotyypeistä. Mielestänne tämä tarkoittaa kaksien asiakirjojen olemassaoloa; toiset esiteltiin kuulemistilaisuuksissa ja toiset lähetetään Euroopan yhteisöjen komissiolle. Tietolomakkeet ovat koko Natura-hankkeen keskeisimmät asiakirjat niiden sisältämien tietojen vuoksi. Ilman niitä muistutusten ja valitusten teko lajeja ja luontotyyppejä koskevista ympäristöviranomaisten väitteistä on mahdotonta. Maanomistajalle ei ole varattu todellista tilaisuutta esittää mielipidettään, joka voisi vaikuttaa asian ratkaisuun.

Olette myös huomauttanut, että ette ollut saanut tietoa siitä, kuka oli suorittanut alueenne inventoinnin ja milloin se oli tapahtunut.

Pyydätte oikeuskansleria selvittämään, olivatko ympäristöministeriö tai ympäristökeskukset rikkoneet hallintomenettelylakia tai muita lakeja verkostoehdotusta valmistellessaan. Kirjoitukseen olette liittänyt jäljennöksen vastineesta.

Kirjoitus 15.7.1998

Tähän lisäkirjoitukseen olette liittänyt jäljennökset kuulemiseen liittyvästä tietolomakkeesta, kartasta ja niistä tietolomakkeista, joita asiassa olisi tullut käyttää (liitteet 1-3), sekä lausunut seuraavaa.

Kuulemisen aikana ette ollut saanut tarkkaa tilakohtaista tietoa. Olette viitannut korkeimman hallinto-oikeuden 1.7.1998 antamaan päätökseen, jonka mukaan tiedot tulee maanomistajalle antaa, ja luonnonsuojelulain 64 §:ään sekä hallintomenettelylain 15 ja 17 §:ään, joiden mukaan tietojen tulee olla saatavilla kuulemisaikana ilman, että maanomistaja joutuu niitä pyytelemään. Mielestänne kuulemista ei ollut toimitettu laillisesti.

Puheena olevat tietolomakkeet ovat sellaisia, joihin olisi tullut kerätä tiedot suojelun perusteista maanomistajakohtaisesti. Ne olivat olleet olemassa jo vuodesta 1994. Näitä asiakirjoja ei ollut esillä kuulemisen yhteydessä eikä niitä ole esitetty sen jälkeenkään. Nämä olisivat olleet niitä tietoja, joita maanomistajille olisi tullut antaa pyytämättäkin.

Huomautatte, että Natura-ohjeiden mukaan pakollisia tietoja ovat mm. Natura-kohteiden arviointi niiden edustavuuden ja merkittävyyden kannalta. Nämä tiedot löytyvät tietolomakkeista. Suomalaisille kuuluu Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisina yhtäläinen oikeus tietojen saamiseen kuin muidenkin jäsenvaltioiden kansalaisille. Tähän liittyen olette vielä huomauttanut, että Suomessa on Naturan osalta luontodirektiiviä tiukempi lainsäädäntö. Luonnonsuojelulain mukainen heikentämiskielto on tiukempi kuin luontodirektiivi edellyttää. Tämäkin asettaa suomalaiset muiden jäsenvaltioiden kansalaisia heikompaan asemaan.

Kirjoitus 1.10.1998

Tässä lisäkirjoituksessa olette vielä kiinnittänyt huomiota siihen, että Natura 2000 -verkostoon ehdotetuilta alueilta oli laadittu tietolomake, jossa oli osaksi käytetty yksinomaan englannin ja latinan kieltä. Näitä tietolomakkeita ei ollut aikaisemmin annettu maanomistajien nähtäväksi. Valtioneuvoston päätöksen antamisen jälkeen julkipannuissa asiakirjoissa on ympäristöministeriön tai alueellisten ympäristökeskusten laatimia suomenkielisiä tietolomakkeita, jotka on päivitetty syyskuulle 1998 asti, joten ne eivät ole voineet olla käytettävissä valtioneuvoston päätöstä tehtäessä.

