10.3.1994

Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen päätös Scansped Oy:n kirjoituksen johdosta 10.3.1994 dnro 1232/1/92.

Poliisimestarille huomautettu hänen virheellisestä menettelystään jättää laatimatta ylikuormamaksulain mukaisen maksuvelvollisuuden perustava päätös. Lisäksi kiinnitetty komisarion huomiota asianmukaiseen kuulemismenettelyyn asiassa.

Oikeusministeriön tietohallintotoimiston, nykyisin oikeusrekisterikeskus, ei olisi tullut lähettää ruotsalaiselle kuljetusliikkeelle annettua ylikuormamaksumääräystä täytäntöönpantavaksi suomalaista osakeyhtiötä vastaan yksinomaan poliisilaitoksen ilmoituksen perusteella, vaan sen olisi tullut vaatia poliisilaitokselta asiassa päätös, jossa osakeyhtiö olisi todettu maksuvelvolliseksi.

L ylikuormamaksusta 2 §, 10 §, 12 §, 14 § ja 15 §
HallintomenettelyL 15 § ja 23 §
A verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin 2 §

1 KANTELUKIRJOITUS

Scansped Oy on 21.12.1992 oikeuskanslerille osoittamassaan,
varatuomari E.S:n laatimassa kirjoituksessa kertonut,
että Tampereen poliisimestari Raimo Tanner oli 26.1.1990
tekemällään päätöksellä nro 44/32/89 määrännyt ruotsalaiselle
kuljetusliikkeelle Grundab Grundentreprenader i
Stockholm Ab:lle, jäljempänä Grundab Ab, 64.800 markan ylikuormamaksun
11.12.1989 tapahtuneesta sallitun kokonaispainon
ylittämisestä. Kuljetusliikkeen auto oli saanut jatkaa matkaansa
Ruotsiin ennen kyseisen maksun maksamista ja ilman ylikuormamaksusta
annetun lain edellyttämää vakuuden asettamista.
Grundab Ab ei ollut maksanut sille määrättyä lainvoimaista
ylikuormamaksua.

Helsingin ulosottovirasto oli oikeusministeriön tietohallintotoimiston
hakemuksesta 16.12.1992 ulosmitannut Scansped Oy:ltä
ylikuormamaksua vastaavan määräaikaistalletuksen sillä perusteella,
että Scansped Oy oli ylikuormamaksulain mukainen Grundab
Ab:n Suomessa toimiva edustaja. Scansped Oy on katsonut,
ettei se ole tai ole ollut Grundab Ab:n edustaja Suomessa ja
pyytänyt oikeuskansleria määräämään, että yhtiö ei ole asiassa
maksuvelvollinen ja että täytäntöönpano keskeytetään ja kumotaan.

2 TAPAHTUMATIETOJA

Scansped Oy on kertonut, että kyseessä oli ollut Valmet Paper
Machinery Oy:n ruotsalaiselle Stora Kvarnsveden AB:lle myymien
paperikoneen osien kuljetus Ruotsiin. Nykyiseen Scansped
Oy:hyn sulautunut ns. vanha Scansped Oy oli toiminut asiassa
Valmet Oy:n asiamiehenä ja tässä ominaisuudessa tehnyt vientitavaran
tullausilmoituksen. Lisäksi vanha Scansped Oy oli
hankkinut lähetykselle erikoiskuljetusluvan vastaanottajan
huolitsijana toimivan, ruotsalaisen emoyhtiönsä Scansped Ab:n
pyynnöstä. Scansped Ab oli antanut kuljetuksen itsenäisen
ruotsalaisen kuljetusliikkeen Grundab Ab:n tehtäväksi.

Koska Grundab Ab ei ollut maksanut sille määrättyä ylikuormamaksua
Tampereen poliisimestari Raimo Tanner ja komisario Olli
Pajusalo olivat ylikuormamaksujen täytäntöönpanosta huolehtivalle
oikeusministeriön tietohallintotoimistolle 11.10.1990
lähettämässään kirjeessä ilmoittaneet, että maksuvelvollisen
Suomessa toimiva edustaja oli Scansped Oy. Scansped Oy oli
kiistänyt, että se tai vanha Scansped Oy olisi Grundab Ab:n
edustaja kyseisessä kuljetuksessa tai muutenkaan, mutta täytäntöönpano
oli kuitenkin kohdistettu Scansped Oy:hyn.

