18/2022

Annettu: Helsingissä 10.2.2022

Valtioneuvoston asetus turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa tehdystä Euroopan neuvoston yleissopimuksesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa tehdystä Euroopan neuvoston yleissopimuksesta annetun lain (1158/2021) 2 ja 3 §:n nojalla:

1 §

Turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa Saint-Denisissä 3 päivänä heinäkuuta 2016 tehty Euroopan neuvoston yleissopimus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2022 niin kuin siitä on sovittu.

Eduskunta on hyväksynyt yleissopimuksen 8 päivänä lokakuuta 2021 ja tasavallan presidentti 16 päivänä joulukuuta 2021. Hyväksymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan 4 päivänä tammikuuta 2022.

2 §

Yleissopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

3 §

Turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa tehdystä Euroopan neuvoston yleissopimuksesta annettu laki (1158/2021) tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2022.

Ahvenanmaan maakuntapäivät on hyväksynyt lain voimaantulon maakunnassa.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2022.

Helsingissä 10.2.2022

Sopimusteksti

EUROOPAN NEUVOSTON YLEISSOPIMUS TURVALLISUUTTA, TURVATOIMIA JA PALVELUJA KOSKEVASTA YHDENNETYSTÄ LÄHESTYMISTAVASTA JALKAPALLO-OTTELUISSA JA MUISSA URHEILUTILAISUUKSISSA

Saint-Denis, 3.7.2016

Johdanto

Tämän yleissopimuksen allekirjoittaneet Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut Euroopan kulttuuriyleissopimuksen (ETS nro 18) osapuolina olevat valtiot, jotka

toteavat, että Euroopan neuvoston tavoitteena on suurempi yhtenäisyys jäsentensä välillä;

kiinnittävät huomiota fyysistä koskemattomuutta koskevaan oikeuteen ja yksilöiden oikeutettuun odotukseen siitä, että he voivat osallistua jalkapallo-otteluihin ja muihin urheilutilaisuuksiin ilman pelkoa väkivallasta, yleisen järjestyksen häiriöstä tai muusta rikollisesta toiminnasta;

pyrkivät tekemään jalkapallo-otteluista ja muista urheilutilaisuuksista miellyttäviä ja lämminhenkisiä kaikille kansalaisille ja samalla toteavat, että lämminhenkisen ympäristön luomisella voi olla merkittävä ja myönteinen vaikutus turvallisuuteen ja turvatoimiin tällaisissa tilaisuuksissa;

kiinnittävät huomiota tarpeeseen edistää kaikkien sidosryhmien ottamista mukaan turvallisen ympäristön luomiseen jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa;

kiinnittävät huomiota tarpeeseen ylläpitää laillisuusperiaatetta jalkapallo- ja muilla urheilustadioneilla ja niiden läheisyydessä, kulkureiteillä stadioneille ja stadioneilta sekä muilla alueilla, joilla vierailee säännöllisesti tuhansia katsojia;

tiedostavat, että jalkapallo-ottelun tai muun urheilutilaisuuden järjestämiseen ja hallinnointiin osallistuvien urheilujärjestöjen ja muiden toimijoiden sekä sidosryhmien on vaalittava Euroopan neuvoston keskeisiä arvoja, joita ovat muun muassa sosiaalinen yhteenkuuluvuus, suvaitsevaisuus, kunnioitus ja syrjimättömyys;

tiedostavat valtioiden erilaiset perustuslailliset, lainkäyttöön liittyvät, kulttuuriset ja historialliset olosuhteet sekä jalkapallo-otteluihin ja muihin urheilutilaisuuksiin liittyvien turvallisuutta ja turvatoimia koskevien ongelmien luonteen ja vakavuuden;

tiedostavat tarpeen ottaa täysimääräisesti huomioon esimerkiksi tietosuojaa, rikoksentekijöiden kuntoutusta ja ihmisoikeuksia koskeva kansallinen ja kansainvälinen oikeus;

tiedostavat, että moninaisten viranomaisten ja yksityisten toimijoiden sekä muiden sidosryhmien, katsojat mukaan lukien, yhteisenä tavoitteena on tehdä jalkapallo-otteluista ja muista urheilutilaisuuksista turvallisia, turvattuja ja lämminhenkisiä tilaisuuksia yksilöille, ja tiedostavat, että niiden kollektiivisiin toimiin sisältyy väistämättä erilaisia toisiinsa liittyviä ja päällekkäisiä toimenpiteitä;

tiedostavat, että näiden toimenpiteiden päällekkäisyys edellyttää, että asianomaiset toimijat kehittävät tehokkaita kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisia kumppanuuksia, jotta voidaan laatia ja toteuttaa yhdennetty ja tasapainoinen monitoimijainen lähestymistapa turvallisuuteen, turvatoimiin ja palveluihin jalkapallo-otteluiden ja muiden urheilutilaisuuksien yhteydessä;

