28.02.1991
Esteellisyys - Apulaispoliisitarkastaja - Lääninsyyttäjä
| Diaarinumero: | 946/1/90 |
|---|---|
| Antopäivä: | 28.02.1991 |
| Ratkaisija: | AOK |
Lääninsyyttäjän esteellisyys
Apulaispoliisitarkastajan esteellisyyttä ym. koskevassa kantelukirjoituksessa oli ollut kysymys sen nimismiespiirin toimintaan liittyvistä asioista, jonka nimismiehenä sanottu apulaispoliisitarkastaja oli aikaisemmin toiminut. Hän oli käsitellyt kantelijan poliisitarkastajalle osoittamia kirjoituksia ensisijaisesti poliisin ja syyttäjän menettelystä ylemmälle viranomaiselle tehtyinä hallintokanteluina. Tämän lisäksi hän oli tarkastellut kirjoituksia osittain todistajana kuullun poliisimiehen menettelystä tehtynä rikosilmoituksena ja suorittanut lääninsyyttäjänä syyteharkinnan epäiltyjä pesänkavalluksia ym. koskeneessa asiassa, jossa piirin seuraava nimismies oli tehnyt syyttämättäjättämispäätökset.
Apulaisoikeuskansleri on kantelun johdosta antamassaan ratkaisussa todennut hallintovirkamiehen esteellisyysperusteista säädetyn hallintomenettelylain (598/82) 10 §:ssä. Vastaavat säännökset tutkinnanjohtajan ja tutkijan esteellisyydestä esitutkinnassa sisältyvät esitutkintalain (449/87) 16 §:ään.
Syyttäjän esteellisyydestä ei sen sijaan ole nimenomaisesti säädetty. Syyttäjään on soveltuvin osin katsottu voitavan soveltaa tuomarin esteellisyyttä koskevia oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n säännöksiä. Oikeuskansleri on Syyttäjäsanomissa nro 4/1982 nimenomaan todennut, että syyttäjän toiminta syyteharkinnan, syytteen laatimisen tai oikeudessa toimimisen osalta ei ole hallintomenettelylain tarkoittamaa hallintomenettelyä. Käytännössä voidaan kuitenkin hallintomenettelylain esteellisyyssäännöksissä omaksuttuja periaatteita käyttää apuna ratkaistaessa syyttäjän esteellisyyttä koskevia ongelmia. Ratkaisussa todettu, ettei apulaispoliisitarkastajalla ole ollut esteellisyyssäännöksissä tarkoitettua osaa poliisitarkastajan tutkittavaksi saatetuissa asioissa. Se seikka, että hän toimiessaan nimismiehenä oli ollut syyttäjänä kihlakunnanoikeuden istunnossa, jossa puheenaolevaa poliisimiestä kuultiin todistajana, ei vielä muodosta esteellisyysperustetta käsitellä asiaa myöhemmin lääninsyyttäjänä. Muut kantelussa tarkoitetut toimenpiteet tuo poliisimies oli suorittanut asianomaisen jo siirryttyä pois nimismiehen tehtävistä.
Poliisitarkastajan sijaisena toimineen apulaispoliisitarkastajan ei katsottu rikkoneen esteellisyyttä koskevia lain säännöksiä tai niistä syyttäjän toiminnan osalta johdettavia periaatteita.