14.11.1991

Eduskuntavaalit - Vaalit

Keskusvaalilautakunnan virheellinen menettely eduskuntavaalien ennakko äänestyksen yhteydessä sekä esitys ennakkoäänilähetysten käsittelyä koskevien määräysten ja ohjeiden täydentämiseksi

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajalle huomautettu ennakkovaalikuorilähetysten sinetöimisen laiminlyömisestä.

Oikeusministeriölle tehty esitys ennakkoäänilähetysten käsittelyä koskevien määräysten ja ohjeiden täydentämisestä.

EvaaliL

Oikeuskanslerin päätös Kymi-Karjalan SMP:n piirisihteerin A:n
kirjoituksessa tarkoitetussa, Kotkan keskusvaalilautakunnan
menettelyä koskevassa asiassa.

1 KANTELU

Oikeuskanslerille osoittamassaan, 22 päivälle huhtikuuta 1991
päivätyssä kirjoituksessa piirisihteeri A on esittänyt oikeuskanslerin
tutkittavaksi seuraavan Kymen läänin vaalipiirin
vaaliviranomaisten menettelyä vuoden 1991 eduskuntavaaleissa
koskevan asian.

Kotkan keskusvaalilautakunta oli toimittanut ennakkoäänet
avoimissa laatikoissa ilman sinetöintiä Kymen vaalipiirin keskuslautakunnalle
Kouvolaan. Keskuslautakunnan laskujen mukaan
ennakkoääniä oli ollut 39 vähemmän kuin Kotkan keskusvaalilautakunnan
ilmoittama lukumäärä. A:n mukaan oli syytä kysyä,
missä puuttuvat äänet olivat. Näiden seikkojen selvittämiseksi
Vattulainen on vaatinut puolueettomien tutkimusten toimittamista.
Hän on myös maininnut, että SMP:n piiri oli tehnyt vaalin
tuloksesta valituksen Kymen lääninoikeudelle.

A:n kirjoituksen liitteenä olleessa vaalipiirin keskuslautakunnan
jäsenen, Lappeenrannasta olevan B:n 3.4.1991 päivätyssä
todistuksessa selostetaan ennakkoäänilähetysten sinetöimättömyydestä
keskuslautakunnassa aiheutuneita toimenpiteitä. Keskuslautakunnan
kokouksessa oli päätetty kutsua Kotkan keskusvaalilautakunnan
puheenjohtaja sinetöimään Kouvolaan sinetöimättöminä
toimitetut lähetykset, minkä puheenjohtaja olikin
tehnyt. Keskuslautakunta oli katsonut virheen niin vähäiseksi,
ettei siitä ollut tehty merkintää keskuslautakunnan pöytäkirjaan.
Ennakkoäänien laskenta keskuslautakunnassa oli aloitettu
sinetöimisen jälkeen kello 15.00.

Kirjoituksen liitteenä oli lisäksi valojäljennös SMP:n Kymi-Karjalan
piirin nimissä tehdystä, puheenjohtaja C:n ja A:n allekirjoittamasta,
4.4.1991 päivätystä Kymen lääninoikeudelle
osoitetusta valituskirjelmästä.

A on vielä lähettänyt tänne 10.6.1991 päivätyn lisäkirjoituksen,
jossa hän toistaa aikaisemmin esittämänsä ja vaatii perusteellisen
selvityksen tekemistä asiassa.

2 SELVITYKSET

2.1 Vaaliviranomaisten antamat selvitykset

Kymen läänin vaalipiirin keskuslautakunta on 5.6.1991 antamassaan
selvityksessä viitannut vaalia koskevassa valitusasiassa
lääninoikeudelle esittämäänsä ja lisäksi lausunut muun muassa
seuraavaa.

Kotkan keskusvaalilautakunnan toimittamat vaalikuoria sisältäneet
laatikot eivät olleet olleet sulkematta, vaan ne oli suljettu
pakkausteipillä. Vain yhden laatikon teipit olivat irronneet
siten, että vaalikuoret olivat näkyvissä. Keskuslautakunnassa
laatikot oli heti sijoitettu niille nimettyyn paikkaan
laskentahuoneessa, johon ulkopuolisilla ei ollut pääsyä.

Kun Kotkan keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja oli käynyt sinetöimässä
vaalikuoripaketit, vaalikuoret oli laskettu ja niiden
lukumääräksi saatu 10.976. Tällöin oli todettu niistä
puuttuvan 39 kuorta Kotkan keskusvaalilautakunnan ilmoittamaan
lukumäärään verrattuna, mistä heti oli ilmoitettu Kotkan keskusvaalilautakunnan
puheenjohtajalle. Tämän jälkeen vaalikuoret
oli avattu ja suoritettu ennakkoäänten laskenta, mikä ei
ollut tuonut muutosta puuttuvien vaalikuorien suhteen. Seuraavana
päivänä oli suoritettu tarkistuslaskenta sekä laskettu
vielä vaalikuoret toiseen kertaan, ilman että olisi tapahtunut
muutosta. Tämä jälkeen erotusta oli pidetty Kotkassa tapahtuneena
laskuvirheenä. Keskuslautakunta ei pystynyt arvioimaan,
miten 39 vaalikuoren puuttuminen oli mahdollista.

