Asetus eräiden tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista tehdyn yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen voimaansaattamisesta
- Allekirjoituspäivä
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 §
Genevessä 10 päivänä lokakuuta 1980 tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä, tehty yleissopimus, jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 26 päivänä helmikuuta 1982 ja jota koskeva ratifioimiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan 4 päivänä huhtikuuta 1982, tulee voimaan 2 päivänä joulukuuta 1983 niin kuin siitä on sovittu. Mainittuun yleissopimukseen liittyvät pöytäkirjat I - III, jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 26 päivänä helmikuuta 1982 ja joiden noudattamista koskeva ilmoitus on jätetty Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille 4 päivänä huhtikuuta 1982, tulevat niinikään voimaan 2 päivänä joulukuuta 1983 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä joulukuuta 1983.
YLEISSOPIMUS tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä
Korkeat sopimuspuolet,
jotka palauttavat mieleen, että jokaisen valtion velvollisuutena on Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisesti pidättyä kansainvälisissä suhteissaan voimakeinojen käytöstä tai niillä uhkaamisesta minkään valtion täysivaltaisuutta, alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla Yhdistyneiden Kansakuntien tarkoitusperien kanssa ristiriidassa olevalla tavalla,
palauttavat edelleen mieleen siviiliväestön suojelemista vihollisuuksien vaikutuksilta koskevan yleisen periaatteen,
nojautuvat siihen kansainvälisen oikeuden periaatteeseen, että aseellisen selkkauksen osapuolien oikeus valita sodankäyntimenetelmänsä ei ole rajoittamaton, sekä periaatteeseen, joka kieltää luonteeltaan sellaisten aseiden, ammusten, tarvikkeiden ja sodankäyntimenetelmien käytön, jotka aiheuttavat liiallisia vammoja tai tarpeetonta kärsimystä,
palauttavat myös mieleen, että sellaisten sodankäyntimenetelmien käyttäminen on kiellettyä, joiden tarkoituksena on aiheuttaa tai joiden voidaan olettaa aiheuttavan laajoja, pitkäaikaisia ja vakavia ympäristövahinkoja,
vahvistavat vakaana tahtonaan olevan, että tämän yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen tai muiden kansainvälisten sopimusten ulkopuolelle jäävissä tapauksissa siviiliväestö ja taistelijat ovat aina vakiintuneeseen tapaan, humaanisuuden periaatteisiin ja julkisen omantunnon vaatimuksiin perustuvien kansainvälisen oikeuden periaatteiden suojeluksessa ja niiden vaikutusvallan alaisia,
haluavat osaltaan edistää kansainvälisen jännityksen lientymistä, asevarustelukilpailun lopettamista ja valtioiden välisen luottamuksen lisäämistä ja täten kaikkien kansojen pyrkimystä elää rauhassa,
tunnustavat, että on tärkeää jatkaa kaikkia ponnisteluja, jotka saattavat myötävaikuttaa tiukassa ja tehokkaassa kansainvälisessä valvonnassa tapahtuvan yleisen ja täydellisen aseidenriisunnan edistymiseen,
vahvistavat tarpeen jatkaa aseellisissa selkkauksissa sovellettavan kansainvälisen oikeuden säännösten kokoamista ja asteittaista kehittämistä,
haluavat kieltää tiettyjen tavanomaisten aseiden käytön tai sitä edelleen rajoittaa ja uskovat, että tällä alalla saavutetut myönteiset tulokset voivat helpottaa varsinaisia aseidenriisuntaneuvotteluja tällaisten aseiden valmistuksen, varastoinnin ja leviämisen lopettamiseksi,
korostavat, että kaikkien valtioiden ja varsinkin sotilaallisesti merkittävien valtioiden on suotavaa tulla tämän yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen osapuoliksi,
pitävät mielessä, että Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous ja Yhdistyneiden Kansakuntien aseidenriisuntakomissio voivat päättää tutkia kysymystä tähän yleissopimukseen ja sen liitteenä oleviin pöytäkirjoihin sisältyvien kieltojen ja rajoitusten alan laajentamisesta,
pitävät edelleen mielessä, että aseidenriisuntakomitea voi päättää harkita lisätoimiin ryhtymistä tiettyjen tavanomaisten aseiden käytön kieltämiseksi tai rajoittamiseksi,
ovat sopineet seuraavasta:
1 artiklaSoveltamisala
Tätä yleissopimusta ja siihen liittyviä pöytäkirjoja sovelletaan sodan uhrien suojelemiseksi 12 päivänä elokuuta 1949 tehdyille Geneven yleissopimuksille yhteisessä 2 artiklassa tarkoitettuihin tilanteisiin mukaan luettuina kaikki näiden yleissopimusten I lisäpöytäkirjan 1 artiklan 4 kappaleen tarkoittamat tilanteet.
