06.09.1991

Tuomioistuin - Riita-asia - Vireilletulo - Viipyminen

Huomion kiinnittäminen riita-asioiden joutuisaan esille tuloon kihlakunnanoikeudessa

Kantelussa kerrotussa velkomusasiassa haasteen antamisen ja riita-asian esilletulopäivän välinen aika oli ollut yli neljä kuukautta. Haasteajat olivat tuomiokunnassa muuutoinkin vertailutuomiokuntia selvästi pidemmät. Kihlakunnantuomarin huomiota kiinnitetty hänellä tuomiokunnan kanslian päällikkönä käytettävissä olevien keinojen käyttöön, jotta asioiden käsittelyajat tuomiokunnassa saataisiin lyhyemmiksi.

OK 2 luku 2 §
OK 2 luku 5 §
Laki tuomiokuntain hoidosta 4 §

Apulaisoikeuskanslerin päätös Jyväskylästä olevan asianajaja
Pekka Järvisen kirjoituksen johdosta tuomioistuinasian käsittelyn
viipymistä koskevassa asiassa.

1 KANTELUKIRJOITUS

Asianajaja Pekka Järvinen on oikeuskanslerille 17.10.1989
osoittamassaan kirjoituksessa pyytänyt oikeuskansleria ryhtymään
toimenpiteisiin Rantasalmen tuomiokunnan siviiliasioitten
käsittelyn nopeuttamiseksi. Kirjoituksen liitteenä olevasta
haasteen jäljennöksestä ilmenee, että kihlakunnantuomari Lasse
Bromsin 12.10.1989 antamassa haasteessa mainitun asian käsittelypäiväksi
oli määrätty vasta 22.2.1990. Koska kyseessä oli
yksityisen kansalaisen oikeusturvan toteuttamisen epäkohdasta,
olisi asialle voitava tehdä jotain.

Kun käsittelypäivät tällaisissa selvissä velkomusasioissakin
lykkääntyvät useiden kuukausien päähän sen vuoksi, ettei tuomiokunnalla
ole riittävästi käräjäpäiviä tai henkilökuntaa,
oikeuslaitos ei voi kelvollisesti palvella niissä tehtävissä,
joita varten se on olemassa. Kirjoituksen mukaan yksinkertaiset
riita-asiat pitäisi saada ratkaistuiksi paljon nopeammin
kuin mitä tässä tapauksessa Heinäveden kihlakunnanoikeudessa
asia voitiin edes ottaa käsittelyyn.

2 HANKITUT SELVITYKSET

2.1 Kihlakunnantuomarin selvitys

Kihlakunnantuomari Lasse Broms on 28.12.1989 päivätyssä selvityksessään
viitannut oikeusministeriölle 12.8. ja 5.12.1986;
24.7. ja 9.12.1987; 28.7., 8.9. ja 21.11.1988 sekä Itä-Suomen
hovioikeuden presidentille 11.8.1989 lähettämiinsä kirjeisiin,
joiden kopiot on selvityksen liitteinä.

Kihlakunnantuomari on ilmoittanut kantelukirjoituksen laatijan
tavoin olevansa huolestunut yksityisen kansalaisen oikeusturvasta.
Valitettavasti vain keinot oikeusturvan takaamiseksi
olivat vähäiset nykyisellä työvoimalla. Tuomiokunnassa oli
viiden vakinaisen työntekijän lisäksi vain yksi osapäiväinen
työntekijä. Notaareiden määrän osalta tilanne oli vuonna 1990
tilapäisesti parempi, mutta tuomiokuntaan ei ollut vielä saatu
kolmannen notaarin virkaa.

Kihlakunnantuomari Broms oli tehnyt vertailuja työmääriltään
vastaavien muiden tuomiokuntien ja oman tuomiokuntansa henkilöstömäärien
välillä. Kun lisätyövoimaa ei saatu, ainoa mahdollisuus
oli siirtää juttujen aloittamista tai lykätä juttujen
jatkokäsittely mahdollisimman kauas.

