Valtioneuvoston asetus työturvallisuudesta kemikaaleja käytettäessä tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta
- Julkaisupäivä
- Allekirjoituspäivä
- Sähköinen sopimussarja
- Sopimusteksti
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään työturvallisuutta kemikaaleja käytettäessä koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain (996/2013) 2 §:n nojalla:
1 §
Työturvallisuudesta kemikaaleja käytettäessä Genevessä 25 päivänä kesäkuuta 1990 tehty yleissopimus nro 170 tulee voimaan 21 päivänä tammikuuta 2015 niin kuin siitä on sovittu.
Eduskunta on hyväksynyt yleissopimuksen 8 päivänä lokakuuta 2013. Tasavallan presidentti on ratifioinut yleissopimuksen 13 päivänä joulukuuta 2013. Ratifiointikirja on talletettu Kansainvälisen työjärjestön pääjohtajan huostaan 21 päivänä tammikuuta 2014.
2 §
Yleissopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.
3 §
Työturvallisuutta kemikaaleja käytettäessä koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki (996/2013) tulee voimaan 21 päivänä tammikuuta 2015.
4 §
Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä tammikuuta 2015.
YLEISSOPIMUS NRO 170
TYÖTURVALLISUUS KEMIKAALEJA KÄYTETTÄESSÄ
Kansainvälinen yleinen työkonferenssi,
aloitettuaan 77. istuntokautensa Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston koollekutsumana Genevessä 6. päivänä kesäkuuta 1990,
otettuaan huomioon muut vastaavat kansainväliset työtä koskevat yleissopimukset ja suositukset sekä erityisesti bentseenisopimuksen ja -suosituksen, 1971, työnteon yhteydessä esiintyvää syöpää koskevan yleissopimuksen ja suosituksen, 1974, työympäristöä (ilman epäpuhtaudet, melu ja tärinä) koskevan yleissopimuksen ja suosituksen, 1977, työturvallisuutta ja -terveyttä koskevan yleissopimuksen ja suosituksen, 1981, työterveyshuoltoa koskevan yleissopimuksen ja suosituksen, 1985, asbestiyleissopimuksen ja -suosituksen, 1986, sekä työvammatapauksissa myönnettäviä etuja koskevan yleissopimuksen, 1964, liitteenä olevan ammattitautien luettelon lisätyssä muodossaan vuodelta 1980,
otettuaan huomioon, että työntekijöiden suojaaminen kemikaalien haitallisilta vaikutuksilta parantaa samalla myös muun väestön ja ympäristön suojelua,
otettuaan huomioon, että työntekijöillä on tarve ja oikeus saada tietoja työssään käyttämistään kemikaaleista,
katsottuaan, että on oleellisen tärkeää ehkäistä tai vähentää kemikaalien aiheuttamien sairauksien ja vammojen esiintymistä työssä
a) varmistamalla että kaikki kemikaalit arvioidaan niiden vaarojen määrittelemiseksi,
b) turvaamalla työnantajien käyttöön menetelmät, joilla nämä saavat tavarantoimittajilta tiedot työssä käytettävistä kemikaaleista voidakseen toteuttaa tehokkaita menettelytapoja työntekijöiden suojaamiseksi kemikaalien vaaroilta,
c) antamalla työntekijöille tietoa heidän työpaikoillaan olevista kemikaaleista sekä asianmukaisista ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä niin, että he voivat tehokkaasti osallistua suojaavien menettelytapojen toteuttamiseen,
d) määrittelemällä tällaisia menettelytapoja koskevat periaatteet, jotta varmistettaisiin kemikaalien turvallinen käyttö,
pantuaan merkille, että kemikaalien turvallista käyttöä koskevan kansainvälisen ohjelman puitteissa tarvitaan yhteistyötä Kansainvälisen työjärjestön, Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman ja Maailman terveysjärjestön sekä Yhdistyneiden kansakuntien Ravinto- ja maatalousorganisaation ja Yhdistyneiden kansakuntien Teollisen kehityksen järjestön välillä, sekä ottaen huomioon kyseisten organisaatioiden julkistamat asiaan liittyvät keinot, säännökset ja ohjeistukset,
päätettyään tiettyjen kemikaalien turvallista käyttöä työssä koskevien määräysten hyväksymisestä, mikä on tämän istunnon esityslistalla viidentenä asiakohtana, sekä
päätettyään, että nämä ehdotukset tulee laatia kansainvälisen yleissopimuksen muotoon,
hyväksyy tänä 25 päivänä kesäkuuta vuonna 1990 seuraavan yleissopimuksen, josta voidaan käyttää nimitystä Kemikaaleja koskeva yleissopimus, 1990.
