19.1.1994

Sisäasiainministeriön ulkomaalaiskeskuksessa oli laadittu muistio ehdon täyttymisen toteamisesta kansalaisuuslain (401/68) 4 §:n 3 momentin mukaisissa päätöksissä entisen Neuvostoliiton hajoamisesta johtuneissa kaksois-/monikansalaisuustilanteissa mm. Viron kansalaisuuslainsäädännön vaikutusten kannalta. Muistio oli toimitettu oikeuskanslerille tiedoksi mahdollista kannanottoa varten.

Oikeuskansleri on ilmoittanut ulkomaalaiskeskukselle muistion tarkoittamassa asiassa, että jos kansalaistamispäätöksessä asetetussa ehdossa puhutaan Neuvostoliiton kansalaisuudesta, tämä tarkoittaa Neuvostoliiton kansainvälisoikeudellisena seuraajavaltiona olevaa Venäjää. Jos entisen Neuvostoliiton kansalainen on saanut lisäksi esim. myös Viron kansalaisuuden, ehtoa ei voida tulkintateitse ulottaa siihen. Ehdollinen kansalaistamispäätös sisältää lainvoimaisen kansalaisuusratkaisun, jos ehto täyttyy, ja hakijan tulee voida luottaa tähän. Kansalaisuuslain 4 §:n 3 momentti tarkoittaa määrättyä kansalaisuutta eikä kansalaisuutta yleensä, vaikka tarkoituksena onkin kaksois-/monikansalaisuuksien välttäminen.

Jos ehdon määräaika ei ole vielä täyttynyt, ehdon sisältöä voidaan tarkentaa uudella määrittelyllä. Tällöin nimetään ne kansalaisuudet, joista hakijan tulee vapautua saadakseen Suomen kansalaisuuden, tai ilmoitetaan hänelle täsmällisesti muulla tavoin ehdon tarkoitus muuttuneissa oloissa. Näissä tapauksissa lienee yleensä syytä myös pidentää ehdon täyttymisen määräaikaa.

Edellä tarkoitetut täsmennykset on ensisijaisesti tehtävä tasavallan presidentin päätöksellä, koska toimivalta kansalaisuuden myöntämistä koskevissa asioissa kuuluu hänelle. Mahdollista on turvautua sellaiseenkin hallintomenettelyyn, että sisäasiainministeriö, tasavallan presidentin suostumuksin, ilmoittaa hakijalle ehdon merkityssisällöstä uudessa tilanteessa.

Kansalaisuuslaki 4 § 3 mom