tiedostavat, että urheilustadionien ulkopuolisilla tapahtumilla voi olla suora vaikutus tapahtumiin stadioneilla ja päinvastoin;

tiedostavat, että keskeisten sidosryhmien, erityisesti kannattajien ja paikallisyhteisöjen, kuuleminen voi auttaa asianomaisia toimijoita vähentämään turvallisuuteen ja turvatoimiin kohdistuvia riskejä ja luomaan lämminhenkisen ilmapiirin stadioneilla ja niiden ulkopuolella;

ovat päättäneet ryhtyä yhteistoimiin turvallisuuteen ja turvatoimiin jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa kohdistuvien riskien vähentämiseksi, jotta katsojille, osallistujille ja paikallisyhteisöille voidaan tarjota miellyttävä kokemus;

käyttävät perustana katsojien väkivallasta ja epäsopivasta käyttäytymisestä urheilutilaisuuksissa ja erityisesti jalkapallo-otteluissa tehtyä eurooppalaista yleissopimusta (ETS nro 120), joka avattiin allekirjoitettavaksi Strasbourgissa 19. elokuuta 1985 (jäljempänä ”yleissopimus nro 120”), ja sen sisältöä;

ottavat huomioon, että laaja eurooppalainen kokemus ja hyvät käytännöt ovat johtaneet katsojien turvallisuutta ja turvatoimia koskevan uuden yhdennetyn ja kumppanuuteen perustuvan lähestymistavan kehittämiseen, kuten ilmenee erityisesti turvallisuudesta, turvatoimista ja palveluista jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksista annetusta suosituksesta (Recommendation Rec (2015) 1 on Safety, Security and Service at Football Matches and other Sports Events), jonka yleissopimusta nro 120 käsittelevä pysyvä komitea on hyväksynyt 40. kokouksessaan 18. kesäkuuta 2015,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla
Soveltamisala

1. Sopimuspuolet ryhtyvät asianomaisten perustuslaillisten säännöstensä puitteissa tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin ammattilaisjalkapalloseurojen ja maajoukkueiden niiden alueella pelaamien jalkapallo-ottelujen tai turnausten osalta.

2. Sopimuspuolet voivat soveltaa tämän yleissopimuksen määräyksiä muihin alueellaan järjestettäviin urheilukilpailuihin tai -tilaisuuksiin, muut kuin ammattilaisjalkapallo-ottelut mukaan lukien, erityisesti tilanteissa, joissa turvallisuuteen tai turvatoimiin liittyy riskejä.

2 artikla
Tavoite

Tämän yleissopimuksen tavoitteena on luoda turvallinen, turvattu ja lämminhenkinen ympäristö jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa. Tätä varten sopimuspuolet

a. ottavat käyttöön turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevan yhdennetyn, monitoimijaisen ja tasapainoisen lähestymistavan, joka perustuu tehokkaiden paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien ja yhteistyön henkeen;

b. varmistavat, että kaikki viranomaiset ja yksityiset toimijat sekä muut sidosryhmät tiedostavat, että turvallisuutta, turvatoimia ja palvelujen tarjontaa ei voida tarkastella erillisinä tekijöinä ja että ne voivat vaikuttaa suoraan kahden muun osatekijän toteutumiseen;

c. ottavat huomioon hyvät käytännöt kehittäessään yhdennettyä lähestymistapaa turvallisuuteen, turvatoimiin ja palveluihin.

3 artikla
Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan

a. ”turvallisuustoimenpiteillä” toimenpidettä, joka on suunniteltu ja toteutettu siten, että sen ensisijaisena tavoitteena on suojella sellaisten yksilöiden ja ryhmien terveyttä ja hyvinvointia, jotka ovat läsnä tai osanottajina jalkapallo-ottelussa tai muussa urheilutilaisuudessa stadionilla tai sen ulkopuolella tai jotka asuvat tai työskentelevät tilaisuuden läheisyydessä;

b. ”turvatoimenpiteillä” toimenpidettä, joka on suunniteltu ja toteutettu siten, että sen ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä jalkapallo-ottelun tai muun urheilutilaisuuden yhteydessä esiintyvää väkivaltaa tai muuta rikollista toimintaa tai yleisen järjestyksen häiriötä stadionilla tai sen ulkopuolella sekä vähentää tällaisen toiminnan riskiä ja/tai reagoida tällaiseen toimintaan;

c. ”palvelutoimenpiteillä” toimenpidettä, joka on suunniteltu ja toteutettu siten, että sen ensisijaisena tavoitteena on saada yksilöt ja ryhmät tuntemaan olonsa mukavaksi ja tuntemaan itsensä arvostetuiksi ja tervetulleiksi, kun he käyvät jalkapallo-ottelussa tai muussa urheilutilaisuudessa stadionilla tai sen ulkopuolella;

