28.09.2007
Oikeudenkäynnin julkisuuteen uudet säädökset
Oikeudenkäynnin julkisuutta niin yleisissä tuomioistuimissa kuin hallintotuomioistuimissakin koskevat uudet säädökset tulevat voimaan 1.10.2007.
Yleiset tuomioistuimetOikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa koskeva lainsäädäntö uudistuu kokonaan lokakuun 2007 alusta. Uudistuksella lisätään oikeudenkäyntien avoimuutta ja parannetaan tuomioistuinten mahdollisuuksia ottaa huomioon oikeudenkäynnin julkisuus ja yksityiselämän suoja.
Oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva lainsäädännön uudistus koskee muun muassa käräjäoikeuksia, hovioikeuksia, korkeinta oikeutta ja työtuomioistuinta. Samanaikaisesti tulee voimaan myös uusi laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa, ks. siitä tarkemmin tämän uutisen lopusta.
Asiakirjajulkisuus
Julkisuutta lisätään laajentamalla perustietojen julkisuutta. Perustiedot ovat julkisia heti riippumatta siitä, onko ne merkitty tuomioistuimen asiakirjarekistereihin. Oikeudenkäyntiasiakirja on julkinen silloin, kun se on saapunut tuomioistuimelle.
Rikosasioissa säilytetään nykyisin voimassa oleva säännös, jonka mukaan asiakirjat tulevat yleensä julkisiksi vasta istuntokäsittelyn alussa. Jos rikosasia ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä, oikeudenkäyntiasiakirjat tulevat julkisiksi silloin, kun vastaajan suostumus kirjalliseen menettelyyn on saapunut käräjäoikeudelle. Tuomioistuin voi määrätä diaaritiedoista salattavaksi turvapaikanhakijan henkilöllisyyden sekä nykyiseen tapaan rikoksen uhrin henkilöllisyyden lähinnä seksuaalirikoksissa.
Suoraan lain nojalla salassa pidettävien oikeudenkäyntiasiakirjojen määrä vähenee nykyiseen verrattuna. Oikeudenkäyntiasiakirja tulee salata vain siltä osin kuin on välttämätöntä. Tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot ovat salaisia.
Suljettu käsittely
Oikeudenkäynnin suullinen käsittely on yleensä julkinen, kuten nykyisinkin. Suljettu käsittely siirtyy tuomioistuimen harkintaan. Suullinen käsittely tulee toimittaa suljettuna vain siltä osin kuin on välttämättä tarpeen.
Suljettu käsittely voidaan toimittaa, jos asian julkinen käsittely todennäköisesti vaarantaisi valtion ulkoista turvallisuutta tai aiheuttaisi merkittävää haittaa Suomen kansainvälisille suhteille. Nykyisin esimerkiksi maanpetosasiat käsitellään aina suljetuin ovin. Käsittely voi olla suljettu myös esimerkiksi silloin, kun esitetään arkaluonteisia yksityiselämään liittyviä tietoja tai salassa pidettäviä asiakirjoja.
Jos rikoksesta on syytteessä alle 18-vuotias tai asiassa kuullaan alle 15-vuotiasta, käsittely voidaan toimittaa suljettuna. Uutta on, että alle 18-vuotiaankin syytetyn kohdalla käsittely on kuitenkin julkinen, jos suljettu käsittely olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua.
Uutena perusteena rajoittaa yleisön läsnäoloa oikeudenkäynnissä voi olla todistajan tai muun henkilön suojaaminen henkeen tai terveyteen kohdistuvalta uhalta. Vangitsemista, matkustuskieltoa ja todisteiden esittämistä koskevien pakkokeinoasioiden suullista käsittelyä ei pidetä pelkästään epäillyn itsensä pyynnöstä suljettuna yhtä usein kuin nykyisin.