Kotkan kaupungin keskusvaalilautakunta on 22.5.1991 päivätyssä
selvityksessään niin ikään viitannut valitusasiassa lääninoikeudelle
antamaansa selvitykseen sekä esittänyt seuraavaa.

Kun vaalipiirin keskuslautakunnasta oli ilmoitettu, ettei vaalikuorien
lukumäärä täsmännyt, keskusvaalilautakunnan vaalitoimiston
henkilökunta oli vielä laskenut lähetekirjeiden lukumäärän
ja vaaliluetteloihin ennakkoon äänestäneiksi merkittyjen
määrän ja saanut molemmista tulokseksi aikaisemmin ilmoitetun
luvun 11.015.

Ennakkoäänien tarkastuksessa oli pyritty noudattamaan kaikkea
huolellisuutta ja tarkkuutta, mitä oli korostettu myös tarkastustyötä
suorittavalle henkilökunnalle. Tarkastustyö oli tehty
ja ennakkoäänestysasiakirjoja säilytetty kaupungintalon 1.
kerroksessa sijaitsevassa kokoushuoneessa, joka koko tuon ajan
oli ollut yksinomaan vaalikäytössä. Huonetta oli pidetty lukittuna
aina, kun siellä ei ollut työskennelty.

Keskusvaalilautakunta ei tiedossaan olleiden tosiseikkojen
pohjalta pystynyt selvittämään, mistä johtui vaalikuorien lukumäärässä
ilmennyt ero. Mistään tahallisesta tai laittomasta
menettelystä ei sen käsityksen mukaan ollut kysymys, niin kuin
myös Kymen lääninoikeus oli todennut vaaleista tehtyyn valitukseen
antamassaan päätöksessä.

Kotkan keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja D on Kymen lääninoikeudelle
osoittamassaan, 12.4.1991 päivätyssä selvityksessä
lausunut, että Kotkassa oli ennakkoäänien käsittelyssä tapahtunut
se virhe, että ennakkoäänipaketit olivat jääneet sinetöimättä
ennen niiden toimittamista keskuslautakunnalle. Sinetöinti
oli sitten suoritettu keskuslautakunnan läsnäollessa. D
on jyrkästi kiistänyt esitetyt epäilyt tahallisesta ennakkoäänien
kadottamisesta tai vaalisalaisuuden rikkomisesta.

A on edellä selostettujen selvitysten johdosta antamassaan
25.6.1991 päivätyssä vastinekirjoituksessa lausunut, ettei 39
ennakkoäänikuoren häviämiseen ollut tullut selvitystä. Kiistämätön
tosiasia oli, että keskusvaalilautakunta oli rikkonut
laissa määrättyä velvoitetta sinetöidä vaalikuorilähetykset. A
on vaatinut poliisitutkinnan toimittamista kaikkien asiaan
liittyvien epäselvien kysymysten selvittämiseksi.

2.2 Hallintotuomioistuinten ratkaisut

SMP:n Kymi-Karjalan piiri sekä puheenjohtaja C ja piirisihteeri
A ovat tehneet valituksen Kymen läänin vaalipiirin keskuslautakunnan
22.3.1991 pidetyn kokouksen päätöksestä, jolla
vuoden 1991 eduskuntavaalien tulos oli vahvistettu. Valituskirjelmässä
on vedottu samoihin seikkoihin kuin tänne tehdyssä
kantelussa ja vaadittu uusien vaalien toimittamista Kymen läänin
vaalipiirissä sekä virheisiin mahdollisesti syyllistyneiden
saattamista vastuuseen teoistaan, jos ilmenisi, että virheelliset
menettelyt ovat vaikuttaneet vaalien lopputulokseen
ja saattaneet vaalisalaisuuden vaaraan.

Kymen lääninoikeus on 7.5.1991 antamallaan päätöksellä nro 457
jättänyt valituksen tutkimatta SMP:n Kymi-Karjalan piirin tekemänä,
koska kysymyksessä olevalla yhteisöllä ei ole valitusoikeutta
asiassa. Lääninoikeus on tutkinut valituksen C:n
ja A:n henkilökohtaisesti tekemänä valituksena ja hylännyt valituksen.
Lääninoikeus on päätöksessään lausunut, että vaikkakaan
todettua 39 äänen eroa ei ole voitu selittää, tällä
asialla ei ole voitu osoittaa olevan yhteyttä sinetöinnissä
tapahtuneeseen virheeseen.

