85/2011

3 artikla

Käsitteiden määrittely

(Näissä yhtenäisissä oikeussäännöksissä tarkoitetaan)

b) "infrastruktuurihallinnolla" rautatieinfrastruktuurin käyttöönasettajaa, jolla on valtion, jossa infrastruktuuri sijaitsee, voimassa olevien lakien ja määräysten mukaisia velvollisuuksia;

c) "kuljettajalla" sitä, joka kuljettaa henkilöitä tai tavaraa yhtenäisten oikeussäännösten CIV tai yhtenäisten oikeussäännösten CIM mukaisessa kansainvälisessä rautatieliikenteessä ja jolla on valtion, jossa kuljettaja harjoittaa tätä toimintaa, toimilupien myöntämistä ja tunnustamista koskevien voimassa olevien lakien ja määräysten mukainen toimilupa;

f) "toimiluvalla" valtion voimassa olevien lakiensa ja määräystensä mukaisesti rautatieyritykselle antamaa lupaa, jolla tunnustetaan sen kelpoisuus toimia kuljettajana;

g) "turvallisuustodistuksella" valtion, jossa infrastruktuuri sijaitsee, voimassa olevien lakien ja määräysten mukaista vahvistusta siitä, että kuljettajan

- yrityksen sisäinen organisaatio sekä

- henkilökunta ja kalusto, joita kyseisellä infrastruktuurilla on määrä käyttää,

täyttävät turvallisuusvaatimukset liikenteen harjoittamiseksi kyseisellä infrastruktuurilla vaaraa aiheuttamatta.

5 artikla

Sisältö ja muoto

1 §. Käyttösopimuksessa määrätään infrastruktuurihallinnon ja kuljettajan tai valtion, jossa infrastruktuuri sijaitsee, voimassa olevien lakien ja määräysten mukaisesti tällaisen sopimuksen tekemiseen oikeutetun muun henkilön suhteet.

2 §. Käyttösopimuksessa määrätään välttämättömät yksityiskohdat hallinnollisten, teknisten ja taloudellisten käyttöehtojen määrittämiseksi.

5 a artikla

Säädökset, joihin tämä liite ei vaikuta

1 §. Tämän liitteen 5 artiklan sekä 6, 7 ja 22 artiklan määräykset eivät vaikuta velvollisuuksiin, jotka infrastruktuurin käyttösopimuksen osapuolten on täytettävä valtion, jossa infrastruktuuri sijaitsee, voimassa olevien lakien ja määräysten mukaisesti, tarvittaessa Euroopan yhteisön oikeus mukaan luettuna.

2 §. Tämän liitteen 8 ja 9 artiklan määräykset eivät vaikuta velvollisuuksiin, jotka infrastruktuurin käyttösopimuksen osapuolten on täytettävä EY:n jäsenvaltiossa tai valtiossa, jossa yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan Euroopan yhteisön kanssa tehtyjen kansainvälisten sopimusten vuoksi.

3 §. Tämän artiklan 1 ja 2 §:n määräykset koskevat erityisesti:

- rautatieyritysten tai luvan saaneiden hakijoiden ja infrastruktuurihallintojen välisiä sopimuksia,

- toimilupien myöntämistä,

- turvallisuustodistusten antamista,

- vakuutuksia,

- hinnoittelujärjestelmiin sisältyviä suorituskannustinjärjestelmiä myöhästymisten ja häiriöiden minimoimiseksi ja rautatieverkon suorituskyvyn parantamiseksi,

- korvausjärjestelyjä asiakkaiden hyväksi ja

- erimielisyyksien ratkaisemista.

6 artikla

Kuljettajan ja infrastruktuurihallinnon erityisvelvollisuudet

1 §. Kuljettajalla on oltava lupa harjoittaa rautatieliikennettä. Käytettävän henkilökunnan ja kulkuneuvojen on täytettävä turvallisuusvaatimukset. Infrastruktuurihallinto voi vaatia, että kuljettaja osoittaa näiden edellytysten täyttämisen esittämällä voimassa olevan toimiluvan ja turvallisuustodistuksen tai näiden virallisesti oikeaksi todistetut jäljennökset taikka millä muulla tavoin tahansa.

7 artikla

Sopimuksen irtisanominen

1 §. Infrastruktuurihallinto voi irtisanoa sopimuksen välittömästi, jos

a) kuljettajalla ei ole enää oikeutta harjoittaa rautatieliikennettä,

b) käytettävä henkilökunta ja kulkuneuvot eivät enää täytä turvallisuusvaatimuksia,

c) kuljettaja ei ole suorittanut maksuja

1. kahtena perättäisenä eräpäivänä ja maksamaton summa ylittää yhden kuukauden käyttömaksun tai

2. kahta perättäistä eräpäivää pitemmältä ajalta ja maksamaton summa ylittää kahden kuukauden käyttömaksun;

d) kuljettaja on vakavasti laiminlyönyt jotakin 6 artiklan 2 ja 3 §:n mukaista erityisvelvollisuuttaan.

2 §. Kuljettaja voi irtisanoa käyttösopimuksen välittömästi, jos infrastruktuurihallinto menettää oikeutensa hallinnoida infrastruktuuria.

3 §. Kumpikin sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen välittömästi toisen osapuolen laiminlyödessä vakavasti jotakin sille kuuluvaa oleellista velvollisuutta, mikäli tämä velvollisuus koskee henkilöiden ja tavaroiden turvallisuutta; osapuolet voivat sopia tämän oikeuden käyttötavoista.

4 §. Sopimuspuoli, jonka syytä käyttösopimuksen irtisanominen on, vastaa toiselle sopimuspuolelle tästä aiheutuvasta vahingosta paitsi, jos se osoittaa, ettei vahinko ole aiheutunut sen syystä.

5 §. Sopimuspuolet voivat tehdä 1 §:n c ja d kohdasta sekä 4 §:stä poikkeavia sopimuksia.

