7/2022

Annettu: Helsingissä 13.1.2022

Valtioneuvoston asetus sosiaaliturvasta Japanin kanssa tehdystä sopimuksesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sosiaaliturvasta Japanin kanssa tehdystä sopimuksesta annetun lain (498/2021) 2 ja 3 §:n nojalla:

1 §

Sosiaaliturvasta Suomen tasavallan ja Japanin välillä Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2019 tehty sopimus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2022 niin kuin siitä on sovittu.

Eduskunta on hyväksynyt sopimuksen 14 päivänä toukokuuta 2021 ja tasavallan presidentti 4 päivänä kesäkuuta 2021. Hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 25 päivänä marraskuuta 2021.

2 §

Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

3 §

Sosiaaliturvasta Japanin kanssa tehdystä sopimuksesta annettu laki (498/2021) tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2022.

Ahvenanmaan maakuntapäivät on hyväksynyt lain voimaantulon maakunnassa.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2022.

Helsingissä 13.1.2022

SOPIMUS SUOMEN TASAVALLAN JA JAPANIN VÄLILLÄ SOSIAALITURVASTA

Suomen tasavalta ja Japani, jotka tahtovat säännellä keskinäisiä suhteitaan sosiaaliturvan alalla, ovat sopineet seuraavasta:

I OSA

Yleiset määräykset

1 artikla
Määritelmät

1. Tässä sopimuksessa

a) termit ”sopimusvaltio” ja ”toinen sopimusvaltio” tarkoittavat Suomen tasavaltaa tai Japania kulloisenkin asiayhteyden mukaan;

b) termi ”Suomi” tarkoittaa Suomen tasavaltaa;

c) termi ”kansalainen” tarkoittaa Suomen osalta Suomen kansalaisuuslaissa tarkoitettua Suomen kansalaista,

Japanin osalta Japanin kansalaisuuslainsäädännössä tarkoitettua Japanin kansalaista;

d) termi ”lainsäädäntö” tarkoittaa Suomen osalta Suomen säädöksiä ja määräyksiä, jotka koskevat 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja Suomen järjestelmiä,

Japanin osalta Japanin säädöksiä ja määräyksiä, jotka koskevat 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja Japanin järjestelmiä;

e) termi ”toimivaltainen viranomainen” tarkoittaa Suomen osalta sosiaali- ja terveysministeriötä,

Japanin osalta 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen Japanin järjestelmien suhteen toimivaltaisia valtion organisaatioita;

f) termi ”toimivaltainen laitos” tarkoittaa Suomen osalta laitosta tai virastoa, joka vastaa 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen Suomen järjestelmien toimeenpanosta,

Japanin osalta vakuutuslaitosta tai vakuutuslaitosten yhdistystä, joka vastaa 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen Japanin järjestelmien toimeenpanosta;

g) termi ”vakuutuskausi” tarkoittaa Suomen osalta maksukautta tai muuta kautta, joka työeläkejärjestelmässä katsotaan maksukautta vastaavaksi,

Japanin osalta 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja Japanin eläkejärjestelmiä koskevan Japanin lainsäädännön mukaista maksukautta ja muita kausia, jotka kyseisen lainsäädännön mukaan otetaan huomioon määritettäessä oikeutta etuuksiin, vakuutuskausi ei kuitenkaan tarkoita kautta, joka otetaan huomioon tähän sopimukseen rinnastettavien muiden sosiaaliturvasopimusten perusteella määritettäessä oikeutta kyseisen lainsäädännön mukaisiin etuuksiin; ja

h) termi ”etuus” tarkoittaa eläkettä tai muuta sopimusvaltion eläkejärjestelmään perustuvaa rahallista etuutta.

2. Tätä sopimusta sovellettaessa sellaisella termillä, jota ei määritellä tässä sopimuksessa, on se merkitys, joka sille annetaan sovellettavassa lainsäädännössä.