Lääninoikeus on lausunut katsovansa, etteivät vaalipiirin keskuslautakunta
ja Kotkan keskusvaalilautakunta esillä olevaa
asiaa käsitellessään ja siitä päätöksiä tehdessään ole menetelleet
lainvastaisesti. Tämän vuoksi, ja koska myöskään toistaiseksi
selvittämättömäksi jäänyt 39 ennakkoäänen ero ei ole
voinut vaikuttaa vaalien tulokseen, uusia vaaleja ei tullut
määrätä toimitettavaksi eikä vaalien tulosta tullut oikaista.

C ja A ovat tehneet jatkovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Korkein hallinto-oikeus on 23.9.1991 antamallaan päätöksellä
nro 3206 pysyttänyt lääninoikeuden päätöksen.

3 ESITUTKINTA

Hankittuani edellä selostetut selvitykset asianomaisilta vaaliviranomaisilta
olen 5.7.1991 keskusrikospoliisin Kouvolan
aluetoimistolle lähettämässäni kirjeessä pyytänyt aluetoimistoa
suorittamaan asiassa tutkinnan. Tutkintapyynnössä olen
lausunut, että Kotkan keskusvaalilautakunta ei ollut sinetöinyt
ennakkoäänet sisältäneitä paketteja ennen niiden toimittamista
Kymen vaalipiirin keskuslautakunnalle Kouvolaan. Sinetöimisen
laiminlyönti on saattanut myötävaikuttaa siihen, että
Kouvolassa suoritetun laskennan perusteella ennakkoäänien kokonaismäärä
on ollut pienempi kuin Kotkassa toimitetun laskennan
mukaan. Tutkinnassa on tullut myös selvittää, miten ennakkoääniä
Kotkassa oli säilytetty ennen niiden toimittamista
Kouvolaan ja oliko joku saattanut asiattomasti päästä käsiksi
vaalikuoriin.

Olen kehottanut esitutkinnassa kuulustelemaan Kotkan keskusvaalilautakunnan
puheenjohtajaa D:tä epäiltynä tuottamuksellisesta
virkavelvollisuuden rikkomisesta sekä suorittamaan asian
selvittämiseksi tarpeelliset keskusvaalilautakunnan jäsenten
ja sen toimitiloissa työskennelleiden kansliahenkilöiden kuulustelut.

Keskusrikospoliisin Kouvolan aluetoimisto on toimittanut tänne
suorittamassaan tutkinnassa laaditun 4.9.1991 päivätyn esitutkintapöytäkirjan
nro 7050/R/41/91. Tutkinnassa on kuulusteltu
D:tä ja ennakkoäänien hyväksymisestä päättäneeseen 15.3.1991
pidettyyn kokoukseen osallistuneita Kotkan keskusvaalilautakunnan
jäseniä sekä keskusvaalilautakunnan ns. vaalitoimistossa
ennakkoäänien laskentaan ja käsittelyyn osallistuneita virkailijoita
ja heitä avustaneita henkilöitä samoin kuin Kymen
läänin vaalipiirin keskuslautakunnan sihteeriä ja keskuslautakunnan
puolesta ennakkoäänipaketteja Kouvolassa vastaanottanutta
virkailijaa.

Esitutkinnassa on ilmennyt muun muassa seuraavaa. Kotkan keskusvaalilautakuntaan
ennakkoäänestyspaikoista lähetetyt ennakkoäänet
oli ns. vaalitoimistossa työskennelleiden virkailijoiden
ja heidän avukseen palkattujen henkilöiden toimesta päivittäin
käsitelty ja laskettu. Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja
D oli valvonut ennakkoäänien käsittelyä.

Ennakkoäänien käsittely tapahtui siten, että lähetekirjeet ensin
laskettiin ja avattiin sitten, minkä jälkeen lähetekirjeeseen
niitattiin mahdollinen siihen liitetty ilmoitus äänioikeudesta
ja kiinnitettiin liittimellä vaalikuori. Nämä niput
järjestettiin sitten äänestysalueittain aakkosjärjestykseen,
minkä jälkeen vaaliluetteloihin tehtiin merkinnät ennakolta
äänestäneistä. Samalla laskettiin ennalta äänestäneet, jolloin
myös eriteltiin mies- ja naispuolisten ennakkoäänestäjien lukumäärät.
Lukumäärätietoa verrattiin vaaliluetteloihin tehtyjen
merkintöjen lukumäärään. Jos luvut eivät täsmänneet, suoritettiin
tarkistuslaskenta. Näin luvut lopuksi saatiin aina
täsmäämään. Noin kolmen päivän välein lähetekirjeistä irroitettiin
ja leimattiin vaalikuoret, joista tehtiin eri pinot.
Lähetekuoret hävitettiin päivittäin silppuamalla.