Bromsin mielestä oli valitettavaa, ettei oikeusministeriö voinut
huolehtia riittävistä määrärahoista oman hallinnonalan
henkilöstön palkkaukseen. Tuomiokunnat olivat joutuneet vaikeaan
tilanteeseen sen jälkeen, kun työministeriön määrärahoin
palkatun henkilöstön määrä oli supistettu lähes olemattomiin.

2.2 Oikeusministeriön lausunto

Tammikuun 11 päivälle 1990 päivätyllä kirjeelläni olen pyytänyt
kihlakunnantuomari Bromsin selvityksen johdosta oikeusministeriön
lausunnon. Lausunnossa pyysin ministeriötä tekemään
selkoa Rantasalmen tuomiokunnan henkilöstön määrästä ja muista
toimintaedellytyksistä muihin työmäärältään ja toimintaympäristöltään
samankaltaisiin tuomiokuntiin verrattuna.

Oikeusministeriön 28.3.1990 päivätyssä lausunnossa on viitattu
lausunnon liitteenä olevaan taulukkoon, jossa Rantasalmen tuomiokuntaa
on verrattu kahdeksaan samansuuruiseen tuomiokuntaan
sekä lisäksi kihlakunnantuomari Bromsin mainitsemaan Pielisjärven
tuomiokuntaan. Ministeriön lausunnossa on kiinnitetty
huomiota siihen, että siviilihaaste saatiin vertailutuomiokunnissa
käsiteltäväksi yleensä kuukauden - kahden kuukauden kuluttua
siitä, kun haastetta oli pyydetty.

Rantasalmen tuomiokunnassa oli otettu kiinteistötietojärjestelmä
käyttöön 1.7.1989 lukien. Muissa vertailutuomiokunnissa
kiinteistöasiat käsiteltiin edelleen manuaalisesti.

Oikeusministeriö osoittaa vuosittain tuomioistuimille määrärahan
käytettäväksi määräaikaisen lainkäyttöhenkilöstön palkkaamiseen
ruuhkautuneissa alioikeuksissa. Oikeusministeriön lausunnon
liitteinä on jäljennöksiä ministeriön kirjeistä vuosilta
1988 ja 1989, joilla mm. Rantasalmen tuomiokunnalle osoitettiin
määrärahat kausiapulaisten, määräaikaisen toimistovirkailijan
ja määräaikaisen lainkäyttöhenkilöstön (notaari)
palkkaamiseen.

Oikeusministeriön mukaan määräaikaisen henkilöstön palkkausmääräraha
voitiin osoittaa vain niihin alioikeuksiin, joissa
työtilanne oli kaikkein vaikein. Ministeriössä suoritettujen
vertailujen mukaan Rantasalmen tuomiokunta ei henkilöstön määrän
suhteen ole ollut muita vastaavia tuomioistuimia huonommassa
asemassa. Ministeriön tiedossa ei toistaiseksi ole sekään,
mistä Rantasalmen tuomiokunnan vaikeudet johtuivat.

3 VASTINE

Asianajaja Pekka Järviselle on 8.6.1990 päivätyllä oikeuskanslerinviraston
kirjeellä varattu mahdollisuus vastineen antamiseen.
Puhelimitse 17.9.1990 saadun ilmoituksen mukaan vastinetta
ei anneta.

4 RATKAISU

Tämän asian olen tutkinut.

Kihlakunnanoikeuden istuntojen ajoitusta koskeva perussäännös
on oikeudenkäymiskaaren 2 luvun (396/80) 2 §:ssä. Sen mukaan
kihlakunnanoikeudessa on pidettävä istuntoja säännöllisin väliajoin
niin usein kuin käsiteltävät asiat vaativat. Oikeudenkäymiskaaren
2 luvun uudistamista koskeneen hallituksen esityksen
perustelujen (HE 156/1979 vp) mukaan uudistuksen lähtökohtana
oli istuntojen säännöllisyys. Istuntopäivien tiheys
riippuu kihlakunnanoikeuden asiamääristä. Saman luvun 3 §:n
mukaan kihlakunnantuomari määrää kihlakunnanoikeuden vakinaiset
istuntopäivät kalenterivuodeksi kerrallaan. Edelleen 5 §:n
mukaan kihlakunnantuomari voi tarvittaessa määrätä pidettäväksi
ylimääräisiä istuntoja. Tätä voi vaatia mm. asioiden ennakoitua
suurempi lukumäärä.