1 artikla

Soveltamisala

Näissä yhtenäisissä oikeussäännöksissä määrätään menettely kansainvälisessä liikenteessä käytettäväksi tarkoitetun rautatiekaluston teknisten normien vahvistamiseksi ja yhtenäisten teknisten määräysten hyväksymiseksi.

2 artikla

Käsitteiden määrittely

Näissä yhtenäisissä oikeussäännöksissä, niiden liitteissä ja yhtenäisissä teknisissä määräyksissä tarkoitetaan yhtenäisten oikeussäännösten ATMF 2 artiklan lisäksi

a) "matkustajavaunulla" matkustajien kuljetukseen tarkoitettua rautatiekulkuneuvoa, jolla ei ole omaa käyttövoimaa; termi käsittää myös matkustajajunaan liitettäväksi tarkoitetun matkatavaravaunun;

b) "pitkälle edenneellä hankkeella" hanketta, joka on edennyt sellaiseen suunnittelu- tai rakennusvaiheeseen, että teknisten toimitusehtojen muuttaminen ei tulisi asianomaisen sopimusvaltion kannalta kysymykseen. Kyseinen este voi olla luonteeltaan oikeudellinen, sopimuksellinen, taloudellinen, rahoituksellinen, yhteiskunnallinen tai ympäristöön liittyvä, ja se on perusteltava asianmukaisesti;

c) "kunnossapidon yhteydessä tapahtuvalla osien vaihtamisella" osien vaihtamista toiminnaltaan ja suoritustasoltaan vastaaviin osiin ennakko- tai korjauskunnossapidon yhteydessä;

d) "teknisellä määräyksellä" jokaista yhtenäisiin teknisiin määräyksiin sisältyvää rautatiekaluston rakennetta, käyttöä, kunnossapitoa tai turvallisuusnäkökohtia taikka rautatiekalustoon liittyviä menettelyjä koskevaa sääntöä, joka ei ole tekninen normi;

e) "teknisellä normilla" jokaista vapaaehtoista normia, jonka hyväksytty kansainvälinen standardisoimislaitos on hyväksynyt soveltamiensa menettelyjen mukaisesti;

f) "vetokalustolla" omalla käyttövoimallaan liikkuvia rautatiekulkuneuvoja;

g) "tavaravaunulla" tavaroiden kuljetukseen tarkoitettua rautatiekulkuneuvoa, jolla ei ole omaa käyttövoimaa;

3 artikla

Tavoite

1 §. Rautatiekaluston teknisten normien vahvistamisella ja yhtenäisten teknisten määräysten hyväksymisellä pyritään

a) helpottamaan rautatiekulkuneuvojen vapaata liikkumista ja muun rautatiekaluston esteetöntä käyttöä kansainvälisessä liikenteessä,

b) parantamaan turvallisuutta, tehokkuutta ja käytettävyyttä kansainvälisessä liikenteessä,

c) ottamaan huomioon ympäristön ja yleisen terveyden suojelu.

2 §. Teknisiä normeja vahvistettaessa tai yhtenäisiä teknisiä määräyksiä hyväksyttäessä otetaan huomioon vain sellaiset normit ja määräykset, jotka on laadittu kansainvälisellä tasolla.

3 §. Mahdollisuuksien mukaan

a) kansainvälisessä liikenteessä tarvittavien teknisten järjestelmien ja komponenttien keskinäinen yhteentoimivuus on varmistettava;

b) teknisten normien ja yhtenäisten teknisten määräysten on koskettava kaluston suoritusta; tarvittaessa niiden on sisällettävä vaihtoehtoja.

4 artikla

Teknisten normien ja määräysten laadinta

1 §. Rautatiekalustoa koskevien teknisten normien laadinnasta sekä teollisten tuotteiden ja menetelmien standardisoinnista vastaavat hyväksytyt kansalliset ja kansainväliset standardisoimislaitokset.

2 §. Yhtenäisten teknisten määräysten laadinnasta vastaa 6 artiklan mukaisesti jätettyjen hakemusten perusteella teknisten kysymysten asiantuntijakomissio, jota avustavat tarkoituksenmukaiset työryhmät ja pääsihteeri.

5 artikla

Teknisten normien vahvistaminen

1 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio päättää teknisen normin tai sen tiettyjen osien vahvistamisesta yleissopimuksen 16 ja 20 artiklassa sekä 33 artiklan 6 §:ssä määrätyn menettelyn mukaisesti. Päätökset tulevat voimaan yleissopimuksen 35 artiklan 3 ja 4 §:n mukaisesti.

2 §. Teknisen normin vahvistamista voi hakea:

a) jokainen sopimusvaltio;

b) jokainen yhtenäisten oikeussäännösten ATMF 2 artiklan x kohdassa tarkoitettu alueellinen järjestö;

c) jokainen kansallinen tai kansainvälinen standardisoimislaitos, jonka tehtävänä on rautatiealan standardisointi; 3 artiklan 2 § on otettava huomioon;

d) jokainen edustava kansainvälinen liitto, jonka jäsenille voimassa olevat rautatiekaluston tekniset normit ovat niiden toiminnan turvallisuuden ja taloudellisuuden vuoksi välttämättömät.

3 §. Pääsihteeri julkaisee viittaukset vahvistettuihin teknisiin normeihin järjestön verkkosivuilla. Kun viittaus on julkaistu, kyseisen teknisen normin soveltaminen antaa perustan olettamukselle, että asianmukaisia yhtenäisiä teknisiä määräyksiä on noudatettu.

4 §. Vahvistettujen teknisten normien soveltaminen on vapaaehtoista; normista tai sen osasta voidaan kuitenkin tehdä pakollinen yhtenäisillä teknisillä määräyksillä.