2 artikla
Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat asiat

Tätä sopimusta sovelletaan

1. Japanin osalta

a) seuraaviin Japanin eläkejärjestelmiin:

i) kansaneläke (lukuun ottamatta kansaneläkerahastoa); ja

ii) työntekijöiden eläkevakuutus (lukuun ottamatta työntekijöiden eläkerahastoa):

tätä sopimusta sovellettaessa kansaneläke ei kuitenkaan sisällä vanhuusturvaeläkettä eikä muita eläkkeitä, jotka myönnetään siirtymäkaudeksi tai täydennykseksi tarkoitettuna sosiaaliturvaetuutena ja jotka maksetaan kokonaan tai pääasiassa kansallisen talousarvion määrärahoista, eikä 12 artiklaa sovelleta tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin Japanin eläkejärjestelmiin; ja

b) Japanin työvakuutusjärjestelmään työttömyysetuuksien osalta;

tätä sopimusta sovellettaessa 5—7 artiklaa, 9 artiklan 2 kohtaa, 11 artiklaa, 14—18 artiklaa, 23 artiklaa, 26 artiklaa (lukuun ottamatta 3 kohtaa) ja 28 artiklan 2 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta tämän kohdan b alakohdassa tarkoitettuun Japanin järjestelmään.

2. Suomen osalta Suomen järjestelmiin, jotka koskevat

a) työeläkejärjestelmän mukaista vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkettä;

tätä sopimusta sovellettaessa 12 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta tämän kohdan a alakodassa tarkoitettuun työeläkejärjestelmään;

b) työttömyysvakuutusta;

tätä sopimusta sovellettaessa 5—7 artiklaa, 11 artiklaa, 14—18 artiklaa, 23 artiklaa, 26 artiklaa (lukuun ottamatta 3 kohtaa) ja 28 artiklan 2 kohtaa ei kuitenkaan sovelleta tämän kohdan b alakohdassa tarkoitettuun Suomen järjestelmään.

3 artikla
Soveltamisalaan kuuluvat henkilöt

Tätä sopimusta sovelletaan henkilöön, johon sovelletaan tai on sovellettu sopimusvaltion lainsäädäntöä, sekä perheenjäseniin tai jälkeen eläviin, jotka johtavat oikeudessa tällaisesta henkilöstä.

4 artikla
Yhdenvertainen kohtelu

Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, 3 artiklassa tarkoitettuja henkilöitä, jotka asuvat sopimusvaltion alueella, kohdellaan yhdenvertaisesti kyseisen sopimusvaltion kansalaisten kanssa sovellettaessa kyseisen sopimusvaltion lainsäädäntöä.

5 artikla
Etuuksien maksaminen ulkomaille

1. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, sellaista sopimusvaltion lainsäädännön säännöstä, joka rajoittaa oikeutta etuuksiin tai niiden maksamista yksinomaan sillä perusteella, että henkilö asuu kyseisen sopimusvaltion alueen ulkopuolella, ei sovelleta henkilöihin, jotka asuvat toisen sopimusvaltion alueella.

2. Sopimusvaltion lainsäädännön mukaiset etuudet maksetaan 3 artiklassa tarkoitetuille kolmannen valtion alueella asuville henkilöille samoin edellytyksin kuin kyseisen sopimusvaltion kansalaisille.

3. Tämän sopimuksen mukaiset etuudet voidaan maksaa kumman tahansa sopimusvaltion valuuttana. Jos jompikumpi sopimusvaltio antaa määräyksiä valuutanvaihdon tai maksujen rajoittamisesta, sopimusvaltioiden hallitukset neuvottelevat viipymättä keskenään toimenpiteistä, jotka tarvitaan varmistamaan, että kyseinen sopimusvaltio maksaa etuudet tämän sopimuksen mukaisesti.

II OSA

SOVELLETTAVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

6 artikla
Yleinen määräys

Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, työntekijänä tai yrittäjänä jommankumman sopimusvaltion alueella työskentelevään henkilöön sovelletaan kyseisen työn tai yrittäjänä työskentelyn osalta ainoastaan kyseisen sopimusvaltion lainsäädäntöä.