2 artiklaSuhde muihin kansainvälisiin sopimuksiin
Minkään tässä yleissopimuksessa tai siihen liittyvissä pöytäkirjoissa ei saa tulkita heikentävän muita aseellisissa selkkauksissa sovellettavan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden korkeille sopimuspuolille asettamia velvoitteita.
3 artiklaAllekirjoittaminen
Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten kaikille valtioille Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa New Yorkissa kahdentoista kuukauden ajan 10 päivästä huhtikuuta 1981 lähtien.
4 artiklaRatifiointi, hyväksyminen tai liittyminen
1. Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä yleissopimus. Jokainen valtio, joka ei ole allekirjoittanut tätä yleissopimusta, voi liittyä siihen.
2. Ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymiskirjat on talletettava tallettajan huostaan.
3. Ilmoitukset suostumuksesta noudattaa jotakin tähän yleissopimuksen liittyvistä pöytäkirjoista ovat valinnaisia kullekin valtiolle sillä edellytyksellä, että kyseinen valtio tallettaessaan ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa ilmoittaa tallettajalle suostumuksensa noudattaa kahta tai useampaa näistä pöytäkirjoista.
4. Valtio voi milloin hyvänsä tätä yleissopimusta koskevan ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymiskirjan talletettuaan ilmoittaa tallettajalle suostumuksensa noudattaa jotakin sellaista tähän yleissopimukseen liittyvää pöytäkirjaa, joka ei vielä sido sitä.
5. Jokainen pöytäkirja, joka sitoo korkeaa sopimuspuolta, on tuon sopimuspuolen suhteen tämän yleissopimuksen erottamaton osa.
5 artiklaVoimaantulo
1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua kahdenkymmenennen ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamispäivästä.
2. Jokaisen valtion osalta, joka tallettaa ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa kahdenkymmenennen ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamispäivän jälkeen, tämä yleissopimus tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun kyseinen valtio on tallettanut ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.
3. Jokainen tähän yleissopimukseen liittyvä pöytäkirja tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä. kun kaksikymmentä valtiota on ilmoittanut suostumuksestaan sitoutua noudattamaan sitä tämän yleissopimuksen 4 artiklan 3 tai 4 kappaleen mukaisesti.
4. Jokaisen valtion osalta, joka ilmoittaa suostumuksestaan noudattaa tähän yleissopimukseen liittyvää pöytäkirjaa sen jälkeen, kun kaksikymmentä valtiota on ilmoittanut suostumuksestaan sitä noudattaa, pöytäkirja tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun kyseinen valtio on ilmoittanut suostumuksestaan.
6 artiklaLevittäminen
Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat niin rauhan aikana kuin aseellisen selkkauksen sattuessa levittämään tätä yleissopimusta ja niitä siihen liittyviä pöytäkirjoja, joihin ne ovat sitoutuneet, maissaan mahdollisimman laajalti ja erityisesti sisällyttämään ne sotilaskoulutusohjelmiinsa, jotta nämä asiakirjat tulevat tutuiksi niiden asevoimissa.
7 artiklaSopimussuhteet tämän yleissopimuksen voimaantullessa
1. Kun yleissopimukseen liittyvä pöytäkirja ei sido yhtä selkkauksen osapuolta, ne osapuolet, joita tämä yleissopimus ja kyseinen siihen liittyvä pöytäkirja sitoo, pysyvät keskinäisissä suhteissaan sidottuina siihen.
2. Jokaista korkeaa sopimuspuolta sitoo tämä yleissopimus ja jokainen siihen liittyvä pöytäkirja, joka sen osalta on voimassa, kaikissa 1 artiklan tarkoittamissa tilanteissa jokaisen sellaisen valtion suhteen, joka ei ole tämän yleissopimuksen osapuolena tai jota kyseinen siihen liittyvä pöytäkirja ei sido, mikäli viimeksi mainittu hyväksyy tämän yleissopimuksen tai kyseisen pöytäkirjan ja soveltaa niitä ja ilmoittaa tästä tallettajalle.
3. Tallettajan tulee tiedottaa kaikille korkeille asianomaisille sopimuspuolille viipymättä kaikista tämän artiklan 2 kappaleen mukaisista ilmoituksista.