d. ”toimijalla” julkista tai yksityistä elintä, jolla on perustuslakiin, lainsäädäntöön tai sääntelyyn perustuva tai muu vastuu turvallisuus-, turva- tai palvelutoimenpiteen valmistelusta ja toteuttamisesta jalkapallo-ottelun tai muun urheilutilaisuuden yhteydessä stadionilla tai sen ulkopuolella;

e. ”sidosryhmällä” katsojia, paikallisyhteisöjä tai muita asianomaisia osapuolia, joilla ei ole lainsäädäntö- tai sääntelyvelvoitteita mutta joilla voi olla tärkeä avustava rooli siinä, että jalkapallo-otteluista tai muista urheilutilaisuuksista tehdään turvallisia, turvattuja ja lämminhenkisiä stadioneilla ja niiden ulkopuolella;

f. ”yhdennetyllä lähestymistavalla” sen tiedostamista, että ensisijaisesta tarkoituksestaan huolimatta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa toteutettavat turvallisuus-, turva- ja palvelutoimenpiteet ovat poikkeuksetta osittain päällekkäisiä ja vaikutukseltaan yhteydessä toisiinsa, että niiden on oltava tasapainoisia eikä niitä voida suunnitella tai toteuttaa erillisinä;

g. ”monitoimijaisella yhdennetyllä lähestymistavalla” sen tiedostamista, että jokaisen jalkapallo-ottelun tai muun urheilutilaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa mukana olevan toimijan tehtävien ja toimien on oltava koordinoituja, toisiaan täydentäviä ja oikeasuhteisia sekä suunniteltu ja toteutettu osana kattavaa turvallisuus-, turva- ja palvelustrategiaa;

h. ”hyvillä käytännöillä” yhdessä tai useassa maassa toteutettuja toimenpiteitä, jotka ovat osoittautuneet hyvin tehokkaiksi asetetun tavoitteen tai päämäärän saavuttamisessa;

i. asianomaisella toimijalla” (julkista tai yksityistä) elintä, joka osallistuu urheilustadionilla tai sen ulkopuolella järjestettävän jalkapallo-ottelun tai muun urheilutilaisuuden järjestämiseen ja/tai hallinnointiin.

4 artikla
Valtionsisäiset koordinointijärjestelyt

1. Sopimuspuolet varmistavat, että otetaan käyttöön kansalliset ja paikalliset koordinointijärjestelyt, jotta voidaan kehittää ja toteuttaa monitoimijaista yhdennettyä lähestymistapaa turvallisuuteen, turvatoimiin ja palveluihin kansallisella ja paikallisella tasolla.

2. Sopimuspuolet varmistavat, että otetaan käyttöön koordinointijärjestelyt, jotta voidaan tunnistaa, analysoida ja arvioida turvallisuuteen, turvatoimiin ja palveluihin liittyviä riskejä ja jakaa riskinarviointia koskevia ajantasaisia tietoja.

3. Sopimuspuolet varmistavat, että koordinointijärjestelyihin otetaan mukaan kaikki keskeiset julkiset ja yksityiset toimijat, jotka ovat vastuussa tilaisuuteen liittyvistä turvallisuus-, turvatoimi- ja palveluasioista sekä tilaisuuden pitopaikalla että sen ulkopuolella.

4. Sopimuspuolet varmistavat, että koordinointijärjestelyissä otetaan täysimääräisesti huomioon tässä yleissopimuksessa vahvistetut turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevat periaatteet ja että kansallisia ja paikallisia strategioita laaditaan, arvioidaan säännöllisesti ja parannellaan kansallisten ja kansainvälisten kokemusten ja hyvien käytäntöjen perusteella.

5. Sopimuspuolet varmistavat, että kansallisissa oikeus-, sääntely- tai hallintokehyksissä selvennetään asianomaisten toimijoiden tehtävät ja vastuut ja että nämä tehtävät täydentävät toisiaan, ovat yhdennetyn lähestymistavan mukaisia ja ymmärretään laajasti strategian ja toiminnan tasoilla.

5 artikla
Turvallisuus, turvatoimet ja palvelut urheilustadioneilla

1. Sopimuspuolet varmistavat, että kansallisissa oikeus-, sääntely- tai hallintokehyksissä edellytetään, että tilaisuuksien järjestäjät kuulevat kaikkia kumppanitoimijoita ja tarjoavat turvallisen ja turvatun ympäristön kaikille osallistujille ja katsojille.