Vieraskieliset tietolomakkeet ovat ns. EU-tietolomakkeita. Niissä on maanomistajan kannalta olennaista tietoa, koska ne sisältävät perustelut, joiden nojalla alueita esitetään Natura-kohteiksi. Kielilainsäädäntö edellyttää, että asiakirjat ovat suomen kielellä. Asiakirjojen olisi tullut olla nähtävillä jo muistutusten tekovaiheessa, jolloin maanomistajat olisivat voineet ottaa kantaa niiden sisältämiin tietoihin. Suomenkieliset tietolomakkeet poikkeavat monissa kohdin maanomistajille lähetetyistä asiakirjoista. Valtioneuvoston päätös on katkaissut hallintomenettelyn asiassa, koska asianosaisilla on valitusoikeus. Maanomistajilla ei ole ollut mahdollisuutta lausua mieltään selostuksista, jotka on laadittu valtioneuvoston päätöksen jälkeen.

2 KANTELUASIAN SIIRTO

Sittemmin on käynyt ilmi, että Te olette toimittanut samasanaiset kirjoitukset myös eduskunnan oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies on 11.5.1998 päivätyllä kirjeellään siirtänyt nuo kirjoitukset oikeuskanslerin käsiteltäviksi. Kirjoituksia on seurannut oikeusasiamiehen kansliaan hankittu Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen vapaamuotoinen kommentti kirjoituksen 17.2.1998 johdosta ja jäljennös tekemästänne muistutuksesta.

3 KÄYTÖSSÄ OLLUT SELVITYS

Käsillä ovat kantelu- ja siirtoasiakirjojen lisäksi olleet mm.:

1) jäljennös korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä 1.7.1998 nro 1276 ja sen perusteena olevat asiakirjat dnro 1139/1/98, 2) ympäristöministerin 15.7.1998 päivätyllä kirjeellään dnro 10/032/98 ja sen liitteillä antama selvitys M.S:n kanteluun dnro 433/1/98, jossa on kysymys mm. kaksien asiakirjojen olemassaolosta, ja 3) valtioneuvoston yleisistunnon esityslista, jonka liitteenä olleen päätösehdotuksen pohjalta valtioneuvosto on ympäristöministeriön esittelystä 20.8.1998 hyväksynyt Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostoa koskevan Suomen ehdotuksen.

Edellä mainitussa ympäristöministeriön selvityksessä 15.7.1998 on yleisesti ja seikkaperäisesti selvitelty eri lomakkeiden käyttöä ynnä muita seikkoja. Selvitys soveltuu tältä osin vastaukseksi myös Teidän kanteluunne. Sen vuoksi en ole hankkinut erikseen selvitystä kantelunne johdosta, vaan lähetän tiedoksenne jäljennöksen tuosta selvityksestä.

- - - - - -

Ympäristöministeriö on puheena olevassa 15.7.1998 päivätyssä selvityksessään esittänyt muun muassa seuraavaa (ote kirjeestäni 5.10.1998 M.S:lle, dnro 433/1/98):

Ilmoituslomake ja tietokanta

Asianosaisten kuulemisessa käytetty ns. tietolomake perustuu Euroopan yhteisöjen komission 18.12.1996 tekemään päätökseen K(96)3960 ehdotettujen Natura 2000 -alueiden ilmoituslomakkeista. Jäsenvaltioiden on käytettävä näitä ilmoituslomakkeita toimittaessaan komissiolle ns. kansallisen luettelon eli Natura-alueiden luettelon, jota tarkoitetaan luontodirektiivin 92/43/ETY 4 artiklan 12 kohdan ensimmäisessä alakohdassa. Komissio on toimittanut kaikille jäsenmaille ns. tietokannan päätöksessä edellytettyjen atk-tietojen tallennusta ja toimittamista varten. Ilmoituslomake on mainittuun tietokantaan tallennettu tieto, joka voidaan tulostaa ilmoituslomakkeiden muotoon paperille. Tietolomake ja ilmoituslomake ovat sama asia, mutta niiden tulostus on tehty eri tavoin.

Suomessa meneillään oleva Natura-verkoston 1 vaiheen valmistelu on em. kansallisen luettelon valmistelua. Komissio edellyttää, että valtioneuvoston hyväksymä Suomen ehdotus eli kansallinen luettelo toimitetaan komissiolle mainitussa tietokantaja ilmoituslomakemuodossa.

Ilmoituslomakkeen merkitys Natura-verkoston laadinnassa ylikansallisella tasolla

Ilmoituslomakkeen tietoja käytetään verkoston ylikansallisen 2 vaiheen valmistelussa. Komission asiantuntijat arvioivat luontodirektiivin liitteen III (2 vaiheen) kriteereiden mukaisesti kansallisia ehdotuksia siltä osin kuin alueiden valinta perustuu po. direktiiviin. Komissio lähettää kansalliset luettelot Euroopan ympäristökeskuksen teemakeskukseen, joka tekee alustavan arvion ehdotuksesta. Arviointi suoritetaan tietokannasta toimitettujen tietojen perusteella.