Hämeen lääninoikeus oli 9.1.1992 tekemällään päätöksellä nro
56/1 jättänyt Scansped Oy:n ylikuormamaksua koskevan perustevalituksen
tutkimatta, koska maksua ei ollut määrätty Scansped
Oy:n maksettavaksi eikä valituksessa ollut edes väitetty, että
maksu olisi määrätty lakia virheellisesti soveltaen tai että
maksua määrättäessä olisi tapahtunut erehdys tai menettelyvirhe,
jonka olisi voinut otaksua vaikuttaneen asiaan.

3 HANKITTU SELVITYS

Scansped Oy:n kirjoituksen johdosta oikeuskanslerinvirastoon
on hankittu selvitystä Tampereen poliisilaitokselta ja lausunto
oikeusministeriön tietohallintotoimistolta.

3.1 Tampereen poliisilaitoksen selvitys

Poliisimestari Raimo Tanner ja komisario Olli Pajusalo ovat
poliisilaitoksen selvityksenä 22.2.1993 toimittaneet oikeuskanslerinvirastoon
juttuun liittyvät asiakirjat ja katsoneet,
että asiassa oli toimittu asianmukaisesti ylikuormamaksua määrättäessä.
Asiakirjoista on käynyt ilmi muun muassa seuraavaa:

Tampereen poliisilaitoksen Scansped Oy/Grundab Ab:lle
14.12.1989 osoittamassa ja komisario Pajusalon allekirjoittamassa
selityspyynnössä oli muun ohella todettu, että "Tampereen
poliisilaitos voi määrätä Teidän maksettavaksenne ylikuormamaksun
oheisen ylikuormailmoituksen nro 3900/JP/R/12914/
89 perusteella. Teillä on oikeus viimeistään neljäntenätoista
(14) päivänä tämän kirjeen tiedoksisaannista antaa kirjallinen
selityksenne Tampereen poliisilaitoksen liikennetoimistolle."
Grundab Ab oli 27.12.1989 antanut Scansped Oy:lle ja Tampereen
poliisilaitokselle osoittamansa selityksen. Scansped Oy ei ollut
antanut erillistä selitystä.

Scansped Oy oli 20.11.1992 poliisimestari Tannerille osoittamassaan
kirjeessä kiistänyt olevansa Grundab Ab:n edustaja
Suomessa ja pyytänyt poliisimestaria joko oikaisemaan
11.10.1990 oikeusministeriölle tekemänsä ilmoituksen tai antamaan
sellaisen päätöksen, josta Scansped Oy voi valittaa. Lisäksi
yhtiö oli tiedustellut, mihin toimenpiteisiin sen tulee
ryhtyä, koska se ei katso olevansa maksuvelvollinen.

Poliisimestari Tanner ja komisario Pajusalo olivat 25.11.1992
vastanneet yhtiölle, että Suomen Scansped Oy:n Tampereen paikallispäällikön
kanssa oli sovittu ylikuormarikkomukseen
syyllistyneen kaluston päästämisestä pois maasta maksua
maksamatta ja vakuutta asettamatta. Poliisilaitos oli siten
jo tuolloin katsonut, että Scansped Oy on Grundab Ab:n
Suomessa oleva edustaja. Selityspyyntö oli osoitettu sekä
Scansped Oy:lle että Grundab Ab:lle ja se oli sisältänyt tiedon
maksuvelvollisuudesta. Scansped Oy ei ollut tuolloin kiistänyt
olevansa maksuvelvollisen edustaja eikä yhtiö ollut
käyttänyt oikeuttaan antaa selitystä asiassa.

Scansped Oy:n pyyntöön saada valituskelpoinen päätös Tanner
oli vastannut, että poliisilaitos oli jo aiemmin selityspyynnössään
katsonut, että Scansped Oy on lain tarkoittama edustaja
ja vastuussa maksun suorittamisesta.