Vaalikuorinippuja säilytettiin ensin päivittäin vaalitoimiston
käyttöön asetetun huoneen lattialla. Siinä vaiheessa, kun lähetekirjeet
erotettiin vaalikuorista, jälkimmäiset pinottiin
pahvilaatikoihin vaalipiirin keskuslautakunnalle Kouvolaan
toimittamista varten. Pahvilaatikkojen sulkemisesta kertoo
eräs kuulustelluista: "Kun laatikko täyttyi se suljettiin,
niin kuin tavallinen pahvilaatikko suljetaan, neljällä läpällä.
Tässä vaiheessa laatikoita ei teipattu kiinni".

Laatikoita säilytettiin vaalitoimistolle osoitetussa huoneessa,
joka lukittiin henkilökunnan ollessa poissa. Lukkoon sopivat
myös muiden kaupungintalossa työskennelleiden avaimet. Kyseisenä
ajanjaksona vaalitoimisto jouduttiin muuttamaan toiseen
huoneeseen, jolloin kertyneet laatikot ja kaikki muu materiaali
siirrettiin sinne. Kukaan kuulustelluista ei ollut
havainnut kenenkään ulkopuolisen käyneen noissa tiloissa eikä
muutakaan epäilyttävää.

Eräs toimistovirkailija oli lauantaina 16.3.1991 puheenjohtaja
D:n valvonnassa sitkeällä ruskealla pakkausteipillä teipannut
siihen asti vain kansiläpillä suljettuina olleet pahvilaatikot,
joihin vaalikuoret oli pakattu. Paketit olivat tällöin
jääneet sinetöimättä tarkoitukseen käytettävällä sinetöintiteipillä.
Laatikkoja oli sitten yön yli säilytetty lukitussa
vaalitoimistossa. D itse oli vienyt laatikot määräpäivänä eli
sunnuntaina 17.3.1991 kello 9.30 Kouvolaan vaalipiirin keskuslautakunnalle.
Keskuslautakunnan puheenjohtaja oli noin
kello 12 ottanut yhteyttä D:hen ja kehottanut häntä käymään
sinetöimässä laatikot ennen kuin oikeusministeriön ohjeissa
mainittu kello 15.00 päättyvä määräaika kuluisi umpeen. D olikin
yhdessä vaimonsa kanssa ajanut autollaan Kouvolaan ja sinetöinyt
paketit.

D on kuulustelussa lausunut pitävänsä sinetöinnin puuttumista
lähinnä huomaamattomuudesta johtuneena erehdyksenä, jonka hän
oli korjannut käydessään Kouvolassa sinetöimässä paketit.

Tutkinnassa ei ole saatu selvyyttä siihen, miksi Kotkan keskusvaalilautakunnan
suorittamassa ennakkoäänien laskennassa
oli summaksi saatu 39 vaalikuorta enemmän kuin Kymen vaalipiirin
keskuslautakunnan tarkistuslaskennassa.

4 RATKAISU

Tämän asian olen tutkinut.

4.1 Säännökset, määräykset ja ohjeet

Eduskuntavaaleista säädetään kansanedustajain vaaleista
13.6.1969 annetussa laissa (391/69),jota myöhemmin on useaan
otteeseen muutettu. Ennakkoäänestystä koskevat säännökset ovat
lain 6 luvussa. Lain 77 §:n 1 momentissa säädetään, että ennakkoäänestyspaikoista
on viivytyksettä lähetettävä virkalähetyksenä
edelleen ennalta äänestäneiden lähetekuoret. Lain 74
§:n (358/72) 1 momentista ilmenee, että lähetekirje on osoitettava
sen kunnan keskusvaalilautakunnalle, jossa äänestäjä
on ilmoituksensa mukaan merkitty äänestysalueen vaaliluetteloon,
tai, jos äänestäjä on merkitty vaalipiirin vaaliluetteloon,
asianomaiselle vaalipiirin keskuslautakunnalle.

Saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat on 78 §:n 1 momentin
(370/85) mukaan tarkastettava vaalikuoria avaamatta kunnan
keskusvaalilautakunnan ja vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksissa,
jotka on pidettävä siten, että vaaleja edeltävänä
perjantaina ennen kello 19 saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat
ehditään niissä käsitellä. Määräajan jälkeen saapuneet lähetekuoret
jätetään avaamatta huomioon ottamatta. Saman pykälän 3
momentissa säädetään, että vaaliluetteloon tehdään merkintä
lähetekirjeessä mainitun henkilön suorittamasta ennakkoäänestyksestä,
jos lähetekirje ja vaalikuori voidaan hyväksyä. Samalla
vaalikuoren etupuolelle tehdään merkintä, että äänestäjä
on todettu äänioikeutetuksi. Sen jälkeen hyväksytyt vaalikuoret
lasketaan ja tarkastetaan, että niiden lukumäärä on sama
kuin vaaliluetteloon äänestäneiksi merkittyjen lukumäärä.

