23.08.1993

Kunnan viranhaltijan virkavapaus - Kansanedustaja - Valtiopäiväjärjestyksen 12 §

Virkavapauden saaminen kansanedustajan tehtävän hoitamista varten

Kunnan koululautakunnalle annettu huomautus sen johdosta, että lautakunta oli hylännyt kunnan virkamiehen hakemuksen virkavapauden saamiseksi kansanedustajan tehtävän hoitamista varten. Huomautus annettu myös kunnanhallitukselle, joka oli hylännyt virkamiehen valituksen koululautakunnan päätöksestä.

1 KANTELUKIRJOITUS

Rehtori, kansanedustaja Tellervo Renko on 19.5.1992 päivätyssä kirjoituksessa kertonut, että Kempeleen koululautakunta oli 31.7.1991 myöntänyt hänelle palkatonta virkavapautta Kempeleen lukion rehtorin virasta 1.8.1991 - 31.7.1992 väliseksi ajaksi opetushallituksen opetusneuvoksen viran hoidon vuoksi. Kansanedustaja Eino Siuruaisen tultua nimitetyksi Oulun läänin maaherraksi Renko oli tullut Siuruaisen sijaan kansanedustajaksi siihen saakka, kunnes seuraavat edustajainvaalit toimitetaan. Kansanedustajan tointa Renko oli ryhtynyt hoitamaan 5.11.1991 lukien.

Opetushallitus oli 31.10.1991 tekemässään päätöksessä valtion virkamieslain 44 §:n 1 momentin nojalla todennut, että Renko oli virkavapaana opetusneuvoksen virasta 1.11.1991 lukien kansanedustajan tehtävää varten siihen asti, kunnes seuraavat edustajainvaalit toimitetaan.

Renko oli 8.11.1991 päivätyssä hakemuksessaan pyytänyt, että Kempeleen koululautakunta muuttaisi hänelle myönnetyn virkavapauden syytä ja kestoaikaa siten, että hänelle myönnettäisiin virkavapautta Kempeleen lukion rehtorin virasta siihen saakka, kunnes seuraavat edustajainvaalit toimitetaan. Renko oli esittänyt, että opetusneuvoksen virkaan ei ollut otettu sijaista, vaan tehtävät oli jaettu opetushallituksen muiden viranhaltijoiden kesken. Menettely liittyi valtionhallinnon supistamistoimiin, joiden osalta opetushallituksessa tuli vähentää virkoja vuoden 1992 aikana.

Kempeleen koululautakunta oli 22.1.1992 hylännyt Rengon hakemuksen ja päätöksessään todennut, että aikaisempi virkavapauspäätös oli edelleen voimassa. Kempeleen kunnanhallitus oli 13.4.1992 hylännyt Rengon valituksen koululautakunnan päätöksestä. Renko oli hakenut kunnanhallituksen päätökseen muutosta Oulun lääninoikeudelta.

Renko on esittänyt, että valtiopäiväjärjestyksen 12 §:n säännökset huomioon ottaen hänelle olisi tullut myöntää virkavapaus rehtorin virasta kansanedustajana toimimista varten. Renko on sen johdosta pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan Kempeleen koululautakunnan ja kunnanhallituksen virkavapausasiassa noudattaman menettelyn.

2 TAPAHTUMATIETOJA

2.1. Kempeleen koululautakunnan päätös ja lautakunnan selvitys kunnanhallitukselle

Kempeleen koululautakunnan 22.1.1992 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta ilmenee seuraavaa.

Pöytäkirjassa on todettu, että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kannan mukaan säännöksiä tai virkaehtosopimuksen määräyksiä ei ollut siitä, että kansanedustajaksi valitulla kunnallisella viranhaltijalla olisi oikeus saada virkavapautta. Valtiopäiväjärjestyksen 12 §:n säännöstä ei Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mielestä voinut tulkita siten, että kunnallisella viranhaltijalla olisi ehdoton oikeus saada virkavapautta kansanedustajan tehtävien hoitamista varten. Näin ollen virkavapauden myöntäminen riippui virkasäännön 52 §:n 3 momentin mukaisesti harkinnasta.