7 artikla
Erityiset määräykset

1. Jos sopimusvaltion alueelle sijoittautunut työnantaja lähettää kyseisen sopimusvaltion lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvan ja tämän sopimusvaltion alueella työskentelevän työntekijänsä joko kyseiseltä alueelta tai kolmannen valtion alueelta työskentelemään toisen sopimusvaltion alueelle ja jos työntekijä

a) ei tee työsopimusta kyseisen toisen sopimusvaltion alueella; tai

b) tekee työsopimuksen kyseisen toisen sopimusvaltion alueelle sijoittautuneen työnantajan kanssa mutta työskentelee ensin mainitun sopimusvaltion alueelle sijoittautuneen työnantajansa alaisuudessa, häneen sovelletaan kyseisen työsuhteen osalta ainoastaan ensin mainitun sopimusvaltion lainsäädäntöä samoin kuin jos hän työskentelisi ensin mainitun sopimusvaltion alueella, edellyttäen, ettei lähetettynä työntekijänä työskentelyn oleteta kestävän viittä vuotta kauempaa.

2. Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu lähetettynä työntekijänä työskentely kestää yli viisi vuotta, kummankin sopimusvaltion toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat sopia keskenään, että työntekijään sovelletaan edelleen ainoastaan ensin mainitun sopimusvaltion lainsäädäntöä.

3. Jos sopimusvaltion lainsäädännön soveltamisalaan kuuluva henkilö, joka tavallisesti työskentelee yrittäjänä tämän sopimusvaltion alueella, työskentelee väliaikaisesti yrittäjänä toisen sopimusvaltion alueella, häneen sovelletaan ainoastaan ensin mainitun sopimusvaltion lainsäädäntöä samoin kuin jos hän työskentelisi tämän sopimusvaltion alueella, edellyttäen, ettei tämän toisen sopimusvaltion alueella harjoitettavan yrittäjänä työskentelyn oleteta kestävän viittä vuotta kauempaa.

4. Jos tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettu yrittäjänä työskentely toisen sopimusvaltion alueella kestää yli viisi vuotta, kummankin sopimusvaltion toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat sopia keskenään, että yrittäjänä työskentelevään henkilöön sovelletaan edelleen ainoastaan ensin mainitun sopimusvaltion lainsäädäntöä.

8 artikla
Aluksessa tai ilma-aluksessa työskentelevät työntekijät

1. Henkilöön, joka työskentelee jommankumman sopimusvaltion lipun alla liikennöivässä aluksessa, sovelletaan kyseisen työsuhteen osalta ainoastaan sen sopimusvaltion lainsäädäntöä, jonka alueella työnantaja sijaitsee.

2. Jos henkilö työskentelee kansainvälisessä liikenteessä liikennöivässä ilma-aluksessa ja häneen muutoin sovellettaisiin kummankin sopimusvaltion lainsäädäntöä, häneen sovelletaan kyseisen työsuhteen osalta ainoastaan sen sopimusvaltion lainsäädäntöä, jonka alueella työnantaja sijaitsee.

9 artikla
Diplomaattisten edustustojen jäsenet, konsuliedustustojen jäsenet ja virkamiehet

1. Tämä sopimus ei vaikuta 18 päivänä huhtikuuta 1961 tehdyn diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen eikä 24 päivänä huhtikuuta 1963 tehdyn konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen määräyksiin.

2. Jollei tämän artiklan 1 kohdasta muuta johdu, jos sopimusvaltion virkamies tai kyseisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan virkamiehenä pidettävä henkilö lähetetään työskentelemään toisen sopimusvaltion alueelle, häneen sovelletaan ainoastaan ensin mainitun sopimusvaltion lainsäädäntöä samoin kuin jos hän työskentelisi ensin mainitun sopimusvaltion alueella.

10 artikla
Poikkeukset 6—9 artiklasta ja 12 artiklasta

Työntekijän ja työnantajan tai yrittäjänä toimivan henkilön pyynnöstä kummankin sopimusvaltion toimivaltaiset viranomaiset tai näiden nimeämät toimivaltaiset laitokset voivat sopia keskenään myöntävänsä poikkeuksen 6—9 artiklasta ja 12 artiklasta yksittäisten henkilöiden tai henkilöryhmien eduksi, edellyttäen, että näihin henkilöihin tai henkilöryhmiin sovelletaan jommankumman sopimusvaltion lainsäädäntöä.