Ilmoituslomake yksittäisestä Natura-alueesta tietokannasta tulostetussa lomakemuodossa on aina yli 10 sivun mittainen. Suuri osa tiedoista, kuten luontotyypit, on lomakkeilla vain koodimuodossa. Lomake koostuu numero- ja kirjainkoodeista, joiden ymmärtäminen edellyttää avuksi komission päätöstä lukuisine liitteineen. Ilmoituslomakkeita on voitu tähän asti tulostaa vain englanninkielisinä.

Kuulemisessa käytetty tietolomake

Koodikieliset ilmoituslomakkeet eivät vaikeaselkoisuutensa vuoksi ole soveltuneet käytettäväksi asianosaisten kuulemisessa. Käsityksenään ympäristöministeriö on esittänyt, että asianosaisille on annettu kuulemisen toteuttamiseksi riittävät tiedot ko. asiasta, jotta he ovat voineet tehdä muistutuksensa hallintomenettelylain 15 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Jos kuulemisessa olisi käytetty ilmoituslomakkeita, ei kuulemisen olisi voitu katsoa täyttäneen hyvän hallintotavan edellytyksiä ja kuulemisen ei siten voitaisi katsoa tapahtuneen asianmukaisesti.

Tästä syystä oli asianosaisten kuulemista 7.4. - 6.6.1997 varten menetelty niin, että tietokannasta tehtiin tulostus, jossa poimittiin tietokannasta mahdollisimman luettavassa muodossa alueen Natura-verkostoon valinnan perusteena olevat tiedot. Näitä tietoja ovat mm. luontotyypit ja lajit. Luontotyyppi- ja lajistotiedot tulostettiin siten, että koodien sijasta käytettiin niiden suomenkielisiä nimiä, jotta asianosaisella oli mahdollisuus ottaa kantaa selkeään suomenkieliseen aineistoon. Kyseessä oli siten tietokannan sen hetken tallennettujen tietojen tulostus mahdollisimman ymmärrettävässä muodossa. Ministeriö on kiistänyt, että kaksia tietolomakeasiakirjoja olisi kirjoituksessanne tarkoitetulla tavalla olemassa.

Selvityksessä on todettu, että alueiden valinta Natura-verkostoon on perustunut siihen, että alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteessä I tarkoitetut luontotyypit ja liitteessä II tarkoitetut lajit tai lintudirektiivin liitteessä I tarkoitetut lajit ja muutkin muuttavat lajit. Ministeriö on katsonut, että koska em. luontotyypit ja lajit on ilmoitettu asianosaisten kuulemisessa, asianosaisilla on ollut käytössään se aineisto, johon päätös perustuu.

Suomen velvoitteet Euroopan yhteisön lainsäädännön perusteella

Selvityksessä on viitattu lintudirektiivin 4 artiklan 1 kohtaan ja luontodirektiivin 3 artiklan 2 kohtaan, jotka koskevat alueiden ilmoittamista tai esittämistä Natura-verkostoon, sekä selostettu komissiota avustavan komitean kannanottoja siitä, miten yhteisön tärkeinä pitämiksi ehdotettuja alueita arvioidaan luonnonmaantieteellisellä tasolla.

Tietokannan täydentäminen

Selvityksessä on todettu, että verkostoehdotuksen jatkovalmistelun yhteydessä oli havaittu, että useita alueita koskevista tiedoista puuttui luontotyyppejä ja lajeja. Näiltä osin tietokantaan oli tehty asianmukaiset tarkistukset. Ympäristöministeriön 30.10.1997 antaman ohjeen mukaan luontotyyppejä ja lajeja koskevia täydennyksiä oli merkitty vain valtion omistamien alueiden osalta sekä niiden alueiden osalta, joista on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelulain mukaisia suojelualueita valtioneuvoston aiemmin hyväksymien valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien mukaisesti. Näiltä osin täydentäminen ei ole vaikuttanut maanomistajan oikeusasemaan, koska suojelun sisältö ja rajoitukset tulevat olemaan samat kuin mitä jo aiemmasta kotimaisesta suojelupäätöksestä johtuu. Muiden alueiden omistajille on muistutusvastineen yhteydessä ilmoitettu tehdystä täydennyksestä. Ympäristöministeriön ilmoituksen mukaan Teidän omistamanne alueen kohdalla tietolomakkeen tietoja ei ole nähtävilläolon jälkeen täydennetty.

