30.5.1995

Kaupunginviskaali oli sanomalehdessä ja televisiouutisissa julkistetuissa haastatteluissa arvioinut syyllisyyteen liittyviä kysymyksiä, vaikka asiassa ei ollut vielä suoritettu syyteharkintaa. Syyttäjä oli mm. lausunut, ettei hän toistaiseksi ollut lainkaan vakuuttunut rikoksesta epäiltyjen syyllistymisestä rikokseen.

Oikeuskanslerin päätöksessä on todettu, että kaupunginviskaalin julkisuuteen antamat tiedot ovat sellaisia yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettuja viralliselle syyttäjälle rikoksesta tulleita tietoja, jotka tulevat julkisiksi, kun asia on ollut esillä oikeudessa tai jätetty silleen.

Kyseisten ei-julkisten tietojen ja arvioiden julkistaminen ennen niiden lainmukaista julkiseksituloajankohtaa saattaa haitata asian selvittämistä. Tällöin tiedot voidaan jättää antamatta jopa asianosaisellekin mainitun lain 19 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan. Myös oikeuskanslerin ohjeiden (Oikeuskanslerin ohjeita syyttäjille 1986, s. 47) mukaan syyttäjän on tietoja antaessaan noudatettava tarpeellista pidättyvyyttä siten, ettei tiedottamisen johdosta esitutkinta vaikeudu.

Kaupunginviskaali oli julkisuuteen antamissaan lausunnoissa asettanut poliisin johtopäätökset kyseenalaisiksi saattaen näin toimien vaikeuttaa asiassa mahdollisesti vielä suoritettavia tutkintatoimia. Hän oli myös ennenaikaisilla lausunnoillaan syyteharkintaan kuuluvista asioista saattanut kyseenalaisiksi edellytyksensä ratkaista asia riippumattomana syyttäjänä.

Kaupunginviskaalin oli edellä mainittujen säännösten ja oikeuskanslerin ohjeen valossa katsottava toimineen valtion virkamieslain (750/94) 17 §:n vastaisesti antaessaan tietoja asiasta, jota sen laadun vuoksi ei ilmeisesti saa ilmaista. Kaupunginviskaalille annettiin huomautus hänen virheellisen menettelynsä johdosta.