6 artikla

Yhtenäisten teknisten määräysten hyväksyminen

1 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio päättää yhtenäisten teknisten määräysten tai niiden muuttamista koskevan määräyksen hyväksymisestä yleissopimuksen 16 ja 20 artiklassa sekä 33 artiklan 6 §:ssä määrätyn menettelyn mukaisesti. Päätökset tulevat voimaan yleissopimuksen 35 artiklan 3 ja 4 §:n mukaisesti.

2 §. Yhteisten teknisten määräysten tai niiden muuttamista koskevan määräyksen hyväksymistä 1 §:n mukaisesti voi hakea:

a) jokainen sopimusvaltio;

b) jokainen yhtenäisten oikeussäännösten ATMF 2 artiklan x kohdassa tarkoitettu alueellinen järjestö;

c) jokainen edustava kansainvälinen liitto, jonka jäsenille voimassa olevat rautatiekaluston yhteiset tekniset määräykset ovat niiden toiminnan turvallisuuden ja taloudellisuuden vuoksi välttämättömät.

7 artikla

Hakemusten muoto

Edellä 5 ja 6 artiklassa tarkoitetut hakemukset on lähetettävä pääsihteerille ja osoitettava teknisten kysymysten asiantuntijakomissiolle jollakin työkielellä yleissopimuksen 1 artiklan 6 §:n mukaisesti. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio voi hylätä hakemuksen, jos se katsoo, että hakemus ei ole täydellinen, sellaisenaan ymmärrettävä ja asianmukaisesti perusteltu. Hakemukseen on sisällytettävä arvio yhteiskunnallisista, taloudellisista ja ympäristöön liittyvistä vaikutuksista.

7 a artikla

Vaikutusten arvio

1 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio tekee päätöksensä tutkittuaan hakijan esittämät perustelut.

2 §. Arviosta on käytävä ilmi todennäköiset vaikutukset kaikkien sopimusvaltioiden, liikenteenharjoittajien ja muiden merkityksellisten toimijoiden kannalta. Jos ehdotus vaikuttaa muihin kuin ehdotuksen suoranaisena kohteena oleviin yhteisiin teknisiin määräyksiin, nämä liitännät on myös otettava huomioon.

3 §. Kaikkien asianomaisten tahojen on osallistuttava arviointiin toimittamalla tarvittavat tiedot maksutta, elleivät nämä kuulu teollis- ja tekijänoikeuksien piiriin.

8 artikla

Yhtenäiset tekniset määräykset

1 §. Hyväksytyt yhtenäiset tekniset määräykset julkaistaan järjestön verkkosivuilla.

2 §. Periaatteessa kutakin osajärjestelmää varten laaditaan yhdet yhtenäiset tekniset määräykset. Tarvittaessa osajärjestelmää varten voidaan laatia useita yhtenäisiä teknisiä määräyksiä tai yhdet yhtenäiset tekniset määräykset voivat kattaa useita osajärjestelmiä.

2 a §. Yhtenäisiä teknisiä määräyksiä sovelletaan uusiin osajärjestelmiin. Niitä sovelletaan myös vanhaan osajärjestelmään, kun se uusitaan tai kun sitä parannetaan sekä noudatettaessa 4 §:n f kohdassa tarkoitettua siirtymästrategiaa.

3 §. Yleissopimuksen 35 artiklan 3 ja 4 §:n mukaisen ilmoitusprosessin jälkeen ja vähintään kuukausi ennen voimaantuloa pääsihteeri julkaisee järjestön verkkosivuilla

a) hyväksytyt ja ilmoitetut yhtenäiset tekniset määräykset;

b) niiden voimaantuloajankohdan;

c) luettelon sopimusvaltioista, joihin kyseisiä yhtenäisiä teknisiä määräyksiä sovelletaan;

d) päivitetyn luettelon yhtenäisistä teknisistä määräyksistä ja niiden voimaantuloajankohdista.

4 §. Siinä määrin kuin se on tarpeen 3 artiklassa mainitun tavoitteen saavuttamiseksi osajärjestelmiä koskevissa yhtenäisissä teknisissä määräyksissä on vähintään

a) ilmoitettava sen aiottu soveltamisala (verkon tai kalustoyksikön osa; osajärjestelmä tai osajärjestelmän osa);

b) täsmennettävä olennaiset vaatimukset kullekin osajärjestelmälle ja sen liitännät muihin osajärjestelmiin nähden;

c) määriteltävä toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka osajärjestelmän ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa olevien liitäntöjen on täytettävä. Tarvittaessa nämä eritelmät voivat poiketa toisistaan osajärjestelmän käytön mukaan, esimerkiksi rataluokkien, solmukohtien ja/tai kulkuneuvojen mukaan;

d) määritettävä rakenneosat tai yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, joita varten on oltava olemassa tekniset normit, jotka ovat välttämättömiä rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamiseksi;

e) ilmoitettava kussakin tapauksessa menettelyt, joita on käytettävä yhtenäisten teknisten määräysten noudattamisen arvioimiseksi. Näiden menettelyjen on perustuttava 8 §:ssä tarkoitetuissa yleisissä yhtenäisissä teknisissä määräyksissä määriteltyihin arviointimoduuleihin;

f) ilmoitettava yhtenäisten teknisten määräysten käyttöönottostrategia. On erityisesti täsmennettävä välivaiheet, joiden kautta siirrytään asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa yhtenäisten teknisten määräysten noudattaminen on sääntönä; kunkin vaiheen osalta on mainittava tarkoituksenmukaiset siirtymämääräykset ja

g) ilmoitettava asianomaisen henkilöstön osalta ammattipätevyyttä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita kyseisen osajärjestelmän käyttö ja ylläpito sekä yhtenäisten teknisten määräysten täytäntöönpano edellyttävät.

5 §. Yhtenäisten teknisten määräysten kehittäminen perustuu olemassa olevan osajärjestelmän tutkimiseen, ja siinä esitetään yksi tai useampi tavoitteena oleva osajärjestelmä, joka voidaan saavuttaa asteittain kohtuullisessa ajassa. Tällä tavoin yhtenäisten teknisten määräysten asteittainen hyväksyminen ja niiden noudattaminen mahdollistaa rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden asteittaisen toteuttamisen.

