24.08.1998

Asevelvollisuus - Lain siirtymäsäännös - Perusoikeusasiat

Lausunto asevelvollisten palvelusajasta

LAUSUNTOPYYNTÖ

Puolustusministeriö on esittänyt, että varusmiesten palvelusaikoja koskevia asevelvollisuuslain säännöksiä muutettiin 16.1.1998 annetulla lailla (19/1998), joka tuli voimaan 1.2.1998. Uusiksi palvelusajoiksi säädettiin lain 5 §:ssä 180, 270 ja 362 päivää. Palvelusaikamuutokseen liittyviä säännöksiä on sovellettu vuoden 1998 toisesta saapumiserästä (6.7.1998) lukien. Siirtymävaiheessa sovelletaan siten kahta palvelusaikajärjestelmää.

Kysymyksessä olevaan lakiin sisältyy seuraava siirtymäsäännös.

"Tämän lain 5 §:n, 15 §:n 2 momentin, 16 §:n 1 momentin ja 33 §:n 5 momentin säännöksiä sovelletaan niihin asevelvollisiin, jotka määrätään ensimmäistä kertaa astumaan palvelukseen 6 päivänä heinäkuuta 1998 tai sen jälkeen. Ennen sanottua päivää, mutta tämän lain voimaantulon jälkeen palvelukseen astuvien samoin kuin tämän lain voimaan tullessa palveluksessa olevien asevelvollisten palvelusaika määräytyy tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti."

Palvelukseen on 6.7.1998 astunut noin 2000 asevelvollista, joiden palvelusaika on pääesikunnalle epäselvä. Näiden asevelvollisten palvelukseenastumispäiväksi on alunperin kutsuntatoimituksessa määrätty aikaisempi ajankohta kuin 6.7.1998, mutta lykkäys tai palvelukseenastumiserän siirto on muuttanut varsinaisen palvelukseenastumisen monissa tapauksissa useitakin vuosia myöhemmäksi eli 6.7.1998 tapahtuvaksi. Vastaavia tapauksia, joissa palvelukseenastuminen tulee tapahtumaan 6.7.1998 jälkeen, arvioidaan olevan yhteensä noin 6000.

Lainmuutoksen siirtymäsäännöksen määrittelyä "määrätään ensimmäistä kertaa astumaan palvelukseen" voidaan tulkita kahdella tavalla. Sen voidaan katsoa tarkoittavan myös sellaista kutsuntatoimituksen yhteydessä annettua palvelukseenastumismääräystä, joka sittemmin saadun lykkäyksen vuoksi ei ole konkretisoitunut ennen 6.7.1998, taikka konkreettista määräystä astua palvelukseen 6.7.1998 tai sen jälkeen.

Puolustusministeriön tarkoituksena on tulkita siirtymäsäännöstä siten, että palvelukseenastumismääräys, joka laillisesta syystä eli myönnetyn lykkäyksen tai eränsiirron johdosta ei ole velvoittanut palvelukseenastumiseen ennen 6.7.1998, ei pysytä asianomaista ns. vanhojen palvelusaikojen piirissä.

Näin ollen ainoastaan niiden asevelvollisten, jotka ovat jo ehtineet aloittaa tai olisivat olleet velvollisia aloittamaan palveluksensa (karkurit) ennen 6.7.1998, kokonaispalvelusaika olisi vanhan järjestelmän mukaisesti 240, 285 tai 330 päivää riippumatta siitä, onko heidän palveluksensa ollut yhtäjaksoista vai välillä keskeytynyttä. Näin kaikki ne asevelvolliset, jotka ovat asianmukaisesti astuneet palvelukseen ensimmäisen kerran 6.7.1998 tai sen jälkeen, palvelisivat uusien palvelusaikojen mukaan.

Jollei tällaiseen tulkintaan voida mennä, ei voida taata asevelvollisten yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Esimerkiksi opiskelun vuoksi myönnetty lykkäys voi johtaa erilaiseen lopputulokseen yksinomaan lykkäysasian käsittelyyn liittyvistä syistä. Mikäli asevelvollinen A on esittänyt todistuksen opiskelustaan, hänelle on kutsuntatilaisuudessa myönnetty lykkäys määräajaksi. Jos asevelvollinen B on kutsuntatilaisuudessa ilmoittanut pyrkivänsä johonkin oppilaitokseen ja mahdollisesti sinne päästyään olevansa lykkäyksen tarpeessa, niin asianomaiselle on annettu palvelukseenastumismääräys. Opiskelupaikan saatuaan asianomaiselle on sitten myönnetty lykkäys ja palvelukseenastumismääräys on samalla peruutettu.

Mikäli edellä tarkoitettu perusoikeusmyönteinen tulkintavaihtoehto ei ole mahdollinen, niin samaan kutsuntatilaisuuteen osallistuneista asevelvollinen A on uuden palvelusaikajärjestelmän ja B vanhan piirissä, vaikka kumpikaan ei ole aloittanut palvelustaan ennen uuden palvelusaikajärjestelmän voimaantuloa.

Puolustusministeriö on tiedustellut, onko ministeriön edellä esittämä tulkintalinja oikea.

LAUSUNTO

Lausuntonani esitän seuraavaa.

Asevelvollisuuslain muuttamista koskevan lain siirtymäsäännöksen ensimmäisen virkkeen sanamuoto "--- määrätään ensimmäistä kertaa astumaan palvelukseen ---" saattaa olla tulkinnallinen niiden asevelvollisten kohdalla, joiden palvelukseenastumispäiväksi on ensimmäistä kertaa määrätty 6.7.1998 aikaisempi ajankohta, mutta joiden tosiasiallinen palvelukseenastumispäivä on laillisen syyn takia 6.7.1998 tai myöhempi. Voidaan kysyä, mikä merkitys lykkäyksellä tai palvelukseenastumiserän siirrolla on säännöksen soveltamisessa.

Toisaalta siirtymäsäännöksen toisesta virkkeestä ilmenee selvästi, että vanha palvelusaikajärjestelmä koskee palveluksessa jo olevien lisäksi ainoastaan niitä asevelvollisia, jotka astuvat palvelukseen ennen 6.7.1998. Siirtymäsäännös näyttää siten olevan sisäisesti ristiriitainenkin.

Asevelvollisuuslain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 184/1997 vp.) on todettu, että palvelusaikamuutokseen liittyviä säännöksiä sovellettaisiin vuoden 1998 toisesta saapumiserästä lähtien. Lain siirtymäsäännöstä ei ole lähemmin perusteltu.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on korostanut sitä, että perusteltavissa olevista lain tulkintavaihtoehdoista on valittava sellainen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien tarkoituksen toteutumista (1994 vp - PeVM 25 - HE 309/1993 vp). Niin kuin puolustusministeriö on todennut asiassa on kysymys asevelvollisten yhdenvertaisesta kohtelusta.

Pidän oikeana puolustusministeriön tulkintaa, jonka mukaan palvelukseenastumismääräys, joka laillisesta syystä ei ole velvoittanut astumaan palvelukseen ennen 6.7.1998, ei pysytä asianomaista vanhojen palvelusaikojen piirissä. Päinvastainen tulkinta merkitsisi sitä, että samaan aikaan palvelukseen astuvista asevelvollisista osa olisi vanhojen ja osa uusien palvelusaikojen piirissä. Sellainen ajatus ei voi sisältyä palvelusaikajärjestelmän muutokseen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.