Tietokantaan on täydennetty tietoja mm. luontotyyppien prosentuaalisesta jakaumasta alueella ja lintulajien esiintymien parimääristä. Tiedot ovat tilastollisia ja vaikuttavat komission arviointiin alueiden valinnan ylikansallisessa vaiheessa.

Tietokantaa on täydennetty myös tiedoilla alueiden suhteellisesta merkityksestä kansallisella alueella. Tallennukset ovat olleet mahdollisia vasta kun ympäristöministeriön ehdotusta on kuulemisen johdosta tarkistettu.

Osittain tietojen täydentäminen on ollut erittäin vaikeaa. Ilmoituslomakkeeseen on täydennettävä mm. alueen suhteellinen pinta-ala suhteessa kyseisen luontotyypin esiintymiseen kansallisella alueella. Täyttöohjeiden mukaan tämä edellyttää tietoa luontotyypin esiintymisestä koko maan alueella, minkä arvioinnin todetaan ohjeissakin olevan vaikeaa. Ohjeiden tieto tulee arvioida parasta mahdollista asiantuntija-arviota käyttäen, mikäli valtakunnallisesta pinta-alasta ei ole tietoa.

Väite tietolomakkeen salailevasta ja harhauttavasta tiedosta

Selvityksessä on huomautettu, että kyseinen tietolomakkeen kohta, joka perustuu ilmoituslomakkeen kohtaan 4.1, tarkoittaa yksittäisen alueen jakaumaa eri luontotyyppeihin ja muuhun maa-alueeseen. Kysymys ei ole ilmoituslomakkeen kohdan 3.1 alakohdasta "suhteellinen pinta-ala", jota kirjoituksenne koskee.

Ilmoituslomakkeiden täyttäminen ja valtioneuvoston päätös

Selvityksessä on huomautettu, ettei valtioneuvoston päätöksen tekeminen edellytä, että komission vaatimat ilmoitusasiakirjat ovat lopullisesti täytetyt valtioneuvoston päätöstä tehtäessä. Ilmoituslomakkeet ovat vain komission jatkovalmistelua varten siltä osin kuin niissä esitetään mm. arviointeja alueiden suhteellisesta merkityksestä joko kansallisesti tai luonnonmaantieteellisellä tasolla. Valinnan perusteet käyvät ilmi niistä osista ilmoituslomakkeita, jotka ovat olleet tulostettuina asianosaisten kuulemisessa, ja tämän osan aineistosta on oltava valtioneuvoston käytettävissä.

Valtioneuvoston istunnossa ilmoituslomakkeilla on kaikki se tieto, mikä on ollut esillä kuulemisessa. Lisäksi ilmoituslomakkeilla on kaikki se tieto, joka on voitu täydentää tietokantaan ja edelleen ilmoituslomakkeisiin. Ilmoituslomakkeet ovat tietokannasta tulostettuina yhteensä noin 22 000 sivua. Myös alueiden suhteellinen merkitys voidaan arvioida ilmoituslomakkeilla alustavasti ministeriön ehdotuksen valmistuttua.

Yhteenveto

Ministeriö on katsonut, että maanomistajilla on ollut käytettävissään kaikki se oikeudelliselta kannalta merkityksellinen tieto, millä perusteella aluetta tullaan ehdottamaan Natura -verkostoon. Tietolomakkeeseen on laajasta tietokannasta tulostettu selkokielelle se osa, jolla on merkitystä sen arvioinnin kannalta, millä perusteella aluetta on tarkoitus verkostoon ehdottaa. Maanomistajalle luovutetaan erikseen pyydettäessä hänen aluettaan koskeva koko tietokanta. Kaksia erilaisia lomakkeita ei ole olemassa. Tietokantaa on täydennettävä myös Suomen ehdotuksen hyväksymisen jälkeen. Valtioneuvostolla on käytettävissään kaikki luonnontieteellinen tieto ehdotettavista alueista.