Ennakkoääniä sisältävien vaalikuorten pakkaamisesta, sinetöimisestä
ja kuljettamisesta säädetään 79 §:n 1 momentissa
(370/85) seuraavasti: "Kunnan keskusvaalilautakunnassa pannaan
hyväksytyt vaalikuoret kestävään päällykseen, joka sinetöidään
oikeusministeriön määräämällä tavalla ja johon merkitään vaalipiirin
keskuslautakunnan osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä.
Lähetys on kiireellisesti toimitettava keskuslautakunnalle
sen määräämällä tavalla." Vaalipiirin keskuslautakunnalle
lähetettyjen vaalikuorten osalta puolestaan säädetään 78
§:n 4 momentissa (319/75), että hyväksytyt vaalikuoret on lähetekirjeistä
erotettuina säilytettävä varmassa tallessa, kunnes
keskuslautakunta ryhtyy suorittamaan ennakkoäänestyksessä
annettujen äänien laskentaa.

Vaaliviranomaisten rikosoikeudellisesta vastuusta on erityinen
säännös 101 §:ssä, jonka mukaan vaalipiirin keskuslautakunnan,
kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan
jäsentä taikka muuta henkilöä tämän toimiessa vaaliviranomaisena
rangaistaan, jos hän laiminlyö velvollisuutensa,
niin kuin virkamiestä virkarikoksesta.

Lain 106 §:n 1 momentin nojalla oikeusministeriö on antanut
tarkempia määräyksiä ja ohjeita lain soveltamisesta. Oikeusministeriö
on antanut kuluvana vuonna toimitettuja eduskuntavaaleja
koskevat määräykset ja ohjeet kahtena painettuna julkaisuna,
jotka on toimitettu tiedoksi kaikille asianomaisille
vaaliviranomaisille. Määräysten ja ohjeiden I osa on päivätty
5.12.1990 ja ennakkoäänestystä koskeva II osa 21.12.1990. Jälkimmäisessä
osassa on annettu määräyksiä ja ohjeita muun muassa
ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastamisesta, merkintöjen
tekemisestä vaaliluetteloon ja vaalikuorten toimittamisesta
vaalipiirin keskuslautakunnalle.

Oikeusministeriön määräysten ja ohjeiden II osan viimeksi mainitussa
jaksossa sivulla 53 lausutaan muun muassa seuraavaa:
"Ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastuksen päätyttyä kunnan
keskusvaalilautakunnassa on hyväksytyt vaalikuoret pantava
kestävään päällykseen, joita voi olla yksi tai useampia. Päällys
on suljettava huolellisesti ja siihen on merkittävä vaalipiirin
keskuslautakunnan osoite sekä päällyksessä olevien vaalikuorien
lukumäärä ja lähettäjä. Lähetys on sinetöitävä keskusvaalilautakunnalle
toimitetulla sinetöintinauhalla. Lain
mukaan tämä lähetys on toimitettava kiireellisesti vaalipiirin
keskuslautakunnalle sen määräämällä tavalla." Ohjekirjoissa
on erityisen tärkeät kohdat painettu eri värillä kuin muu
teksti. Tällainen erityisesti painotettu kohta on lähetyksen
sinetöintiä koskeva määräys.

4.2 Kotkan keskusvaalilautakunnan menettelyn arviointi

Kansanedustajain vaaleista annetun lain ennakkoäänestysmenettelyä
koskevien säännösten mukaan ennakkoäänestysasiakirjat on
käsiteltävä ja laskettava keskusvaalilautakunnan kokouksissa,
jotka on pidettävä siten, että vaaleja edeltävänä perjantaina
ennen kello 19 saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat ehditään
niissä käsitellä. Kun käytännössä ennakkoäänien määrä on varsin
suuri, esimerkiksi Kotkan kaupungissa noin 11.000, on
välttämätöntä keskusvaalilautakunnan tiloissa käsitellä lähetekuoria
sitä mukaa kuin niitä saapuu. Toimistohenkilökuntaa
ja muuta apuhenkilöstöä tarvitaan suorittamaan lähetekuorien
ja niissä olevien lähetekirjeiden ja vaalikuorien käsittelyä
ja laskemista sekä tekemään laissa säädetyt merkinnät. Tämän
on tapahduttava keskusvaalilautakunnan valvonnassa.