3.2 Tampereen poliisilaitoksen lisäselvitys

Olen 21.5.1993 päivätyllä kirjeelläni kehottanut Tampereen poliisimestaria
antamaan selvityksen siitä, miksi ajoneuvon oli
annettu poistua maasta ennen maksun suorittamista tai lain
edellyttämän vakuuden asettamista ja millä perusteella Scansped
Oy oli vastoin kiistämistään katsottu Grundab Ab:n edustajaksi
Suomessa. Samoin olen pyytänyt selvittämään, mitä varten
ylikuormamaksumääräykseen ei ollut myöhemminkään merkitty
maksuvelvolliseksi muita kuin Grundab Ab.

Poliisimestari Tanner ja komisario Pajusalo ovat 24.5.1993
päivätyssä selvityksessä kertoneet, että keskusteltuaan kohdassa
3.1. mainitun paikallispäällikkö Rämän kanssa poliisilaitos
oli, huolintaliikkeen vakavaraisuuden huomioon ottaen,
tullut vakuuttuneeksi maksun suorittamisesta ilman maastavientikieltoa.
Viitaten 14.12.1989 lähetettyyn, myös Scansped
Oy:lle osoitettuun selityspyyntöön, poliisimestari on katsonut
yhtiön hyväksyneen itsensä maksuvelvolliseksi, koska se ei ollut
antanut selitystä. Samasta ylikuormamaksusta ei voitane
kirjoittaa toista maksumääräystä, ellei aikaisempaa mitätöidä.

3.3 Oikeusministeriön tietohallintotoimiston lausunto

Olen 21.5.1993 päivätyllä kirjeelläni pyytänyt oikeusministeriön
lausuntoa siitä, millä perusteella Scansped Oy oli merkitty
täytäntöönpanokirjaan Grundab Ab:n edustajaksi Suomessa
ja kuinka ylikuormamaksusta annetun lain 14 §:n mukaista edustajaa
yleensä kuullaan ennen maksun täytäntöönpanoa.

Oikeusministeriön tietohallintotoimiston suunnittelupäällikkö
Juhani Ahla ja tarkastaja Ritva-Liisa Raatikainen ovat
27.5.1993 päivätyssä lausunnossaan todenneet, että Scansped Oy
oli merkitty täytäntöönpanokirjaan Grunbad Ab:n edustajaksi
sillä perusteella, että Tampereen poliisilaitos oli ilmoittanut
tuon yhtiön maksuvelvollisen Suomessa toimivaksi edustajaksi.

Scansped Oy oli hakenut erikoiskuljetusluvan kyseiselle kuljetukselle
ja hoitanut vientitavaran tullausilmoituksen. Yhtiö
ei ollut esittänyt mitään varteenotettavaa perustetta väitteelleen,
ettei se olisi Grundab Ab:n edustaja nyt kysymyksessä
olevassa kuljetuksessa, varsinkin kun sen tulee toimialansa
vaatiman erityisammattitaidon vuoksi olla tietoinen vastuustaan.

Nimenomaisen säännöksen puuttuessa maksuvelvollisen edustajaa
ei kuulla ennen ylikuormamaksun täytäntöönpanoa. Oikeusministeriö
ei ollut tuossa vaiheessa katsonut aiheelliseksi keskeyttää
asian täytäntöönpanoa.

4 HANKITTU LISÄSELVITYS

Olen vielä 18.6.1993 päivätyillä kirjeilläni kehottanut Helsingin
johtavaa kaupunginvoutia hankkimaan selvityksen siitä,
millä perusteella ylikuormamaksu oli ulosmitattu Scansped
Oy:ltä, vaikka yhtiötä ei ollut merkitty maksuvelvolliseksi
ylikuormamaksumääräykseen, sekä pyytänyt Hämeen lääninoikeutta
hankkimaan selvityksen siltä osin kuin lääninoikeus oli katsonut,
että ylikuormamaksua ei ollut määrätty Scansped Oy:n maksettavaksi,
vaikka sitä oli ulosottotoimin peritty yhtiöltä.
Lisäksi olen kehottanut Helsingin ulosottovirastoa antamaan
selvityksen täytäntöönpanon nykyvaiheesta.

