Ylimpien laillisuusvalvojien tehtävien jako muuttui 1.10.2022

Uusi laki valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta tuli voimaan 1. lokakuuta 2022. Lailla uudistetaan ylimpien laillisuusvalvojien tehtävien jako vastaamaan laillisuusvalvojien lainsäädännössä säädettyjä erityistehtäviä sekä käytännössä vakiintunutta erikoistumista. Uudistuksessa tehtäviä jaetaan laillisuusvalvojien välillä aiempaa laajemmin. Uudistus ei kuitenkaan vaikuta laillisuusvalvojien toimivaltaan, sillä perustuslakiin perustuva valvontatoimivalta säilyy edelleen muuttumattomana.

Uusi laki antaa nykyistä paremmat edellytykset oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisen työnjaon kehittämiselle tulevaisuuden tarpeita varten. Lain tavoitteena on myös tehostaa laillisuusvalvojien voimavarojen käyttöä vähentämällä päällekkäistä työtä.
Laillisuusvalvojien uudet erityistehtävät ja tehtävien erot

Suomessa on kaksi ylintä laillisuusvalvojaa: valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Laillisuusvalvojien toimivaltuudet ovat pääosin samanlaiset. Molemmat valvovat muun muassa tuomioistuinten, viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien toiminnan lainmukaisuutta.

Oikeuskanslerin uudet erityistehtävät ovat vahvasti tulevaisuuteen ja tulevaisuuden laillisuusvalvonnan tarpeisiin katsovia. Oikeuskanslerin uudet erityistehtävät koskevat

- hallinnon automaattisten järjestelmien kehittämistä ja ylläpidon yleisiä perusteita
- korruption vastaisen toiminnan järjestämistä
- julkisia hankintoja, kilpailua ja valtiontukiasioita.

Valtioneuvoston ja tasavallan presidentin toiminnan laillisuusvalvonta säilyy keskeisenä tehtävänä oikeuskanslerin toiminnassa. Lisäksi oikeuskansleri valvoo asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimintaa, mikä ei kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan.

Uudistuksessa oikeusasiamiehelle keskitetään monia yksilön oikeuksien toteutumisen valvontaan liittyviä asioita. Kantelujen käsittely muodostaa keskeisen osan oikeusasiamiehen valvontatehtävää.
Oikeusasiamiehen tehtävissä korostuvat yksilön oikeudet

Oikeusasiamiehelle keskitetään muun muassa yksilön oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sosiaalivakuutuksessa koskevat asiat, sekä lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden oikeuksien valvonta. Oikeusasiamiehelle keskitetään myös pääsääntöisesti esitutkinta- ja turvallisuusviranomaisia koskevat asiat.
Oikeusasiamiehelle keskitetyt asiaryhmät

Uudessa laissa oikeusasiamiehen käsiteltäväksi on keskitetty asiat, jotka koskevat:

1) Puolustusvoimia, Rajavartiolaitosta, sotilaallista kriisinhallintahenkilöstöä, Maanpuolustuskoulutusyhdistystä ja sotilasoikeudenkäyntiä,
2) poliisitutkintaa ja poliisi- tai tulliviranomaiselle säädettyä toimivaltuutta sekä rikosprosessuaalisia pakkokeinoja ja esitutkintaa, ei kuitenkaan esitutkinnan toimittamatta jättämistä, keskeyttämistä ja rajoittamista,
3) salaista tiedonhankintaa, salaisia pakkokeinoja, siviilitiedustelua, sotilastiedustelua ja tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa,
4) vankiloita ja muita sellaisia laitoksia, joihin henkilö on otettu tahdostaan riippumatta sekä muita toimenpiteitä, joilla rajoitetaan henkilön itsemääräämisoikeutta,
5) kidutuksen vastaisen yleissopimuksen kansalliselle valvontaelimelle kuuluvia tehtäviä,
6) vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen kansallisen valvontarakenteen tehtäviä,
7) lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden sekä turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutumista,
8) yksilön oikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sosiaalivakuutuksessa,
9) yleistä edunvalvontaa,
10) saamelaisille alkuperäiskansana turvattujen oikeuksien toteutumista,
11) romaneille ja muille ryhmille turvattujen oman kielen ja kulttuurin ylläpitämis- ja kehittämisoikeuksien toteutumista.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.