- - - - - -

Viittaan vielä lausuntooni (dnro 21/20/98) valtioneuvostolle 12.8.1998. Lausunnon mukaan valtioneuvoston päättämät Natura -alueet, joista valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on otettava huomioon Euroopan yhteisöjen komissiolle tehtävässä ilmoituksessa joko mainitsemalla, että kansallinen ehdotus ei koske valitusten kohteina olevia alueita tai jättämällä nämä alueet pois ilmoituksesta.

4 RATKAISU

Totean seuraavaa.

4.1 Arviointia

1) Etukäteiskuuleminen. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan alueelliset ympäristökeskukset olivat Natura 2000 -verkostoa koskevan kansallisen ehdotuksen valmistelua varten tehneet omat ehdotuksensa ympäristöministeriölle. Valmistelun tuossa vaiheessa ei maanomistajia ollut kuultu. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 64 §:n 2 momentissa tarkoitettu maanomistajien kuuleminen (7.4.-6.6.1997) oli järjestetty vasta ympäristöministeriön alustavasta Natura-verkostoehdotuksesta.

Todennäköisiä syitä sen tueksi, että ympäristökeskus olisi menetellyt asiassa virheellisesti, ei ole käynyt ilmi. Ympäristökeskuksen menettelyä voidaan pitää myös kuulemisvaiheen valmisteluna.

2) Suojeluarvojen selvittäminen maanomistajalle. Asiakirjoihin sisältyvien tietojen mukaan (Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kirje 20.2.1998 oikeusasiamiehen kanslialle) po. Valkeajärven harjualue on valtakunnallisesti arvokas harjualue, joka kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Rajaus on ohjelman mukainen. Perusteista ja suojelutavasta on ollut Teidänkin tilojenne osalta maininta myös kuulemisasiakirjoissa.

Kirjoituksessa esitetty moite siitä, ettei tarkempia tietoja suojeluarvoista ollut pyydettäessäkään esitetty, jää enemmälti selvittämättä.

3) Inventointitiedot. Se, että tietoja alueen inventoijasta ja inventointiajankohdasta ei ole ilmoitettu, näyttäisi viittaavan siihen, ettei erityistä inventointia ollut suoritettu Natura-valmistelun yhteydessä. Tämä johtunee siitä, että Natura -verkostoon oli otettu olemassa olevat luonnonsuojelualueet ja valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien alueet pääasiallisesti sellaisenaan. Koska näiden alueiden luontoarvoja on jo aikanaan selvitelty, on ilmeistä, että ympäristökeskuksissa on voimavaroja suunnattu uusien Natura-kohteiden tutkimiseen. Näin ollen puheena olevan kaltaisten vanhojen kohteiden tutkiminen uudelleen on saattanut jäädä vähemmälle huomiolle. Ympäristöhallinnon vastineeseen on kuitenkin ympäristöministeriöstä 30.10.1997 tulleen ohjeen mukaan merkitty ympäristökeskuksessa työskentelevän yhteyshenkilön nimi.

Katson, ettei asia anna aihetta enempään puoleltani muuhun kuin siihen toteamukseen, että ympäristöviranomaisilla on vastuu siitä, että Natura-verkostoon otettu kohde aiemmista ja todennäköisesti muita tarkoituksia varten tehdyistä luontoselvityksistä riippumatta täyttää myös Naturasta aiheutuvat vaatimukset.

4) Asiakirjajulkisuudesta. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ympäristökeskuksissa oli kuulemisajan jälkeen laadittu kohteittaiset koosteet muistutuksista ja lausunnoista. Kooste sisälsi mm. muistutusten pääasiallisen sisällön, lyhennelmän lausunnoista, luonnoksen vastineeksi ja toimenpide-ehdotuksen. Kooste oli tarkoitettu ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön käyttöön. Koosteluonnokset valmistuivat syksyllä 1997 ja toimitettiin ympäristöministeriöön ehdotuksen jatkovalmistelua varten. Lopulliset vastineet laadittiin ympäristökeskuksissa ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti sitten kun ehdotusta käsittelevä Natura-ministerityöryhmä oli määritellyt oman linjauksensa. Tämän vuoksi 14.4. - 8.5.1998 suoritettua jatkokuulemista varten valmisteltua vastinetta on luonnehdittu ympäristöhallinnon vastineeksi.

