30.11.1993

Alusten yhteentörmäys - Meriselitys

Merenkulkuhallituksen velvollisuus määrätä meriselitys annettavaksi

Satamalaituriin kiinnitetty alus A oli vaurioitunut. Poliisin suorittaman esitutkinnan perusteella oli voitu ainakin otaksua hinaaja B:n aikaansaaneen vauriot törmäämällä laiturissa olleen A:n kylkeen. Hinaaja B:n omistaja oli kiistänyt vastuunsa tapahtumasta, eikä hinaajan kuljettamisesta törmäyshetkellä vastannutta henkilöä oltu kyetty esitutkinnassa selvittämään. Kukaan ei ollut merilain 58 § 2 momentin (295/84) mukaisesti ilmoittautunut meriselityksen antamista varten. Yhteentörmäyksestä ei siten oltu saatu tyydyttävää selvitystä, eikä sitä oltu voitu esitutkinnan keinoin enää odottaakaan olevan saatavissa. Merenkulkuhallituksen tietoon on saatettu apulaisoikeuskanslerin käsitys, jonka mukaan asiassa olisi tullut merilain 57 § 2 ja 3 momenttien (237/67) mukaisesti määrätä laivanisäntä antamaan meriselitys.

MeriL 258 § 2 mom. (237/67)

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.