2. Sopimuspuolet varmistavat, että toimivaltaiset viranomaiset ottavat käyttöön säännöksiä tai järjestelyjä, joilla taataan stadioneiden lupamenettelyjen, sertifiointijärjestelyjen ja yleisesti turvallisuusmääräysten tehokkuus, ja varmistavat, että niitä sovelletaan, seurataan ja noudatetaan.

3. Sopimuspuolet edellyttävät asianomaisten toimijoiden varmistavan, että stadionin rakenne, infrastruktuuri ja siihen liittyvät joukkojenhallintajärjestelyt ovat kansallisten ja kansainvälisten vaatimusten ja hyvien käytäntöjen mukaisia.

4. Sopimuspuolet kehottavat asianomaisia toimijoita varmistamaan, että stadioneilla luodaan osallistava ja lämminhenkinen ympäristö kaikille yhteiskuntaryhmille, lapset, iäkkäät ihmiset ja vammaiset mukaan luettuina, ja että niissä on erityisesti asianmukaiset saniteettitilat ja virvokkeiden tarjontaan tarkoitetut tilat sekä hyvät katseluolosuhteet kaikille katsojille.

5. Sopimuspuolet varmistavat, että stadionien toimintajärjestelyt ovat kattavia, niissä varaudutaan tehokkaaseen yhteistyöhön poliisin, pelastuspalvelujen ja kumppanitoimijoiden kanssa ja että niihin sisältyvät selkeät toimintaperiaatteet ja menettelyt sellaisten asioiden osalta, jotka saattavat vaikuttaa joukkojenhallintaan ja siihen liittyviin turvallisuutta ja turvatoimia koskeviin riskeihin, ja erityisesti seuraavien osalta:

- pyrotekniikan käyttö

- väkivaltainen tai muu kielletty käytös

- rasistinen tai muu syrjivä käytös.

6. Sopimuspuolet edellyttävät asianomaisten toimijoiden varmistavan, että kaikilla sekä julkisen että yksityisen sektorin henkilöstön jäsenillä, jotka ovat mukana tekemässä jalkapallo-otteluista ja muista urheilutilaisuuksista turvallisia, turvattuja ja lämminhenkisiä, on tarvittavat välineet ja riittävä koulutus näiden tehtävien hoitamiseksi tehokkaasti ja asianmukaisesti.

7. Sopimuspuolet kehottavat toimivaltaisia toimijoitaan korostamaan sen tarpeellisuutta, että pelaajat, valmentajat ja muut osallistuvien joukkueiden edustajat noudattavat toiminnassaan urheilun keskeisiä periaatteita, kuten suvaitsevaisuutta, kunnioitusta ja reilua peliä, ja tiedostavat, että väkivaltaisella, rasistisella tai muutoin provokatiivisella käytöksellä voi olla kielteinen vaikutus katsojien käyttäytymiseen.

6 artikla
Turvallisuus, turvatoimet ja palvelut julkisilla paikoilla

1. Sopimuspuolet kehottavat kaikkia toimijoita ja sidosryhmiä, jotka osallistuvat jalkapallo-ottelujen ja muiden urheilutilaisuuksien järjestämiseen julkisilla paikoilla, kunnallisviranomaiset, poliisi, paikallisyhteisöt ja paikalliset yritykset, kannattajien edustajat, jalkapalloseurat ja kansalliset järjestöt mukaan lukien, tekemään yhteistyötä etenkin seuraavien osalta:

a. arvioimaan riskejä ja valmistelemaan asianmukaisia ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, joilla pyritään minimoimaan häiriöt ja rauhoittamaan paikallisyhteisöjä ja paikallisia yrityksiä, etenkin sellaisia, jotka sijaitsevat tilaisuuden pitopaikan tai julkisten katselualueiden läheisyydessä;

b. luomaan turvallinen, turvattu ja lämminhenkinen ympäristö julkisilla paikoilla, jotka on tarkoitettu kannattajien kokoontumiseen ennen tilaisuutta ja sen jälkeen, tai paikoissa, joissa kannattajien voidaan odottaa käyvän säännöllisesti omasta halustaan, sekä kulkureiteillä kaupunkiin ja kaupungista ja/tai stadionille ja stadionilta.

2. Sopimuspuolet varmistavat, että riskinarvioinnissa ja turvallisuus- ja turvatoimenpiteissä otetaan huomioon stadionille ja sieltä pois suuntautuvat matkat.

7 artikla
Turvallisuus- ja pelastussuunnittelu

Sopimuspuolet varmistavat, että laaditaan monitoimijaisia turvallisuus- ja pelastussuunnitelmia ja että näitä suunnitelmia testataan ja parannellaan säännöllisissä yhteisissä harjoituksissa. Kansallisissa oikeus-, sääntely- tai hallintokehyksissä on selvennettävä, mikä toimija vastaa harjoitusten käynnistämisestä, valvonnasta ja hyväksymisestä.