11 artikla
Puoliso ja lapset

Jos henkilö työskentelee Japanin alueella ja häneen sovelletaan ainoastaan Suomen lainsäädäntöä 7 artiklan, 9 artiklan 2 kohdan tai 10 artiklan mukaisesti, hänen mukanaan olevat puoliso tai lapset vapautetaan 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua Japanin eläke-järjestelmää koskevan Japanin lainsäädännön soveltamisesta, edellyttäen, että sosiaaliturvasopimusten toimeenpanoa koskevan Japanin lainsäädännön vaatimukset täyttyvät. Edellä olevaa ei kuitenkaan sovelleta, jos puoliso tai lapset niin pyytävät.

12 artikla
Sovellettavaa Suomen työttömyysvakuutusjärjestelmää ja Japanin työvakuutusjärjestelmää koskeva lainsäädäntö

Sen estämättä, mitä 6 ja 7 artiklan määräyksissä määrätään, sovelletaan 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun Japanin järjestelmän osalta ja 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun Suomen järjestelmän osalta seuraavia määräyksiä:

1. Jos 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun Japanin järjestelmän tai 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun Suomen järjestelmän soveltamisalaan kuuluva työntekijä työskentelee sopimusvaltion alueella tälle alueelle sijoittautuneen työnantajan palveluksessa ja tämä työnantaja lähettää hänet kyseiseltä alueelta tai kolmannen valtion alueelta työskentelemään toisen sopimusvaltion alueelle ja jos tämä työntekijä

a) ei tee työsopimusta kyseisen toisen sopimusvaltion alueella; tai

b) tekee työsopimuksen kyseisen toisen sopimusvaltion alueelle sijoittautuneen työnantajan kanssa mutta työskentelee ensin mainitun sopimusvaltion alueelle sijoittautuneen työnantajansa alaisuudessa, häneen sovelletaan kyseisen työsuhteen osalta ainoastaan ensin mainitun sopimusvaltion lainsäädäntöä samoin kuin jos hän työskentelisi tämän sopimusvaltion alueella, edellyttäen, ettei lähetettynä työntekijänä työskentelyn oleteta kestävän viittä vuotta kauempaa.

2. Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu lähetettynä työntekijänä työskentely kestää yli viisi vuotta, kummankin sopimusvaltion toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat sopia, että työntekijään sovelletaan edelleen ainoastaan ensin mainitun sopimusvaltion lainsäädäntöä.

13 artikla
Pakollinen vakuutus

Tämän sopimuksen 6—8 artiklaa, 9 artiklan 2 kohtaa, 11 artiklaa ja 12 artiklaa sovelletaan ainoastaan kummankin sopimusvaltion lainsäädännön mukaiseen pakolliseen vakuutukseen.

III OSA

ETUUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

I luku

Japanin etuuksia koskevat määräykset

14 artikla
Yhteenlaskeminen

1. Jos henkilön vakuutuskaudet eivät riitä täyttämään edellytystä oikeuden saamiseksi Japanin etuuksiin, Japanin toimivaltainen laitos ottaa huomioon Suomen lainsäädännön mukaiset vakuutuskaudet siltä osin kuin ne eivät ole päällekkäisiä Japanin lainsäädännön mukaisten vakuutuskausien kanssa, kun se määrittää oikeutta Japanin etuuksiin tämän artiklan mukaisesti.

Edellä olevaa ei kuitenkaan sovelleta 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen Japanin eläkejärjestelmien mukaisiin kertamaksuihin, jotka suoritetaan kuoleman tai järjestelmästä eroamisen johdosta.

2. Tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa Suomen lainsäädännön mukaiset vakuutuskaudet otetaan huomioon työntekijöiden eläkevakuutuksen vakuutuskausina ja vastaavina kansaneläkkeen vakuutuskausina.