4. Tätä yleissopimusta ja siihen liittyviä, korkeaa sopimuspuolta sitovia pöytäkirjoja sovelletaan 12 päivänä elokuuta 1949 tehtyjen sodan uhrien suojelua koskevien yleissopimusten lisäpöytäkirjan 1 artiklan 4 kappaleessa tarkoittamassa korkeaan sopimuspuoleen kohdistuvassa aseellisessa selkkauksessa:
a) milloin korkea sopimuspuoli on myös lisäpöytäkirjan osapuolena ja pöytäkirjan 96 artiklan 3 kappaleen tarkoittama viranomainen on sitoutunut soveltamaan Geneven yleissopimuksia ja I lisäpöytäkirjaa mainitun lisäpöytäkirjan 96 artiklan 3 kappaleen mukaisesti ja sitoutuu soveltamaan tätä yleissopimusta ja asianomaisia liitteinä olevia pöytäkirjoja kyseisessä selkkauksessa; tai
b) milloin korkea sopimuspuoli ei ole I lisäpöytäkirjan osapuolena ja edellä a-kohdassa mainittu viranomainen hyväksyy Geneven yleissopimusten ja tämän yleissopimuksen velvoitteet sekä asianomaiset liitteenä olevat pöytäkirjat ja soveltaa niitä tuossa selkkauksessa. Tällainen hyväksyminen ja soveltaminen vaikuttavat selkkauksen suhteen seuraavasti:
i) Geneven yleissopimukset sekä tämä yleissopimus ja asianomaiset siihen liittyvät pöytäkirjat tulevat selkkauksen osapuolten osalta voimaan välittömin vaikutuksin;
ii) mainittu viranomainen saa samat oikeudet ja velvoitteet kuin Geneven yleissopimuksien, tämän yleissopimuksen ja asianomaisten siihen liittyvien pöytäkirjojen osapuolena oleva korkea sopimuspuoli; ja
iii) Geneven yleissopimukset, tämä yleissopimus ja asianomaiset siihen liittyvät pöytäkirjat sitovat yhtäläisesti kaikkia selkkauksen osapuolia.
Korkea sopimuspuoli ja viranomainen voivat myös sopia, että ne hyväksyvät Geneven yleissopimusten I lisäpöytäkirjan velvoitteet ja soveltavat niitä vastavuoroisuuden pohjalta.
8 artiklaTarkastaminen ja muutokset
1 a) Jokainen sopimuspuoli voi milloin hyvänsä tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen ehdottaa muutoksia siihen tai johonkin siihen liittyvään sopimuspuolta sitovaan pöytäkirjaan. Kaikista muutosehdotuksista tulee ilmoittaa tallettajalle, jonka on tiedotettava niistä kaikille korkeille sopimuspuolille ja pyydettävä näiden näkemykset siitä, pitäisikö kutsua koolle konferenssi ehdotusta käsittelemään. Mikäli vähintään kahdeksastatoista korkeasta sopimuspuolesta koostuva enemmistö niin sopii, tallettaja kutsuu viipymättä koolle konferenssin, johon kutsutaan kaikki korkeat osapuolet Valtiot, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen osapuolia, kutsutaan konferenssiin huomioitsijoiksi.
b) Tällainen konferenssi voi sopia muutoksista, jotka on hyväksyttävä ja jotka tulevat voimaan samalla tavalla kuin tämä yleissopimus ja siihen liittyvät pöytäkirjat sillä edellytyksellä, että vain korkeat sopimuspuolet saavat hyväksyä yleissopimuksen muutokset ja että vain ne korkeat sopimuspuolet, joita tietty yleissopimukseen liittyvä pöytäkirja sitoo, saavat hyväksyä pöytäkirjan muutokset.
2 a) Jokainen korkea sopimuspuoli voi milloin hyvänsä tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen ehdottaa muita sellaisten tavanomaisten aseiden lajeja koskevia lisäpöytäkirjoja, jotka eivät kuulu nykyisten pöytäkirjojen piiriin. Kaikista tällaisista lisäpöytäkirjaehdotuksista on ilmoitettava tallettajalle, jonka tulee tiedottaa niistä kaikille korkeille sopimuspuolille tämän artiklan 1 kappaleen a-kohdan mukaisesti. Mikäli vähintään kahdeksastatoista korkeasta sopimuspuolesta koostuva enemmistö niin sopii, tallettaja kutsuu viipymättä koolle konferenssin, johon kutsutaan kaikki valtiot.
b) Tällainen konferenssi voi, kaikkien konferenssissa edustettuina olevien valtioiden osallistuessa täysivaltaisesti asian käsittelyyn, sopia lisäpöytäkirjoista, jotka on hyväksyttävä samalla tavalla kuin tämä yleissopimus, liitettävä siihen ja jotka tulevat voimaan tämän yleissopimuksen 5 artiklan 3 ja 4 kappaleen määräysten mukaisesti.
