05.06.1991

Maa - ja metsätalousministeriö - Hirvieläinvahingot

Esitys maa- ja metsätalousministeriölle hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen muutostarpeiden selvittämiseksi huomioon ottaen erityisesti metsänomistajien oikeusturvaa koskevat näkökohdat

Hirvien aiheuttamia vahinkoja koskevassa asiassa on oikeuskanslerille tehty 1980-luvulla useita kanteluita, viimeksi vuonna 1989 kaksi kantelua. Niiden sisältämä keskeinen väite on se, että hirviasioiden hoitoon liittyvässä päätöksenteossa ovat korostuneet metsästykseen ja hirvikannan säilyttämiseen liittyvät näkökohdat, kun taas hirvien aiheuttamien vahinkojen huomioon ottaminen on jäänyt taka-alalle.

Valtiontalouden tarkastusvirasto oli suorittanut hirvieläinkannan säätelyä, hirvieläinvahinkoja ja vahinkojen korvaamista koskevan tarkastuksen, jota koskeva kertomus oli päivätty 20.9.1982. Tarkastusneuvosto oli käsitellyt asiaa 22.11.1984 ja katsonut, että hirvieläinasioiden hoitamisessa noudatettu päätöksentekojärjestelmä sekä metsästyslain säännösten perusteet ja mahdollinen uudistamistarve oli saatettava mahdollisimman pian selvittelyn ja kehittämisen kohteeksi. Tässä yhteydessä tuli selvittää myös hirvieläimistä aiheutuvat hyödyt, haitat ja vahingot sekä tämän perusteella arvioida valtakunnallisen hirvipolitiikan perusteet.

Maa- ja metsätalousministeriö oli tarkastusvirastolle antamassaan, 15.8.1983 päivätyssä lausunnossa ilmoittanut, että nykyisen suuruisen hirvikannan pitämistä oli selvitettävä monipuolisemmin kuin tähän asti oli tapahtunut. Erityisesti metsätalouden kannalta oli tärkeätä nykyistä seikkaperäisemmin selvittää hirvien aiheuttamat vahingot ja niiden korvausperusteiden mahdolliset tarkistukset.

Ministeriö on nyt käsiteltävinä olleiden kanteluasioiden johdosta antanut selvityksiä kalastus- ja metsästysosaston kirjeillä. Niissä on viitattu, kun otetaan huomioon ministeriön 15.8.1983 päivätty lausunto, Metsätalouden hirvivahinkotyöryhmän asettamiseen, sidosryhmien kanssa tapahtuviin neuvotteluihin ennen kaatolupasuositusten antamista ja pyrkimykseen ylitiheiden hirvikantojen vähentämiseen hirvivahinkotyöryhmän esittämien tiheyssuositusten pohjalta.

Ministeriö oli 3.3.1987 asettanut mainitun hirvivahinkotyöryhmän selvittämään, mihin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä hirvien metsätaloudelle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi ja maksettavien korvausten saattamiseksi vastaamaan nykyistä paremmin todellisia vahinkoja. Työryhmä oli jättänyt 27.1.1988 päivätyn muistionsa ministeriölle (Työryhmämuistio MMM 1988:1). Siinä on ensinnäkin lähinnä yleisellä tasolla kuvattu hirvien metsille aiheuttamia vahinkoja. Se sisältää myös yksilöityjä ehdotuksia korvausmenettelyn uudistamiseksi. Ehdotusten toteuttaminen tarkoittaisi käytännössä hirvieläinvahinkojen korvaamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen (319/82) muuttamista. Työryhmän ehdotusten sisältöistä muutosta ei ole tehty.

Asiassa saadun selvityksen perusteella olen todennut, että maa- ja metsätalousministeriön 15.8.1983 päivätyssä lausunnossa esittämät toimenpiteet valtiontalouden tarkastusviraston havaitsemien puutteellisuuksien korjaamiseksi ovat jääneet vielä osaksi toteutumatta. Näin ollen esimerkiksi hirvistä aiheutuvien hyötyjen ja vahinkojen vertailu on edelleen vaikeaa, kun vahinkoja ja niiden määrää ei kokonaisuudessaan ole tutkittu.

Kantelukirjoituksissa on esitetty sinänsä perusteltuja huomautuksia siitä, että hirviasioiden hoidossa omaksuttu menettely johtaa seurauksiin, jotka erityisesti taimikoiden omistajat kokevat ankarina ja epäoikeudenmukaisina. Tämä on johtanut käsitykseen, että nykyisen suuruista hirvikantaa ylläpidetään metsänomistajien kustannuksella. Asiassa on viime kädessä kysymys vahingonkärsijöiden oikeusturvasta.

Tämän vuoksi kunnioittavasti esitän, että Maa- ja metsätalousministeriö selvittäisi, otetaanko hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä riittävästi huomioon vahingonkärsijöiden, erityisesti metsänomistajien oikeusturvaa koskevat näkökohdat. Myös metsästyslain ja hirven metsästyksestä annetun asetuksen hirvikannan säätelyä koskeva päätöksentekojärjestelmä tulisi ottaa selvitettäväksi. Selvityksen tultua suoritetuksi saattaa olla aihetta toimenpiteisiin asianomaisten säädösten muuttamiseksi.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.