Käsiteltyjen lähetekirjeiden ja vaalikuorien säilyttämisestä
ennen edellisessä kappaleessa mainittua, kuluvana vuonna
15.3.1991 pidettävää kokousta ei ole laissa tai oikeusministeriön
ohjeissa nimenomaisia säännöksiä tai määräyksiä. Tosin
vaalipiirin keskuslautakunnalle lähetettyjen vaalikuorien huolellisesta
säilyttämisestä ("varmassa tallessa") säädetään
edellä mainitussa lain 78 §:n 4 momentissa. Käsitykseni mukaan
vastaavaa huolellisuutta on noudatettava kunnan keskusvaalilautakunnassa
säilytettäessä jo käsiteltyjä vaalikuoria ja lähetekirjeitä.

Kotkan keskusvaalilautakunnan käytössä olleissa tiloissa eli
ns. vaalitoimistossa Kotkan kaupungintalolla ennakkoääniä ovat
käsitelleet siihen erikseen määrätyt kaupunginhallinnon virkamiehet
ja eräät avuksi palkatut lisähenkilöt. Käsittelyä on
valvonut keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja D. Käsitellyt ja
lasketut vaalikuoret on laitettu kannellisiin pahvilaatikkoihin,
joita ei siinä vaiheessa ole teipattu. Laatikoita on säilytetty
vaalitoimiston tiloissa, jotka vaalihenkilöstön poissa
ollessa on pidetty lukittuina. Useilla muilla kaupungintalossa
työskennelleillä henkilöillä, jotka eivät kuuluneet vaalitoimitsijoihin,
on kuitenkin ollut mahdollisuus päästä työtilojensa
avaimilla huoneeseen. Esitutkinnassa suoritetuissa
kuulusteluissa ei ole ilmennyt, että kysymyksessä olevana aikana
olisi vaalivirkailijoiden läsnä ollessa tapahtunut mitään
poikkeavaa, mikä olisi tuolloin voinut heikentää säilytysvarmuutta.

Vaalin tuloksen osaltaan määräävien ennakkoäänestyslippujen
säilyttäminen tarkasti varmassa tallessa on vaalimenettelyn
luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta keskeinen vaatimus.
Jälkikäteen arvioiden keskusvaalilautakunnan työn järjestäminen
ei tässä kohdin nähdäkseni ole onnistunut parhaalla mahdollisella
tavalla. Totean myös, että mikäli lautakunnan työskentelyhuonetta
ei saatettu lukita riittävän turvallisesti,
olisi ollut mahdollista sulkea säilytyslaatikot tarkoitukseen
varatulla sinetöintinauhalla.

Huomioon ottaen kuitenkin sen, ettei vaalikuorten ja lähetekirjeiden
säilyttämisestä keskusvaalilautakunnassa ole annettu
nimenomaisia säännöksiä tai ohjeita, katson esitetyn selvityksen
valossa, ettei Kotkan keskusvaalilautakunta ennakkoäänien
käsittelyssä ja säilyttämisessä ole menetellyt sillä tavoin
virheellisesti, että täältä käsin olisi riittävää perustetta
ryhtyä asiassa toimenpiteisiin lautakuntaa kohtaan. Ennakkoäänestysmenettelyn
kasvavan merkityksen vuoksi olen kuitenkin
tehnyt asiassa oikeusministeriölle jäljempänä 4.4.jaksossa selostetun
esityksen.

Kantelukirjoituksessa on arvosteltu keskusvaalilautakuntaa
siitä, että keskusvaalilautakunnalle toimitettu käyttämätön
ennakkoäänestysmateriaali samoin kuin lähetekuoret oli hävitetty,
minkä johdosta niitä ei ollut voitu käyttää hyväksi annettujen
ennakkoäänien määrää tarkistettaessa. Tämän johdosta
totean, että oikeusministeriön ohjeiden II osassa sivuilla 49
ja 53 nimenomaan määrätään, että kyseinen materiaali on hävitettävä.
Keskusvaalilautakunta on siten tältä osin menetellyt
annettujen määräysten mukaisesti.

Lain 79 §:n 1 momentissa oleva säännös ja oikeusministeriön
ohjeiden II osassa sivulla 53 olevat määräykset vaalikuorilähetysten
sinetöimisestä on käsitykseni mukaan ymmärrettävä
sillä tavoin, että sinetöinti oli suoritettava keskusvaalilautakunnan
toimesta tai valvonnassa viimeistään vaaleja edeltävänä
perjantaina eli 15.3.1991 pidetyn kokouksen yhteydessä.
Sinetöimisen tarkoituksena on varmistaa vaalikuoripäällysten
koskemattomuus säilytettäessä niitä keskusvaalilautakunnan tiloissa
ennen toimittamista vaalipiirin keskuslautakunnalle sekä
kysymyksessä olevan kuljetuksen ajan aina siihen asti,
kunnes keskuslautakunta ryhtyy niitä käsittelemään.