15 artikla
Työkyvyttömyys- ja perhe-eläke-etuuksia koskevat erityismääräykset

1. Jos Japanin lainsäädäntö edellyttää oikeuden saamiseksi työkyvyttömyysetuuksiin tai perhe-eläke-etuuksiin (lukuun ottamatta kuoleman perusteella maksettavia 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen Japanin eläkejärjestelmien mukaisia kertamaksuja), että ensimmäisen lääkärintutkimuksen tai kuoleman ajankohta sijoittuu tietyille vakuutuskausille, tämän edellytyksen oikeudelle näihin etuuksiin katsotaan täyttyvän, jos kyseinen ajankohta sijoittuu Suomen lainsäädännön mukaisille vakuutuskausille ja jos Suomen toimivaltainen laitos todistaa tämän asian.

Jos kuitenkin oikeus Japanin kansaneläkkeestä maksettaviin työkyvyttömyys- tai perhe-eläke-etuuksiin (lukuun ottamatta kuoleman perusteella maksettavia 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen Japanin eläkejärjestelmien mukaisia kertamaksuja) syntyy tätä artiklaa soveltamatta, tätä artiklaa ei sovelleta määritettäessä oikeutta samaan vakuutustapahtumaan perustuviin työntekijöiden eläkevakuutuksesta maksettaviin työkyvyttömyys- tai perhe-eläke-etuuksiin (lukuun ottamatta kuoleman perusteella maksettavia 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen Japanin eläkejärjestelmien mukaisia kertamaksuja).

2. Edellä 5 artiklan 1 kohta ei vaikuta Japanin lainsäädännön määräyksiin, jotka edellyttävät, että 60 vuotta täyttäneen mutta 65:tä vuotta nuoremman henkilön on tullut ensimmäisen lääkärintutkimuksen tai kuoleman ajankohtana asua Japanin alueella, jotta oikeus perustyökyvyttömyyseläkkeeseen tai perusperhe-eläkkeeseen syntyisi.

16 artikla
Etuuksien määrän laskeminen

1. Jos oikeus Japanin myöntämään etuuteen määritetään 14 artiklan 1 kohdan perusteella tai 15 artiklan 1 kohdan perusteella, Japanin toimivaltainen laitos laskee kyseisen etuuden määrän Japanin lainsäädännön mukaisesti, jollei tämän artiklan 2—4 kohdasta muuta johdu.

2. Jos 14 artiklan 1 kohdan tai 15 artiklan 1 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät perustyökyvyttömyyseläkkeen ja muiden sellaisten etuuksien saamiseksi, jotka myönnetään kiinteämääräisinä vakuutuskaudesta riippumatta, niiden myönnettävä määrä lasketaan sen suhteen mukaan, joka maksukausien ja maksusta vapautettujen kausien yhteenlasketulla pituudella siinä eläkejärjestelmässä, josta nämä etuudet maksetaan, on näiden maksukausien, näiden maksusta vapautettujen kausien ja Suomen lainsäädännön mukaisten vakuutuskausien yhteenlaskettuun pituuteen.

3. Jos 14 artiklan 1 kohdan tai 15 artiklan 1 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät työntekijöiden eläkevakuutukseen perustuvien työkyvyttömyysetuuksien ja perhe-eläke-etuuksien saamiseksi, ja siltä osin kuin näiden etuuksien myönnettävä määrä lasketaan Japanin lainsäädännön mukaan määräytyvän tietyn kauden perusteella, kun työntekijöiden eläkevakuutuksen vakuutuskaudet ovat kyseistä tiettyä kautta lyhyemmät, näiden etuuksien myönnettävä määrä lasketaan sen suhteen mukaan, joka työntekijöiden eläkevakuutuksen vakuutuskausilla on työntekijöiden eläkevakuutuksen vakuutuskausien ja Suomen lainsäädännön mukaisten vakuutuskausien yhteenlaskettuun pituuteen. Jos kuitenkin vakuutuskausien yhteenlaskettu pituus on kyseistä tiettyä kautta pitempi, tämä vakuutuskausien yhteenlaskettu pituus katsotaan kyseisen tietyn kauden pituiseksi.