I OSA
Sopimuksen ala ja määritelmät
1 artikla
1. Tämä sopimus koskee kaikkia taloudellisen toiminnan aloja, joilla käytetään kemikaaleja.
2. Neuvoteltuaan edustavimpien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajien kanssa sekä kulloistenkin vaaratekijöiden ja toteutettavien suojatoimien arvioinnin perusteella tämän yleissopimuksen ratifioivan jäsenvaltion asianomainen viranomainen
a) voi sulkea erityisiä taloudellisen toiminnan aloja, yrityksiä tai tuotteita tämän yleissopimuksen tai tiettyjen sen määräysten soveltamisen ulkopuolelle, milloin
(i) ilmenee luonteeltaan olennaisia erityisongelmia; ja
(ii) kansallisen lainsäädännön ja käytännön antama kokonaissuoja ei ole heikompi kuin se suoja, mihin yleissopimuksen määräysten täysimääräinen soveltaminen johtaisi;
b) on velvollinen laatimaan erityismääräyksiä, sikäli kuin ne eivät vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä, sellaisen luottamuksellisen tiedon suojelemisesta, jonka tulon kilpailijan tietoon voi olettaa aiheuttavan vahinkoa työnantajan liiketoiminnalle.
3. Tämä yleissopimus ei koske tavaroita, jotka normaaleissa tai kohtuudella ennakoitavissa käyttöolosuhteissa eivät altista työntekijöitä vaarallisille kemikaaleille.
4. Tämä yleissopimus koskee organismien kehittämiä kemikaaleja, mutta ei itse organismeja.
2 artikla
Tätä yleissopimusta tulkittaessa
a) sanonnalla "kemikaali" tarkoitetaan kemiallisia alkuaineita ja yhdisteitä sekä näiden seoksia, olivatpa ne luonnollisia tai synteettisiä;
b) sanonta "vaarallinen kemikaali" sisältää jokaisen kemikaalin, joka on luokiteltu vaaralliseksi 6 artiklan mukaisesti tai josta on olemassa asiallista kemikaalin vaaralliseksi osoittavaa tietoa;
c) sanonta "kemikaalien käyttö työssä" tarkoittaa kaikkea työtä, joka saattaa altistaa työntekijän kemikaaleille, mukaanlukien
(i) kemikaalien valmistuksen;
(ii) kemikaalien käsittelyn;
(iii) kemikaalien varastoinnin;
(iv) kemikaalien kuljetuksen;
(v) kemikaalijätteiden hävittämisen ja käsittelyn;
(vi) työstä aiheutuvat kemikaalien päästöt;
(vii) kemikaalien käsittelylaitteiden ja säiliöiden huollon, korjaamisen ja puhdistuksen;
d) sanonta "taloudellisen toiminnan alat" tarkoittaa kaikkia aloja, joilla käytetään palkkatyövoimaa, julkiset palvelut mukaanlukien;
e) sanonta "tuote" tarkoittaa valmistuksen aikana tiettyyn muotoon tai rakenteeseen työstettyä tai luonnollisessa muodossaan olevaa esinettä, jonka käyttö tällaisena on kokonaan tai osittain riippuvainen sen muodosta tai rakenteesta;
f) sanonta "työntekijöiden edustajat" tarkoittaa kansallisen lainsäädännön tai käytännön tällaisiksi tunnustamia henkilöitä siten kuin Työntekijäin edustajia koskevassa yleissopimuksessa, 1971, on säädetty.
II OSA
Yleisiä periaatteita
3 artikla
Niiden toimenpiteiden yhteydessä, joihin tämän yleissopimuksen määräysten voimaan saattamiseksi ryhdytään, tulee neuvotella edustavimpien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.
