Finlex - Etusivulle
Valtioneuvoston oikeuskansleri

19.8.1991

Valtioneuvoston oikeuskansleri

Valtioneuvoston oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin ratkaisuja

Valtiontalouden tarkastusviraston oikeus tarkastaa Postipankki Oy:tä ja sen tytäryhtiöitä

Asiasanat
Postipankki, Oy, Toimivalta, Valvontavalta, Valtiontalouden tarkastusvirasto
Tapausvuosi
1991
Antopäivä
Diaarinumero
8/20/91
Ratkaisija
Oikeuskansleri

Valtiovarainministeriö oli tiedustellut oikeuskanslerilta, oliko valtiontalouden tarkastusvirastolla, huomioon ottaen valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain 2 §:n, valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta annetun lain ja Postipankki Oy:stä annetun lain 22 §:n 2 momentin säännökset, oikeus tarkastaa Postipankki Oy:n ja sen tytäryhtiöiden toimintaa.

Oikeuskansleri on valtiovarainministeriölle antamassaan lausunnossa katsonut, että säännökset olivat ristiriitaiset näiltä osin, mutta niiden lakitekstin mukainen sisältö oli sinänsä tulkinnallisesti selvä. Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden tarkastuksesta annettu laki, jossa oli säädetty valtiontalouden tarkastusvirastolle valtionenemmistöisiin osakeyhtiöihin ja niiden tytäryhtiöihin ulottuva tarkastusoikeus, oli yleinen säännöstö verrattuna siihen, mitä valtiontalouden tarkastuksesta annetussa laissa oli tarkastustoimivallasta nimenomaisesti säädetty Postipankin jättämisestä valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksen ja valvonnan ulkopuolelle. Säädöstekstit ja niiden esityöt eivät viitanneet tällaisen oikeuden olemassaoloon Postipankki Oy:n tytäryhtiöidenkään osalta, kun se emoyhtiön kohdalla katsottiin poissuljetuksi.

Valtiontalouden tarkastusvirastolla ei nykyisten säännösten valossa, huomioon ottaen niiden välinen oikeudellinen etusijajärjestys, ollut lausuntopyynnössä tarkoitetttua oikeutta. Itse järjestelmää oli kuitenkin syytä selventää joka tapauksessa.

L valtiontalouden tarkastuksesta 2 §
L valtionemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta
L Postipankki Oy:stä 22 § 2 mom

1. VALTIOVARAINMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ

Valtiovarainministeriö on viitekirjeellään lähettänyt oikeuskanslerille
valtiovarainministeriön tulo- ja menoarvio-osastolla
20.2.1991 laaditun muistion. Ministeriö on siihen viitaten
tiedustellut oikeuskanslerin kantaa valtiontalouden tarkastusviraston
oikeudesta tarkastaa Postipankki Oy:tä ja sen
tytäryhtiöitä.

Muistiossa on esitetty, että valtiontalouden tarkastusvirasto
on ottanut Postipankki-konsernin tarkastuksen vuoden 1991 toimintasuunnitelmaansa.
Tarkastusviraston tarkastusoikeus Postipankki
Oy:öön nähden on kuitenkin katsottu yhtiön taholta
lainsäädännöllisesti epäselväksi. Muistiossa on kerrottu
asiaan liittyvistä säännöksistä ja niiden esitöistä. Siinä on
esitetty näkökohtia, joiden katsotaan puoltavan tarkastusvirastolle
tarkastusoikeutta esillä olevassa tapauksessa.

Muistiossa on tiedusteltu,

1) onko valtiontalouden tarkastusvirastolla valtiontalouden
tarkastuksesta annetun lain 2 §:n 3 momentin ja valtionenemmistöisten
osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta annetun
lain nojalla, ensin mainitun lain 2 §:n 1 momentin ja Postipankki
Oy:stä annetun lain 22 §:n 2 momentin säännöksen estämättä,
oikeus tarkastaa Postipankki Oy:tä; ja

2) mikäli tarkastusoikeutta Postipankki Oy:öön nähden ei katsottaisi
olevan, olisiko se kuitenkin valtionyhtiöiden tarkastusta
koskevan lain nojalla Postipankin tytäryhtiöihin nähden
sekä valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain 2 §:n 1
momentin 2 lauseen perusteella Postipankkiin nähden sen hoitamien
valtion tehtävien osalta.

2. VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON LAUSUNTO

Valtiontalouden tarkastusvirastolta on hankittu 11.4.1991 päivätty
lausunto ministeriön oikeuskanslerille esittämän kannanottopyynnön
johdosta. Tarkastusvirasto on esittänyt seuraavaa.

Yleisesti ottaen kaikkiin valtionenemmistöisiin yhtiöihin ja
niiden tytäryhtiöihin kohdistuu yhtiöiden ja niiden muodostamien
konsernien ulkopuolelta valvontaa ja tarkastusta useammalta
eri taholta. Näitä ovat:

1) Osakeyhtiölain (734/78) mukainen tilintarkastus, jota suorittavat
tarkoitukseen valitut tilintarkastajat. Tämä tarkastus
on luonteeltaan selvästi laillisuustarkastusta. Keskeisenä
näkökulmana on tarkastaa, että taloudenpitoon liittyviä normeja
on noudatettu.

2) Osakkeenomistajalla on mahdollisuus käyttää omistamiinsa
osakkeisiin liittyvää äänivaltaa yhtiön asioissa siten kuin
siitä on säädetty osakeyhtiölaissa. Kysymys on omistajan taloudellisten
etujen valvonnasta muun ohella suhteessa muihin
osakkaisiin tai tahoihin, joilla on yhtiön toimintaan liittyviä
intressejä. Tässä vastuu on viranomaisella, jonka tehtäviin
kuuluu käyttää valtion omistamiin osakkeisiin liittyvää
äänivaltaa ko. yhtiössä.

3) Yhtiöllä, ministeriöllä, jonka hallinnonalaan yhtiö kuuluu,
sekä valtiontalouden tarkastusvirastolla on velvollisuus antaa
valtiontilintarkastajille näiden pyytämät valtionenemmistöistä
osakeyhtiötä koskevat selvitykset ja asiakirjat (L 968/47,
3 §). Valtiontilintarkastajien suorittama valvonta kohdistuu,
syrjäyttämättä yksityiskohtia enemmän kuin asianhaarat vaativat,
pääasiallisesti valtiontalouden yleiseen tilaan ja hoitoon.
Tässä tarkoitettu valvonta tapahtuu siten lähinnä makrotalouden
puolelta.

4) Valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus valvoa ja
tarkastaa valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toimintaa (L
968/47, 1 §). Lain 2 §:n mukaan toiminnan tarkastuksessa on
erityistä huomiota kiinnitettävä osakeyhtiön varojen käytön ja
sijoitusten tarkoituksenmukaisuuteen. Tässä tarkoitettua tarkastustoimintaa
suoritetaan riskipääoman sijoittajan näkökulmasta
samalla kiinnittäen huomiota niiden toiminnan tarkoituksenmukaisuuteen,
joiden velvollisuuksiin kuuluu käyttää valtion
välittömästi ja/tai välillisesti omistamiin osakkeisiin
liittyvää äänivaltaa omistajan etujen valvomiseksi tarkastustoiminnan
piiriin kuuluvassa yhtiössä.

5) Lisäksi valtionenemmistöisten yhtiöiden itse varsinaiseen
toimintaan voi kohdistua valvontaa. Esimerkiksi pankkitarkastusvirasto
valvoo pankkitoimintaa koskevien normien noudattamista.

Voimassa olevat säännökset ovat keskenään ristiriitaisia, kuten
valtiovarainministeriön lausuntopyynnössä on selostettu.
Niiden muotoilusta johtuvan epäselvyyden poistaminen on lykkääntynyt
pidemmälle, kuin tarkastusvirastossa oli osattu arvioida.
Viraston tavoitteena on ollut liittää Postipankki-konserniin
kuuluvat yhtiöt tarkastusvirastossa ylläpidettäviin
tiedostoihin. Tämän vuoksi tarkastusvirasto oli toiminut siten,
että valtiovarainministeriö oli pyytänyt asiassa oikeuskanslerin
kannanottoa.