6 §. Yhtenäiset tekniset määräykset säilyttävät asianmukaisella tavalla kunkin sopimusvaltion nykyisen rautatiejärjestelmän yhdenmukaisuuden. Tässä tarkoituksessa voidaan yhtenäisissä teknisissä määräyksissä määrätä yhtä tai useampaa sopimusvaltiota koskevista "erityistapauksista" sekä verkon että kulkuneuvojen osalta. Erityistä huomiota on kohdistettava kuormaulottumiin, raideleveyteen, raideväliin ja kulkuneuvoihin, jotka ovat peräisin kolmansista maista tai joiden määränpäänä on kolmas maa. Kutakin erityistapausta varten yhtenäisissä teknisissä määräyksissä täsmennetään täytäntöönpanoa koskevat säännöt 4 §:n c-g kohdassa tarkoitetuille osatekijöille.

7 §. Jollei joitakin olennaisten vaatimusten mukaisia teknisiä seikkoja voida nimenomaan käsitellä yhtenäisissä teknisissä määräyksissä, ne on niissä yksilöitävä selvästi "avoimina kohtina".

8 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio voi antaa yhtenäisiä teknisiä määräyksiä, jotka eivät koske osajärjestelmiä, esimerkiksi yleisiä määräyksiä, olennaisia vaatimuksia tai arviointimoduuleja.

9 §. Yhtenäiset tekniset määräykset julkaistaan kaksipalstaisena. Koko sivun leveydeltä ilman palstoitusta julkaistava teksti on sama kuin Euroopan yhteisön yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä (YTE). Kahteen palstaan jaetussa tekstissä on eroja yhtenäisten teknisten määräysten ja vastaavien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien tai muiden vastaavien Euroopan yhteisön määräysten välillä. Vasemmanpuoleisella palstalla esitetään yhtenäisten teknisten määräysten (OTIF-määräysten) teksti ja oikeanpuoleisella palstalla Euroopan yhteisön yhteentoimivuuden teknisten eritelmien teksti. Äärimmäisenä oikealla on viittaus yhteentoimivuuden teknisiin eritelmiin.

8 a artikla

Yhtenäisten teknisten määräysten puutteet

1 §. Jos teknisten kysymysten asiantuntijakomissio saa tietoonsa, että hyväksyttyihin yhtenäisiin teknisiin määräyksiin sisältyy virheitä tai puutteita tai että hyväksytyt yhtenäiset tekniset määräykset eivät täytä olennaisia vaatimuksia kaikilta osin, komissio toteuttaa aiheelliset toimenpiteet mukaan lukien

a) päätöksen siitä, onko kyseisiä yhtenäisiä teknisiä määräyksiä tarpeen muuttaa 6 ja 8 artiklan mukaisesti ja

b) suositukset perustelluista väliaikaisista ratkaisuista.

2 §. Sopimusvaltioilla, alueellisilla järjestöillä ja arviointilaitoksilla on velvollisuus ilmoittaa viipymättä pääsihteerille, mikäli ne havaitsevat virheitä tai puutteita yhtenäisissä teknisissä määräyksissä.

9 artikla

Ilmoitukset

1 §. Jokainen sopimusvaltio voi neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin pääsihteeri ilmoittaa teknisten kysymysten asiantuntijakomission päätöksestä, toimittaa pääsihteerille perustellun ilmoituksen siitä, ettei se sovella vahvistettua teknistä normia tai hyväksyttyjä yhtenäisiä teknisiä määräyksiä alueellaan sijaitsevalla rautatieinfrastruktuurilla eikä tällä infrastruktuurilla tapahtuvaan liikenteeseen tai soveltaa sitä vain osittain.

2 §. Sopimusvaltioita, jotka ovat toimittaneet 1 §:n mukaisen ilmoituksen, ei oteta huomioon laskettaessa niiden valtioiden lukumäärää, joiden on esitettävä yleissopimuksen 35 artiklan 4 §:n mukainen muistutus, jotta teknisten kysymysten asiantuntijakomission päätös ei tulisi voimaan.

3 §. Valtio, joka on tehnyt 1 §:n mukaisen ilmoituksen, voi milloin tahansa peruuttaa sen ilmoittamalla pääsihteerille. Peruuttaminen tulee voimaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

10 artikla

"Teknisen yhtenäisyyden" voimassaolon lakkaaminen

Bernissä 21 päivänä lokakuuta 1882 allekirjoitettu, rautateiden teknistä yhtenäisyyttä koskeva kansainvälinen yleissopimus lakkaa olemasta voimassa, kun teknisten kysymysten asiantuntijakomission 6 artiklan 1 §:n mukaisesti hyväksymät yhtenäiset tekniset määräykset ovat tulleet voimaan kaikissa mainitun yleissopimuksen vuoden 1938 laitoksen sopimusvaltioissa.

11 artikla

Yhtenäisten teknisten määräysten etusija

1 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomission 6 artiklan 1 §:n mukaisesti hyväksymien yhtenäisten teknisten määräysten tultua voimaan niiden sisältämillä teknisillä normeilla ja yhtenäisillä teknisillä määräyksillä on sopimusvaltioiden välisissä suhteissa etusija Bernissä 21 päivänä lokakuuta 1882 allekirjoitetun, rautateiden teknistä yhtenäisyyttä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen vuoden 1938 laitoksen määräyksiin nähden.

2 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomission 6 artiklan 1 §:n mukaisesti hyväksymien yhtenäisten teknisten määräysten tultua voimaan näillä yhtenäisillä oikeussäännöksillä sekä teknisillä normeilla ja yhtenäisillä teknisillä määräyksillä on sopimusvaltioissa etusija

a) sopimuksen matkustaja- ja matkatavaravaunujen keskinäisestä käytöstä kansainvälisessä liikenteessä (RIC) sekä

b) sopimuksen tavaravaunujen keskinäisestä käytöstä kansainvälisessä liikenteessä (RIV) teknisiin määräyksiin nähden.