4 artikla
Kansalliset olosuhteet ja käytäntö huomioon ottaen ja neuvotellen edustavimpien työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa kunkin jäsenvaltion tulee muotoilla ja toteuttaa yhtenäistä toimintaohjelmaa kemikaalien turvallisessa käytössä työssä sekä aika ajoin tarkistaa ja uudistaa tätä toimintaohjelmaa.
5 artikla
Asianomaisella viranomaisella tulee olla valtuudet turvallisuus- ja terveyssyiden niin vaatiessa kieltää tai rajoittaa tiettyjen vaarallisten kemikaalien käyttöä, tai vaatia ennakkoilmoitusta ja -valtuutusta ennen sellaisten kemikaalien käyttöä.
III OSA
Luokitus ja siihen liittyvät toimenpiteet
6 artikla
Luokitusjärjestelmät
1. Asianomaisen viranomaisen tai jonkin tämän hyväksymän tai tunnustaman hallintoelimen tulee kansallisia tai kansainvälisiä normeja noudattaen luoda järjestelmät ja erityiset arvosteluperusteet, jotka soveltuvat kaikkien kemikaalien luokitukseen niiden sisältämien todellisten terveydellisten ja fyysisten vaarojen tyypin ja asteen mukaan, sekä sen tiedon asianmukaisuuden arviointiin, jota edellytetään jonkin kemikaalin vaarallisuuden toteamiseksi.
2. Kahdesta tai useammasta kemikaalista koostuvien seosten vaaralliset ominaisuudet voidaan päätellä niiden ainesosien sisältämien todellisten vaarojen arvioiden perusteella.
3. Kuljetuksen kohdalla tällaisissa järjestelmissä ja kriteereissä tulee ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien suositukset vaarallisten tavaroiden kuljettamisesta.
4. Luokitusjärjestelmiä ja niiden soveltamista tulee vähitellen laajentaa.
7 artikla
Merkinnät
1. Kaikissa kemikaaleissa tulee olla merkinnät, joiden perusteella ne voidaan tunnistaa.
2. Vaarallisissa kemikaaleissa tulee lisäksi olla päällysmerkintä, joka työntekijöille helposti ymmärrettävällä tavalla antaa oleellista tietoa niiden luokituksesta, niiden aiheuttamista vaaroista sekä noudatettavista turvatoimista.
3. (1) Asianomaisen viranomaisen tai jonkin sen hyväksymän tai tunnustaman hallintoelimen tulee kansallisten tai kansainvälisten normien mukaisesti laatia kemikaalien merkitsemistä koskevat vaatimukset tämän artiklan 1 ja 2 kohtien nojalla.
(2) Näissä vaatimuksissa tulee kuljetusten osalta ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien suositus vaarallisten tavaroiden kuljettamisesta.
8 artikla
Kemikaalien turvallisuusohjeet
1. Vaarallisista kemikaaleista tulee työnantajille toimittaa turvallisuusohjeet, jotka sisältävät yksityiskohtaiset oleelliset tiedot kemikaalien yksilöinnistä, toimittajasta, luokituksesta, vaaroista sekä turvallisuus- ja hätätoimenpiteistä.
2. Asianomaisen viranomaisen tai jonkin sen hyväksymän tai tunnustaman hallintoelimen tulee kansallisten tai kansainvälisten normien mukaisesti laatia kemikaalien turvallisuusohjeiden laatimista koskevat arvosteluperusteet.
3. Kemikaalin tunnistamiseksi turvallisuusohjeessa käytetyn kemiallisen tai yleisnimen tulee olla sama kuin päällysmerkinnässä käytetty nimi.
9 artikla
Tavarantoimittajien velvollisuudet
1. Kemikaalien toimittajien, olivatpa he valmistajia, maahantuojia tai jälleenmyyjiä, tulee huolehtia siitä, että
a) kyseiset kemikaalit on luokiteltu 6 artiklan mukaisesti niiden ominaisuuksia koskevan tietämyksen ja saatavilla olevan tiedon tutkimisen perusteella, tai arvioitu tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti;
b) kyseiset kemikaalit on merkitty niiden tunnistamiseksi 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti;
c) heidän toimittamansa vaaralliset kemikaalit on varustettu päällysmerkinnällä 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
d) kyseisistä vaarallisista kemikaaleista laaditaan ja toimitetaan työnantajille turvallisuusohjeet 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
2. Vaarallisten kemikaalien toimittajien tulee kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisin keinoin huolehtia siitä, että laaditaan ja toimitetaan työnantajille tarkistetut päällysmerkinnät ja turvallisuusohjeet aina kun ilmenee uutta aiheellista turvallisuutta ja terveyttä koskevaa tietoa.