Kotkan keskusvaalilautakunnan tiloissa on vaalikuoret sisältäneet
pahvilaatikot teipattu pakkausteipillä vasta lauantaina
16.3.1991, mutta laatikot ovat tällöinkin jääneet sinetöimättä
oikeusministeriön tarkoitusta varten keskusvaalilautakunnalle
toimittamalla sinetöintinauhalla. Katson, että sinetöinnistä
huolehtiminen on ollut ensisijaisesti keskusvaalilautakunnan
puheenjohtajan asiana. Esitutkinnassa hankitun selvityksen
perusteella puheenjohtaja D on ajattelemattomuudesta
laiminlyönyt huolehtia vaalikuoripakettien sinetöimisestä. D
on tosin vaalipäivänä eli 17.3.1991 vaalipiirin keskuslautakunnan
puheenjohtajan kehotuksesta käynyt sinetöimässä paketit
ennen kuin keskuslautakunnan lain mukaan oli ryhdyttävä niitä
käsittelemään. Jälkikäteen tapahtuneella sinetöinnillä ei kuitenkaan
ole voitu saavuttaa niitä ennakkoäänipäällysten koskemattomuuden
turvaamista koskevia tavoitteita, jotka edellä
olen maininnut.

Asiassa suoritetussa tutkinnassa ei ole saatu selvitetyksi,
miten 39 ennakkoäänen ero Kotkan keskusvaalilautakunnassa ja
Kymen läänin vaalipiirin keskuslautakunnan laskentatulosten
välillä on syntynyt. Molemmissa lautakunnissa suoritettujen
tarkistuslaskentojen johdosta pidän epätodennäköisenä, että
kysymyksessä olisi laskentavirhe. Todennäköisempää on, että
vaalikuoria ennakkoäänestyslippuineen on selvittämättä jääneellä
tavalla joutunut hukkaan. Tämä on saattanut johtua sinetöinnin
laiminlyömisestä ja vaalikuorien edellä selostetusta
säilyttämistavasta keskusvaalilautakunnan vaalitoimistossa.
Tilannetta oikeudellisesti arvioidessani olen kuitenkin ottanut
huomioon sen Kymen lääninoikeuden samoin kuin korkeimman
hallinto-oikeuden aikaisemmin mainituista päätöksistä ilmenevän
seikan, ettei äänimäärien erolla ole ollut vaikutusta vaalin
tulokseen.

Kotkan keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja D on tosin selostetulla
tavalla huolimattomuudesta jättänyt täyttämättä säännöksiin
ja määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa sinetöimisen
osalta, mutta teko on, huomioon ottaen sen haitallisuus
ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyneet seikat, ollut
kokonaisuutena arvostellen vähäinen, minkä johdosta se ei puoleltani
anna aihetta muuhun, kuin että vastaisen varalta huomautan
hänelle hänen menettelynsä virheellisyydestä.

Esitutkinnassa ei ole tullut esiin sellaisia seikkoja, mitkä
tukisivat esitettyjä epäilyjä siitä, että keskusvaalilautakunnan
jäsenet tai ennakkoäänilähetysten käsittelyssä ja laskennassa
avustaneet henkilöt olisivat hävittäneet vaalikuoria tai
syyllistyneet muuhun vilpilliseen tai epäasialliseen menettelyyn.

4.3 Kymen läänin vaalipiirin keskuslautakunnan menettely pöytäkirjaamisen
osalta

A:n kantelukirjoituksen liitteenä olleessa B:n 3.4.1991 päivätyssä
todistuksessa samoin kuin C:n ja A:n Kymen lääninoikeudelle
osoittamassa 4.4.1991 päivätyssä valituskirjelmässä on
muun ohessa kiinnitetty huomiota siihen, ettei Kymen läänin
vaalipiirin keskuslautakunnan 17.3.1991 pidetyssä kokouksessa
ollut tehty pöytäkirjaan merkintää siitä, että Kotkan keskusvaalilautakunnan
sille samana aamuna toimittamat ennakkovaalikuoripaketit
olivat olleet sinetöimättä. Tämän johdosta tarkastelen
keskuslautakunnan menettelyä sanotulta osin.

Keskuslautakunnan pöytäkirjassa on vaalikuoripaketeista seuraava
merkintä pöytäkirjan 4 §:n kohdalla: "Lautakunta tarkasti
vaalikuoripakettien sinetit ja vaalikuorten laskenta aloitettiin
kello 12.05." Pöytäkirjan 5 §:n kohdalla on merkintä:
"Aloitettiin ennakkoäänten laskenta 15.00."

