EU:n uudet digisäädökset, digimarkkinasäädös (DMA) ja digipalvelusäädös (DSA) voimaan marraskuussa

Digimarkkinasäädös (Digital Markets Act) tuli voimaan 1. marraskuuta 2022. Sen soveltaminen alkaa puoli vuotta voimaantulon jälkeen eli 2. toukokuuta 2023. Asetus on julkaistu 12.10.2022 Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Digipalvelusäädös (Digital Services Act) on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä 27.10.2022 ja se tulee voimaan 16. marraskuuta 2022. Sen soveltaminen alkaa portaittain riippuen palveluntarjoajan koosta ja käyttäjämäärästä. Suomalaisiin internetin välityspalveluihin säädöstä sovelletaan pääosin vasta 17.2.2024 alkaen.

Digimarkkinasäädös asettaa EU:n alueella toimiville markkinoiden ”portinvartijoille” eli suurille asetuksessa määriteltyjä ydinalustapalveluita tarjoaville yrityksille velvoitteita ja kieltoja, joita niiden tulee noudattaa päivittäisessä toiminnassaan. Tavoitteena on varmistaa, etteivät digitaaliset markkinat keskity täysin suurimpien alustayritysten haltuun.

Komissio nimeää digimarkkinasäädöksen mukaisesti yritykset, joilla on velvollisuus noudattaa uusia kieltoja ja velvoitteita omissa ydinalustapalveluissaan. Sääntelyn piiriin kuuluvia ydinalustapalveluita ovat muun muassa hakukoneet, verkkoyhteisöpalvelut, numeroista riippumattomat henkilöiden väliset viestintäpalvelut, ja erilaiset verkossa toimivat välityspalvelut, kuten markkinapaikat.

Hyötyä suomalaisille yrityksille ja kuluttajille

Kaikissa jäsenvaltioissa noudatettavat yhtenäiset säännöt tehostavat sisämarkkinoiden toimintaa. EU-tason sääntelystä hyötyvät myös suomalaiset yritykset ja kuluttajat.

Portinvartijoiden velvoitteet muun muassa datan jakamisessa ja yhteentoimivuuden lisäämisessä edistävät yritysten kilpailukykyä ja pääsyä markkinoille sekä mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle. Portinvartijoiden on esimerkiksi varmistettava eri pikaviestintäpalveluiden perustoimintojen yhteensopivuus, kuten viestien lähettäminen ja äänipuhelun soittaminen eri viestintäpalveluiden välillä.

Tasapuolisemmat digimarkkinat ja lisääntyvä kilpailu ovat myös kuluttajien etu. Kilpailu edistää tuotteiden ja palveluiden korkeaa laatua, kohtuullisia ja kilpailukykyisiä hintoja sekä käyttäjien valinnanvaraa. Jatkossa portinvartijayritykset eivät saa suosia omia palveluitaan ja tuotteitaan esimerkiksi hakutulosten järjestyksessä.
Komissio nimeää portinvartijayritykset

Asetuksen valvonnasta vastaa ensisijaisesti Euroopan komissio, joka myös nimeää asetuksessa säädetyt kriteerit täyttävät yritykset portinvartijoiksi. Portinvartijoiksi nimettyjen yritysten tulee noudattaa asetuksen kieltoja ja velvoitteita viimeistään puolen vuoden kuluttua portinvartijaksi nimeämisestä.

Suomalaisten yritysten on tärkeää ymmärtää digimarkkinasäädöksen sekä muiden EU:n digi- ja datasääntelyiden luoma datatalouden toimintaympäristö. Alla olevista linkeistä löytyy lisätietoa liiketoiminta- ja innovointimahdollisuuksista, joita on kartoitettu työ- ja elinkeinoministeriön sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tilaamissa selvityksissä.

- - -

Digipalvelusäädöksen tarkoituksena on suojata käyttäjiä laittomalta sisällöltä verkossa ja varmistaa käyttäjien perusoikeudet. Säädöksessä määritellään välityspalveluntarjoajille selkeät velvollisuudet ja vastuut. Säädös koskee muun muassa verkkoalustoja kuten sosiaalisen median palveluita ja verkon markkinapaikkoja sekä internetin hakukoneita.

Säädöksen myötä verkkoalustoilta vaaditaan aiempaa enemmän läpinäkyvyyttä esimerkiksi käyttämiensä sisällön suosittelujärjestelmien osalta. Samalla palveluntarjoajien vastuullisuutta lisätään palveluissaan olevan laittoman sisällön osalta.

Digipalvelusäädös on EU:n asetuksena suoraan sovellettavaa oikeutta. Velvoitteet on asetettu suhteessa erilaisten välityspalvelujen luonteeseen ja palveluntarjoajan kokoon nähden.

Lähtökohtana käyttäjien oikeuksien suojaaminen

Digipalvelusäädöksen tavoitteena on turvata palvelujen käyttäjien oikeuksia. Digipalvelusäädöksellä parannetaan alaikäisten suojaa ja säännellään kohdennettua mainontaa verkkoalustoilla. Verkkoalustan käyttäjillä on sääntelyn myötä mahdollisuus saada tietoa näkemistään mainoksista. Käyttäjät saavat mahdollisuuden ilmoittaa näkemästään laittomasta sisällöstä. Säädös lisää myös verkkosisällön moderoinnin läpinäkyvyyttä.

Vähintään 45 miljoonan EU-käyttäjän verkkoalustoille ja hakukonepalveluille säädetään erityisiä velvollisuuksia palveluidensa osalta. Näiden toimijoiden tulee analysoida ja vähentää palveluidensa riskejä esimerkiksi laittoman sisällön leviämiselle palvelunsa kautta.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.