3. Artiklan 6 mukaisesti luokittelemattomien kemikaalien toimittajien tulee tunnistaa toimittamansa kemikaalit sekä arvioida niiden ominaisuudet saatavilla olevan tiedon tutkimisen perusteella sen toteamiseksi, ovatko ne vaarallisia kemikaaleja.
IV OSA
Työnantajien velvollisuudet
10 artikla
Tunnistaminen
1. Työnantajien tulee huolehtia siitä, että kaikki työssä käytettävät kemikaalit on merkitty siten kuin 7 artiklassa edellytetään, ja että niistä on toimitettu 8 artiklan mukaisesti turvallisuusohjeet, jotka ovat työntekijöiden ja heidän edustajiensa käytettävissä.
2. Työnantajien vastaanottaessa sellaisia kemikaaleja, joita ei ole merkitty 7 artiklan mukaisesti, tai joista ei ole toimitettu turvallisuusohjeita siten kuin 8 artiklassa edellytetään, heidän tulee hankkia asianmukaiset tiedot tavarantoimittajalta tai muista kohtuudella käytettävissä olevista lähteistä, sekä pidättyä käyttämästä kyseisiä kemikaaleja kunnes sanotut tiedot on saatu.
3. Työnantajien tulee huolehtia siitä, että käytetään vain sellaisia kemikaaleja, jotka on luokiteltu 6 artiklan mukaisesti tai tunnistettu ja arvioitu 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti sekä merkitty 7 artiklan mukaisesti, ja että niitä käytettäessä noudatetaan kaikkia tarpeellisia varotoimia.
4. Työnantajien tulee pitää työpaikalla käytetyistä vaarallisista kemikaaleista luetteloa, joka sisältää ristiinviittaukset asianomaisiin turvallisuusohjeisiin. Tämän luettelon tulee olla kaikkien asianosaisten työntekijöiden ja heidän edustajiensa käytettävissä.
11 artikla
Kemikaalien siirtäminen
Työnantajien tulee huolehtia siitä, että silloin kun kemikaaleja siirretään muihin säiliöihin tai laitteeseen, niiden sisältö ilmaistaan siten, että työntekijät tietävät, mistä aineesta on kysymys, mitä vaaroja sen käyttöön liittyy sekä millaisia turvallisuustoimia heidän tulee noudattaa.
12 artikla
Altistuminen
Työnantajien tulee
a) huolehtia siitä, että työntekijät eivät altistu kemikaaleille laajuudessa, joka ylittää asianomaisen viranomaisen tai tämän hyväksymän tai tunnustaman hallintoelimen kansallisten tai kansainvälisten normien mukaisesti määräämät altistusrajat tai muut työympäristön arvioimiseksi tai valvomiseksi asettamat altistusarvot;
b) arvioida työntekijöiden altistumista vaarallisille kemikaaleille;
c) seurata ja tallentaa työntekijöiden altistuminen vaarallisille kemikaaleille ja pitää kirjaa tällaisesta altistumisesta, milloin tämä on välttämätöntä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojaamiseksi tai siten kuin asianomainen viranomainen on mahdollisesti määrännyt;
d) huolehtia siitä, että työympäristön sekä vaarallisia kemikaaleja käyttävien työntekijöiden altistumisen seurannasta pidetään kirjaa asianomaisen viranomaisen määräämältä ajanjaksolta sekä että kirjatut tiedot ovat työntekijöiden ja heidän edustajiensa käytettävissä.