4.1 Helsingin ulosottoviraston selvitys

Helsingin ulosottoviraston 12.7.1993 lähettämän selvityksen
mukaan Scansped Oy:ltä ulosmitattua määräaikaistiliä ei ole
realisoitu eikä varoja tilitetty, koska oikeusministeriö oli
9.6.1993 lähettänyt täytäntöönpanon lykkäyspyynnön. Määräaikaistalletus
on uusittu ja Scansped Oy:n kanssa sovittu, että
se maksaa velan rahalla ja saa talletuksensa takaisin, mikäli
tapahtumien kulkuun ei tule muutosta.

4.1.1 Avustavan ulosottomiehen selvitys

Avustava ulosottomies Heikki Posti on 6.7.1993 päivätyssä selvityksessään
kertonut, että hänen käsityksensä mukaan ulosottomiehellä
ei ole oikeutta ryhtyä tutkimaan toisen viranomaisen
tai julkisoikeudellisen velkojan tekemän päätöksen, tuomion
tai hakemuksen lainmukaisuutta ja oikeellisuutta. Tällaiset
hakemukset pannaan täytäntöön luottaen siihen, että velkojan
vaatimus on oikea ja lakiin perustuva. Oikeusministeriön
hakemuksessa oli maksuvelvolliseksi todettu ruotsalainen yhtiö
Grundab Ab ja sen edustaja Suomessa Scansped Oy, johon täytäntöönpanotoimet
oli hakemuksen mukaan kohdistettava. Avustava
ulosottomies Posti oli toiminut hakemuksen mukaisesti, vaikka
hän henkilökohtaisesti oli epäillyt päätöksen oikeellisuutta.

4.1.2 Kaupunginvoudin selvitys

Kaupunginvouti Yrjö Forsberg puolestaan on samana päivänä antamassaan
selvityksessä kertonut, että ulosottoon tulevat hakemukset
tulostetaan joko konekielisiltä hakemuksilta tai tallennetaan
asiakirjahakemuksilta. Varsinainen täytäntöönpanoasiakirja
ei tule avustavan ulosottomiehen käsiin, vaan hän
toimii ns. toimeksiantokortin perusteella. Sellaiset velkojat,
jotka saavat toimittaa saatavansa perittäväksi ilman tuomiota
tai päätöstä, vastaavat itse hakemuksensa oikeellisuudesta.
Ulosottomies pitää velallisena sitä henkilöä, mikä on merkitty
toimeksiantokortin velallista käsittelevään osaan.

Tässä tapauksessa maksuvelvolliseksi oli merkitty Grundab
Ab/edustaja Scansped Oy. Koska kirjoituksessa oli käytetty
kauttaviivaa, maksuunpano oli tulkittu tapahtuneeksi molempia
vastaan. Kaupunginvouti Forsberg ei tiennyt, oliko oikeusministeriössä
tai muualla tehty päätöstä maksuunpanosta Scansped
Oy:n osalta vai oliko maksuvelvollista koskevat hakemukset
tulkittu tallennettaessa tältä osin väärin. Joka tapauksessa
kyse oli ulosotossa vakiintuneesta menettelystä. Asia oli kertaalleen
palautettu hakijalle tarkistusta varten.

4.2 Hämeen lääninoikeuden selvitys

Lääninoikeuden ylituomari Oiva Riihimäki, lääninoikeudentuomarit
Matti Jokinen ja Yrjö Korhonen sekä lääninoikeudensihteeri
Pirkko Oksanen ovat 30.7.1993 päivätyssä selvityksessään kertoneet,
että saatuaan Helsingin ulosottoviraston maksukehotuksen
syyskuussa 1991 Scansped Oy oli valittanut Hämeen lääninoikeudelle.
Valitukseen oli liitetty jäljennökset ylikuormamaksumääräyksestä
ja maksukehotuksesta. Maksukehotukseen
Scansped Oy oli merkitty ruotsalaisyhtiön edustajaksi.

Kun ylikuormamaksua ei ollut määrätty Scansped Oy:n maksettavaksi
eikä väitetty, että se olisi määrätty lakia virheellisesti
soveltaen, lääninoikeus oli katsonut, ettei kysessä ollut
ollut ylikuormamaksua koskeva perustevalitus ja jättänyt
sen tutkimatta. Asian tutkiminen ulosottovalituksena ei kuulu
lääninoikeuden toimivaltaan.