Pöytäkirjassa on edelleen todettu, että Renko oli 1.8.1991 lukien nimitetty opetushallituksen opetusneuvoksen vakinaiseen virkaan ja että hänelle oli myönnetty tuosta virasta virkavapautta kansanedustajana toimimista varten. Opetushallituksesta saatujen tietojen mukaan Rengon virka ei vuonna 1992 mahdollisesti ollut ensisijaisesti lakkautettavien virkojen joukossa.

Kempeleen kunnanhallitukselle antamassaan selvityksessä koululautakunta oli ilmoittanut nojautuneensa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kannanottoon. Asiaa harkitessaan koululautakunta oli katsonut, ettei Rengolle olisi myönnetty virkavapautta 1.8.1992 lukien vakinaisen valtion viran hoitamista varten. Mikäli Rengolla ei olisi ollut vakinaista valtion virkaa, olisi lautakunnan päätös virkavapauden myöntämiseksi todennäköisesti ollut myönteinen.

2.2. Kempeleen koululautakunnan päätös 10.6.1992

Rengon 19.5.1992 tekemän hakemuksen johdosta koululautakunta on valtiopäiväjärjestyksen 12 §:n nojalla myöntänyt Rengolle virkavapautta rehtorin virasta kansanedustajan toimen hoitamista varten 1.8.1992 alkaen, kunnes seuraavat edustajainvaalit toimitetaan.

Koululautakunta on vielä päättänyt pyytää oikeuskanslerin kannanottoa siitä, oliko oikeuskirjallisuudessa esitetty valtiopäiväjärjestyksen 12 §:n tulkinta tarkoitettu sovellettavaksi tapaukseen, jossa kansanedustajalla oli hallinnassaan kaksi vakinaista virkaa.

2.3. Oulun lääninoikeuden Rengon valituksen johdosta antama päätös 18.2.1993

Lääninoikeuden päätöslauselma:

Koululautakunnan myöntäessä 31.7.1991 Rengolle virkavapautta ajaksi 1.8.1991 - 31.7.1992 toisen viran hoidon vuoksi lautakunta oli tuolloin hyväksynyt sen, että Renko edelleen pitää hallussaan vakinaisen rehtorin virkansa, vaikka hänet oli nimitetty vakinaiseen valtion virkaan ja hän ryhtyi tätä virkaa hoitamaan. Rengon pyytäessä 8.11.1991 päivätyllä hakemuksellaan virkavapauden kestoajan jatkamista eli virkavapautta 1.8.1992 alkaen kansanedustajan tehtävää varten siihen sakka, kunnes seuraavat edustajainvaalit toimitetaan, hakemuksesta on ilmennyt, ettei hänellä ollut aikomusta irtisanoutua rehtorin virasta ja että hän katsoi juuri rehtorin virkansa hoidon vuoksi olevansa estynyt hoitamasta kansanedustajan tehtäviä tämän työn alkaessa elokuun alkupuolella 1992. Lautakunnan valituksenalaista päätöstä koskevan pöytäkirjan sisällöstä ja lautakunnan kunnanhallitukselle antamasta selityksestä voidaan katsoa päätökseen ratkaisevasti vaikuttaneen sen, että Renko oli sanotussa toisessa virassa.

Näissä oloissa, mikäli lautakunnalla oli tarkoitus päätöksellään samalla poiketa aikaisemman virkavapauspäätöksen mukaisesta kannastaan ja katsoa, että edellytykset myös toisen viran johdosta myönnetyn virkavapauden jatkamiseen 1.8.1992 alkaen puuttuivat, lautakunnan olisi ennen ratkaisua tullut varata Rengolle tilaisuus tulla vielä kuulluksi tästä hänen virkasuhteensa päättymiseen lukiolain 42 §:n säännös huomioon ottaen ehkä johtavasta seikasta. Ratkaistessaan asian Renkoa kuulematta lautakunta on menetellyt virheellisesti.

Koska lautakunta saadun selvityksen mukaan on 10.6.1992 tekemällään lainvoiman saaneella päätöksellä kuitenkin myöntänyt Rengolle hänen pyytämänsä virkavapauden 1.8.1992 alkaen, enemmän lausunnon antaminen asiasta raukeaa.