3 a) Jos tämän artiklan 1 kappaleen a-kohdan tai 2 kappaleen a-kohdan mukaista konferenssia ei ole kutsuttu koolle kymmenen vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta, jokainen korkea sopimuspuoli voi pyytää tallettajaa kutsumaan koolle konferenssin, johon kaikki korkeat sopimuspuolet kutsutaan tarkastelemaan tämän yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen soveltamisalaa ja toteutumista sekä käsittelemään tätä yleissopimusta tai olemassa olevia pöytäkirjoja koskevia muutosehdotuksia. Valtiot, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen osapuolia, kutsutaan konferenssiin huomioitsijoiksi. Konferenssi voi sopia muutoksista, jotka on hyväksyttävä ja jotka tulevat voimaan tämän artiklan 1 kappaleen b-kohdan mukaisesti.
b) Tällaisessa konferenssissa voidaan myös käsitellä kaikkia ehdotuksia lisäpöytäkirjoiksi, jotka koskevat olemassa olevien pöytäkirjojen piiriin kuulumattomia tavanomaisten aseiden lajeja. Kaikki konferenssissa edustettuina olevat valtiot voivat osallistua täysivaltaisesti ehdotusten käsittelyyn. Jokainen lisäpöytäkirja on hyväksyttävä samalla tavalla kuin tämä yleissopimus, liitettävä siihen ja tulee voimaan tämän yleissopimuksen 5 artiklan 3 ja 4 kappaleen mukaisesti.
c) Tällainen konferenssi voi harkita, onko määrättävä kutsuttavaksi jonkin korkean sopimuspuolen pyynnöstä koolle uusi konferenssi siinä tapauksessa, että tämän artiklan 3 kappaleen a-kohdassa mainitun ajan kuluttua ei ole kutsuttu koolle tämän artiklan 1 kappaleen a-kohdan tai 2 kappaleen a-kohdan mukaista konferenssia.
9 artiklaIrtisanominen
1. Jokainen sopimuspuoli voi sanoa irti tämän yleissopimuksen tai siihen liittyvän pöytäkirjan ilmoittamalla tästä tallettajalle.
2. Irtisanominen tulee voimaan vasta vuoden kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen irtisanomisesta. Jos kuitenkin kyseisen vuoden päättyessä irtisanoutuva korkea sopimuspuoli on jossakin 1 artiklan tarkoittamassa tilanteessa, tämän yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen velvoitteet sitovat osapuolta edelleen aseellisen selkkauksen tai miehityksen päättymiseen saakka ja joka tapauksessa siihen saakka, kun aseellisessa selkkauksessa sovellettavan kansainvälisen oikeuden säännösten suojaaman henkilön lopulliseen vapauttamiseen, kotiuttamiseen tai uudelleen sijoittamiseen liittyvät toimet on saatettu päätökseen sekä sellaisessa tapauksessa, että tähän yleissopimukseen liittyvä pöytäkirja sisältää sellaisia tilanteita koskevia määräyksiä, joissa kyseisellä alueella olevat Yhdistyneiden Kansakuntien joukot tai sen lähetystöt suorittavat rauhanturvaamis-, tarkkailu- tai vastaavia toimia, näiden toimien päättymiseen saakka.
3. Tämän yleissopimuksen irtisanomisen katsotaan koskevan myös kaikkia siihen liittyviä pöytäkirjoja, jotka sitovat irtisanomisen antanutta korkeaa sopimuspuolta.
4. Irtisanomisella on vaikutus vain irtisanovaan korkeaan sopimuspuoleen nähden.
5. Irtisanominen ei vaikuta irtisanoutuvalle korkealle sopimuspuolelle aseellisen selkkauksen johdosta jo tulleisiin velvoitteisiin tämän yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen mukaisesti ennen tämän irtisanomisen voimaantuloa suoritetun teon suhteen.
10 artiklaTallettaja
1. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri toimii tämän yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen tallettajana.
2. Tavanomaisten tehtäviensä lisäksi tallettajan tulee tiedottaa kaikille valtioille:
a) 3 artiklan mukaisista tämän yleissopimuksen allekirjoittamisista;
b) 4 artiklan mukaisista tämän yleissopimuksen ratifiointia, hyväksymistä tai siihen liittymistä koskevien asiakirjojen tallettamisista;
c) 4 artiklan mukaisista ilmoituksista, jotka koskevat suostumusta noudattaa tähän yleissopimukseen liittyviä pöytäkirjoja;
d) tämän yleissopimuksen ja kunkin siihen liittyvän pöytäkirjan 5 artiklan mukaisista voimaantulopäivistä; sekä
e) 9 artiklan mukaan vastaanotetuista irtisanomisilmoituksista ja niiden voimassaolopäivistä.
11 artiklaTodistusvoimaiset tekstit
Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale siihen liittyvine pöytäkirjoineen, joiden arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan tallettajan huostaan, joka toimittaa sen oikeiksi todistetut jäljennökset kaikille valtioille.
PÖYTÄKIRJA havaitsemattomista sirpaleista (I pöytäkirja)
Minkä tahansa sellaisen aseen käyttö on kielletty, joka ensisijaisesti vaikuttaa haavoittamalla sirpaleilla, joita ei voida havaita ihmisruumiista röntgensäteillä.