Siinäkin tapauksessa, että valituksessa olisi vaadittu muutosta
oikeusministeriön toimenpiteeseen, asiaa ei olisi voinut
tutkia lääninoikeudessa. Ministeriön menettely lähettää ylikuormamaksu
ulosottoteitse perittäväksi ei ole sisältänyt sellaista
maksun suorittamisvelvollisuutta tai maksuunpanoa koskevaa
ratkaisua, josta hallintolainkäytön järjestyksessä voitaisiin
valittaa.

5 KANTELIJAN VASTINE

Scansped Oy:lle on 18.6.1993 varattu tilaisuus antaa vastineensa
Tampereen poliisilaitoksen ja oikeusministeriön tietohallintotoimiston
selvitysten johdosta. Vastineessa on pyydetty
erityisesti ottamaan kantaa paikallispäällik!n toimintaan
ja selvittämään Scansped Oy:n ja Grundab Ab:n yhteydet,
ottaen huomioon selvityksissä kerrottu kirjeenvaihto yhti!iden
välillä ja erikoiskuljetusluvan hankkiminen.

Varatuomari E.S. on Scansped Oy:n puolesta 11.8.1993
antamassaan vastineessa kertonut, että Tampereen poliisilaitoksen
14.12.1989 päivätyssä selityspyynnössä ei ollut viitattu
ylikuormamaksulain 14 §:n 2 momentissa olevaan säännökseen
edustajan vastuusta eikä siihen, että poliisilaitos oli pitänyt
Scansped Oy:tä lainkohdan mukaisena edustajana. Sen vuoksi
Scansped Oy ei ollut tuolloin voinut mieltää, että se voisi
jollakin perusteella olla maksuvelvollinen asiassa. Yhtiö oli
ainoastaan välittänyt poliisilaitoksen selityspyynnön Grundab
Ab:lle.

Poliisilaitoksen ratkaisu päästää Grundab Ab:n auto maasta oli
poliisilaitoksen selvityksen mukaan perustunut silloisen paikallispäällikön
Raili Rämän kanssa käytyihin keskusteluihin.
Rämältä saadun tiedon mukaan hän ei kuitenkaan ollut hyväksynyt
Scansped Oy:tä maksuvelvolliseksi asiassa. Scansped Oy:n
ja Grundab Ab:n välillä ei ollut ollut edustajasopimusta eikä
mitään muutakaan suoraa yhteyttä, vaan kuljetusluvan hankkimistehtävä
oli tullut Scansped Oy:n ruotsalaiselta emoyhtiöltä
Scansped Ab:ltä, joka oli ollut vastuussa kokonaisjärjestelyistä.

Scansped Oy oli siten toiminut emoyhtiönsä asiamiehenä hankkiessaan
kuljetusluvan ja Valmet Oy:n asiamiehenä hoitaessaan
tullausilmoituksen sen puolesta. Yleisten oikeusperiaatteiden
mukaan asiamies ei ole vastuussa päämiehensä velvoitteista.
Edustajana toimiminen edellyttää osapuolten välistä sopimusta,
jollaista Scansped Oy:llä ja Grundab Ab:llä ei ollut ollut.

6 LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

6.1 Laki ylikuormamaksusta

Ylikuormamaksusta annetun lain (51/82) 2 §:n 1 momentin mukaan
ylikuormamaksu määrätään sen maksettavaksi, joka ylikuorman
kuljettamisen aikaan on kuljetukseen käytetyn ajoneuvon omistaja.
Jos ylikuorma on ajoneuvoyhdistelmässä, ylikuormamaksu
määrätään vetoajoneuvon omistajan maksettavaksi. Jos ajoneuvo
on toisen pysyvässä hallinnassa, maksu määrätään kuitenkin
haltijan maksettavaksi. Maksuvelvollinen voidaan 2 momentin
mukaan määrätä moottoriajoneuvorekisterissä olevan tiedon mukaan,
jollei rekisteritietoa näytetä virheelliseksi.