4. Jos 14 artiklan 1 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät työntekijöiden eläkkeen vanhuuseläkkeeseen sisältyvän puolisoiden lisäeläkkeen ja muiden sellaisten etuuksien saamiseksi, joita voidaan myöntää kiinteämääräisinä tapauksissa, joissa työeläkevakuutuksen vakuutuskaudet ovat yhtä pitkiä tai pitempiä kuin Japanin lainsäädännön mukaan määräytyvä tietty kausi, näiden etuuksien myönnettävä määrä lasketaan sen suhteen mukaan, joka työntekijöiden eläkevakuutuksen vakuutuskausilla on kyseiseen tiettyyn kauteen.

17 artikla
Poikkeus 4 artiklasta

Edellä oleva 4 artikla ei vaikuta niihin lisäkausia koskeviin määräyksiin, joita Japanin lainsäädännön mukaan sovelletaan Japanin kansalaisiin sillä perusteella, että he asuvat Japanin alueen ulkopuolella.

II luku

Suomen etuuksia koskevat määräykset

18 artikla
Suomen lainsäädännön mukaiset etuudet

1. Kun vakuutuskausia on täyttynyt kummankin sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti, Suomen toimivaltainen laitos ottaa tarvittaessa huomioon Japanin lainsäädännön mukaisesti täyttyneet vakuutuskaudet, kun se määrittää oikeutta soveltamansa lainsäädännön mukaisiin etuuksiin, edellyttäen, etteivät nämä vakuutuskaudet ole olleet päällekkäisiä Suomen lainsäädännön mukaisten vakuutuskausien kanssa.

2. Jos kyseisellä henkilöllä on oikeus etuuteen tämän artiklan 1 kohdan soveltamisen perusteella, Suomen toimivaltainen laitos laskee etuuden määrän yksinomaan ja suoraan Suomen lainsäädännön mukaan täyttyneiden vakuutuskausien perusteella.

3. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut etuudet myöntävä Suomen toimivaltainen laitos ottaa huomioon yksinomaan ne ansiotulot, jotka kyseinen henkilö on saanut sen alueella.

IV OSA

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

19 artikla
Hallinnollinen yhteistyö

1. Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset

a) sopivat keskenään tämän sopimuksen toimeenpanemiseksi tarvittavista hallinnollisista toimenpiteistä;

b) nimeävät toimivaltaisten laitostensa joukosta yhteyselimet, jotka voivat viestiä suoraan keskenään helpottaakseen tämän sopimuksen toimeenpanoa; ja

c) antavat toisilleen mahdollisimman pian kaikki lainsäädäntönsä muutoksia koskevat tiedot siltä osin kuin nämä muutokset vaikuttavat tämän sopimuksen toimeenpanoon.

2. Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja toimivaltaiset laitokset antavat toimivaltansa rajoissa tämän sopimuksen toimeenpanemiseen tarvittavaa apua. Tätä apua annetaan maksutta.

20 artikla
Maksut ja laillistaminen

1. Siltä osin kuin sopimusvaltion lainsäädännössä ja muissa sovellettavissa säädöksissä ja määräyksissä säädetään tai määrätään vapautuksista tai alennuksista, jotka koskevat kyseisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti annettavista asiakirjoista perittäviä hallinnollisia maksuja tai konsulipalvelujen maksuja, kyseisiä määräyksiä sovelletaan myös tätä sopimusta ja toisen sopimusvaltion lainsäädäntöä sovellettaessa annettaviin asiakirjoihin.

2. Tämän sopimuksen ja sopimusvaltion lainsäädännön tarkoituksia varten esitettävät asiakirjat eivät edellytä laillistamista eivätkä muita vastaavia diplomaattisten tai konsuliviranomaisten suorittamia muodollisuuksia.

21 artikla
Viestintä

1. Tätä sopimusta toimeenpantaessa kummankin sopimusvaltion toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset ja yhteyselimet voivat viestiä suoraan suomen, ruotsin, japanin tai englannin kielellä keskenään sekä asianomaisen henkilön kanssa tämän asuinpaikasta riippumatta.

2. Tätä sopimusta toimeenpantaessa sopimusvaltion toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset ja yhteyselimet eivät saa hylätä hakemuksia tai muita asiakirjoja sillä perusteella, että ne on laadittu suomen, ruotsin, japanin tai englannin kielellä.