Oikeus kuvata ja tallentaa oikeudenkäyntiä
Oikeudenkäynnissä saa nykyisin kuvata, nauhoittaa ja käyttää muita tallennustapoja puheenjohtajan luvalla. Sääntelyä tarkennetaan niin, että kuvaaminen ja muu tallentaminen on puheenjohtajan luvalla sallittu oikeudenkäynnin alkaessa sekä tuomiota julistettaessa. Lupa voidaan myöntää, jollei kuvaamisesta aiheudu merkittävää haittaa yksityisyyden suojalle eikä se vaaranna turvallisuutta tai jollei ole muuta painavaa syytä sen epäämiseen.
Lupa oikeudenkäynnin tallentamiseen muuten kuin sen alussa tai lopussa voidaan myöntää vain, jos se ei edellä mainittujen perusteiden lisäksi häiritse oikeudenkäynnin kulkua ja jos oikeudenkäyntiin osalliset antavat siihen suostumuksensa.
Tuomioistuimen videotallenteisiin saa tutustua vain tuomioistuimessa, jos tuomioistuimella on tallenteen sisältö huomioon ottaen syytä olettaa, että kopion antaminen loukkaisi tallenteessa esiintyvien henkilöiden yksityisyyden suojaa. Sen sijaan äänitallenteista tai yksittäisistä valokuvista voi saada kopion.
Salassa pidettävästä ratkaisusta julkinen seloste
Tuomioistuimen ratkaisu on julkinen, jollei sitä ole tarpeen salata esimerkiksi asianosaisten yksityiselämän suojaamiseksi. Uutta on, että ratkaisun salassapidosta on aina erikseen tehtävä päätös. Salassa pidettävänkin ratkaisun lopputulos ja sovelletut lainkohdat ovat nykyiseen tapaan aina julkisia.
Salassa pidettävästä ratkaisusta on laadittava julkinen seloste, jos asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai se on herättänyt huomattavaa kiinnostusta. Julkisessa selosteessa selvitetään pääpiirteissään asia ja ratkaisun perustelut. Esimerkiksi seksuaalirikoksissa julkinen seloste on kuitenkin julkistettava niin, ettei asianomistajan henkilöllisyys paljastu. Tässä tarkoituksessa on mahdollista esimerkiksi lykätä selosteen julkistamista.
Tuomioistuimen velvollisuus on huolehtia siitä, että jutun asianosainen voi saada tiedon ratkaisun sisällöstä ennen kuin siitä annetaan tieto yleisölle. Säännöstä sovelletaan yhteiskunnallisesti merkittävissä ja julkisuudessa kiinnostusta herättäneissä asioissa.
Muutoksenhakua selkeytetään
Lakiin lisätään menettelysäännöt oikeudenkäynnin julkisuutta koskevien ratkaisujen tekemisestä tuomioistuimissa. Ratkaisu tehdään joko pyydettäessä tai tuomioistuimen aloitteesta.
Julkisuusasioita koskeviin ratkaisuihin on haettava muutosta samaa reittiä kuin itse pääasiaankin. Käräjäoikeuden ratkaisusta valitetaan siten hovioikeuteen ja sieltä korkeimpaan oikeuteen.
Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa 370/2007, HE 13/2006.
Hallintotuomioistuimet
Keskeiset periaatteet oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa kootaan omaan lakiinsa. Näin selkeytetään nykytilaa, jossa hallintolainkäytön julkisuutta koskevia säännöksiä on useissa eri laeissa. Uutta lakia sovelletaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, hallinto-oikeuksissa, vakuutusoikeudessa ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa sekä tietyissä asioissa myös markkinaoikeudessa. Lisäksi laki voi tulla sovellettavaksi lautakuntatyyppisissä valitusviranomaisissa.
Julkisuus toteutuu pääosin asiakirjajulkisuutena
Hallintolainkäyttöasiat käsitellään ja ratkaistaan useimmiten kirjallisessa menettelyssä. Tästä syystä oikeudenkäynnin julkisuus toteutuu pääosin oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuutena. Julkisuus on kuitenkin toteutettava siten, ettei asianosaisten yksityisyyden suoja ja oikeusturva vaarannu.
Oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuus ja salassapito määräytyy pääosin julkisuuslaissa tai muussa laissa olevien salassapitosäännösten mukaisesti. Tämä merkitsee sitä, että hallinnossa salassa pidettäviksi säädetyt asiakirjat eivät yleensä tule yleisölle julkisiksi myöskään oikeudenkäynnissä.
Hallintotuomioistuin voi kuitenkin antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon salassapitosäännösten estämättä, jos se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin varmistamiseksi tai asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi.
Julkisuuden turvaamiseksi tiettyjä diaaritietoja voidaan salata
Hallintotuomioistuimen asiakirjarekisteriä eli diaaria samoin kuin hallintotuomioistuimen päätöstä pidetään oikeudenkäyntiasiakirjoina, mutta niiden julkisuudesta ja salassapidosta on laissa myös erityissäännöksiä.
Päätöksen lopputulos ja sovelletut lainkohdat ovat aina julkisia. Lisäksi tuomioistuin voi päättää, että päätös on muiltakin osin julkinen siinä laajuudessa kuin on tarpeen asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi.
Päätöksen mahdollisimman laajan julkisuuden turvaamiseksi hallintotuomioistuimessa pidetään eräissä tapauksissa salassa diaarista ilmenevät asianosaisen tunnistetiedot, jotka yhdessä diaariin tai päätökseen merkittyjen muiden tietojen kanssa ilmaisevat salassa pidettäväksi säädetyn tiedon. Ongelmana on ollut, että vaikka päätösjäljennöksistä on voitu peittää asianosaisten nimet, diaarin perusteella on ollut mahdollista saada selville, ketä kyseinen päätös koskee. Kussakin tapauksessa on kuitenkin erikseen harkittava, onko tunnistetietojen salassapito välttämätöntä.
Muutoin salassa pidettävät asianosaisen tunnistetiedot saa antaa tämän edustajalle tai läheiselle, jos se on perustellusta syystä tarpeen asianosaisen oikeuksien ja etujen turvaamiseksi.
Asianosaisella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä tieto vaatimuksista tai selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta saada asiakirjaa, jonka salassapidosta oikeudenkäynnissä on kyse.
Tuomioistuin voi myös jättää antamatta tiedon, jota asianosaisella ei julkisuuslain mukaan ole oikeus saada, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassa pidettävän edun suojaamiseksi eikä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen vaarannu.
Myös suullinen käsittely on julkinen
Myös asian suullinen käsittely hallintotuomioistuimessa on julkinen. Suullinen käsittely voidaan kuitenkin toimittaa kokonaan tai osittain suljettuna, jos siinä esitetään tieto, joka on julkisuuslain tai muun lain mukaan salassa pidettävä. Tuomioistuin voi tällöinkin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteuttamisen turvaamiseksi päättää, että suullinen käsittely on julkinen.
Yksityisen asianosaisen pyynnöstä tuomioistuin voi järjestää suullisen käsittelyn suljettuna, jos julkisesta käsittelystä on asianosaiselle erityistä haittaa ja suljettu käsittely edistää tuomioistuimen tiedonsaantia asiassa.
Julkisen suullisen käsittelyn kuvaaminen tai muu taltiointi on sallittu tuomioistuimen luvalla. Lupa voidaan myöntää, jollei taltioinnista aiheudu merkittävää haittaa asianosaisen tai kuultavan yksityisyyden suojalle eikä se vaaranna hänen turvallisuuttaan eikä taltioinnista ole myöskään haittaa suullisen käsittelyn häiriöttömälle kululle.
Jos asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai siihen on huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa, tuomioistuimen tulee pyrkiä tiedottamaan ratkaisustaan oikeudenkäynnin asianosaiselle ennen kuin tieto siitä annetaan tiedotusvälineille.
Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa 381/2007, HE 12/2006.