Totean, että asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan puheena olevia asiakirjoja ei ollut julistettu tai määrätty salassa pidettäviksi. Niiden julkiseksi tulo on määräytynyt yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun lain säännösten mukaisesti ja ottaen erityisesti huomioon lain 19 §:n säännökset yksityisen oikeudesta asiakirjaan siten kuin korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä 1.7.1998 lähemmin ilmenee.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen sisällöstä voidaan tehdä se johtopäätös, että jatkovalmistelun aikana asianosaisella on ollut oikeus saada jäljennökset niistä hänen aluettaan koskevista po. asiakirjoista, jotka ovat olleet valmiina tarvitsematta odottaa jatkokuulemisen alkamista. Tähän nähden Uudenmaan ympäristökeskuksen asiakirjajulkisuuden tulkintaa olla antamatta tietoja asiakirjoista voidaan pitää virheellisenä. Ottaen huomioon Uudenmaan lääninoikeuden asiassa antaman vastaavan päätöksen 5.2.1998 voidaan asiaa pitää sen verran tulkinnanvaraisena, ettei ympäristökeskuksen menettely tuossa asiassa anna puoleltani aihetta enempään, vaikka korkein hallinto-oikeus on sittemmin asettunut päinvastaiselle kannalle.

Mitä Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen mahdolliseen menettelyyn asiassanne tulee, kirjoituksenne on tältä osin siinä määrin yksilöimätön, ettei sitä voi ottaa tutkittavaksi.

5) Väite kaksien asiakirjojen olemassaolosta. Tältä osin viittaan edellä mainittuun ympäristöministeriön selvitykseen 15.7.1998 dnro 10/032/98.

Mielestäni siitä saa varsin seikkaperäisen kokonaiskuvan asiasta.

Itse menettelyn osalta jää jossain määrin askarruttamaan kysymys siitä, olisiko kuulemisen yhteydessä maanomistajille tullut varata tilaisuus lausua mielensä alustavasta verkostoehdotuksesta laajemmin kuin mitä tapahtui. Sen ohella, että kunkin verkostoon ehdolla olleen alueen on tullut täyttää valintaedellytykset, verkoston valmistelussa ovat korostuneet sellaiset alueiden keskinäistä valintaa ja vertailua koskevat näkökohdat, joilla voidaan katsoa olevan merkitystä yksityisen maanomistajien kannalta.

Valmistelun päätyttyä ja valtioneuvoston tehtyä päätöksen 20.8.1998 ei minulla ole kuitenkaan aihetta enemmälti puuttua asiaan.

6) Valtioneuvoston päätöksen julkistaminen. Tänne 1.10.1998 toimittamanne lisäkirjoitus liittyy viranomaisten menettelyyn valtioneuvoston päätöksen jälkeen.

Viittaan siihen, mitä ympäristöministeriön selvityksessä on lausuttu siitä, että puheena olevat Euroopan yhteisöjen komission 18.12.1996 vahvistamat ja sille toimitettavat ilmoituslomakkeet oli alunperinkin tarkoitus täyttää vasta valtioneuvoston päätöksen jälkeen ja että lomakkeet olivat englannin kielellä. Lisäksi viittaan Natura 2000 -päätösehdotuksen sivulla 79 olevan mainintaan siitä, että mainituilla lomakkeilla ei ilmoiteta nähtävillä olleesta tietolomakkeesta poikkeavia, maanomistajan oikeudellista asemaa muuttavia tietoja, ellei maanomistajaa ole kuultu muutoksista. Täytäntöönpanovaikutus perustuu vain päätökseen ja sen liitteisiin.

Suomenkielisten tietolomakkeiden osalta viittaan siihen, että ympäristöministeriön selvityksen mukaan tietokantaa oli tarkoitus päivittää myöhemminkin. Totean kuitenkin, että kiinteistöänne kokeva tietolomake 2.9.1998 ei nähdäkseni poikkea tietolomakkeesta 26.3.1997.

4.2 Lopputoteamus

Valtioneuvoston tehtyä 20.8.1998 päätöksen Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä kysymys valtioneuvoston päätöksen ja sen valmistelun laillisuudesta voidaan saattaa säännönmukaisessa järjestyksessä korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Missä määrin tuossa yhteydessä on mahdollisuus esittää vaatimuksia, jotka nojautuvat muihinkin seikkoihin, jää asianomaisen valittajan omaan harkintaan. Totean, että päätöksen mukaan ehdotus suhteessa Euroopan yhteisöön ei koske niitä alueita, joista mahdollisesti valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Näillä ja muilla edellä lausutuilla perusteilla ei kirjoituksenne ole johtanut enempään puoleltani.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.