22 artikla
Tietojen välittäminen ja salassapito

1. Sopimusvaltion toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset tai yhteyselimet välittävät sopimusvaltion säädösten ja määräysten mukaisesti toisen sopimusvaltion toimivaltaisille viranomaisille, toimivaltaisille laitoksille tai yhteyselimille ensin mainitun sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti kerättyjä henkilötietoja siltä osin kuin nämä tiedot ovat tarpeen tämän sopimuksen toimeenpanemiseksi. Jollei kyseisen toisen sopimusvaltion säädöksissä ja määräyksissä muuta edellytetä, näitä tietoja käytetään yksinomaan tämän sopimuksen toimeenpanemiseksi.

2. Sopimusvaltion toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset tai yhteyselimet voivat toisen sopimusvaltion toimivaltaisten viranomaisten, toimivaltaisten laitosten tai yhteyselinten pyynnöstä välittää ensin mainitun sopimusvaltion säädösten ja määräysten mukaisesti sellaisia muita kuin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja, jotka on kerätty ensin mainitun sopimusvaltion lainsäädännön perusteella, kyseisen toisen sopimusvaltion toimivaltaisille viranomaisille, toimivaltaisille laitoksille tai yhteyselimille siltä osin kuin se on tarpeen tämän toisen sopimusvaltion lainsäädännön toimeenpanemiseksi. Jolleivät kyseisen toisen sopimusvaltion säädökset ja määräykset muuta edellytä, näitä tietoja käytetään yksinomaan kyseisen toisen sopimusvaltion lainsäädännön toimeenpanemiseksi.

3. Sopimusvaltion vastaanottamiin tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin sovelletaan kyseisen sopimusvaltion säädöksiä ja määräyksiä henkilötietojen salassapidosta sekä seuraavia määräyksiä:

a) tiedot välittävät toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset tai yhteyselimet varmistavat, että välitettävät henkilötiedot ovat täsmällisiä ja olennaisia ja että niitä annetaan ainoastaan siltä osin kuin on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne välitetään. Jos välitetään epätarkkoja henkilötietoja tai tietoja, joiden välittäminen on ristiriidassa tiedot välittävän sopimusvaltion säädösten ja määräysten kanssa, tiedot välittävät toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset tai yhteyselimet ilmoittavat tästä välittömästi tiedot vastaanottaville toimivaltaisille viranomaisille, toimivaltaisille laitoksille tai yhteyselimille. Tiedot vastaanottavat toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset tai yhteyselimet korjaavat tai poistavat nämä tiedot viipymättä;

b) sekä tiedot välittävät että ne vastaanottavat toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset tai yhteyselimet suojaavat henkilötiedot tehokkaasti luvattomalta tai laittomalta pääsyltä, luovuttamiselta tai muuttamiselta;

c) henkilötietoja vastaanottavat toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset tai yhteyselimet poistavat välitetyt henkilötiedot ne vastaanottavan sopimusvaltion säädösten ja määräysten mukaisesti, jollei näitä tietoja enää tarvita siihen tarkoitukseen, jota varten ne on välitetty;

d) jos henkilötietojen suojaan liittyviä oikeuksia loukataan, toteutetaan asianmukaiset korjaustoimet kummankin sopimusvaltion säädösten ja määräysten mukaisesti; ja

e) kyseisen henkilön pyynnöstä

i) tiedot välittäneet toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset tai yhteyselimet korjaavat epätarkat henkilötiedot ne välittäneen sopimusvaltion säädösten ja määräysten mukaisesti sekä ilmoittavat tästä korjauksesta viipymättä tiedot vastaanottaneille toimivaltaisille viranomaisille, toimivaltaiille laitoksille tai yhteyselimille; ja

ii) tiedot vastaanottaneet toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset tai yhteyselimet keskeyttävät henkilötietojen käsittelyn tiedot vastaanottaneen sopimusvaltion säädösten ja määräysten mukaisesti sekä ilmoittavat tästä keskeytyksestä viipymättä tiedot välittäneille toimivaltaisille viranomaisille, toimivaltaisille laitoksille tai yhteyselimille.

