28.04.1995

Esteellisyys - Valtion vakuusrahaston johtaja - Viran täyttö

Valtion vakuusrahastoa koskevat esteellisyyskysymykset

Oikeuskanslerin kannanotto valtion vakuusrahaston johtajan ja rahaston johtokunnassa toimivien valtiovarainministeriön virkamiesten esteellisyydestä sekä esitys johtavien virkojen täyttämisjärjestelmän kehittämisestä siten, että virkoihin ilmoittautuneiden tulisi antaa selvitys taloudellisista sidonnaisuuksista.

1. Johtaja Heikki Koiviston esteellisyys

a) Valtioneuvosto oli 22.4.1993 nimittänyt Heikki Koiviston Valtion vakuusrahaston johtajan virkaan. Vuoden 1995 alussa oli tullut julkisuuteen, että Kansallis-Osake-Pankki oli myöntänyt pankin palveluksesta eron pyytäneelle Koivistolle 1.6.1991 alkaen eläkkeeksi kutsuttua erorahaa tai irtisanomiskorvausta, jonka suuruus on hieman yli 30.000 markkaa kuukaudessa.

Tutkimuksissa ei ollut saatu selvitystä siitä, että valtioneuvoston jäsenet tai esittelevä ministeri tai esittelijä käsitellessään Koiviston nimittämistä johtajan virkaan, olisivat tienneet eläkkeestä.

Oikeuskansleri on katsonut, että Koiviston eläke oli julkishallinnossa noudatettavien mittapuiden mukaan arvioituna sellainen huomattava taloudellinen side, jonka johdosta luottamus hänen puolueettomuuteensa koko pankkikentän yläpuolella toimivana virkamiehenä hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6 kohdan tarkoittamalla tavalla vaarantui.

b) Koivisto, joka oli Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n hallituksen puheenjohtaja, oli osallistunut valtion vakuusrahaston johtokunnassa yhtiötä koskevista asioista käytäviin keskusteluihin. Tällainen toiminta ei oikeuskanslerin mukaan ollut sopusoinnussa hallintomenettelylain 11 §:n säännösten kanssa.

Koivisto ei myöskään ollut aina ottanut huomioon esteellisyyssäännöksiä osallistuessaan eräiden Kansallis-Osake-Pankkia koskevien asioiden käsittelyyn vakuusrahaston johtokunnassa.

Asian aiheuttamia toimenpiteitä arvioidessaan oikeuskansleri on ottanut huomioon seuraavat seikat. Hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6 kohdan arvosidonnainen esteellisyysperuste on ollut yhteiskunnan ja sen jäsenten kokeman taloudellisen ahdingon aikana, jolloin lisäksi julkinen hallinto on nivoutunut entistä enemmän yksityiseen talouselämään, tulkinnanvarainen. Oikeuskanslerin kiinnitettyä vakuusrahaston johtokunnan huomiota Kansallis-Osake-Pankkia koskevien asioiden käsittelyyn tilanne on eräiltä osin korjaantunut. Myös näiden esteellisyyssäännösten soveltamiseen on saattanut liittyä jossain määrin tulkinnanvaraisuutta. Vakuusrahaston välitöntä valvontaa harjoittavan hallintoneuvoston eikä valtiovarainministeriön taholta ei ollut esitetty, että Koivisto olisi virkatoiminnassaan menetellyt moitittavasti. Edelleen oikeuskansleri on ottanut huomioon sen, että Koivisto oli valtiovarainministeriölle 18.4.1995 toimittamassaan kirjoituksessa pyytänyt eroa rahaston johtajan virasta vuoden 1995 kesäkuun alusta lukien.

2. Rahaston johtokunnassa toimivien valtiovarainministeriön virkamiesten esteellisyys

Oikeuskansleri on katsonut, että rahaston johtokunnan jäseneksi valittu valtiovarainministeriön virkamies oli esteellinen käsittelemään valtiovarainministeriössä asioita, joita hän on käsitellyt rahaston johtokunnassa.

Edellä esitetyt käsitykset esteellisyyskysymyksistä ja niiden arvioinnista oikeuskansleri on saattanut valtiovarainministeriön sekä valtion vakuusrahaston hallintoneuvoston ja johtokunnan sekä johtajan Heikki Koiviston tietoon lähettämällä edellä mainituille jäljennöksen ratkaisustaan.

3. Oikeuskanslerin esitys

Oikeuskansleri on katsonut aiheelliseksi samalla esittää valtiovarainministeriön harkittavaksi, olisiko johtavien virkojen täyttämisjärjestelmää kehitettävä siten, että niihin ilmoittautuneiden henkilöiden ennen virkanimitystä tulisi antaa tai heiltä pyytää sellainen selvitys, joka 1.4.1995 voimaan tulleen hallitusmuodon 36 c §:n (270/95) mukaan vaaditaan ministeriltä. Valtioneuvoston jäsenen on eduskuntaa varten annettava muun muassa selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.