Lähtökohtana tuomioistuintoiminnassa on pidettävä sitä, että
vireille saatetut asiat käsitellään ja ratkaistaan ilman aiheetonta
viivytystä. Kirjoituksessa kerrotussa asiassa haasteajaksi
on tullut yli neljä kuukautta. Haasteaika on ollut
selvästi pidempi kuin vastaavien asioiden haasteaika vertailun
kohteena olleissa muissa tuomiokunnissa. Näin pitkää aikaa
riita-asian ensikäsittelyyn on pidettävä oikeusturvaa hakevien
asianosaisten palvelutason kannalta epätyydyttävänä ja myös
tuomioistuimen omaa työskentelyä haittaavana.

Asiassa hankitusta selvityksestä ei ole saatavissa tukea sille,
että Rantasalmen tuomiokunnan epätyydyttävän työtilanteen
syynä olisi ollut henkilöstö- tai juttumäärän tai niiden rakenteen
olennaiset poikkeamat muihin samansuuruisiin ja toimintaympäristöltään
vastaaviin tuomiokuntiin nähden. Oikeushallintotilaston
(OM:n oikeushallinto-osaston julkaisusarja
1/90) mukaan vuonna 1989 Rantasalmen tuomiokunnassa oli yhteensä
113 istuntopäivää, ja saapuneiden varsinaisasioiden yhteismäärä
oli vain 409, joista 103 riita-asiaa. Rantasalmen
tuomiokunnan juttumäärä ja istuntojen määrä on ollut keskimäärin
sama kuin muissa vertailun kohteena olleissa pienehköissä
tuomiokunnissa. Oikeusministeriön lausunnon liiteasiakirjoista
on todettavissa, että ministeriö on sen käytettävissä olleiden
määrärahojen rajoissa osoittanut erillismäärärahoja myös Rantasalmen
tuomiokunnan kausiapulaisten ja määräaikaisen lainkäyttöhenkilöstön
palkkaamiseen.

Kihlakunnantuomari johtaa ja valvoo tuomiokunnan hoitoa tuomiokuntain
hoidosta annetun lain 4 §:n (493/71) mukaisesti.
Kuten muunkin viranomaistoiminnan myös tuomiokuntien kanslioiden
ja kihlakunnanoikeuksien toimintaedellytyksiin vaikuttavat
käytettävissä olevat henkilöstövoimavarat. Lisähenkilöstön
palkkaamisesityksiä ei ole kuitenkaan pidettävä kihlakunnantuomarin
johtamis- ja valvontavelvollisuuden kannalta riittävänä.
Tuomioistuimissa auskultoivat lakimiehet ovat käytettävissä
eri lainkäyttötehtävissä, esimerkiksi kihlakunnanoikeuden
määrättyinä puheenjohtajina. Asioiden käsittelyyn tuomiokuntien
kanslioissa ja kihlakunnanoikeuksissa voidaan vaikuttaa
myös tuomiokuntien erityisolot huomioonottavilla toiminnallisilla
ja työjärjestelyillä siten, että alioikeudet toimivat
yleiset toimintamahdollisuudet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisella
ja tehokkaalla tavalla.

Edellä olevaan viitaten kiinnitän Rantasalmen tuomiokunnan
kihlakunnantuomarin Lasse Bromsin huomiota kaikkien niiden hänellä
tuomiokunnan kanslian päällikkönä käytettävissä olevien
keinojen käyttöön, joilla yksityisoikeudellisten kanteiden ja
muidenkin asioiden käsittelyajat Rantasalmen tuomiokunnassa
saataisiin kantelun tutkimisen yhteydessä todettua lyhyemmiksi.

Jäljennöksen tästä päätöksestä lähetän sekä oikeusministeriölle
että Itä-Suomen hovioikeudelle tiedoksi.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.