12 artikla

Kansalliset tekniset vaatimukset

1 §. Sopimusvaltioiden on varmistettava, että pääsihteerille ilmoitetaan niiden kansallisista teknisistä vaatimuksista, jotka koskevat rautatiekulkuneuvoja ja muuta rautatiekalustoa. Pääsihteeri julkaisee nämä vaatimukset yhtenäisten oikeussäännösten ATMF 13 artiklassa tarkoitetussa tietopankissa.

Pääsihteerin on saatava tiedot kolmen kuukauden kuluessa tarkistettujen yhtenäisten säännösten voimaantulopäivästä.

Tällainen vaatimus voi olla voimassa ainoastaan siihen asti, kun se tai vastaava vaatimus saatetaan voimaan hyväksymällä määräyksiä edellä olevien artiklojen mukaisesti. Sopimusvaltio voi koska tahansa peruuttaa väliaikaisen määräyksen ja ilmoittaa tästä pääsihteerille.

2 §. Kun yhtenäiset tekniset määräykset on hyväksytty tai kun niitä on muutettu, sopimusvaltion on varmistettava, että pääsihteerille ilmoitetaan - perusteluineen - niistä 1 §:ssä mainituista kansallisista teknisistä vaatimuksista, joiden noudattamista se edelleen edellyttää varmistaakseen kulkuneuvojen ja sen kyseessä olevan verkoston välisen teknisen yhteensopivuuden; tämä koskee myös kansallisia sääntöjä, joita sovelletaan teknisissä määräyksissä oleviin "avoimiin kohtiin" ja teknisissä määräyksissä asianmukaisella tavalla määriteltyihin erityistapauksiin.

Tiedoissa on ilmaistava "avoimet kohdat" ja/tai "erityistapaukset" yhtenäisissä teknisissä määräyksissä, joita kukin kansallinen vaatimus koskee.

Kansalliset tekniset vaatimukset pysyvät voimassa vain, jos pääsihteeri saa ilmoituksen kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona kyseinen tekninen määräys tai sen muutos tuli voimaan.

3 §. Tietoihin on sisällytettävä kansallisen teknisen määräyksen teksti kokonaisuudessaan jollakin sopimusvaltion virallisella kielellä sekä sen otsikko ja tiivistelmä jollakin valtioidenvälisen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestön (OTIF) virallisella kielellä.

13 artikla

Vastaavuustaulukko

1 §. Jotta voitaisiin minimoida arvioinnit ja siten teknisen hyväksynnän hakemisesta aiheutuvat kustannukset, 12 artiklan mukaiset kansalliset tekniset vaatimukset luokitellaan näiden yhtenäisten oikeussäännösten liitteessä lueteltujen parametrien ja määriteltyjen periaatteiden mukaan. Luokittelun toteuttamisesta vastaa teknisten kysymysten asiantuntijakomissio. Sopimusvaltiot ja alueelliset järjestöt tekevät yhteistyötä teknisten kysymysten asiantuntijakomission ja pääsihteerin kanssa tämän tehtävän suorittamiseksi.

2 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio voi tehdä liitteeseen tarkistuksia ottaen huomioon kulkuneuvojen ristiinhyväksynnästä saadut kokemukset sopimusvaltioissa.

3 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomission on varmistettava, että laaditaan vertailuasiakirja, jossa viitataan ristiin kaikkiin ilmoitettuihin kansallisiin teknisiin vaatimuksiin. Vertailuasiakirjassa on myös ilmaistava yhtenäisten teknisten määräysten ja vastaavien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien merkitykselliset osat (8 artiklan 9 §). Vertailuasiakirja on julkaistava järjestön verkkosivuilla ja pidettävä ajan tasalla.

4 §. Ottaen huomioon kyseisten sopimusvaltioiden ja osallistuvien alueellisten järjestöjen kanta teknisten kysymysten asiantuntijakomissio voi päättää rautateiden turvallisuuden osalta julistaa vastaavuudesta

a) sopimusvaltioiden kansallisten teknisten vaatimusten välillä;

b) yhtenäisten teknisten määräysten ja vastaavien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien välillä; ja

c) yhden tai useamman sopimusvaltion kansallisten teknisten vaatimusten ja yhtenäisten teknisten määräysten ja/tai yhteentoimivuuden teknisten eritelmien välillä.

Vastaavuus on ilmaistava edellä 3 §:ssä mainittuun vertailuasiakirjaan sisältyvässä vastaavuustaulukossa.

1.1 Yleinen dokumentaatio

Yleinen dokumentaatio (kuten kuvaus uusista, uudistetuista tai parannetuista kalustoyksiköistä ja niiden käyttötarkoituksesta; rakennetta, korjaamista, käyttötoimintaa ja huoltoa koskevat tiedot; tekniset asiakirjat jne.)

1.2 Rakenne ja mekaaniset osat

Mekaaninen eheys ja kalustoyksiköiden välinen liityntä (mukaan luettuina puskimet ja vetolaitteet, käytävät), kalustoyksikön rakenteen ja varusteiden (esim. istuinten) lujuus, kuormauskyky, passiivinen turvallisuus (sisäinen ja ulkoinen törmäyksenkesto)

1.3 Kalustoyksikön ja radan vuorovaikutus sekä ulottumat

Mekaaniset rajapinnat infrastruktuuriin (mukaan luettuina staattinen ja dynaaminen käyttäytyminen, välykset ja sovitteet, ulottuma, pyörästöt jne.)

1.4 Jarrulaite

Jarruihin liittyvät osat (mukaan luettuina luistonestojärjestelmä, jarrun käyttölaitteet ja jarrutuskyky käyttö-, hätä- ja seisontatilassa)

1.5 Matkustajiin liittyvät osat

Matkustajien tilat ja matkustamoympäristö (mukaan luettuina ikkunat ja ovet, liikuntarajoitteisten henkilöiden asettamat vaatimukset jne.)