8 artikla
Yhteistoiminta kannattajien ja paikallisyhteisöjen kanssa

1. Sopimuspuolet kehottavat kaikkia toimijoita laatimaan ja noudattamaan politiikkaa, joka perustuu ennakoivaan ja säännölliseen yhteydenpitoon keskeisten sidosryhmien kanssa, kannattajien edustajat ja paikallisyhteisöt mukaan lukien, sekä vuoropuheluperiaatteeseen, ja jonka tavoitteena on saada aikaan kumppanuuden henki ja myönteistä yhteistyötä sekä tunnistaa ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin.

2. Sopimuspuolet kehottavat kaikkia julkisia ja yksityisiä toimijoita ja muita sidosryhmiä, paikallisyhteisöt ja kannattajien edustajat mukaan lukien, käynnistämään monitoimijaisia sosiaalisia, koulutukseen liittyviä, rikoksien ehkäisyyn tähtääviä hankkeita ja muita yhteisöhankkeita, joilla pyritään edistämään molemminpuolista kunnioitusta ja ymmärtämystä, erityisesti kannattajien, urheiluseurojen ja -järjestöjen sekä turvallisuudesta ja turvatoimista vastaavien toimijoiden keskuudessa, tai osallistumaan niihin.

9 artikla
Poliisin strategiat ja toimet

1. Sopimuspuolet varmistavat, että poliisin strategioita laaditaan, arvioidaan säännöllisesti ja parannellaan kansallisten ja kansainvälisten kokemusten ja hyvien käytäntöjen perusteella ja että ne ovat yhdenmukaisia turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevan laajemman, yhdennetyn lähestymistavan kanssa.

2. Sopimuspuolet varmistavat, että poliisin strategioissa otetaan huomioon hyvät käytännöt, erityisesti tiedustelutietojen kerääminen, jatkuva riskinarviointi, riskiperusteinen käyttö, oikeasuhteinen puuttuminen riskin tai yleisen järjestyksen häiriön eskaloitumisen estämiseksi, tehokas vuoropuhelu kannattajien ja laajemman yhteisön kanssa, todisteiden kerääminen rikollisesta toiminnasta ja tällaisten todisteiden jakaminen toimivaltaisten syyttäjäviranomaisten kanssa.

3. Sopimuspuolet varmistavat, että poliisi tekee yhteistyötä järjestäjien, kannattajien, paikallisyhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa tehtäessä jalkapallo-otteluista ja muista urheilutilaisuuksista turvallisia, turvattuja ja lämminhenkisiä kaikille asianosaisille.

10 artikla
Lainrikkomisen ehkäisy ja seuraamukset

1. Sopimuspuolet ryhtyvät kaikkiin mahdollisiin toimiin vähentääkseen riskiä, että yksilöt tai ryhmät osallistuvat väkivaltaisuuksiin tai yleisen järjestyksen häiriöihin tai järjestävät sellaisia.

2. Sopimuspuolet varmistavat kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti, että käytössä on tehokkaita ja riskin luonteeseen ja sijaintiin nähden tarkoituksenmukaisia poissulkemisjärjestelyjä väkivaltaisuuksien tai yleisen järjestyksen häiriöiden ehkäisemiseksi ja estämiseksi.

3. Sopimuspuolet tekevät kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti yhteistyötä pyrkiessään varmistamaan, että ulkomailla lakia rikkoneille yksilöille määrätään asianmukaiset seuraamukset joko siinä maassa, jossa teko on tapahtunut, tai siinä maassa, jossa he asuvat tai jonka kansalaisia he ovat.

4. Tarvittaessa ja kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti sopimuspuolet harkitsevat, että oikeus- tai hallintoviranomaisille, jotka vastaavat seuraamusten määräämisestä yksilöille, jotka ovat aiheuttaneet jalkapalloon liittyviä väkivaltaisuuksia ja/tai yleisen järjestyksen häiriöitä tai myötävaikuttaneet niihin, annetaan mahdollisuus rajoittaa tällaisten henkilöiden matkustamista toisessa maassa järjestettäviin jalkapallotilaisuuksiin.

11 artikla
Kansainvälinen yhteistyö

1. Sopimuspuolet toimivat kiinteässä yhteistyössä tämän yleissopimuksen alaan kuuluvissa ja siihen liittyvissä asioissa, jotta voidaan tehdä mahdollisimman laajaa yhteistyötä kansainvälisten tilaisuuksien osalta, jakaa kokemuksia ja osallistua hyvien käytäntöjen kehittämiseen.