Ulkomailla rekisteröityä ajoneuvoa, jossa todetusta ylikuormasta
on määrättävä ylikuormamaksu, ei 10 §:n mukaan saa viedä
maasta ennen ylikuormamaksun maksamista. Maksun määrääjä voi
kuitenkin sallia ajoneuvon maastaviennin, milloin ylikuormamaksun
maksamisesta on asetettu hyväksyttävä vakuus.

Maksuvelvolliselle, joka on Suomessa ja jonka olinpaikka tiedetään,
on 12 §:n mukaan ennen maksumääräyksen antamista kirjallisesti
varattava tilaisuus antaa selityksensä. Henkilön,
joka ei asu Suomessa, sekä ulkomaisen yhteisön, laitoksen ja
säätiön maksettavaksi määrätyn ylikuormamaksun suorittamisesta
on 14 §:n mukaan vastuussa niiden täällä oleva edustaja.

Ylikuormamaksun määräämistä koskevaan päätökseen haetaan
15 §:n mukaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen noudattaen
mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty.
Maksumääräys pannaan täytäntöön ilman tuomiota tai päätöstä
noudattaen, mitä verojen ja maksujen perimisestä
ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) on säädetty.

6.2 Verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annettu asetus

Veroulosottoasetuksen 2 §:n 3 momentin mukaan hakemukseen on
liitettävä jäämäluettelo tai ote siitä taikka vero- tai maksulippu,
pöytäkirjan ote, toimituskirja, lasku tahi muu sellainen
täytäntöönpanokirja, jossa ilmoitetaan saamisen laatu,
määrä ja erääntymispäivä sekä ulosmittauksen toimittamista
varten tarpeelliset tiedot maksuvelvollisuuden perusteesta,
velallisen ja muun maksuvelvollisen nimi, ammatti tai toimi
sekä asuinpaikka ja, mikäli mahdollista, syntymävuosi ja postiosoite.

Saaminen on 3 §:n mukaan ensisijassa ulosotettava velalliselta.
Erityisestä syystä voidaan kuitenkin, vaikka velallisen
luona ei ole toimitettu perimisyritystä, saaminen tai osa
siitä ulosottaa muulta täytäntöönpanokirjassa mainitulta henkilöltä,
jonka on saamista määrättäessä tai maksuunpantaessa
todettu olevan siitä hakijaan nähden vastuussa.

6.3 Verotuslaki

Vastaavanlaisesta menettelystä on säännöksiä verotuslaissa,
jonka 3 §:n 4 momentin (1290/90) mukaan ulkomaiselle yhteisölle
määrätyn veron suorittamisesta on vastuussa sen täällä oleva
edustaja. Jos veron koko määrästä on tällä perusteella vastuussa
muukin henkilö kuin verovelvollinen, vero on 89 §:n 1
momentin (1300/91) mukaan maksuunpantava yhteisvastuullisesti
suoritettavaksi. Verolippuun ja verotustietoihin on tällöin
merkittävä verosta vastuussa olevat henkilöt.

Jos verosta vastuussa olevasta henkilöstä ei ole tehty merkintää
verotustietoihin tai henkilö on vastuussa vain osasta veroa,
määrää 89 §:n 2 momentin mukaan tarvittaessa sen veropiirin
verotoimisto, jossa maksuunpano on tapahtunut, edellä tarkoitettua
henkilöä kuultuaan, hänet verovelvollisen kanssa yhteisvastuulliseksi
veron tai sen osan suorittamisesta.

6.4 Hallintomenettelylaki

Hallintomenettelylain (598/82) 15 §:n mukaan asianosaiselle on
ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus antaa selityksensä
muiden tekemistä vaatimuksista ja asiassa olevista sellaisista
selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun.
Saman lain 23 §:n mukaan päätöksestä on käytävä selvästi
ilmi, mihin asianosainen on velvoitettu.

7 RATKAISU

Tämän asian olen tutkinut.