PÖYTÄKIRJA miinojen, ansojen ja muiden taistelulaitteiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista (II pöytäkirja)
1 artiklaMateriaalinen soveltamisala
Tätä pöytäkirjaa sovelletaan tässä määriteltyjen miinojen, ansojen ja muiden taistelulaitteiden käyttöön maalla mukaan luettuina miinat, joita käytetään sulkemaan rantoja, vesitienristeyksiä tai joenristeyksiä, mutta ei sovelleta merellä tai sisävesillä käytettäviin merimiinoihin.
2 artiklaMääritelmät
Tässä pöytäkirjassa:
1. "Miina" tarkoittaa mitä tahansa ampumatarviketta, joka on sijoitettu maan tai muun pintakerroksen alle, sen pinnalle tai sen lähelle ja suunniteltu räjähtämään tai laukeamaan henkilön tai ajoneuvon läsnäolosta, läheisyydestä tai kosketuksesta; "kaukolevitteinen miina" tarkoittaa mitä tahansa näin määriteltyä miinaa, joka on toimitettu kohdealueelle tykistöllä, raketilla, kranaatinheittimellä tai vastaavin keinoin tai pudotettu ilma-aluksesta.
2. "Ansa" tarkoittaa mitä tahansa laitetta tai materiaalia, joka on suunniteltu, rakennettu tai muunnettu tappamaan tai haavoittamaan ja joka laukeaa odottamatta, kun henkilö koskettaa tai lähestyy vaarattomalta näyttävää kohdetta tai suorittaa turvalliselta näyttävän toimenpiteen.
3. "Muut taistelulaitteet" tarkoittaa käsin toimintakuntoon pantuja ampumatarvikkeita tai laitteita, jotka on suunniteltu tappamaan, haavoittamaan tai vahingoittamaan ja jotka laukaistaan kauko-ohjauksella tai automaattisesti aikaviiveen kuluttua.
4. "Sotilaskohde" tarkoittaa kohteista puhuttaessa mitä tahansa kohdetta, jonka luonne, sijainti, tarkoitus tai käyttö muodostaa tärkeän osan sotilaallisesta toiminnasta ja jonka täydellinen tai osittainen tuhoaminen, haltuunotto tai vaarattomaksi saattaminen merkitsee kulloinkin vallitsevissa oloissa selvää sotilaallista hyötyä.
5. "Siviilikohteita" ovat kaikki kohteet, jotka eivät ole 4 kappaleessa tarkoitettuja sotilaskohteita.
6. "Rekisteröinti" tarkoittaa konkreettista hallinnollista ja teknistä toimenpidettä, jolla pyritään hankkimaan virallisiin arkistoihin tallentamiseksi kaikki saatavilla olevat tiedot miinakenttien, miinojen ja ansojen sijainnista.
3 artiklaMiinojen, ansojen ja muiden taistelulaitteiden käyttöä koskevat yleisrajoitukset
1. Tätä artiklaa sovelletaan
a) miinoihin,
b) ansoihin ja
c) muihin taistelulaitteisiin.
2. Tässä artiklassa tarkoitettujen aseiden kohdistaminen siviiliväestöön sinänsä tai yksityisiin siviilihenkilöihin joko hyökkäyksissä, puolustuksessa tai kostotoimenpiteiden osalta on kielletty kaikissa oloissa.
3. Tässä artiklassa tarkoitettujen aseiden umpimähkäinen käyttö on kielletty. Umpimähkäistä käyttöä on sijoittaa näitä aseita:
a) paikkaan, joka ei ole sotilaskohteessa, tai siten että aseita ei ole suunnattu sotilaskohteeseen; tai
b) käyttämällä kuljetustapaa tai levitysmenetelmää, jota ei voida suunnata yksilöityyn sotilaskohteeseen; tai
c) siten että se aiheuttaa sattumanvaraisesti ihmishengen menetyksiä tai haavoittumisia siviiliväestön keskuudessa, vahinkoa siviilikohteille tai molempia kohtuuttomassa määrin verrattuna odotettavissa olevaan todelliseen ja välittömään sotilaalliseen hyötyyn.
4. Siviiliväestön suojelemiseksi tässä artiklassa tarkoitettujen aseiden vaikutuksilta on ryhdyttävä kaikkiin toteutettavissa oleviin varotoimiin. Toteutettavissa olevia varotoimia ovat käytännössä mahdolliset varotoimet ottaen huomioon senhetkiset olosuhteet kokonaisuudessaan humanitääriset ja sotilaalliset näkökohdat mukaan luettuina.
