03.05.1993

Ilmailu - Erikoistuomioistuin - Lausunto

Oikeuskanslerin lausunto ehdotuksesta laiksi oikeudenkäynneistä ilmailuasioissa

Oikeuskansleri on antanut liikenneministeriölle lausunnon ilmailulainsäädäntötoimikunnan mietintöön (komiteamietintö 1992:43) sisältyvästä ehdotuksesta laiksi oikeudenkäynneistä ilmailuasioissa. Lakiehdotuksen mukaan ilmailuun liittyvät rikosasiat käsittelisi ensimmäisenä oikeusasteena ilmailuoikeus.

Lausunnossaan oikeuskansleri on suhtautunut oikeudenkäyntimenettelyn kehittämiseen ilmailuun liittyvissä rikosasioissa sinänsä myönteisesti. Kysymys eri alojen erikoistuomioistuimista ja -syyttäjistä on kuitenkin laajempi ongelmakokonaisuus, joka olisi tarkoituksenmukaista ottaa oikeusministeriössä pohdittavaksi sen jälkeen, kun alioikeusuudistus ja muutokset syyttäjälaitoksessa ovat toteutuneet ja niiden vaikutukset tässä suhteessa arvioitavissa.

1 LAUSUNTOPYYNTÖ

Liikenneministeriö on 26.1.1993 päivätyllä kirjeellään pyytänyt oikeuskansleria antamaan ministeriölle lausuntonsa ilmailulainsäädäntötoimikunnan mietinnöstä, joka sisältää hallituksen esityksen muotoon laaditut ehdotukset ilmailulaiksi, laiksi suuronnettomuuksien tutkinnasta annetun lain muuttamisesta ja laiksi oikeudenkäynneistä ilmailu-asioissa sekä ehdotuksen uudeksi ilmailuasetukseksi.

Syyttäjäviranomaisia ja siten oikeuskansleria ylimpänä syyttäjänä koskee lähinnä ehdotus laiksi oikeudenkäynneistä ilmailuasioissa, johon olen katsonut tarkoituksenmukaiseksi rajata lausuntoni.

2 YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

Lakiehdotuksen mukaan ilmailuun liittyvät rikosasiat käsittelisi ensimmäisenä oikeusasteena ilmailuoikeus. Ilmailuoikeutena toimisi Vantaan käräjäoikeuden yksi työjärjestyksessä määrätty osasto, jonka tuomiopiirinä olisi koko maa. Ilmailuoikeudessa olisi merioikeuden tavoin läsnä kaksi tuomioistuinta avustavaa asiantuntijaa. Syyttäjänä toimisi ilmailuviskaali, jona olisi valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävään määräämä syyttäjä oman virkansa ohella, tai Uudenmaan läänin lääninsyyttäjä.

Mielestäni lakiehdotuksen tavoite turvata tuomioistuimen ja syyttäjän asiantuntemus ilmailuun liittyvissä rikosasioissa on sinänsä aiheellinen ja puollettava. Toisaalta ilmailuoikeuden ja yleensä erityistuomioistuinten tarpeen arviointiin liittyvät ne ratkaisut ja vaikutukset, joita muilla tuomioistuin- ja syyttäjälaitosta sekä oikeudenkäyntimenettelyä koskevilla uudistuksilla tulee olemaan.

Alioikeuksien yhtenäistämiseen ja riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistamiseen liittyvät lait tulevat voimaan 1.12.1993 ja rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista koskeva työryhmän mietintö on parhaillaan lausuntokierroksella. Oikeusministeriössä on valmisteltavana myös rangaistusmääräysmenettelyn uudistaminen siten, että rangaistusmääräyksen antaisi syyttäjä. Sisäministeriössä on puolestaan valmisteltavana paikallishallintouudistus, joka ilmeisesti tulee johtamaan päätoimisiin syyttäjiin ja joka saattaa aiheuttaa muutostarpeita myös syyttäjälaitoksen väliportaassa.

Edellä lausutun johdosta ajankohta ilmailuun liittyvien rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistamiselle ehdotetulla tavalla ei mielestäni ole aivan otollinen.

3 ERÄITÄ LAKIEHDOTUKSEN ONGELMAKOHTIA

Lakiehdotuksen 1 §:n mukaan ilmailuoikeus käsittelee syytteen pykälässä tyhjentävästi luetelluista rikoksista ja niihin perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen. Säännöksestä ei käy ilmi, voiko ilmailuoikeus käsitellä samassa yhteydessä myös muuta rikosta koskevan syytteen ja vahingonkorvausvaatimuksen.