7.1 Tampereen poliisilaitoksen menettely

Ruotsalainen kuljetusliike Grundab Ab oli syyllistynyt ylikuormarikkomukseen
Suomessa, mutta sen omistama ajoneuvo oli
ylikuormamaksulain vastaisesti sallittu viedä pois maasta.
Tampereen poliisimestari Raimo Tannerin ja komisario Olli Pajusalon
näkemyksen mukaan Pajusalon 14.12.1989 allekirjoittama
selityspyyntö, joka oli kauttaviivan avulla osoitettu sekä
Scansped Oy:lle että Grundab Ab:lle, oli sisältänyt tiedon
myös Scansped Oy:n maksuvelvollisuudesta. Koska Scansped Oy ei
ollut antanut erillistä selitystä, poliisilaitos oli tulkinnut
yhtiön hyväksyneen itsensä maksuvelvolliseksi.

Scansped Oy, jota ei ollut mainittu ylikuormamaksumääräyksessä,
mutta johon täytäntöönpano oli kohdistettu, oli vaatinut
valituskelpoista päätöstä asiassa. Poliisimestari Tanner oli
kieltäytynyt antamasta sitä vedoten poliisilaitoksen selityspyynnöstä
ilmi käyvään aikaisempaan kantaan Scansped Oy:n
edustaja-asemasta.

Ylikuormamaksulain 12 § ja hallintomenettelylain 15 § edellyttävät
maksuvelvollisen kuulemista. Kauttaviivan kaltainen tekninen
merkintä, jolla tässä tapauksessa oli tarkoitettu ilmaista
yhteisvastuullinen maksuvelvollisuus, ei täytä edellytyksiä
kuulemisen kohteen riittävästä yksilöinnistä. Selityspyynnössä
ei ollut mainittu edes ylikuormamaksulain 14 §:n
säännöstä edustajan maksuvastuusta. Pelkkää selityspyyntöä,
olipa maksuvelvollisuus hyväksytty tai ei, ei myöskään voida
pitää sellaisena ratkaisuna tai maksuunpanona, johon täytäntöönpano
voisi perustua.

Tampereen poliisimestarin olisi tullut edellä mainittujen
säännösten mukaisesti ensin yksilöidysti kuulla Scansped Oy:tä
edustajan maksuvastuun osalta. Tämän jälkeen olisi tullut selvittää
edustajan vastuuvelvollisuus ja tehdä mahdollisesta
maksuvelvollisuudesta nimenomainen päätös, johon täytäntöönpano
voi perustua ja josta Scansped Oy:llä olisi ollut mahdollisuus
valittaa lääninoikeuteen.

7.2 Oikeusministeriön tietohallintotoimiston menettely

Ylikuormamaksumääräys on täytäntöönpantavissa ilman tuomiota
tai päätöstä. Nopean täytäntöönpanokelpoisuuden edellytyksenä
on kuitenkin muotomääräysten noudattaminen. Veroulosottoasetuksen
2 §:n mukaan täytäntöönpanohakemukseen on liitettävä
täytäntöönpanokirja, josta käy ilmi muun muassa maksuvelvollisuuden
peruste ja maksuvelvollisen nimi. Scansped Oy:tä maksuvelvollisen
edustajana ei ollut mainittu ylikuormamaksumääräyksessä
eikä missään muussakaan maksuvelvollisuuden perustavassa
asiakirjassa.

Oikeusministeriön tietohallintotoimiston ei mielestäni olisi
tullut lähettää Grundab Ab:lle annettua ylikuormamaksumääräystä
täytäntöönpantavaksi Scansped Oy:tä vastaan yksinomaan Tampereen
poliisilaitoksen ilmoituksen perusteella, vaan sen olisi
tullut vaatia poliisilaitokselta asiassa päätös, jossa
Scansped Oy olisi todettu maksuvelvolliseksi. Tietohallintotoimiston
menettely on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen,
että ylikuormamaksua oli peritty Scansped Oy:ltä ilman täytäntöönpanoperustetta.

7.3 Helsingin ulosottoviraston menettely

Selvityksen mukaan avustava ulosottomies toimii virastossa
laaditun toimeksiantokortin perusteella ja pitäen velallisena
sitä henkilöä, joka on merkitty velallista käsittelevään
osaan. Tietohallintotoimiston täytäntöönpanohakemuksessa maksuvelvolliseksi
oli merkitty Grundab Ab/edustaja Scansped Oy.
Tämän merkintätavan johdosta maksuunpano oli tulkittu tapahtuneeksi
molempia yhtiöitä vastaan.

