Kysymys yleisten oikeusapusäännöstöjen ulkopuolisen oikeusavun järjestämisestä valtion varoista
- Asiasanat
- Oikeusavun järjestäminen, Valtion talousarvio, Vuotoksen allas
- Tapausvuosi
- 1995
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 1027/1/95
- Ratkaisija
- Oikeuskansleri
Hallituksen iltakoulussa 22.11.1995 esille tulevaa Vuotoksen altaan rakentamisasiaa silmällä pitäen oli oikeuskanslerille toimitettu eräitä rakentamista vastustavia kirjoituksia. Niissä oli myös pyydetty selvittämään, kuinka allasalueen asukkaiden oikeusturvasta oli huolehdittu hankkeen vireilletulon 25.9.1992 jälkeen.
Liiteasiakirjoista ja niiden täydennykseksi hankituista muista asiakirjoista ilmenee, että Vuotos-työryhmä oli raportissaan (1991) pitänyt tärkeänä, että allasalueen kuntien ja asukkaiden oikeusturvasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa hankkeen toteuttamistapaan huolehditaan, mikäli allasta ryhdytään rakentamaan. Kauppa- ja teollisuusministeri oli vastatessaan eduskunnassa 27.9.1994 asiaa koskevaan kirjalliseen kysymykseen (513/1994 vp.) lausunut mm., että hallitus selvittää vielä perusteellisesti mahdollisuuden ylimääräisen oikeusavun järjestämiseen Vuotoksen allasalueen asukkaille. Tarvittaessa hallitus esittää määrärahan ottamista valtion tulo- ja menoarvioon tätä tarkoitusta varten. Kauppa- ja teollisuusministeriö oli 8.9.1994 oikeusministeriölle osoittamassaan kirjeessä esittänyt, että oikeusministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen järjestelyn aikaansaamiseksi, jolla parannettaisiin paikallisten asukkaiden mahdollisuuksia saada lainopillista asiantuntija-apua. Oikeusministeriöstä saadun tiedon mukaan oikeusministeriö ei ollut tehnyt asiassa valtion talousarvioon liittyvää esitystä mm. siitä syystä, että eduskunnassa oli tehty kaksikin vuoden 1995 talousarvioon liittyvää aloitetta (talousarvioaloitteet 211 ja 291/1994 vp.), jotka eivät olleet johtaneet tuloksiin.
Vastauksessa on todettu, että Vuotoksen altaan rakentamiseen liittyy lukuisia oikeudellisia ja luonnonsuojelullisia kysymyksiä, joiden ristiriitaisten ja vastakkaisten intressien tasapuolisen selvittämisen kannalta vesilain mukaisessa menettelyssä on epäilemättä asianmukaista, että myös vastakkaista mielipidettä edustavan käsityksen omaavat voivat käyttää hyväkseen riittävää oikeudellista asiantuntemusta. Kun maksuttoman oikeudenkäynnin ja yleisen oikeusavun kautta saatavissa oleva tuki ei ehkä peitä tätä tarvetta oikeudellisen asiantuntija-avun saamiseen kokonaan, on pidetty suotavana, että asiaan voitaisiin osoittaa valtion taloudellista tukea.