03.01.2008
Uusi lastensuojelulaki voimaan
Lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnys madaltuu ja ilmoitusvelvollisuus laajenee uuden lastensuojelulain (417/2007) myötä. Ilmoitusvelvollisia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisin sekä seurakunnan työntekijöiden lisäksi muun muassa nuorisotoimen työntekijät sekä yksityisellä sektorilla toimivat palveluntuottajat.
Salassapitovelvollisuus ei estä ilmoituksen tekemistä. Ilmoitus on tehtävä aina silloin, kun lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Laissa säädetään myös lastensuojeluviranomaisten ilmoitusvelvollisuudesta poliisille lapseen kohdistuneen väkivalta- tai seksuaalirikoksen perustellusta epäilystä.Uuden lastensuojelulain tavoitteena on turvata lapsen ja perheen tarvitsemat tukitoimet ja palvelut, parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä sekä mahdollistaa entistä varhaisempi ongelmiin puuttuminen.
Lastensuojelutyöhön käytännön tarkistuksia
Avohuollon työn suunnitelmallisuutta ja resursointia parannetaan. Lastensuojelutarve on selvitettävä viivytyksettä ja perusteellisesti viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lapsen tilanteesta on otettu yhteyttä lastensuojeluun.
Sosiaalityöntekijän on tavattava lapsi henkilökohtaisesti ja työntekijällä on oikeus tavata lapsi, vaikka huoltaja sitä vastustaisi. Selvityksen perusteella tehdään yhdessä lapsen ja perheen kanssa asiakassuunnitelma, johon kirjataan tarvittavat palvelut ja toimenpiteet.
Tahdonvastaisissa huostaanotoissa päätöksenteko siirretään sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeudelle. Muuten kunnan viranhaltija tekee ensivaiheen päätökset. Valmistelu tehdään parityönä ja tarpeen mukaan myös muiden ammattiryhmien asiantuntemusta hyödynnetään.
Kunnille velvoite asiantuntijaryhmän perustamiseksi
Eri alojen asiantuntemuksen turvaamiseksi kunnan tai useamman kunnan yhdessä on perustettava lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Viranomaisten on kartoitettava lapsen läheiset ihmiset, ennen kuin lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Lapsen ja perheen oikeusturvan kannalta merkittävissä asioissa, kuten huostaanotoissa, joita asianosaiset eivät vastusta, päätöksenteko on kaksiportainen: sosiaalityöntekijä valmistelee asian ja johtava viranhaltija tekee päätöksen. Viranhaltijan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Lastensuojelulaitoksissa hoidon laadulle säädetään laissa vähimmäiskriteerit henkilökunnan lukumäärästä, ammattitaidosta sekä hoidettavien lasten määrästä. Sijaishuollon valvontaa tehostetaan parantamalla tiedonsaantia ja viranomaisten välistä yhteistyötä.
Kunnan velvollisuus järjestää jälkihuoltoa ulottuu sijaishuollossa tai vähintään puoli vuotta avohuollon sijoituksessa olleisiin lapsiin. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muille lastensuojelun asiakkaina olleille nuorille.