4 artiklaMuiden kuin kaukolevitteisten miinojen, ansojen ja muiden taistelulaitteiden käytön rajoitukset asutuilla alueilla
1. Tätä artiklaa sovelletaan:
a) muihin kuin kaukolevitteisiin miinoihin;
b) ansoihin; ja
c) muihin taistelulaitteisiin.
2. Tässä artiklassa tarkoitettujen aseiden käyttö on kielletty jokaisessa kaupungissa, kylässä tai muualla vastaavanlaisen siviiliväestön ryhmittymän käsittävällä alueelle, jolla ei käydä maavoimien välistä taistelua tai sellainen ei uhkaa välittömästi, paitsi jos:
a) aseet on sijoitettu vastapuolelle kuuluvaan tai sen valvonnassa olevaan sotilaskohteeseen tai sellaisen välittömään läheisyyteen; tai
b) on ryhdytty toimiin siviiliväestön suojelemiseksi niiden vaikutuksilta esimerkiksi asentamalla varoituskilpiä, asettamalla vartioita, julkaisemalla varoituksia tai rakentamalla aitoja.
5 artiklaRajoitukset käyttää kaukolevitteisiä miinoja
1. Kaukolevitteisten miinojen käyttö on kielletty, ellei niitä käytetä pelkästään alueella, joka sinänsä on sotilaskohde tai joka sisältää sotilaskohteita, ja ellei
a) niiden sijaintia voida tarkoin rekisteröidä 7 artiklan 1 kappaleen a-kohdan mukaisesti; tai
b) jokaisessa sellaisessa miinassa ole tehokasta tuhoutumismekanismia, mikä tarkoittaa itsestään toimivaa mekanismia, joka on suunniteltu tekemään miina vaarattomaksi tai tuhoamaan se sitten, kun miinan ei enää odoteta palvelevan sitä sotilaallista tarkoitusta, jota varten se on asennettu, tai kauko-ohjattua mekanismia, joka on suunniteltu tekemään miina vaarattomaksi tai tuhoamaan se sitten, kun miinan ei enää odoteta palvelevan sitä sotilaallista tarkoitusta, jota varten se on asennettu.
2. Jokaisesta kaukolevitteisestä miinoittamisesta, jolla voi olla vaikutuksia siviiliväestöön, on annettava tehokas ennakkovaroitus paitsi milloin olosuhteet eivät sitä salli.
6 artiklaEräiden ansojen käytön kielto
1. Vaikuttamatta aseellisissa selkkauksissa sovellettaviin kansainvälisen oikeuden sääntöihin, jotka koskevat salakavaluutta ja petollisuutta, on kaikissa olosuhteissa kiellettyä käyttää:
a) mitä tahansa ansaa, joka näyttää vaarattomalta kannettavalta esineeltä ja joka on erityisesti suunniteltu ja rakennettu räjähtävää materiaalia sisältäväksi ja räjähtämään, kun sitä kosketetaan tai lähestytään, tai
b) ansoja, jotka on jollakin tavalla kiinnitetty tai yhdistetty:
i) kansainvälisesti tunnustettuihin suojelutunnuksiin tai -merkkeihin;
ii) sairaisiin, haavoittuneisiin tai kuolleisiin henkilöihin;
iii) hautausmaihin, krematoriolaitoksiin tai hautoihin;
iv) lääkintälaitoksiin, lääkintälaitteisiin, lääkintätarpeisiin tai lääkintäkuljetuksiin;
v) lasten leluihin ja kannettaviin esineisiin tai tuotteisiin, jotka on nimenomaan tarkoitettu lasten ruokkimiseen, terveydenhoitoon, hygieniaan, vaatetukseen tai kasvatukseen;
vi) ruokaan ja juomaan;
vii) keittiövälineisiin tai -laitteisiin, paitsi sotilaslaitoksissa, sotilasasemissa tai sotilasvarikoissa;
viii) luonteeltaan selvästi uskonnollisiin esineisiin;
ix)historiallisiin muistomerkkeihin, taideteoksiin tai kulttuuripaikkoihin, jotka edustavat kansojen kulttuuriperintöä tai henkistä perintöä;
x) eläimiin tai niiden ruhoihin.
2. Kaikissa olosuhteissa on kiellettyä käyttää ansaa, joka on suunniteltu tuottamaan liiallisen vamman tai tarpeetonta kärsimystä.
7 artiklaMiinoitteiden, miinojen ja ansojen sijainnin rekisteröiminen ja julkistaminen
1. Selkkauksen osapuolten tulee rekisteröidä sijainniltaan:
a) kaikki toimeenpanemansa ennalta suunnitellut miinoitteet; ja
b) kaikki alueet, joilla ne ovat suorittaneet laaja-alaista ja ennalta suunniteltua ansoittamista.
2. Osapuolten tulee pyrkiä varmistamaan kaikkien muiden toimeenpanemiensa tai asentamiensa miinoitteiden, miinojen ja ansojen sijainnin rekisteröinti.
