04.07.2022
Uusi ilmastolaki tuli voimaan heinäkuun alusta 2022
Ilmastolaki (423/2022) on Suomen kansallisen ilmastotyön perusta. Uudistetussa ilmastolaissa asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lisäksi lakiin on kirjattu ensimmäistä kertaa tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnitelmista. Laki laajenee koskemaan maankäyttösektorin eli maankäytön, metsätalouden ja maatalouden päästöjä ja siihen tulee ensimmäistä kertaa tavoite, että hiilinieluja vahvistetaan.Edellinen ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015 ja se sisältää päästövähennystavoitteen vain vuodelle 2050. Uuteen ilmastolakiin kirjataan Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040 ja vuoden 2050 tavoitetta päivitetään. Päästövähennystavoitteet ovat -60 % vuoteen 2030 mennessä, -80 % vuoteen 2040 mennessä ja -90 % pyrkien kuitenkin -95 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Neljä suunnitelmaa päästöjen vähentämiseksi
Lain merkittävin ohjauskeino ovat valtakunnalliset ilmastopolitiikan suunnitelmat. Ilmastolaissa säädetään neljästä valtakunnallisesta ilmastopolitiikan suunnitelmasta, joissa määritellyillä toimilla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutokseen sopeudutaan. Laissa säädetään:
1) keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta
2) ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta
3) pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta
4) maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta.
Laki koskee viranomaisia ja se velvoittaa ministeriöitä valmistelemaan eri ilmastopolitiikan suunnitelmat. Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys.
Valtioneuvosto seuraa, saavutetaanko Suomen ilmastotavoitteet ja tarvitaanko lisää toimia. Vuosittain julkaistavassa ilmastovuosikertomuksessa on jatkossa arvioitava, ovatko ilmastotoimet riittäviä seuraavaksi 15 vuodeksi.
Saamelainen ilmastoneuvosto osaksi ilmastopolitiikan valmistelua
Saamelaisten elinkeinot ja kulttuuri ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutokselle. Uuden ilmastolain myötä Suomeen perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto, joka on riippumaton asiantuntijaelin. Se tukee ilmastopolitiikan suunnitelmien valmistelua ja lausuu niistä saamelaiskulttuurin näkökulmasta.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Ilmastolakia täydennetään syksyllä kuntien ilmastosuunnitelmiin liittyvällä sääntelyllä. Samalla säädettäisiin myös muutoksenhausta ilmastolain soveltamisalalla. Täydentävä esitys ilmastolaista on lausunnoilla 3. elokuuta saakka. Se on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022.
Ilmastolain nojalla tullaan antamaan kaksi valtioneuvoston asetusta. Niissä on tarkoitus säätää tarkemmin Suomen ilmastopaneelin ja saamelaisen ilmastoneuvoston tehtävistä ja kokoonpanosta.