Hakijana asiassa oli ollut oikeusministeriön tietohallintotoimisto.
Täytäntöönpanosta vastaava viranomainen ei ole pääsääntöisesti
velvollinen tutkimaan saatavan perusteen oikeellisuutta.
Scansped Oy:tä ei kuitenkaan ollut merkitty ylikuormamaksumääräykseen
maksuvelvolliseksi eikä sen maksuvastuusta
ollut tehty muutakaan päätöstä. Yhtiö oli myös täytäntöönpanovaiheessa
kiistänyt maksuvelvollisuutensa. Helsingin ulosottoviraston
olisi tullut tällaisessa tapauksessa vaatia hakijaa
esittämään täytäntöönpanoperuste asiassa. Asian laatu huomioon
ottaen se ei tältä osin anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

7.4 Hämeen lääninoikeuden menettely

Ylikuormamaksua ei ollut määrätty Scansped Oy:n maksettavaksi.
Koska kyseessä ei ollut ollut perustevalitus, lääninoikeus oli
jättänyt sen tutkimatta. Asiassa ei ollut annettu sellaista
Scansped Oy:tä koskevaa päätöstä, jonka lainmukaisuuden lääninoikeus
olisi ollut velvollinen tutkimaan. Lääninoikeuden menettely
ei siten anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

7.5 Lopputoteamukset

Sen johdosta mitä asiassa on kokonaisuutena käynyt ilmi katson,
ettei asia Tampereen poliisilaitoksen osalta anna aihetta
muihin toimenpiteisiin kuin että huomautan vastaisen varalle
Tampereen poliisimestari Raimo Tannerille hänen menettelystään
jättää laatimatta maksuvelvollisuuden perustava päätös
Scansped Oy:n osalta. Päätös olisi tullut antaa viimeistään
silloin, kun yhtiö oli sitä nimenomaan pyytänyt. Lisäksi kiinnitän
komisario Olli Pajusalon huomiota asianmukaiseen kuulemismenettelyyn
asiassa.

Oikeusministeriön tietohallintotoimiston, nykyisin oikeusrekisterikeskus,
menettelyn osalta katson, ettei asia anna aihetta
muihin toimenpiteisiin kuin että kiinnitän vastaisen varalle
oikeusrekisterikeskuksen huomiota sen menettelyyn lähettää
ylikuormamaksu ulosottoperintään maksuvelvollisen edustajaa
vastaan ilman täytäntöönpanoperustetta. Epäselvissä tapauksissa
tulisi ylikuormamaksun määränneeltä viranomaiselta
vaatia selvitys täytäntöönpanoperusteesta ja sen edellytyksistä
ulkomaisen yhteisön suomalaisen edustajan vastuun osalta.

Saatavan täytäntöönpano on keskeytetty. Katson, että oikeusrekisterikeskuksen
tulisi asian tämänhetkinen vaihe huomioon ottaen
palauttaa se Tampereen poliisilaitokselle täytäntöönpanokelpoisen
päätöksen saamiseksi puheena olevalta osin.

Lähetän jäljennöksen päätöksestäni Tampereen poliisilaitokselle
kohdassa 7.1 ja Oikeusministeriön oikeusrekisterikeskukselle
kohdassa 7.2 mainitussa tarkoituksessa. Lisäksi päätöksestä
ilmoitetaan Helsingin ulosottovirastolle ja Hämeen lääninoikeudelle.

8 ESITYS OIKEUSMINISTERIÖLLE

Totean, ettei ylikuormamaksusta annetussa laissa ole nimenomaista
säännöstä kuulemis- ja maksuunpanomenettelystä tai maksupäätöksen
tekemisestä silloin, kun ulkomaisen yhteisön suomalainen
edustaja katsotaan yhteisvastuulliseksi maksuvelvolliseksi
ylikuormamaksusta. Laki ei mielestäni vastaa tällaisen
vastuun perustavalle menettelylle asetettavia oikeusturvavaatimuksia.
Sen vuoksi olen tehnyt oikeusministeriölle esityksen
lain säännösten tarkistamisesta tältä osin.