3. Osapuolten tulee säilyttää kaikki mainitut rekisterit sekä:
a) heti aktiivisten vihollisuuksien lakkaamisen jälkeen:
i) ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin ja asianmukaisiin toimiin, mainittujen rekisterien käyttö mukaan luettuna, siviiliväestön suojelemiseksi miinoitteiden, miinojen ja ansojen vaikutuksilta; ja joko
ii) niissä tapauksissa, joissa kummankaan osapuolen joukkoja ei ole vastapuolen alueella, antaa toinen toisensa ja Yhdistyneitten Kansakuntien pääsihteerin käytettäväksi kaikki hallussaan olevat tiedot, jotka koskevat vastapuolen alueella olevia miinoitteita, miinoja ja ansoja; tai
iii) sen jälkeen, kun joukkojen täydellinen vetäytyminen vastapuolen alueelta on tapahtunut, antaa vastapuolen ja Yhdistyneitten Kansakuntien pääsihteerin käytettäväksi kaikki hallussaan olevat tiedot, jotka koskevat vastapuolen alueella olevien miinoitteiden, miinojen ja ansojen sijaintia;
b) milloin Yhdistyneitten Kansakuntien joukot tai osastot toimivat jollakin alueella, antaa 8 artiklassa mainitun viranomaisen käytettäväksi siinä artiklassa tarkoitetut tiedot;
c) saattaa mahdollisuuksien mukaan yhteisestä sopimuksesta julkisuuteen tietoja, jotka koskevat miinoitteiden, miinojen ja ansojen sijaintia, erityisesti silloin, kun on kysymys vihollisuuksien keskeyttämissopimuksista.
8 artiklaYhdistyneitten Kansakuntien joukkojen jo osastojen suojeleminen miinoitteiden, miinojen ja ansojen vaikutuksilta
1. Milloin Yhdistyneitten Kansakuntien joukko tai osasto toimii rauhanturva-, tarkkailu- tai vastaavissa tehtävissä jollakin alueella, tulee selkkauksen kaikkien osapuolten siinä laajuudessa kuin niiden on mahdollista Yhdistyneitten Kansakuntien alueella toimivan joukon tai osaston johtajan vaatimuksesta:
a) poistaa tai tehdä vaarattomaksi kaikki alueella olevat miinat tai ansat.
b) ryhtyä tarpeellisiin toimiin joukon tai osaston suojelemiseksi virkatoimissaan miinoitteiden, miinojen ja ansojen vaikutuksilta; c) antaa sillä alueella toimivan Yhdistyneitten Kansakuntien joukon tai osaston johtajan käytettäväksi kaikki hallussaan olevat tiedot, jotka koskevat miinoitteiden, miinojen ja ansojen sijaintia alueella.
2. Milloin Yhdistyneitten Kansakuntien tietoja hankkiva valtuuskunta toimii millä tahansa alueella, tulee jokaisen kyseisen selkkauksen osapuolen suojella tällaista valtuuskuntaa, paitsi milloin valtuuskunnan koon vuoksi osapuoli ei voi sitä asianmukaisesti suojella. Siinä tapauksessa tulee osapuolen antaa valtuuskunnan johtajan käytettäväksi kaikki hallussaan olevat tiedot alueella olevista miinoitteista, miinoista ja ansoista.
9 artiklaKansainvälinen yhteistyö miinoitteiden, miinojen ja ansojen raivaamisessa
Aktiivisten vihollisuuksien lakattua tulee osapuolten pyrkiä sopimukseen sekä keskenään että, milloin on tarkoituksenmukaista, muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa selkkauksen aikana toimeenpantujen miinoitteiden, miinojen ja ansojen raivaamiseksi tai muutoin vaarattomaksi tekemiseksi tarvittavien tietojen sekä teknisen ja aineellisen avun toimittamisesta yhteiset toimet mukaan luettuina, jos nämä ovat tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisia.
Tekninen liite pöytäkirjaan miinojen, ansojen ja muiden taistelulaitteiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista (II pöytäkirja)
Rekisteröintiohje
Tapauksissa, joissa tämä pöytäkirja edellyttää miinoitteiden, miinojen ja ansojen sijainnin rekisteröimistä, on otettava huomioon seuraavat ohjeet:
1. Ennalta suunniteltujen miinoitteiden ja laaja-alaisten ja ennalta suunniteltujen ansojen käytön suhteen:
a) kartat, kaaviot ja muut muistiinpanot tulisi tehdä niin, että niistä ilmenee miinoitteen tai ansoitetun alueen laajuus; ja
b) miinoitteen tai ansoitetun alueen sijainti tulisi määrittää suhteessa yhden kiinnityspisteen koordinaatteihin ja miinoja tai ansoja sisältävän alueen arvioitujen ulottuvuuksien suhteessa yhteen kiinnityspisteeseen.
