31.7.1991

Sosiaalilautakunnan tuomioistuimelle antamasta lausunnosta oli ilmennyt, että lautakunta oli toiminut yhteistyössä toisen kunnan sosiaalilautakunnan kanssa. Lausunnossa ei kuitenkaan ollut mainittu, että tuon toisen lautakunnan lausunto poikkesi lausunnon antaneen sosiaalilautakunnan lausunnosta. Selvityksen tarkoitus huomioon ottaen sosiaalilautakunnan lausunnossa ei olisi tullut vaieta yhteistyössä toimineen sosiaalilautakunnan kannanotoista, jotka ainakin osaksi poikkesivat lausunnon antaneen sosiaalilautakunnan omasta selvityksestä ja ehdotuksesta. Sosiaalilautakunnan lausunto olisi voitu liittää sosiaalilautakunnan lausunnon liitteeksi.

Sosiaalilautakunnalle ja sen esittelijälle huomautettu virheellisestä menettelystä tuomioistuimelle annettavan lausunnon laatimisessa.

1. KANTELU

M.N. on 27.7.1989 oikeuskanslerille osoittamassaan kirjoituksessa kertonut, että Vaasan hovioikeus oli muuttanut alioikeuden päätöksen hänen lapsensa huoltoa koskevassa asiassa lisäselvitystä hankkimatta. M.N. on arvostellut hovioikeuden menettelyä ja pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan asian. ---------------------------------------------------

3. SOSIAALIVIRANOMAISTEN SELVITYKSET

3.1. Selvityspyyntö sosiaalihallitukselle

Kihlakunnanoikeuden pöytäkirjan liitteenä olevassa Ähtärin sosiaalilautakunnan lausunnossa ja siihen liittyvässä lastensuojelulain mukaisen tukiryhmän ehdotuksessa oli todettu, että Ähtärin kunnan sosiaalilautakunta oli toiminut lausuntoa valmistellessaan yhteistyössä Luopioisten sosiaalilautakunnan kanssa.

Lausunnosta ja siihen liittyvästä ehdotuksesta ei ollut ilmennyt, että Luopioisten sosiaalilautakunta oli toisin kuin Ähtärin sosiaalilautakunta ehdottanut A.V:n huollon uskomista äidilleen M.V:lle kuten oikeuskanslerinvirastoon toimitetusta jäljennöksestä ilmeni.

Edellä mainitun johdosta olen 12.7.1990 päivätyllä kirjeelläni pyytänyt sosiaalihallitusta vaatimaan Ähtärin sosiaalilautakunnalta oikeuskanslerille osoitettavan selvityksen menettelystään asiassa. Samalla olen pyytänyt Sosiaalihallitusta antamaan selvityksen johdosta oman lausuntonsa. ---------------------------------------------------

RATKAISU

Tämän asian olen tutkinut. ---------------------------------------------------

6.1. Yleistä

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun asetuksen (848/83) 2 §:n 1 momentin mukaan kun tuomioistuin käsitellessään lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevaa asiaa katsoo tarpeelliseksi hankkia asiassa selvityksen sosiaalilautakunnalta, tuomioistuimen on lykättävä asian käsittely ja pyydettävä virkateitse selvitys sen kunnan sosiaalilautakunnalta, missä lapsella on kotipaikka. Saman asetuksen 5 §:n 1 momentin mukaan sosiaalilautakunnan, jolta tuomioistuin on 2 §:n mukaisesti pyytänyt selvityksen, on tehtävä selvitys yhteistyössä sen tai niiden kuntien sosiaalilautakuntien kanssa, missä lapsen vanhemmilla, huoltajalla ja huoltajaksi esitetyllä on kotipaikka, sekä tarvittaessa myös sen kunnan sosiaalilautakunnan kanssa, missä lapsi oleskelee.

6.2. Ähtärin sosiaalilautakunnan menettely

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että sosiaalilautakunnalta hankittavan selvityksen tarkoituksena on tuomioistuimen tiedossa olevan oikeudenkäyntiaineiston täydentäminen siten, että päätöstä tehtäessä voidaan ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat olennaiset tosiseikat. Selvitys tähtää siten ennen muuta mahdollisimman objektiivisten tietojen hankkimiseen niistä seikoista ja olosuhteista, joilla huollosta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä on merkitystä.

Hovioikeuden jäsenten antamassa selvityksessä on todettu, että hovioikeudella ei ollut ollut aihetta epäillä Ähtärin kunnan sosiaalilautakunnan lausuntoa sisällöltään epäasialliseksi tai puutteelliseksi. Kun sen lausunnossa ei ollut ollut lausuttu mitään Luopioisten sosiaalilautakunnan kannanotoista, olivat he katsoneet voivansa olettaa, että ne eivät poikenneet Ähtärin sosiaalilautakunnan lausunnossaan omaksumista kannanotoista. Selvityksen puutteellisuudesta johtuen ei hovioikeudelle ollut tältä osin muodostunut oikeaa käsitystä lausunnonantajien kannanotoista asiassa.

Luopioisten kunnan sosiaalisihteeri on allekirjoittanut lausunnon nimenomaan sosiaalilautakunnan nimissä. Lausunto on myös varmennettu Luopioisten sosiaalilautakunnan leimalla. Sosiaalilautakunnan lausunnon oikeellisuutta ei ole ollut aihetta asettaa jälkikäteen kyseenalaiseksi.

Selvityksen tarkoitus huomioon ottaen Ähtärin sosiaalilautakunnan lausunnossa ei olisi tullut vaieta yhteistyössä toimineen Luopioisten sosiaalilautakunnan kannanotoista, jotka ainakin osaksi poikkesivat lausunnon antaneen Ähtärin sosiaalilautakunnan omasta selvityksestä ja ehdotuksesta. Luopioisten sosiaalilautakunnan lausunto olisi voitu liittää Ähtärin sosiaalilautakunnan lausunnon liitteeksi. Sosiaalilautakunnan menettelyä voidaan pitää tältä osin virheellisenä. ---------------------------------------------------

6.4. Toimenpiteet

Huomioon ottaen, mitä selvityksissä on esitetty ja asiassa muutoin ilmennyt, katson ettei M.N:n kirjoitus anna aihetta enempiin toimenpiteisiin puoleltani kuin että huomautan vuonna 1984 toimineelle Ähtärin sosiaalilautakunnalle ja esittelijänä toimineelle sosiaalisihteeri Eila Ollikaiselle heidän kohdassa 6.2. kerrotusta virheellisestä menettelystään tuomioistuimelle annettavan lausunnon laatimisessa. Tässä tarkoituksessa lähetän jäljennöksen päätöksestäni Ähtärin kunnanhallitukselle tiedoksi ja edelleen sosiaalilautakunnan asianomaisten jäsenten tietoon saatettavaksi. ---------------------------------------------------