13 artikla
Toiminnallinen valvonta
1. Työnantajien tulee arvioida työssä käytettävien kemikaalien aiheuttamat riskit sekä suojata työntekijät kyseisiltä riskeiltä asianmukaisin keinoin, kuten
a) valitsemalla kemikaaleja, jotka poistavat riskit tai saattavat ne mahdollisimman vähäisiksi;
b) valitsemalla teknologian, joka poistaa riskit tai saattaa ne mahdollisimman vähäisiksi;
c) toteuttamalla riittävää teknistä valvontaa;
d) ottamalla käyttöön työmenetelmiä ja -tapoja, jotka poistavat riskit tai saattavat ne mahdollisimman vähäisiksi;
e) toteuttamalla riittäviä työhygienisiä toimenpiteitä;
f) milloin yllä mainittuihin toimiin turvautuminen ei riitä, toimittamalla käyttöön henkilökohtaisia suojalaitteita ja -vaatteita ilman työntekijälle aiheutuvia kustannuksia, huolehtimalla niiden asianmukaisesta kunnosta sekä ryhtymällä toimenpiteisiin niiden käytön varmistamiseksi.
2. Työnantajien tulee
a) rajoittaa altistumista vaarallisille kemikaaleille työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojaamiseksi;
b) huolehtia ensiavusta;
c) suorittaa järjestelyjä hätätilanteiden varalta.
14 artikla
Hävittäminen
Sellaisia vaarallisia kemikaaleja, joita ei enää tarvita, sekä tyhjennettyjä säiliöitä, joissa saattaa edelleen olla vaarallisten kemikaalien jäämiä, tulee käsitellä ja ne tulee hävittää kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti tavalla, joka poistaa tai saattaa mahdollisimman vähäisiksi niiden turvallisuudelle, terveydelle ja ympäristölle aiheuttamat riskit.
15 artikla
Tiedotus ja koulutus
Työnantajien tulee
a) tiedottaa työntekijöille työpaikalla käytettäville kemikaaleille altistumiseen liittyvistä vaaroista;
b) opastaa työntekijöitä päällysmerkinnöissä ja turvallisuusohjeissa olevien tietoja hankkimisessa ja käyttämisessä;
c) käyttää turvallisuusohjeita yhdessä erityisesti työpaikkaa koskevien tietojen kanssa perustana työntekijöille annettaville, tarvittaessa kirjallisille työohjeille;
d) kouluttaa jatkuvasti työntekijöitä niihin käytäntöihin ja menetelmiin, joita tulee noudattaa kemikaalien turvallisen käytön varmistamiseksi.
16 artikla
Yhteistyö
Työnantajien tulee velvoitteitaan täyttäessään toimia mahdollisimman läheisessä yhteistyössä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa asioissa, jotka koskevat kemikaalien turvallista käyttöä työssä.
V OSA
Työntekijöiden velvollisuudet
17 artikla
1. Työntekijöiden tulee toimia mahdollisimman läheisessä yhteistyössä työnantajien kanssa näiden täyttäessä velvoitteitaan sekä noudattaa kaikkia menettelytapoja ja käytäntöjä, jotka liittyvät kemikaalien turvalliseen käyttöön työssä.
2. Työntekijöiden tulee ryhtyä kaikkiin kohtuullisina pidettäviin toimenpiteisiin työssä käytettävien kemikaalien heille itselleen tai muille aiheuttamien riskien poistamiseksi tai saattamiseksi mahdollisimman vähäisiksi.
VI OSA
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa oikeudet
18 artikla
1. Työntekijöillä tulee olla oikeus poistua kemikaalien aiheuttaman vaaran ulottuvilta silloin, kun heillä on perusteltu syy uskoa, että heidän turvallisuutensa ja terveytensä on välittömällä tai vakavalla tavalla uhattuna, ja mistä heidän tulee välittömästi ilmoittaa esimiehelleen.
2. Työntekijöitä tulee suojata epäoikeudenmukaisilta seuraamuksilta, mikäli he edellisen kohdan määräysten mukaisesti poistuvat vaaran ulottuvilta tai käyttävät joitakin muita tässä yleissopimuksessa määriteltyjä oikeuksiaan.
3. Asianomaisilla työntekijöillä ja heidän edustajillaan tulee olla oikeus
a) tietoon siitä, mitä kemikaaleja he työssään käyttävät, kyseisten kemikaalien vaarallisista ominaisuuksista sekä niiden edellyttämistä varotoimenpiteistä, koulutuksesta ja opetuksesta;
b) päällys- ja muissa merkinnöissä oleviin tietoihin;
c) turvallisuusohjeisiin;
d) kaikkeen muuhun tietoon, jonka ylläpitoa tämä yleissopimus edellyttää.