1.6 Ympäristöolot ja ilmavirran vaikutukset

Ympäristön vaikutus kalustoyksikköön ja kalustoyksikön vaikutus ympäristöön (mukaan luettuina aerodynaamiset olosuhteet ja rajapinta sekä kalustoyksikön ja rautatiejärjestelmän radan varressa olevan osan välillä että ulkoympäristön kanssa)

1.7 Ohjelmistojen ulkoiset varoitukset, merkinnät, toiminnot ja eheysvaatimukset

Ohjelmistojen ulkoiset varoitukset, merkinnät, toiminnot ja eheys, esim. turvallisuuteen liittyvät toiminnot, jotka vaikuttavat junan käyttäytymiseen, mukaan luettuna junan dataväylä

1.8 Kalustoyksikössä olevat virransyöttö- ja ohjausjärjestelmät

Kalustoyksikössä olevat käyttövoima-, virransyöttö- ja ohjausjärjestelmät sekä kalustoyksikön rajapinta virransyöttöinfrastruktuuriin ja kaikki sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvät näkökohdat

1.9 Henkilöstön tilat, rajapinnat ja ympäristö

Kalustoyksikössä olevat henkilöstön tilat, rajapinnat, työolosuhteet ja -ympäristö (mukaan luettuina junan ohjaamo, kuljettajan käyttöliittymä)

1.10 Paloturvallisuus ja evakuointi

1.11 Huolto

Kalustoyksikössä olevat laitteet ja rajapinnat huoltoa varten

1.12 Kalustoyksikössä olevat ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteet

Kaikki kalustoyksikössä olevat laitteet, joita tarvitaan turvallisuuden varmistamiseksi ja sellaisten junien kulun ohjaamiseksi ja hallitsemiseksi, joilla on lupa liikkua verkossa, ja näiden laitteiden vaikutukset rautatiejärjestelmän radan varressa olevaan osaan

1.13 Erityiset käyttövaatimukset

Kalustoyksikön erityiset käyttövaatimukset (mukaan luettuina vajaatoimintatila, kalustoyksikön hinaus)

1.14 Rahtiin liittyvät osat

Rahtiin liittyvät vaatimukset ja ympäristö (mukaan luettuina vaarallisten aineiden edellyttämät erityislaitteet)

Edellä kursiivilla merkityt selitykset ja esimerkit on annettu ainoastaan tiedoksi eivätkä ne ole parametrien määritelmiä.

Edellä 1 kohdassa lueteltuihin parametreihin liittyvät kansalliset tekniset vaatimukset on luokiteltava johonkin jäljempänä määritellyistä kolmesta ryhmästä. Huomioon ei oteta sääntöjä ja rajoituksia, jotka ovat luonteeltaan puhtaasti paikallisia. Niiden noudattaminen tarkastetaan rautatieyritysten ja infrastruktuurihallintojen yhdessä sopimalla tavalla.

Ryhmä A

Ryhmä A koostuu:

- kansainvälisistä normeista,

- kansallisista säännöistä, joiden katsotaan rautateiden turvallisuuden osalta vastaavan muiden jäsenvaltioiden sisäisiä sääntöjä,

- kansallisista säännöistä, joiden katsotaan rautateiden turvallisuuden osalta vastaavan yhtenäisiä teknisiä määräyksiä ja/tai yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä.

Ryhmä B

Ryhmä B koostuu kaikista säännöistä, jotka eivät kuulu ryhmään A tai C tai joita ei ole vielä voitu luokitella jompaankumpaan näistä ryhmistä.

Ryhmä C

Ryhmä C koostuu säännöistä, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä ja jotka liittyvät infrastruktuurin teknisiin ominaispiirteisiin, joilla varmistetaan turvallinen ja yhteentoimivuuden mahdollistava käyttö kyseisessä verkossa (esim. kuormaulottuma).

1 artikla

Soveltamisala

Näissä yhtenäisissä oikeussäännöksissä määrätään menettely, jolla rautatiekulkuneuvot ja muu rautatiekalusto hyväksytään käyttöön kansainvälisessä liikenteessä.

2 artikla

Käsitteiden määrittely

Näissä yhtenäisissä oikeussäännöksissä ja niiden (tulevissa) liitteissä, yhtenäisissä oikeussäännöksissä APTU ja niiden liitteissä sekä yhtenäisten oikeussäännösten APTU yhtenäisissä teknisissä määräyksissä tarkoitetaan

a) "onnettomuudella" ei-toivottua tai tahatonta äkillistä tapahtumaa tai erityistä tällaisten tapahtumien ketjua, jolla on haitallisia seurauksia; onnettomuudet jaetaan seuraaviin luokkiin: törmäykset, raiteilta suistumiset, tasoristeysonnettomuudet, liikkeessä olevasta liikkuvasta kalustosta aiheutuneet henkilöonnettomuudet, tulipalot ja muut;

b) "rakennetyyppihyväksynnällä" myönnettyä oikeutta, jolla toimivaltainen viranomainen hyväksyy rautatiekulkuneuvon rakennetyypin lähtökohtana kyseistä rakennetyyppiä vastaavien kulkuneuvojen käyttöluvalle;

c) "käyttöluvalla" toimivaltaisen viranomaisen jokaiselle yksittäiselle rautatiekulkuneuvolle tai muulle rautatiekalustolle myöntämää oikeutta liikennöidä kansainvälisessä liikenteessä;

d) "teknisten kysymysten asiantuntijakomissiolla" yleissopimuksen 13 artiklan 1 §:n f kohdassa tarkoitettua komissiota;