23 artikla
Hakemusten, muutoksenhakukirjelmien ja ilmoitusten jättäminen

1. Kun sopimusvaltion lainsäädännön soveltamisalaan kuuluva kirjallinen etuushakemus, muutoksenhakukirjelmä tai ilmoitus jätetään toisen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle, joka on tämän toisen sopimusvaltion lain-säädännön mukaan toimivaltainen vastaanottamaan vastaavia hakemuksia, muutoksenhakukirjelmiä tai ilmoituksia, tämä etuushakemus, muutoksenhakukirjelmä tai ilmoitus katsotaan jätetyksi samana päivänä ensin mainitun sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle, ja se käsitellään ensin mainitun sopimusvaltion menettelyä ja lainsäädäntöä noudattaen.

2. Sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen, toimivaltainen laitos tai yhteyselin lähettää tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti jätetyn etuushakemuksen, muutoksenhakukirjelmän tai muun ilmoituksen viipymättä toisen sopimusvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle.

3. Viivästyskorotus, joka määrätään viivästyksestä Suomen lainsäädännön mukaisten etuuksien maksamisessa, lasketaan päivästä, jona Suomen toimivaltainen laitos tai yhteyselin on vastaanottanut kirjallisen etuushakemuksen.

24 artikla
Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat erimielisyydet ratkaistaan sopimusvaltioiden välisillä neuvotteluilla.

25 artikla
Otsikot

Tämän sopimuksen osiin, lukuihin ja artikloihin on lisätty otsikot ainoastaan viittausten helpottamiseksi, eivätkä otsikot vaikuta sopimuksen tulkintaan.

V OSA

SIIRTYMÄ- JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

26 artikla
Sopimuksen voimaantuloa edeltäneet tapahtumat ja päätökset

1. Tämä sopimus ei perusta oikeutta etuuksiin sen voimaantuloa edeltäneeltä ajalta.

2. Tätä sopimusta toimeenpantaessa otetaan huomioon myös ennen sen voimaantuloa täyttyneet vakuutuskaudet ja muut sen voimaantuloa edeltäneet oikeudellisesti merkitykselliset tapahtumat.

3. Sovellettaessa 7 artiklan 1 tai 3 kohtaa tai 12 artiklan 1 kohtaa sellaiseen henkilöön, joka on työskennellyt sopimusvaltion alueella ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, 7 artiklan 1 tai 3 kohdassa tai 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lähetettynä työntekijänä tai yrittäjänä työskentelyn kausien katsotaan alkaneen tämän sopimuksen tullessa voimaan.

4. Ennen tämän sopimuksen voimaantuloa tehdyt päätökset eivät vaikuta tämän sopimuksen perusteella syntyviin oikeuksiin.

5. Tämän sopimuksen soveltaminen ei saa vähentää niiden etuudensaajan etuuksien määrää, joihin hänelle on syntynyt oikeus ennen tämän sopimuksen voimaantuloa.

27 artikla
Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen kuukauden jälkeen, jonka aikana sopimusvaltiot ovat saattaneet päätökseen diplomaattisen noottienvaihdon, jolla ne ilmoittavat toisilleen, että niiden valtiosäännön mukaiset vaatimukset tämän sopimuksen voimaantulolle on täytetty.

28 artikla
Voimassaolo ja irtisanominen

1. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimusvaltio voi ilmoittaa toiselle sopimusvaltiolle kirjallisesti diplomaattiteitse tämän sopimuksen irtisanomisesta. Tällöin tämä sopimus on voimassa kahdennentoista kuukauden viimeiseen päivään sen kuukauden jälkeen, jonka aikana irtisanomisesta on ilmoitettu.

2. Jos tämä sopimus irtisanotaan tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, oikeudet tähän sopimukseen perustuvien etuuksien saamiseen ja niiden maksamiseen säilyvät.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2019 kahtena kappaleena englannin kielellä.

Suomen tasavallan puolesta

Aino-Kaisa Pekonen

Japanin puolesta:

Takashi Murata

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.