Postipankki Oy ja sen tytäryhtiöt muodostavat konsernin, joka
on sen piiriin kuuluvien taloudellisten resurssien käytön kannalta
kokonaisuus. Sen osien tarkastaminen konsernin kokonaisuutta
huomioimatta voi osoittautua epätarkoituksenmukaiseksi
tai mahdottomaksikin. Tämän vuoksi asiasisällön kannalta tarkastusviraston
mielestä ei olisi tarkoituksenmukaista ratkaista
ongelmaa siten, että tarkastusvirasto ei voisi kohdistaa
tarkastusta Postipankki Oy:öön tai Postipankki-konserniin,
mutta kyllä joihinkin tytäryhtiöihin.

Tarkastusviraston mielestä sille kuuluu valtiontalouden tarkastuksesta
annetun lain (967/47) 2 §:n 1 momentin perusteella
tarkastusoikeus Postipankki Oy:öön nähden sen hoitamien valtion
tehtävien osalta. Muussa tapauksessa voi syntyä tilanteita,
joissa viraston tehtäviin kuuluvan tarkastuksen suorittaminen
vaikeutuu kohtuuttomasti tai jopa tulee mahdottomaksi.
Tältä osin ei tähän mennessä ole käytännössä esiintynyt ongelmia.

3. SÄÄNNÖKSISTÄ

3.1 Hallitusmuoto

Hallitusmuodon (94/19) 71 §:n 1 momentin mukaan valtiovaraston
tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta varten on revisionilaitos,
jonka tulee ottaa selvää, ovatko numerot oikeat sekä tulot
ja menot lainmukaiset ja onko tulo- ja menoarviota noudatettu.

Säännöksen 2 momentissa säädetään valtiontilintarkastajista.
Eduskunta vahvistaa heille johtosäännön. Tilintarkastajien tulee
saada viranomaisilta tarpeelliset selvitykset ja asiakirjat.

Valtiontilintarkastajien johtosäännön (391/51) 4 §:n 1
momentin mukaan heidän on valvottava sekä valtion taloudenpidon
laillisuutta että sen tarkoituksenmukaisuutta, ja heidän
on otettava selko kaikesta, jonka tunteminen on tarpeen luotettavan
käsityksen saamiseksi tulo- ja menoarvion noudattamisesta
sekä valtiovaraston tilasta ja hoidosta. Säännöksen 2
momentin mukaan valvonnan on kohdistuttava, syrjäyttämättä yksityiskohtia
enemmän kuin asianhaarat vaativat, pääasiallisesti
valtiontalouden yleiseen tilaan ja hoitoon.

3.2 Valtiontalouden tarkastuksesta annettu laki (967/47)

Valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain 1 §:n 1 momentin
(200/65) mukaan valtion revisiolaitoksena toimii valtiontalouden
tarkastusvirasto, jonka tehtävänä on tarkastaa valtion taloudenhoidon
laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä tulo-
ja menoarvion noudattamista.

Säännöksen 3 momentin mukaan tarkastusvirasto on valtiovarainministeriön
alainen.

Valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain 2 §:n 1 momentin
(856/81) mukaan tarkastusvirasto suorittaa valtion viranomaisten,
laitosten ja liikeyritysten taloudenhoidon tarkastusta ja
valvontaa. Sen lisäksi viraston tulee, asetuksella ehkä säädettävin
rajoituksin, muutoinkin valvoa ja tarkastaa valtion
varojen käyttöä ja valtion omaisuuden hoitoa sekä niitä koskevaa
tilinpitoa. Tarkastus ja valvonta ei kuitenkaan käsitä
eduskunnan taloudenhoitoa ja sen vastattavina olevien rahastojen
hallintoa eikä Suomen Pankin, Postipankin eikä kansaneläkelaitoksen
toimintaa.

Valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain 2 §:n 3 momentissa
todetaan, että tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa sellaisten
osakeyhtiöiden toimintaa, joissa valtiolla on osake-enemmistö,
on säädetty erikseen.

3.3 Laki valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta
(968/47)

Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta
annetun lain 1 §:n (462/84) mukaan valtiontalouden tarkastusvirastolla
on oikeus valvoa ja tarkastaa valtionenemmistöisten
osakeyhtiöiden toimintaa.

Valtionenemmistöisellä osakeyhtiöllä tarkoitetaan sanotussa
laissa osakeyhtiötä:

1) jossa valtio omistaa niin monta osaketta, että sillä on
enemmän kuin puolet kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä;
sekä

2) jossa 1 kohdassa tarkoitetut osakeyhtiöt tai tällaiset yhtiöt
ja valtio omistavat yhteensä niin monta osaketta, että
niillä on enemmän kuin puolet kaikkien osakkeiden tuottamista
äänistä.