Huhtikuun 1 päivänä 1992 voimaan tulleen ns. yhtenäisrangaistusjärjestelmän eräänä perusperiaatteena on se, että kaikki syytetyn samoihin aikoihin tekemät ilmi tulleet rikokset käsitellään samassa oikeudenkäynnissä ja niistä määrätään yksi yhteinen rangaistus. Tämän vuoksi ilmailuoikeuden toimivallan tulisi olla sellainen, että myös muuta rikosta koskeva syyte ja vahingonkorvausvaatimus voidaan käsitellä ilmailurikoksen yhteydessä, milloin se oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1.4.1992 voimaan tulleiden säännösten (708/91) nojalla muutoin on mahdollista ja soveliasta.

Lakiehdotuksen mukaan ilmailuoikeuden tuomiopiirinä olisi koko maa. Erityisasiantuntemuksen ja tuomitsemis- ja syyttämiskäytännön yhtenäisyyden kannalta ehdotettu ratkaisu olisi luonnollisesti edullinen. Rikosasian vastaajien, asianomistajien ja todistajien kannalta, joita silmälläpitäen menettely on myös tarkoitus luoda, oikeudenkäynti voi kuitenkin ilmailuoikeuden etäisyyden takia muodostua joissakin tapauksissa kohtuuttomaksi ja oikeudenkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin nähden epätarkoituksenmukaiseksi.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että merilain (167/39) mukaan ratkaistavissa asioissa toimivaltaisia alioikeuksia eli merioikeuksia on lain 251 §:n (295/84) mukaan yhteensä kahdeksan siten, että jokaisessa hovioikeuspiirissä on ainakin yksi merioikeus.

Syyttäjäntoiminnan järjestelyyn liittyy kysymys ilmailuoikeuksien lukumäärästä. Erikoissyyttäjien määrääminen tehtävään ei kuitenkaan vaikuta tarpeelliselta, vaan syyttäjinä voisivat toimia asianomaiset viralliset syyttäjät niillä paikkakunnilla, joissa on ilmailuoikeus. Näiden paikkakuntien syyttäjille voitaisiin antaa tarpeellista koulutusta ilmailuasioihin ja näiden syyttäjänvirastojen sisäisessä työnjaossa voitaisiin ottaa tarpeellisessa määrin huomioon erikoistuminen ilmailuoikeudessa käsiteltäviin asioihin. Tällaisena syyttäjäntoiminnan järjestely on toiminut merioikeusjutuissa.

Rangaistusmääräysmenettelyn osalta on todettava, että sen käyttömahdollisuus ilmailuoikeuden toimivaltaan kuuluvissa asioissa muodostuu ongelmalliseksi, mikäli oikeusministeriössä valmisteltavana oleva ehdotus rangaistusmääräysmenettelyn uudistamiseksi toteutuu siten, että rangaistusmääräyksen antaa syyttäjä. Kun kysymyksen siitä, voidaanko ilmailuoikeuden toimivaltaan kuuluva asia käsitellä ilman tuomioistuinta avustavia asiantuntijajäseniä, ratkaisee ilmailuoikeuden puheenjohtaja, ei syyttäjä voine rangaistusmääräyksin ratkaista tällaista asiaa.

Rangaistusmääräysmenettelyn osalta korostuvat edellä mainitut ilmailuoikeuden tuomiopiiriä koskevat näkökohdat. Rangaistusmääräystä vastustavan epäillyn asema ei saisi ilmailuoikeuden etäisyyden takia muodostua kohtuuttomaksi.

4 LOPPUTOTEAMUKSET

Edellä esitetyn perusteella totean, että suhtaudun oikeudenkäyntimenettelyn kehittämiseen ilmailuun liittyvissä rikosasioissa sinänsä myönteisesti. Kysymys eri alojen erikoistuomioistuimista ja -syyttäjistä on kuitenkin mielestäni laajempi ongelmakokonaisuus, joka olisi tarkoituksenmukaista ottaa oikeusministeriössä pohdittavaksi sen jälkeen, kun alioikeusuudistus ja muutokset syyttäjälaitoksessa ovat toteutuneet ja niiden vaikutukset tässä suhteessa arvioitavissa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.