20.5.1997

Tutkinnanjohtajan tietoon saatettu apulaisoikeuskanslerin käsitys, jonka mukaan luottamus tutkinnanjohtajan puolueettomuuteen esitutkinnan toimittamisessa voi vaarantua, mikäli tutkinnanjohtaja on asianosaisen vastapuoli vireillä olevassa oikeudenkäynnissä. Mikäli tällainen tilanne syntyy, tutkinnanjohtajaa voidaan pitää esteellisenä tutkimaan vastapuolensa asiaa, eikä hän sen vuoksi saisi jatkaa asian käsittelemistä. Poikkeuksena voidaan pitää sellaista tilannetta, että tutkittavana olevan jutun asianosainen on pannut oikeudenkäynnin tutkinnanjohtajaa vastaan vireille tehdäkseen hänet esteelliseksi. Tällaisen tarkoituksen pitäisi kuitenkin olla ilmeinen. Tutkinnanjohtajan henkilökohtaisen esteellisyyden seurauksena ei hänen tutkintaryhmänsä tule esteelliseksi.

Kantelussa tarkoitetussa asiassa talousrikoksesta epäilty oli kohdistanut vahingonkorvauskanteen Suomen valtiota ja tutkinnanjohtajaa vastaan. Kanne oli perustunut tutkinnanjohtajan tahalliseksi väitettyyn vahingon aiheuttamiseen kysymyksessä olevaan esitutkintaan liittyvässä vakuustakavarikkoa koskevassa asiassa. Ei voitu pitää selvänä, että vahingonkorvauskanne olisi nostettu vain siinä tarkoituksessa, että tutkinnanjohtaja tulisi esteelliseksi toimimaan jutussa tutkinnanjohtajana. Tämän vuoksi tutkinnanjohtajaa voitiin pitää esteellisenä toimimaan jutun tutkinnanjohtajana siitä lukien kuin hän oli saanut tiedon häntä vastaan nostetusta vahingonkorvauskanteesta.

Vahingonkorvauskanteen perusteesta johtuen esteellisyyttä ei kuitenkaan voitu pitää niin selvänä, että tutkinnanjohtajan taikka hänen esimiestensä olisi voitu katsoa menetelleen virheellisesti arvioidessaan esteellisyyttä siten, että tutkinnanjohtaja oli voinut jatkaa jutun tutkinnanjohtajana vielä sen jälkeen, kun häntä vastaan nostetusta vahingonkorvauskanteesta oli saatu tieto.