10.10.1997

Yhdenvertaisuusperiaate - Työsyrjintä - Poliittinen virkanimitys - Kunnallinen itsehallinto - Lahjoma

Kunnanvaltuutettujen harkintavalta kaupunginjohtajan valinnassa

Oikeuskanslerille saapuneessa kantelussa oli pyydetty tutkimaan kaupunginjohtajan vaaliin liittyvää menettelyä. Kantelussa oli epäilty, että eräät puolueet olivat sopineet lahjuksen ottamisesta ja antamisesta vaalin yhteydessä. Niiden oli arveltu sitoutuneen äänestämään kaupunginjohtajan vaalissa ja sen jälkeen avautuvassa apulaiskaupunginjohtajan vaalissa ennakolta sovitulla tavalla.

Oikeuskansleri on tarkastellut asian yhteydessä mm. poliittisia virkanimityksiä yleensä, kunnallisten virkapakettien hyväksyttävyyttä ja kunnallisten nimityspäätösten valmistelua.

Hallitusmuodon 86 §:n säännös yleisistä ylennysperusteista ei koske kunnallisia virkoja. Täytettäessä kunnallisia virkoja on perinteisesti kunnallisten ohje- tai johtosääntöjen tasolla säädettyjen muodollisten kelpoisuusehtojen täytyttyä korostettu itsehallinnollista laajaa harkintavaltaa, jota kunnanvaltuusto käyttää.

Hakijan yhteiskunnallinen toiminta on voinut olla eräs hyväksyttävä peruste virkaan valinnalle, mikäli se on vaikuttanut asianomaisen edellytyksiin hoitaa virkatehtäviä menestyksellisesti. Vaikkakaan perustuslaissa suojatusta kunnallisesta itsehallinnosta ja sen mukaisesta itsenäisyydestä sekä omavastuisuudesta ja luottamushenkilövaltaisuudesta ei voida suoraan johtaa sellaisia perusteita, joiden nojalla hakijan yhteiskunnallinen toiminta yleisesti voitaisiin hyväksyä virantäytön keskeiseksi perusteeksi, on kunnallishallinnon johtavia virkoja täytettäessä tällainen toiminta voitu käytännössä ottaa huomioon eräänä hyväksyttävänä ansioperusteena.

Asiassa on tarkasteltu myös kunnallisessa virkavalinnassa suoritettavan valmistelun ja valintaa koskevan oikeudellisen päätöksenteon suhdetta. Ennakollisen sitoutumisen mahdollisuuden voidaan katsoa sisältyvän edustukselliseen kunnalliseen demokratiaan osana kunnallista itsehallintoa. Mielipiteiden ennalta muodostaminen, esittäminen sekä niistä keskusteleminen, neuvotteleminen ja sovitteleminen kuuluvat näissä asioissa kaikkien demokraattisiin perusoikeuksiin. Demokraattisessa valmisteluprosessissa syntyneillä valtuustoryhmien sisäisillä ja niiden keskinäisillä välipuheilla on yksittäisen valtuutetun kohdalla lähinnä tosiasiallista sitovuutta, joka heijastuu valtuustoryhmiin kuuluvien valtuutettujen toimintaan. Heihin ei voida päätöksentekotilanteessa kohdistaa oikeudellisia pakotteita. Valtuustoryhmien keskeiset välipuheet kuulunevat pikemminkin poliittisten sitoumusten alaan kuin oikeuden piiriin. Myös niiden noudattamista, niistä poikkeamista tai niiden muuttamista on tämän vuoksi syytä arvioida enemmän valtuutettujen poliittisen vastuun kuin oikeudellisten seikkojen kannalta.

Oikeuskansleri oli päätynyt siihen, ettei asiassa hallinto-oikeudelliselta kannalta ollut menetelty virheellisesti. Myöskään rikosoikeudellisessa tarkastelussa siinä ei ollut tullut esille sellaisia esitutkintalaissa edellytettyjä perusteita, joiden johdosta olisi syytä epäillä, että rikos on tehty.

Oikeuskansleri on lopuksi todennut seuraavaa.

"Totean kuitenkin sen, että julkisuudessakin esitettyjä ennakollisia välipuheita tulevaisuudessa avautuvien virkapaikkojen täyttämisestä voidaan kansalaisten puolelta myös kunnallishallinnon ylimpien virkojen osalta arvostella ja pitää niitä oikeudellisesti sopimattomina. Vaikkakin tällaiset ennakolliset kannanotot ovat oikeudellisesti tarkastellen vapaasti muutettavissa asian aikanaan tullessa esille varsinaisessa päätöksenteossa, eivätkä ne ole valtuutettuja oikeudellisesti sitovia, tulee kunkin virantäytön yhteydessä tehtäviin valittaessa mielestäni virkoihin ilmoittautuneiden tai niitä hakeneiden arvioinnissa aina painottaa heidän kilpailutilanteessa esitettyjä ansioitaan. Kuten edellä 3.1-kohdassa on selvitetty, on rikoslain 47 luvun 3 §:n säännöksen katsottu hallituksen esityksessä merkitsevän mm. sitä, että ns. poliittiset virkanimitykset kunnallisissa virkanimitysasioissa ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä ja vain tietyin edellytyksin sallittuja.

Kantelukirjoituksessa tarkastellun vaalin jälkeen kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta 28.6.1996 annetussa laissa (484/1996) säädetään syrjinnän kiellosta. Sanotun lain mukaan kunta ei saa virkaa täytettäessä ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa viranhakijaa epäedulliseen asemaan mm. yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan perusteella. Lisäksi totean, että Perustuslaki 2000-komitea (Komiteanmietintö 1997:13) on ehdottanut, että nykyisen hallitusmuodon 86 §:n yleisiä ylennysperusteita valtionvirkoihin koskevaa säännöstä vastaava uusi säännös virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja nimitysperusteista (125 §) laajenisi koskemaan kaikkia julkisia virkoja, ja siten myös esimerkiksi kuntien virkoja.

Edellä sanotun huomioon ottaen yhteiskunnallisten päätöksentekijöiden tulisi mielestäni tulevaisuudessa avautuvia julkisia virkoja täytettäessä noudattaa sellaisia menettelytapoja, jotka turvaisivat yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista kaikkien aikanaan ao. virkaan pyrkivien osalta."

HM 51 §:n 2 mom, 86 §, kunnallisen viranhaltijan palvelusuhdeturvasta
annettu laki (484/1996) ja rikoslain 47 luvun 3 §

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.