2. Sopimuspuolet perustavat tai nimeävät poliisin alaisen kansallisen jalkapalloalan tietopisteen, tämän kuitenkaan rajoittamatta olemassa olevien kansallisten säännösten soveltamista, etenkään eri palvelujen ja viranomaisten välisten toimivaltuuksien jakoa. Kansallinen jalkapalloalan tietopiste

a. toimii suorana ja yhtenä yhteyspisteenä yleisten (strategisten, operatiivisten ja taktisten) tietojen vaihtamiseen sellaisen jalkapallo-ottelun yhteydessä, johon liittyy kansainvälinen ulottuvuus;

b. vaihtaa henkilötietoja sovellettavien kansallisten ja kansainvälisten sääntöjen mukaisesti;

c. helpottaa, koordinoi tai hoitaa kansainvälisen poliisiyhteistyön käyttöä sellaisten jalkapallo-otteluiden yhteydessä, joihin liittyy kansainvälinen ulottuvuus;

d. pystyy hoitamaan sille osoitetut tehtävät tehokkaasti ja ripeästi.

3. Sopimuspuolet lisäksi varmistavat, että kansallinen jalkapalloalan tietopiste toimii kansallisena asiantuntemuksen tarjoajana jalkapalloon liittyvien poliisioperaatioiden, kannattajien dynamiikan ja siihen liittyvien turvallisuutta ja turvatoimia koskevien riskien osalta.

4. Jokainen sopimuksen osapuolena oleva valtio ilmoittaa tällä yleissopimuksella perustetulle urheilutilaisuuksien turvallisuudesta ja turvatoimista vastaavalle komitealle (Committee on Safety and Security at Sports Events) kirjallisesti sen kansallisen jalkapalloalan tietopisteen nimen ja yhteystiedot ja niihin myöhemmin tehtävät muutokset.

5. Sopimuspuolet tekevät kansainvälistä yhteistyötä, joka liittyy tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseen ennalta ehkäisevistä hankkeista, koulutus- ja tiedotushankkeista sekä kumppanuuksien luomiseen kaikkien sellaisten toimijoiden kanssa, jotka ovat mukana toteuttamassa kansallisia ja paikallisia aloitteita, joissa keskitytään paikallisyhteisöön ja kannattajiin tai joiden alullepanijoina viimeksi mainitut toimivat.

Menettelymääräykset

12 artikla
Tietojen toimittaminen

Sopimuspuolen tulee toimittaa urheilutilaisuuksien turvallisuudesta ja turvatoimista vastaavalle komitealle jollakin Euroopan neuvoston virallisella kielellä kaikki tarpeelliset tiedot lainsäädäntötoimenpiteistä ja muista toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt tämän yleissopimuksen määräysten noudattamiseksi jalkapalloilun tai muiden urheilulajien osalta.

13 artikla
Urheilutilaisuuksien turvallisuudesta ja turvatoimista vastaava komitea

1. Tämän yleissopimuksen päämäärien toteuttamiseksi perustetaan täten urheilutilaisuuksien turvallisuudesta ja turvatoimista vastaava komitea.

2. Sopimuspuolella voi olla komiteassa yksi tai useampi edustaja tärkeimmistä valtion virastoista, ensisijaisesti sellaisista, jotka vastaavat urheilulajien ja -tilaisuuksien turvallisuudesta ja turvatoimista, ja kansallisen jalkapalloalan tietopisteestä. Jokaisella tämän yleissopimuksen osapuolella on yksi ääni.

3. Euroopan neuvoston jäsenvaltio tai muu Euroopan kulttuuriyleissopimuksen osapuolena oleva valtio, joka ei ole tämän yleissopimuksen osapuoli, samoin kuin valtio, joka ei ole tämän yleissopimuksen osapuoli mutta joka on yleissopimuksen nro 120 osapuoli, voi olla edustettuna komiteassa tarkkailijana.

4. Komitea voi kutsua yksimielisellä päätöksellään Euroopan neuvostoon kuulumattomia valtioita, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen tai yleissopimuksen nro 120 osapuolia, sekä järjestöjä, jotka ovat kiinnostuneita edustuksesta, osallistumaan tarkkailijoina yhteen tai useampaan kokoukseensa.

5. Euroopan neuvoston pääsihteeri kutsuu komitean koolle. Sen ensimmäinen kokous pidetään vuoden kuluessa siitä päivästä, jona 10 Euroopan neuvoston jäsenvaltiota on sitoutunut noudattamaan yleissopimusta. Tämän jälkeen se kokoontuu vähintään kerran vuodessa ensimmäisen kokouksensa jälkeen. Lisäksi se kokoontuu sopimuspuolten enemmistön pyynnöstä.

6. Komitean kokousten päätösvaltaisuuteen vaaditaan sopimuspuolten enemmistö.

7.Komitean tulee laatia itse menettelytapasääntönsä ja hyväksyä ne yksimielisesti, jollei tämän yleissopimuksen määräyksistä muuta johdu.