3 HANKITTU SELVITYS

Olen 25.5.1992 päivätyllä kirjeelläni sen johdosta, että Rengolle vastoin valtiopäiväjärjestyksen 12 §:n säännöstä ei ollut myönnetty virkavapautta kansanedustajan tehtävän hoitamista varten, pyytänyt Kempeleen kunnanhallitusta hankkimaan asiasta Kempeleen koululautakunnan selvityksen ja antamaan siitä oman selvityksensä sekä samalla ilmoittamaan niistä toimenpiteistä, joihin virkavapauden myöntämistä koskevassa asiassa oli tarkoitus ryhtyä.

3.1. Kempeleen koululautakunnan selvitys

Koululautakunta on esittänyt, että se oli hylätessään 22.1.1992 Rengon virkavapaushakemuksen nojautunut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kannanottoon. Koululautakunnan päätöksellä Renkoa ei ollut millään tavoin kielletty valtiopäiville saapumasta ja edustajana toimimasta. Lautakunta on vielä todennut, että Rengolla oli hallussaan kaksi virkaa ja että Renko oli 19.5.1992 tehnyt uuden virkavapaushakemuksen.

3.2. Kempeleen kunnanhallituksen selvitys

Kunnanhallitus on yhtynyt koululautakunnan selvitykseen ja todennut, että asia oli saatettu lääninoikeuden ratkaistavaksi.

4 RATKAISU

Tämän asian olen tutkinut.

Totean, että valtiopäiväjärjestyksen 12 §:n mukaan älköön edustajaa kiellettäkö valtiopäiville saapumasta ja edustajana toimimasta. Tämän perustuslain säännöksen on oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä katsottu tarkoittavan sitä, että kansanedustajan tehtävään valitulle valtion ja kunnan virkamiehelle on sanotun tehtävän hoitamista varten myönnettävä virkavapautta. (Hakkila, Suomen tasavallan perustuslait s. 410 ja KHO 1968 A II 61: kunnaneläinlääkäriä ei voitu irtisanoa virastaan sen vuoksi, että hänet oli valittu kansanedustajaksi.) Valtion virkamieslakiin (755/86), sen 44 §:n 1 momenttiin, on sisällytetty nimenomainen säännös siitä, että valtion virkamies on virkavapaana virasta sen ajan, jona hän on kansanedustajana ja että viranomainen pelkästään toteaa virkamiehen olevan virkavapaana virastaan.

Valtiopäiväjärjestyksen 12 § rajoittaa näin ollen kunnan viranomaisten harkintavaltaa virkavapauden myöntämisessä.

Edellä esitetyn johdosta totean Kempeleen koululautakunnan menetelleen virheellisesti hylätessään 22.1.1992 Rengon hakemuksen virkavapauden saamiseksi Kempeleen lukion rehtorin virasta kansanedustajan tehtävän hoitamista varten. Virheellisesti on menetellyt myös Kempeleen kunnanhallitus hylätessään Rengon valituksen koululautakunnan päätöksestä.

Sillä seikalla, että Renko on ollut nimitettynä myös valtion virkaan, opetushallituksen opetusneuvokseksi, minkä viran hoitamista varten hänelle oli 31.7.1991 myönnetty määräajaksi virkavapautta rehtorin virasta, ei mielestäni ole oikeudellista merkitystä. Renko on valtion virastaan huolimatta ollut edelleen myös kunnan viranhaltija, ja asiassa on ollut kysymys virkavapauden myöntämisestä nimenomaan kunnan virasta.

Kempeleen koululautakunnan ja kunnanhallituksen tekemien päätösten aiheuttamia toimenpiteitä arvioidessani olen ottanut huomioon sen, että Kempeleen koululautakunta on sittemmin, 10.6.1992 myöntänyt Rengolle valtiopäiväjärjestyksen 12 §:n nojalla virkavapautta rehtorin virasta kansanedustajan toimen hoitamista varten 1.8.1992 alkaen kunnes seuraavat edustajainvaalit toimitetaan.

Edellä esitetyn perusteella huomautan Kempeleen koululautakuntaa ja Kempeleen kunnanhallitusta kerrotusta virheellisestä menettelystä. Siinä tarkoituksessa lähetän niille jäljennöksen tästä ratkaisustani.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.