24.04.1996

Vapaaehtoisen velkaneuvojan menettely - Velkaneuvonnan järjestäminen - Oikeuskanslerin toimivalta

Vapaaehtoisen velkaneuvojan menettelystä

Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/93) ei ole säännöksiä velkaneuvonnan järjestämisestä. Oikeusministeriö kokosi mainitun lain valmisteluvaiheessa ei tahot sopimukseen, jolla velkaneuvonta voitiin aloittaa vapaaehtoisuuden pohjalta. Asiassa on käynyt ilmi, että henkilö oli toiminut järjestön palkkaamana vapaaehtoisena velkaneuvojana ja että oikeusministeriö oli myöntänyt järjestölle varoja velkaneuvonnan järjestämistä varten. Velkaneuvoja oli toiminut myös yhteisen kirkkoneuvoston päätöksellä asetetussa työryhmässä hallitsemassa rahavaroja vaikeuksissa olevien auttamiseksi. Velkaneuvoja oli lainannut henkilökohtaisia varoja asiakkaalleen. Seurauksena oli, että asiakkaalle oli jäänyt epäselväksi, oliko hänelle lainattu seurakunnan varoja vai velkaneuvojan omia varoja.

Apulaisoikeuskansleri on todennut, että on tärkeää erottaa toisistaan toiminta, jossa käytetään seurakunnan varoja sellaisesta toiminnasta, jossa yksityishenkilönä lainataan omia varoja. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun on kysymys taloudellisissa vaikeuksissa olevasta asiakkaasta.

HE 183/92
LaVM 14/92

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.