Lain 1 §:n 2 momentin mukaan mitä sanotussa laissa säädetään
valtionenemmistöisestä osakeyhtiöstä, koskee myös osakeyhtiölain
(734/78) 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun konserniin kuuluvia
tytäryhtiöitä, jos emoyhtiö on valtionenemmistöinen osakeyhtiö.

3.4 Laki Postipankki Oy:stä (972/87)

Postipankki Oy:stä annetun lain 1 §:n mukaan Postipankki Oy on
pankkitoimintaa harjoittava osakeyhtiö, johon sovelletaan, mikäli
sanotussa laissa ei ole toisin säädetty, mitä liikepankeista
on säädetty.

Postipankki Oy:stä annetun lain 3 §:n mukaan Postipankki Oy:n
osakekannasta on valtion omistuksessa ja hallinnassa oltava
määrä, joka on vähintään 51 prosenttia pankin kaikista osakkeista
ja kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Postipankki Oy:stä annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan Postipankki
Oy kuuluu valtionvarainministeriön hallinnonalaan.

Säännöksen 2 momentin mukaan Postipankki Oy:n toimintaa valvoo
pankkitarkastusvirasto.

Postipankki Oy:stä annetun lain 22 §:n 1 momentin mukaan vuoden
1969 postipankkilain 1 §:n mukainen valtion vastuu säilyy
kaikista Postipankin ennen tämän lain voimaantuloa syntyneistä
veloista ja muista velvoitteista.

Säännöksen 2 momentin mukaan Postipankki Oy:stä annetun lain
voimaan tullessa siirtyvät Postipankin tehtävät Postipankki
Oy:n suoritettavaksi. Mitä Postipankista on laissa tai asetuksessa
säädetty taikka muutoin määrätty, koskee soveltuvin osin
Postipankki Oy:tä.

4. SÄÄNNÖSTEN ESITÖISTÄ

4.1 Laki valtiontalouden tarkastuksesta

Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi valtiontalouden
tarkastuksesta (HE nro 67/1947 vp.) on perusteltu silloisen
postisäästöpankin jättämistä valtiontalouden tarkastusviraston
suorittaman valvonnan ja tarkastuksen ulkopuolelle sillä, että
postisäästöpankin toiminnan tarkastus on pankkitoiminnan luonteen
vuoksi erillisesti hoidettava. Käsitellessään mainittua
esitystä eduskunnan valtiovarainvaliokunta (mietintö nro
44/1947 vp.) piti sitä asianmukaisena asettuen eräin varauksin,
joista nyt ei ole kysymys, puoltamaan esitykseen sisältyvän
lakiehdotuksen hyväksymistä. Postisäästöpankin osalta valiokunta
ei lausunut lisänäkökohtia.

4.2 Laki valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta

Laki valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta
on syntynyt eduskunnassa tehdyn lakialoitteen nro 62
pohjalta ja se on käsitelty valtiovarainvaliokunnassa yhdessä
edellä mainitun valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain
kanssa. Lakialoitteen tarkoituksena oli ulottaa valtiontalouden
tarkastustoiminta koskemaan myös valtionenemmistöisiä osakeyhtiöitä.
Kun tällaisiin osakeyhtiöihin on sijoitettu huomattava
määrä valtion varoja, olisi valtion talouden tarkastuksen
keskittämisen ja yhtenäisyyden vuoksi tarkastusvirastolle
annettava rajoitettu oikeus myös niiden toiminnan valvomiseen
ja tarkastamiseen. Valvonnassa olisi kiinnitettävä erityistä
huomiota osakeyhtiön varojen käytön ja sijoituksen tarkoituksenmukaisuuteen,
eikä se rajoittaisi niiden osakeyhtiölain
mukaan tapahtuvaa tilintarkastusta. Valiokunta oli puoltanut
myös lakialoitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä.

Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta
annetun lain 1 §:ää on muutettu 23.11.1984 annetulla lailla
(462/84). Tässä yhteydessä lain soveltamisalaa laajennettiin.
Valvonta ja tarkastus tulivat silloisten valtionenemmistöisten
osakeyhtiöiden lisäksi, siten kuin ne oli määritelty lain alkuperäisessä
1 §:ssä (968/47), osakkeiden tuottamaa äänivaltaa
koskevin tarkennuksin, sisältämään myös osakeyhtiölaissa tarkoitettuun
konserniin kuuluvia tytäryhtiöitä, jos emoyhtiönä
on valtionenemmistöinen osakeyhtiö. Asiaa koskevassa hallituksen
esityksessä (HE nro 12/1984 vp.) katsottiin, että todenmukaisen
kuvan saaminen tietyn valtionyhtiön toiminnasta edellyttää
usein tietoja myös sen määräämisvallassa olevien muidenkin
kuin valtionyhtiöiden toiminnasta, joten ei olisi
asianmukaista, että ne jäisivät valtiontalouden tarkastustoiminnan
ulkopuolelle.

4.3 Postipankki Oy:stä annettu laki

Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laeiksi Postipankki
Oy:stä ynnä muusta (HE nro 71/1987 vp.) ehdotettiin silloisesta
Postipankista muodostettavaksi pankkitoimintaa harjoittava
osakeyhtiömuotoinen pankki. Postipankki Oy:n sovellettaisiin,
ellei toisin säädetä, mitä liikepankeista on säädetty. Postipankki
Oy olisi valtionenemmistöinen osakeyhtiö. Sen toimintaa
valvoisi samoin kuin muitakin pankkeja pankkitarkastusvirasto.
Postipankki Oy:n hallinto järjestettäisiin samalla tavoin kuin
liikepankeissa.

Lausuntopyynnön liitteenä olevassa muistiossa on kerrottu, että
valmisteltaessa hallituksen esitystä laeiksi Postipankki
Oy:stä ynnä muusta valtiovarainministeriössä oli ollut esillä
Postipankki Oy:tä koskevan lain 22 §:n säännöksen tai sen perustelujen
selventäminen. Muistion mukaan säännöksen tarkoituksena
ei ollut syrjäyttää tarkastusviraston Postipankki
Oy:öön valtionyhtiönä kohdistuvaa tarkastusoikeutta. Asia oli
katsottu voitavan hoitaa tulkinnalla. Hallituksen esityksestä
puuttuvat tässä tarkoitetut tarkemmat perustelut. Valtiovarainministeriössä
oli ollut valmisteilla esitys valtiontalouden
tarkastuksesta annetun lain muuttamisesta, jossa yhteydessä
oli tarkoitus poistaa sanotun lain 2 §:n 1 momentista maininta
Postipankista. Tämä lakiesitys ei kuitenkaan edennyt
eduskuntaan.

5. ASIAN ARVIOINTIA

Valtiontalouden tarkastuksesta vuonna 1947 annetun lain
(967/47) 2 §:n 1 momentin mukaan valtiontalouden tarkastusviraston
suorittama tarkastus ja valvonta eivät koskeneet silloista
postisäästöpankkia. Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden
toiminnan tarkastuksesta annettu laki (968/47) säädettiin
asiayhteydessä valtiontalouden tarkastusta koskevan lain
(967/47) kanssa. Tällöin sellaiseen mahdollisuuteen, että valtionenemmistöisten
osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta annettu
laki tulisi koskemaan postisäästöpankkia, ei säädösten
perusteluissa tai asiaa koskevassa valtiovarainvaliokunnan
mietinnössä viitattu.

Käsiteltäessä vuonna 1984 viimeksi mainitun lain 1 §:stä
(462/84) ilmenevää soveltamisalan laajentamista osakeyhtiölaissa
tarkoitettuun konserniin kuuluviin tytäryhtiöihin, jos
emoyhtiönä on valtionenemmistöinen osakeyhtiö, silloista
Postipankkia koskevaa mainintaa ei myöskään esiinny.

Vuonna 1987 annettuun lakiin Postipankki Oy:stä (972/87) taikka
sen esitöihin ei sisälly mainintaa, että Postipankki Oy
kuuluisi valtiontalouden tarkastusviraston valvontaan. Sen sijaan
mainitun lain 22 §:ssä on säännös siitä, että mitä Postipankista
on laissa tai asetuksessa säädetty taikka muutoin
määrätty, koskee soveltuvin osin myös Postipankki Oy:tä. Tässä
tarkoitettu postipankkilaki (511/69) kumosi 2.4.1948 annetun
postisäästöpankkilain (260/48), jolla puolestaan kumottiin
11.9.1942 postisäästöpankista annettu laki (742/42).