da) "hankintayksiköllä" julkista tai yksityistä yksikköä, joka tilaa osajärjestelmän suunnittelun ja/tai rakentamisen tai uudistamisen tai parantamisen. Tämä yksikkö voi olla rautatieyritys, infrastruktuurihallinto, haltija taikka toimiluvan haltija, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta;

e) "sopimusvaltiolla" jokaista järjestön jäsenvaltiota, joka ei ole tehnyt näistä yhtenäisistä oikeussäännöksistä yleissopimuksen 42 artiklan 1 §:n ensimmäisen lauseen mukaista ilmoitusta;

f) "ilmoituksella" näyttöä arvioinnista tai arviointien osasta, joka on suoritettu sen vahvistamiseksi, että kulkuneuvo, rakennetyyppi tai rakenneosa noudattaa yhtenäisiä oikeussäännöksiä APTU ja niiden yhtenäisiä teknisiä määräyksiä (mukaan lukien asiaa koskevat erityistapaukset ja voimassa olevat kansalliset vaatimukset yhtenäisten oikeussäännösten APTU 12 artiklan mukaisesti);

g) "rakenneosalla" tai "osatekijällä" rautatiekulkuneuvoon, muuhun rautatiekalustoon tai infrastruktuuriin kuuluvan tai siihen liitettäväksi tarkoitetun laitteen perusosaa, perusosien ryhmää, kokonaisuutta tai osakokonaisuutta; "rakenneosan" käsite kattaa aineellisten esineiden lisäksi myös aineettomat hyödykkeet kuten tietokoneohjelmat;

h) "kunnossapidosta vastaavalla yksiköllä" kulkuneuvon kunnossapidosta vastaavaa yksikköä, joka on rekisteröity sellaiseksi kalustorekisteriin 13 artiklan mukaisesti; tämä määritelmä koskee myös muuta rautatiekalustoa;

i) "olennaisilla vaatimuksilla" kaikkia yhtenäisissä oikeussäännöksissä APTU asetettuja edellytyksiä, jotka rautatiejärjestelmän, osajärjestelmien ja yhteentoimivuuden osatekijöiden - myös liitäntöjen - on täytettävä;

j) "vaaratilanteella" tapahtumaa, joka ei ole onnettomuus tai vakava onnettomuus mutta joka liittyy junaliikenteeseen ja vaarantaa liikenteen turvallisuuden;

k) "infrastruktuurihallinnolla" jokaista yritystä tai viranomaista, joka hallinnoi rautatieinfrastruktuuria;

l) "kansainvälisellä liikenteellä" rautatiekulkuneuvojen liikennöintiä radoilla vähintään kahden sopimusvaltion alueella;

m) "tutkinnalla" onnettomuuden ja vaaratilanteen ehkäisemiseksi suoritettua toimintaa, johon kuuluu tietojen hankkiminen ja analysointi, johtopäätösten teko, syiden (onnettomuuteen tai vaaratilanteeseen johtaneiden tekojen, laiminlyöntien, tapahtumien tai olosuhteiden taikka näiden yhdistelmän) selvittäminen ja tarvittaessa turvallisuuteen liittyvien suositusten antaminen;

n) "haltijalla" sitä, joka rautatiekulkuneuvon omistajana tai käyttöoikeuden omaavana käyttää kulkuneuvoa kuljetusvälineenä ja on rekisteröity sellaiseksi 13 artiklassa tarkoitettuun kalustorekisteriin;

o) "kunnossapitoasiakirjoilla" asiakirjoja, joissa eritellään kulkuneuvolle (tai kulkuneuvotyypille) tai muulle rautatiekalustolle tehtävät tarkastukset ja kunnossapitotehtävät ja jotka on laadittu yhtenäisissä teknisissä määräyksissä esitettyjen sääntöjen ja eritelmien mukaisesti, mukaan lukien erityistapaukset ja mahdollisesti ilmoitetut voimassa olevat kansalliset tekniset vaatimukset yhtenäisten oikeussäännösten APTU 12 artiklan mukaisesti;

p) "kunnossapitopäiväkirjalla" hyväksyttyä kulkuneuvoa tai muuta rautatiekalustoa koskevia asiakirjoja, joista käy ilmi sen käyttöhistoria ja sille tehdyt tarkastukset ja kunnossapitotoimenpiteet;

q) "verkolla" rautatiejärjestelmän turvallisen ja jatkuvan toiminnan varmistamiseksi tarvittavia ratoja, rautatieliikennepaikkoja, terminaaleja ja kaikenlaisia kiinteitä laitteita;

r) "avoimilla kohdilla" olennaisia vaatimuksia koskevia teknisiä näkökohtia, joita ei ole nimenomaisesti käsitelty yhtenäisissä teknisissä määräyksissä;

s) "muulla rautatiekalustolla" kaikkea muuta kansainvälisessä liikenteessä käytettäväksi tarkoitettua liikkuvaa rautatiekalustoa kuin rautatiekulkuneuvoja;

t) "rautatieyrityksellä" jokaista yksityistä tai julkisoikeudellista yritystä

- jolla on oikeus kuljettaa henkilöitä tai tavaraa rautateitse ja jolla on käytettävissään vetokalusto

tai

- jolla on ainoastaan käytettävissään vetokalusto;

u) "rautatieinfrastruktuurilla" (tai lyhyemmin "infrastruktuurilla") kaikkia ratoja ja kiinteitä laitteita, mikäli niitä tarvitaan näiden yhtenäisten oikeussäännösten mukaisesti hyväksyttyjen rautatiekulkuneuvojen ja muun rautatiekaluston yhdenmukaisuutta ja turvallista liikennöintiä varten;

v) "rautatiekalustolla" rautatiekulkuneuvoja, muuta rautatiekalustoa ja rautatieinfrastruktuureja;

w) "rautatiekulkuneuvolla" jokaista omalla käyttövoimallaan tai ilman omaa käyttövoimaa omilla pyörillään raiteilla liikkuvaa kulkuneuvoa;

