16.08.1993

Esitutkinta - Tutkija - Esteellisyys

Kysymys esitutkinnan suorittajan esteellisyyteen vaikuttavista seikoista

Kuolemaan johtanutta pahoinpitelyä koskevan rikosasian päätutkijana toiminut rikosylikonstaapeli oli neuvotellut ja päättänyt rikoksesta epäillyn koiran ostamisesta esitutkinnan ollessa kesken. Rikoksesta epäilty oli ennen kaupan vireilletuloa toimitetuissa kolmessa kuulustelussa myöntänyt vain lyöneensä uhria kolme kertaa päähän, mutta hän ei ollut kertonut mistään sellaisesta väkivallasta, josta uhrin kuolinsyyksi todettu maksan repeäminen olisi voinut aiheutua. Tämän vuoksi esitutkinta kaupan vireilletullessa oli ollut sellaisessa vaiheessa, jossa luottamus tutkinnan puolueettomuuteen oli asian laatukin huomioon ottaen ollut erityisen tärkeätä.

Tämän vuoksi ylikonstaapelin olisi ensisijaisesti tullut pidättäytyä koirakaupasta. Kun kaupantekoon oli kuitenkin ryhdytty, olisi juttuun tullut määrätä ylikonstaapelin tilalle muu tutkija. Apulaisnimismiehen ylikonstaapelille tämän esimiehenä ilmaisema käsitys, ettei jutun päätutkijan vaihtamiseen ollut syytä, ei ollut hyvän esitutkinnan vaatimusten mukainen.

Kysymys siitä, oliko luottamus ylikonstaapelin puolueettomuuteen siten vaarantunut, että hän olisi ollut esitutkintalain tarkoittamalla tavalla esteellinen toimimaan jutun tutkijana, on tulkinnanvarainen. Uhrin vanhemmat olivat kirjallisesti ilmoittaneet suostuvansa siihen, että koira luovutetaan rikoksesta epäillylle. Tämän vuoksi ylikonstaapelin ja apulaisnimismiehen ei katsottu menetelleen asiassa virkavelvollisuuksiensa vastaisesti.

EsitutkintaL 16 §

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.