14 artikla
Urheilutilaisuuksien turvallisuudesta ja turvatoimista vastaavan komitean tehtävät

1. Komitean tehtävänä on tämän yleissopimuksen soveltamisen valvominen. Se voi erityisesti

a. tarkastella tämän yleissopimuksen määräyksiä ja tutkia niiden muutostarvetta;

b. järjestää neuvonpitoja ja tarvittaessa vaihtaa tietoja asianomaisten järjestöjen kanssa;

c. antaa tämän yleissopimuksen osapuolille suosituksia toimenpiteistä, joihin näiden tulisi tämän yleissopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi ryhtyä;

d. suosittaa tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä yleisön pitämiseksi tietoisena siitä, millaiseen toimintaan tämän yleissopimuksen puitteissa on ryhdytty;

e. antaa ministerikomitealle suosituksia Euroopan neuvostoon kuulumattomien valtioiden kutsumiseksi liittymään tähän yleissopimukseen;

f. tehdä ehdotuksia tämän yleissopimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi;

g. helpottaa tietojen, kokemusten ja hyvien käytäntöjen keräämistä, analysoimista ja vaihtamista valtioiden välillä.

2. Asianomaisten sopimuspuolten etukäteen antamalla suostumuksella komitea seuraa tämän yleissopimuksen noudattamista ohjelmalla, jossa sopimuspuolina oleviin valtioihin tehdään vierailuja, jotta voidaan antaa neuvoja ja tukea tämän yleissopimuksen täytäntöönpanossa.

3. Komitea myös kerää tietoja, joita sopimuspuolet ovat toimittaneet 12 artiklan mukaisesti, ja välittää tarpeelliset tiedot kaikille yleissopimuksen osapuolille. Se voi erityisesti ilmoittaa kullekin sopimuspuolelle uuden kansallisen jalkapalloalan tietopisteen nimeämisestä sekä välittää tietopisteen yhteystiedot.

4. Komitea voi tehtäviensä hoitamiseksi järjestää omasta aloitteestaan asiantuntijaryhmien kokouksia.

15 artikla
Muutokset

1. Sopimuspuoli, urheilutilaisuuksien turvallisuudesta ja turvatoimista vastaava komitea tai Euroopan neuvoston ministerikomitea voivat ehdottaa muutoksia tähän yleissopimukseen.

2. Euroopan neuvoston pääsihteeri välittää muutosehdotuksen Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, muille Euroopan kulttuuriyleissopimuksen osapuolina oleville valtioille, kaikille muille valtioille, jotka eivät ole Euroopan neuvoston jäseniä mutta jotka ovat liittyneet yleissopimukseen nro 120 ennen tämän yleissopimuksen allekirjoitettavaksi avaamisen ajankohtaa, sekä kaikille muille valtioille, jotka ovat liittyneet tai jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen 18 artiklan määräysten mukaisesti.

3. Sopimuspuolen tai ministerikomitean ehdottama muutos toimitetaan komitealle vähintään kaksi kuukautta ennen sitä kokousta, jossa sitä on määrä käsitellä. Komitea antaa ministerikomitealle lausuntonsa muutosehdotuksesta.

4. Ministerikomitea käsittelee muutosehdotuksen ja komitean antaman lausunnon ja voi hyväksyä muutoksen Euroopan neuvoston perussäännön 20 artiklan d kohdan mukaisella ääntenenemmistöllä.

5. Ministerikomitean tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän muutoksen teksti toimitetaan sopimuspuolten hyväksyttäväksi asianomaisten sisäisten menettelyjen mukaisesti.

6. Tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytty muutos tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa yhden kuukauden ajanjakson kuluttua siitä, jolloin kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet pääsihteerille hyväksyvänsä muutoksen.

Loppumääräykset

16 artikla
Allekirjoittaminen

1. Tämän yleissopimuksen voivat allekirjoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, muut Euroopan kulttuuriyleissopimuksen osapuolina olevat valtiot ja kaikki Euroopan neuvostoon kuulumattomat valtiot, jotka ovat liittyneet katsojien väkivallasta ja epäsopivasta käyttäytymisestä urheilutilaisuuksissa ja erityisesti jalkapallo-otteluissa tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen, joka avattiin allekirjoitettavaksi Strasbourgissa 19. elokuuta 1985 (ETS nro 120), ennen tämän yleissopimuksen allekirjoitettavaksi avaamisen ajankohtaa.

2. Tähän yleissopimukseen voidaan liittyä allekirjoittamalla se ratifioimis- tai hyväksymisvaraumin. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

3. Yleissopimuksen nro 120 osapuoli ei voi tallettaa ratifioimis- tai hyväksymiskirjaansa, ellei se ole jo irtisanoutunut mainitusta yleissopimuksesta tai irtisanoutuu siitä samanaikaisesti.