4. Milloin kemiallisen seoksen jonkin ainesosan yksilöinnin tulon kilpailijan tietoon voi olettaa aiheuttavan vahinkoa työnantajan liiketoiminnalle, työnantaja voi yllä 3 artiklassa edellytettyä tietoa toimittaessaan suojata mainitun yksilöinnin tavalla, jonka asianomainen viranomainen 1 artiklan 2 b kohdan nojalla on hyväksynyt.
VII OSA
Kemikaaleja vievien valtioiden velvollisuudet
19 artikla
Milloin kemikaaleja vievä jäsenvaltio on työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvistä syistä kieltänyt kaikki tai jotkut vaarallisten kemikaalien käyttötavat, jäsenvaltion tulee saattaa kielto perusteluineen kaikkien niiden maiden tietoon, joihin kemikaaleja viedään.
20 artikla
Tämän yleissopimuksen virallisista ratifioinneista on rekisteröintiä varten lähetettävä ilmoitus Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle.
21 artikla
1. Tämä yleissopimus sitoo vain niitä Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit pääjohtaja toimisto on rekisteröinyt.
2. Yleissopimus tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja on rekisteröinyt kahden jäsenvaltion ratifioinnit.
3. Sen jälkeen tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin jäsenvaltion osalta kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sen ratifiointi on rekisteröity.
22 artikla
1. Tämän yleissopimuksen ratifioinut jäsenvaltio voi irtisanoa sen kymmenen vuoden kuluttua siitä päivästä, jona yleissopimus on alunperin tullut voimaan, lähettämällä ilmoituksen irtisanomisesta Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle rekisteröintiä varten. Kyseinen irtisanominen tulee voimaan vasta vuoden kuluttua rekisteröimispäivästä.
2. Kukin tämän yleissopimuksen ratifioinut jäsenvaltio, joka ei vuoden kuluessa edellisessä kohdassa mainitun kymmenen vuoden määräajan päättymisestä käytä tämän artiklan mukaista irtisanomisoikeuttaan, on sidottu noudattamaan yleissopimusta seuraavan kymmenvuotiskauden ajan ja saa sen jälkeen irtisanoa tämän yleissopimuksen kunkin seuraavan kymmenvuotiskauden päätyttyä tässä artiklassa määrätyin ehdoin.
23 artikla
1. Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava Kansainvälisen työjärjestön kaikille jäsenvaltioille tieto kaikista jäsenvaltioiden hänelle ilmoittamista ja rekisteröidyistä ratifioinneista ja irtisanomisista.
2. Ilmoittaessaan järjestön jäsenvaltioille toisen hänelle ilmoitetun ratifioinnin rekisteröinnistä pääjohtajan on kiinnitettävä järjestön jäsenvaltioiden huomio yleissopimuksen voimaantulopäivämäärään.
24 artikla
Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille täydelliset tiedot kaikista edellisten artiklojen mukaisesti rekisteröimistään ratifioinneista ja irtisanomisista Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaista rekisteröintiä varten.
25 artikla
Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston on, milloin se katsoo tarpeellisiksi, esiteltävä yleiskonferenssille tämän yleissopimuksen soveltamista koskeva selostus sekä tutkittava, onko tarpeen ottaa konferenssin työjärjestykseen kysymys yleissopimuksen uusimisesta osittain tai kokonaan.
26 artikla
1. Mikäli konferenssi hyväksyy uuden yleissopimuksen, joka kokonaan tai osittain korvaa tämän yleissopimuksen, eikä uusi yleissopimus toisin määrää, niin
a) jäsenvaltion ratifioidessa uuden korvaavan yleissopimuksen aiheutuu tästä välittömästi ipso jure tämän yleissopimuksen irtisanoutuminen 22 artiklan ehdoista huolimatta, jos ja kun uusi korvaava yleissopimus on tullut voimaan;
b) uuden korvaavan yleissopimuksen tultua voimaan eivät jäsenvaltiot enää voi ratifioida tätä yleissopimusta.
2. Tämä yleissopimus jää kuitenkin voimaan nykyisen muotoisena ja sisältöisenä niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat ratifioineet sen mutta eivät korvaavaa yleissopimusta.
27 artikla
Tämän yleissopimuksen englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä lailla pätevät.