Esillä olevaa ilmoitettua säännösten ristiriitaa ratkaistaessa
joudutaan kiinnittämään huomiota oikeuslähteiden etusijajärjestystä
koskeviin tulkintaperiaatteisiin. Tässä kohdin ensinnäkin
selkeälle lakitekstille on annettava etusija kaikkiin
muihin oikeuslähteisiin, mm. lainvalmistelutöihin verrattuna.
Toiseksi erikoissäännös syrjäyttää yleensä yleissäännöksen.
Kolmanneksi on laintulkintaperiaatteena pidetty sitä, että
myöhemmin annettu yleissäännös ei kumoa, jollei toisin ole
säädetty, aikaisemmalta ajalta olevaa erikoissäännöstä.

Lainvalmistelutöistä saattavat tulkinnanvaraisessa tilanteessa
kysymykseen tulla ensisijaisesti hallituksen esityksen perusteluissa
lausutut.

Totean em. periaatteiden kannalta, että valtionenemmistöisten
osakeyhtiöiden tarkastuksesta annettu laki on luonteeltaan
yleinen säännöstö verrattuna siihen, mitä valtiontalouden tarkastuksesta
annetussa laissa oli samanaikaisesti ja nimenomaan
säädetty silloisen Postisäästöpankin jättämisestä tarkastuksen
ja valvonnan ulkopuolelle. Tämän vuoksi ensin mainittu laki
ei ole voinut ulottaa tarkastusviraston tarkastus- ja valvontaoikeutta
silloiseen Postisäästöpankkiin.

Valtiontalouden tarkastuksesta annetun lain voimassa olevassa
2 §:n 1 momentissa (856/81) on edelleen nimenomaisesti laintasoisesti
säädetty, ettei valtiontalouden tarkastusviraston
tarkastus- ja valvontaoikeus koske Postipankkia.

Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta
annetun lain muuttaminen (462/84) ei liioin näytä sisältävän
vallinneen oikeustilan syrjäyttämistä tältä osin. Muutoksen
tarkoituksena oli laajentaa valvonta- ja tarkastusoikeutta
osakeyhtiölaissa tarkoitettuun konserniin kuuluviin tytäryhtiöihin,
mutta ei puuttua yksilöllisesti säänneltyyn Postipankin
asemaan tarkastusoikeuden ulottuvuuden kannalta. Postipankki
Oy:stä annetun lain (972/87) 22 §:ssä on säädetty rinnastus
Postipankki Oy:n aikaisempaan toimintamuotoon tältä
osin.

6. LOPPUPÄÄTELMÄ

Valtiovarainministeriön muistiossa ja valtiontalouden tarkastusviraston
lausunnossa esitetyillä seikoilla ei ole kysymyksessä
olevien sisällöllisesti sinänsä selvien säädöstekstien
ja niiden välisen oikeudellisen etusijajärjestyksen sivuuttavaa
merkitystä. Katson, että muistion kohdassa 1 esitettyyn
kysymykseen on tämän vuoksi vastattava kielteisesti.

Vastaus myös kohdan 2 kysymykseen on näkemykseni mukaan kielteinen
edellä sanotuilla perusteilla. Säädöstekstit tai niiden
esityöt eivät viittaa tarkastusoikeuden olemassaoloon tytäryhtiöiden
osalta, kun se emoyhtiön kohdalla katsotaan poissuljetuksi.

Nykyisten säännösten valossa näyttää siltä, että mikäli valtiontalouden
tarkastusviraston valtionenemmistöisiin osakeyhtiöihin
ja niiden tytäryhtiöihin ulottuva lailla säädetty
yleinen tarkastusoikeus katsotaan tarpeelliseksi ulottaa myös
Postipankki Oy:öön ja/tai sen tytäryhtiöihin, asia vaatii valtiontalouden
tarkastuksesta annetun lain 2 §:n 1 momentin erityissäännöksen
muuttamista tältä osin. Itse järjestelmän selventämiseen
näyttäisi olevan syytä joka tapauksessa.

Sivun alkuun