4. Tallettaessaan ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa edellisen kohdan mukaisesti sopimusvaltio voi antaa selityksen, jonka mukaan se jatkaa yleissopimuksen nro 120 soveltamista siihen saakka, kunnes tämä yleissopimus tulee voimaan 17 artiklan 1 kohdan määräysten mukaisesti.

17 artikla
Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa yhden kuukauden ajanjakson kuluttua siitä, jolloin kolme Euroopan neuvoston jäsenvaltiota on sitoutunut noudattamaan yleissopimusta 16 artiklan määräysten mukaisesti.

2. Sellaisen allekirjoittajavaltion osalta, joka myöhemmin sitoutuu noudattamaan tätä yleissopimusta, se tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa yhden kuukauden ajanjakson kuluttua siitä, jolloin valtio on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

18 artikla
Muiden kuin jäsenvaltioiden liittyminen

1. Euroopan neuvoston ministerikomitea voi tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen kutsua Euroopan neuvostoon kuulumattomia valtioita liittymään tähän yleissopimukseen kuultuaan sopimuspuolia ja tekemällä asiasta päätöksen Euroopan neuvoston perussäännön 20 artiklan d kohdan mukaisella ääntenenemmistöllä ja ministerikomitean jäseniksi oikeutettujen sopimusvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä.

2. Tämä yleissopimus tulee voimaan siihen liittyneen valtion osalta sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa yhden kuukauden ajanjakson kuluttua siitä, jolloin valtio on tallettanut liittymiskirjansa Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

3. Sopimuspuoli, joka ei ole Euroopan neuvoston jäsenvaltio, osallistuu urheilutilaisuuksien turvallisuudesta ja turvatoimista vastaavan komitean rahoittamiseen ministerikomitean myöhemmin päättämällä tavalla.

19 artikla
Yleissopimuksen vaikutukset

1. Tämän yleissopimuksen osapuolen ja yleissopimuksen nro 120 sellaisen osapuolen, joka ei ole ratifioinut tätä yleissopimusta, välisissä suhteissa sovelletaan edelleen yleissopimuksen nro 120 4 ja 5 artiklaa.

2. Jos valtio on irtisanoutunut yleissopimuksesta nro 120 tämän yleissopimuksen tultua voimaan mutta irtisanoutuminen ei ole vielä voimassa tämän yleissopimuksen ratifiointihetkellä, tätä yleissopimusta sovelletaan 17 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti.

20 artikla
Alueellinen soveltaminen

1. Valtio voi allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen taikka tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa määrittää, mihin alueeseen tai alueisiin yleissopimusta sovelletaan.

2. Valtio voi milloin tahansa myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille annettavalla selityksellä ulottaa tämän yleissopimuksen koskemaan selityksessä määritettyä muuta aluetta. Tällaisen alueen osalta tämä yleissopimus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa yhden kuukauden ajanjakson kuluttua siitä, jolloin pääsihteeri on vastaanottanut selityksen.

3. Molempien edellä olevien kappaleiden mukaisesti annettu selitys voidaan siinä mainitun alueen osalta peruuttaa pääsihteerille tehtävällä ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa kuuden kuukauden ajanjakson kuluttua siitä, jolloin pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.

21 artikla
Irtisanoutuminen

1. Sopimuspuoli voi irtisanoutua tästä yleissopimuksesta milloin tahansa Euroopan neuvoston pääsihteerille tehtävällä ilmoituksella.

2. Irtisanoutuminen tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa kuuden kuukauden ajanjakson kuluttua siitä, jolloin pääsihteeri on ilmoituksen vastaanottanut.

22 artikla
Ilmoitukset

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, muille Euroopan kulttuuriyleissopimuksen osapuolina oleville valtioille ja kaikille tähän yleissopimukseen liittyneille valtioille

a. 16 artiklan mukaisista allekirjoittamisista;

b. 16 tai 18 artiklan mukaisista ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen tallettamisista;

c. 17 ja 18 artiklan mukaisista tämän yleissopimuksen voimaantulopäivistä;

d. muutosehdotuksista tai 15 artiklan mukaisesti hyväksytystä muutoksesta sekä muutoksen voimaantulopäivästä;

e. 20 artiklan määräysten mukaisesti annetuista selityksistä;

f. 21 artiklan mukaisesti tehdystä irtisanoutumisesta;

g. mistä tahansa muusta tähän yleissopimukseen liittyvästä toimesta, selityksestä, ilmoituksesta tai tiedonannosta.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty [Saint-Denis'ssä] [3] päivänä [heinäkuuta 2016] yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa yleissopimuksen oikeiksi todistetut jäljennökset Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, Euroopan kulttuuriyleissopimuksen osapuolina oleville valtioille sekä kaikille niille valtioille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.