08.09.1993

Syyttäjälaitos

Esitys valtioneuvostolle paikallissyyttäjätason yläpuolella olevan syyttäjäorganisaation uudistamisvaihtoehtojen selvittämiseksi

Rikosasioiden käsittelyyn on tulossa merkittäviä muutoksia. Alioikeusuudistus tulee pääosin voimaan 1.12.1993. Tuolloin alioikeudet yhtenäistetään, niiden tuomiopiirit ja kokoonpanot muuttuvat. Riita-asiain oikeudenkäyntimenettely uudistuu samalla. Rikosasiain oikeudenkäyntimenettelyä koskeva uudistustyö on vireillä. Käynnissä on myös valtion paikallishallinnon kehittäminen, joka koskee muun muassa paikallisia syyttäjiä. Uudistusten johdosta on käynyt tarpeelliseksi myös paikallisten syyttäjien yläpuolella olevan syyttäjäorganisaation rakenteen uudelleen arvioiminen.

Syyttäjistön asema oikeudenhoidon orgaanina on olennaisesti vahvistunut viimeisten vuosien aikana lainsäädännön uudistamisen myötä. Syyttäjän harkintavaltaa jättää syyte rikoksesta nostamatta on aikaisempaan verrattuna tuntuvasti laajennettu. Ensi vuoden alussa tulee voimaan perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädetty laki rangaistusmääräysmenettelystä. Sen mukaan vähäisimmät rikosasiat, jotka käsittävät lukumääräisesti suurimman osan tuomioistuinten ratkaistaviksi tällä hetkellä tulleista rikosasioista, siirretään syyttäjien lopullisesti päätettäviksi.

Myös syyttäjän tehtävä varsinaisessa oikeudenkäynnissä on tullut olennaisesti aikaisempaa vaativammaksi. Syyttäjän rooli on muuttumassa siten, että syyttäjältä vaaditaan entistä aktiivisempaa toimintaa tuomioistuimessa. Rikosasiain oikeudenkäynti alioikeudessa tulee uudistumaan nimenomaan voimakkaasti syyttäjätoimintoiseen suuntaan.

Valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista 14.2.1992 annetun lain (126/92) nojalla paikallistason syyttäjistä tulee yleensä päätoimisia, vain syyttäjäntointa harjoittavia julkisen kannevallan valvojia. Valmisteilla on lain edellyttämä paikallishallinnon uudelleenorganisointi kihlakuntajaotuksen pohjalta.

Paikallistason syyttäjistön organisaatiomuutoksen toteuttamisen johdosta käy tarpeelliseksi arvioida syyttäjistön uudistustarpeita seuraavalla organisaatiotasolla. Väliportaan syyttäjinä toimivat lääninpoliisineuvokset ja apulaispoliisitarkastajat kuuluvat tällä hetkellä sisäasiainministeriön organisaatioon, vaikka he syyttäjäntoiminnan osalta ovat oikeuskanslerin alaisia. Oikeusministeriön alaiset hovioikeuksien kanneviskaalit toimivat vielä erityissyyttäjinä rikosasioissa, joita hovioikeudet tutkivat ensimmäisenä asteena.

Väliasteen syyttäjäporras voidaan ajatella muodostettavaksi ainakin hallinnollista tai oikeudellista piiri- jakoa noudattaen eli joko läänien tai hovioikeuspiirien mukaan. Jälkimmäistä vaihtoehtoa voidaan perustella erityisesti tämän syyttäjäntoiminnan yhteydellä tuomioistuintoimintaan ja sillä, että väliportaan syyttäjistön tulisi kuulua oikeusministeriön hallinnonalalle. Tässä tilanteessa joudutaan nykyisen organisaation tarkoituksenmukaisuutta harkitsemaan uudelleen.

Julkiset hallinto-organisaatiot pyritään rakentamaan nykyisin mahdollisimman tehokkaiksi ja taloudellisiksi. Paikallistason yläpuolelle rakennettavan syyttäjäorganisaation, jossa hallitusmuodon 46 §:n mukaan syyttäjistön esimiehenä on oikeuskansleri, vaihtoehtoiset järjestelymallit niin väliportaan kuin ylimmän syyttäjän osalta tulisi perusteellisesti pohtia yhtenä kokonaisuutena. Kun otetaan huomioon edellä lausutut näkökohdat syyttäjien aseman ja toimivallan sekä heille asetetun vaatimustason noususta, valittavan organisaatiovaihtoehdon tulisi palvella syyttäjälaitoksen toimintojen vahvistamista. Tässä yhteydessä olisi myös syytä tarkastella syyttäjäntoiminnan tulevaisuudessa vaatimia voimavaroja, jotta annetut tehtävät voitaisiin hoitaa asianmukaisesti ja riittävän joutuisasti.

Edellä esitetyillä perusteilla esitän kunnioittavasti, että Valtioneuvosto ryhtyisi toimenpiteisiin paikallissyyttäjätason yläpuolella olevan syyttäjäorganisaation uudistamisvaihtoehtojen selvittämiseksi.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.