Kymen lääninoikeudelle osoittamassaan 15.4.1991 päivätyssä
vastinekirjoituksessa keskuslautakunta on tältä osin lausunut,
että asiakirjojen toimittaminen vaalipiirin keskuslautakunnalle
on normaalia hallintomenettelyä, minkä mukaan asianosaiselle
on varattava tilaisuus asiakirjojen toimittamisessa olleen
puutteen poistamiseen. Jos se tapahtuu ennen säädetyn määräajan
päättymistä, ei siitä tehdä merkintää päätökseen tai pöytäkirjaan.

Kansanedustajain vaaleista annetun lain 94 §:n 1 momentissa
säädetään, että keskuslautakunnan kokouksissa tehtävään pöytäkirjaan
merkitään kokouksen päivät, kellonajat, jolloin kokous
alkoi, keskeytyi ja päättyi, läsnä olleet jäsenet ja lain 93
§:ssä mainitut henkilöt sekä tehdyt päätökset. Oikeusministeriö
ei ole antanut tarkempia määräyksiä tai ohjeita pöytäkirjan
sisällöstä.

Edellä mainitun lain useilla säännöksillä, muun muassa sinetöintiä
koskevilla, pyritään turvaamaan äänestäjien vaalisalaisuus
sekä vaalin tuloksen oikeellisuus. Tältä kannalta
olisi mielestäni ollut asianmukaista tehdä vaalipiirin keskuslautakunnan
pöytäkirjaan merkintä siitä, että Kotkan keskusvaalilautakunnasta
oli toimitettu vaalikuoripäällykset sinetöimättöminä
keskuslautakunnalle ja että sinetöinti oli tapahtunut
vasta myöhemmin, mutta ennen kuin keskuslautakunta
oli ryhtynyt käsittelemään päällyksiä.

Lain 94 §:n 1 momentissa säännellään varsin yksityiskohtaisesti
pöytäkirjaan merkittävistä asioista, mutta ei määrätä tehtäviksi
merkintöjä sinetöimisessä havaitun puutteen toteamisesta
tai vastaavista seikoista. Vaalipiirin keskuslautakunnalle
ei liioin ole asetettu velvollisuutta valvoa vaalipiirin
kuntien keskusvaalilautakuntien toimintaa. Näistä syistä katson,
ettei Kymen läänin vaalipiirin keskuslautakunta ole tässä
kohden menetellyt lainvastaisesti.

4.4 Esitys oikeusministeriölle

Kansanedustajain vaaleista annetun lain 78 §:n 1 momentissa
(370/85) säädetään ennakkoäänilähetysasiakirjojen käsittelystä
kunnan keskusvaalilautakunnassa. Vaalilainsäädännön tarkistamista
koskeneessa hallituksen esityksessä nro 17/1984 vp. lausutaan
tuota momenttia koskevan muutosehdotuksen yleisperusteluissa,
että säännöksessä jätetään avoimeksi, miten ennakkoäänestysasiakirjojen
tarkastus käytännössä suoritetaan. Esityksen
mukaan lautakunta voi päättää pitää yhden tai useamman kokouksen
ja myös päättää tarkastukseen liittyvistä valmistavista
toimenpiteistä.

Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa annettiin yli 1.100.000 ennakkoääntä.
Suurissa kunnissa ennakolta äänestäneitä on ollut tuhansia
ja jopa kymmeniä tuhansia. Sen johdosta on ollut käytännössä
välttämätöntä ryhtyä käsittelemään keskusvaalilautakunnalle
lähetettyjä ennakkoäänilähetyksiä sitä mukaa kuin
niitä saapuu. Suurissa kunnissa tähän on tarvittu runsaasti
avustavaa henkilökuntaa. Keskusvaalilautakunnan asiana on ollut
huolehtia tarpeellisesta valvonnasta.

Edellä lausutusta johtuu, että vaalikuorien ja lähetekirjeiden
käsittely- ja säilytysvarmuus keskusvaalilautakunnassa on turvattava
jo siitä alkaen, kun ennakkoäänilähetyksiä alkaa saapua
keskusvaalilautakunnan tiloihin, aina siihen asti, kunnes
vaalikuoret toimitetaan vaalipiirin keskuslautakunnalle. Kysymyksessä
on siten runsaan kahden viikon mittainen ajanjakso.
Lain 79 §:n 1 momentissa säännelty vaalikuoripäällysten sinetöiminen
varmistaa säilyttämisen vain kahden viimeisen päivän
sekä kuljetusvaiheen osalta.

Huomioon ottaen sen, mitä täällä tutkitussa kantelutapauksessa
on ilmennyt, olisi mielestäni harkittava, onko tarpeen näiltä
osin täydentää ennakkoäänilähetysten käsittelyä koskevia määräyksiä
ja ohjeita. Tämän johdosta saatan asian oikeusministeriön
tietoon niitä toimenpiteitä varten, joihin on aihetta.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.