2. Muiden toimeenpantujen tai asennettujen miinoitteiden, miinojen ja ansojen suhteen:
Siinä määrin kuin mahdollista tulisi rekisteröidä 1 kohdassa mainitut olennaiset tiedot niin, että mahdollistettaisiin miinoitteita, miinoja ja ansoja sisältävien alueiden määrittäminen.
PÖYTÄKIRJA polttoaseiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista (III Pöytäkirja)
1 artiklaMääritelmät
Tässä pöytäkirjassa:
1. "Polttoase" tarkoittaa mitä tahansa asetta tai ampumatarviketta, joka on ensisijaisesti suunniteltu sytyttämään tuleen kohteita tai aiheuttamaan henkilöille palovammoja maaliin saatetun aineen kemiallisesta reaktiosta syntyneen tulen, kuumuuden tai molempien vaikutuksesta.
a) Polttoaseita voivat olla esimerkiksi liekinheittimet, polttorasiat ja -pullot, ammukset, raketit, kranaatit, miinat, pommit ja muut polttotaisteluaineita sisältävät säiliöt.
b) Polttoaseita eivät ole:
i) Ampumatarvikkeet, joilla saattaa olla sattumanvaraisia polttovaikutuksia kuten valaisutarvikkeet, valojuovat, savutus- tai merkinantojärjestelmät;
ii) Ampumatarvikkeet, jotka on suunniteltu niin, että niissä yhdistyvät tunkeutumis-, paine- tai sirpalevaikutukset lisänä olevaan polttovaikutukseen, kuten panssarinläpäisyammukset, sirpaleammukset, sirpalepommit ja muut samanlaatuiset monivaikutteiset ampumatarvikkeet, joissa polttovaikutusta ei ole erityisesti suunniteltu tuottamaan henkilöille palovammoja, vaan käytettäväksi sotilaskohteita kuten panssaroituja ajoneuvoja, ilma-aluksia ja sotilaslaitoksia tai tukeutumislaitoksia vastaan.
2. "Siviiliväestön keskittymä" tarkoittaa mitä tahansa pysyvää tai tilapäistä siviiliväestön keskittymää, kuten kaupunkien asuttuja osia tai asuttuja kaupunkeja tai kyliä tai pakolaisten tai evakuoitujen leirejä tai kolonnia tai paimentolaisryhmiä.
3. "Sotilaskohde" tarkoittaa kohteista puhuttaessa mitä tahansa kohdetta, jonka luonne, sijainti, tarkoitus tai käyttö muodostaa tärkeän osan sotilaallisesta toiminnasta ja jonka täydellinen tai osittainen tuhoaminen, haltuunotto tai vaarattomaksi saattaminen merkitsee kulloinkin vallitsevissa oloissa selvää sotilaallista hyötyä.
4. "Siviilikohteita" ovat kaikki kohteet, jotka eivät ole 3 kappaleessa tarkoitettuja sotilaskohteita.
5. "Toteutettavissa olevia varotoimia" ovat käytännössä mahdolliset varotoimet ottaen huomioon senhetkiset olosuhteet kokonaisuudessaan humanitääriset ja sotilaalliset näkökohdat mukaan luettuina.
2 artiklaSiviiliväestön jo siviilikohteiden suojelu
1. Kaikissa olosuhteissa on kiellettyä kohdistaa hyökkäystä polttoaseilla siviiliväestöön sinänsä, yksityisiin siviilihenkilöihin tai siviilikohteisiin.
2. Kaikissa olosuhteissa on kiellettyä kohdistaa hyökkäystä ilmakuljetteisilla polttoaseilla mihinkään sotilaskohteeseen, joka sijaitsee siviiliväestön keskittymän sisällä.
3. Edelleen on kiellettyä kohdistaa hyökkäystä muilla kuin ilmakuljetteisilla polttoaseilla mihinkään siviiliväestön keskittymän sisällä sijaitsevaan sotilaskohteeseen, paitsi milloin sellainen sotilaskohde on selvästi erotettu siviiliväestön keskittymästä ja on ryhdytty kaikkiin toteutettavissa oleviin varotoimiin tarkoituksena rajoittaa polttovaikutukset sotilaskohteeseen ja välttää ja joka tapauksessa vähimmäistää sattumanvaraiset siviiliväestön hengenmenetykset, siviiliväestön haavoittumiset ja siviilikohteiden vahingot.
4. Polttoasehyökkäyksen kohdistaminen metsiin tai muuhun kasvillisuuteen on kiellettyä, paitsi milloin sellaisia luonnonosia käytetään peittämään, kätkemään tai naamioimaan taistelijoita tai muita sotilaskohteita tai ne ovat itse sotilaskohteita.