x) "alueellisella järjestöllä" yleissopimuksen 38 artiklassa tarkoitettua järjestöä, joka käyttää sopimusvaltioiden sille luovuttamaa yksinomaista toimivaltaa;

y) "uudistamisella" osajärjestelmän tai osajärjestelmän osan korvaamiseen liittyviä merkittäviä töitä, joilla ei muuteta osajärjestelmän yleistä suoritustasoa;

ya) "RIDillä" tarkoitetaan yleissopimuksen liitettä C;

z) "vakavalla onnettomuudella" junien törmäystä tai raiteilta suistumista, jossa kuolee vähintään yksi henkilö tai loukkaantuu vakavasti vähintään viisi henkilöä tai joka aiheuttaa huomattavaa vahinkoa liikkuvalle kalustolle, rautatieinfrastruktuurille tai ympäristölle, sekä muuta samankaltaista onnettomuutta, jos sillä on selvä vaikutus rautateiden turvallisuuden sääntelyyn tai sen hallinnointiin; "huomattavalla vahingolla" tarkoitetaan vahinkoa, jonka tutkintaelin voi välittömästi arvioida maksavan yhteensä vähintään 1,8 miljoonaa erityisnosto-oikeutta;

aa) "erityistapauksella" sopimusvaltioiden rautatiejärjestelmän osaa, jota varten yhtenäisiin teknisiin määräyksiin on sisällytettävä joko tilapäisiä tai pysyviä erityismääräyksiä maantieteellisten tai topografisten esteiden takia tai koska kaupunkiympäristö tai yhdenmukaisuus olemassa olevan järjestelmän kanssa asettaa rajoituksia. Tähän voivat sisältyä erityisesti muusta verkosta erillään olevat radat ja verkot, kuormaulottuma, raideleveys tai raideväli sekä ainoastaan paikalliseen, alueelliseen tai historiallisessa tarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön tarkoitetut kulkuneuvot ja muu rautatiekalusto sekä kulkuneuvot ja muu rautatiekalusto, jotka ovat peräisin kolmannesta maasta tai joiden määränpäänä on kolmas maa;

bb) "osajärjestelmillä" rautatiejärjestelmän jakoa yhtenäisissä teknisissä määräyksissä esitetyllä tavalla; nämä osajärjestelmät, joille on määriteltävä olennaiset vaatimukset, voivat olla luonteeltaan rakenteellisia tai toiminnallisia;

cc) "teknisellä hyväksymisellä" toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa menettelyä rautatiekulkuneuvon tai muun rautatiekaluston hyväksymiseksi käyttöön kansainvälisessä liikenteessä tai rakennetyypin hyväksymiseksi;

dd) "teknisellä todistuksella" virallista näyttöä teknisestä hyväksymisestä voimassa olevan tyyppitodistuksen tai voimassa olevan käyttötodistuksen muodossa;

ee) "teknisillä asiakirjoilla" kulkuneuvoa tai muuta rautatiekalustoa koskevia asiakirjoja, joihin sisältyy kaikki sen (tyypin) tekniset tuntomerkit, mukaan lukien käyttäjän käsikirja ja kyseisten kohteiden yksilöimiseksi tarvittavat tuntomerkit;

eea) "YTE:llä" kutakin osajärjestelmää tai osajärjestelmän osaa koskevaa, direktiivien 96/48/EY, 2001/16/EY ja 2008/57/EY mukaisesti hyväksyttyä yhteentoimivuuden teknistä eritelmää, jolla mahdollistetaan olennaisten vaatimusten noudattaminen ja varmistetaan rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus;

ff) "rakennetyypillä" rautatiekulkuneuvon tai muun rautatiekaluston suunnittelua koskevia perusominaisuuksia, jotka esitetään yhtenäisten teknisten määräysten SB-arviointimoduulissa kuvatussa yhtenäisessä tyyppitarkastustodistuksessa;

gg) "parantamisella" osajärjestelmän tai osajärjestelmän osan muuttamiseen liittyviä merkittäviä töitä, joilla parannetaan osajärjestelmän yleistä suoritustasoa.

3 artikla

Hyväksyminen kansainväliseen liikenteeseen

1 §. Jokaisen rautatiekulkuneuvon on oltava hyväksytty näiden yhtenäisten oikeussäännösten mukaisesti, jotta sitä voitaisiin käyttää kansainvälisessä liikenteessä.

2 §. Teknisen hyväksymisen tarkoituksena on todeta, täyttävätkö rautatiekulkuneuvot

a) yhtenäisten teknisten määräysten rakennemääräykset,

b) RIDin rakenne- ja varustemääräykset,

c) 7 a artiklan mukaisen hyväksymisen erityisehdot.

3 §. Tämän artiklan 1 ja 2 §:ää sekä seuraavia artikloita sovelletaan vastaavasti muun rautatiekaluston sekä rautatiekulkuneuvojen ja muun rautatiekaluston yksittäisten rakenneosien tekniseen hyväksymiseen.

3 a artikla

Vuorovaikutus muiden kansainvälisten sopimusten kanssa

1 §. Kaikkien sopimusvaltioiden katsotaan hyväksyneen käyttöön rautatiekulkuneuvot ja muu rautatiekalusto, joka on otettu käyttöön sovellettavan Euroopan yhteisön (EY) lainsäädännön ja vastaavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, näiden yhtenäisten oikeussäännösten mukaisesti

a) mikäli sovellettavat YTE:t ja vastaavat yhtenäiset tekniset määräykset vastaavat toisiaan täysin ja

b) mikäli sovellettavat YTE:t, joiden perusteella rautatiekulkuneuvolle tai muulle rautatiekalustolle annettiin lupa, käsittävät kulkuneuvoon kuuluvien merkityksellisten osajärjestelmien kaikki näkökohdat ja

c) mikäli näihin YTE:iin ei sisälly avoimia kohtia, jotka koskevat teknistä yhteensopivuutta infrastruktuurin kanssa, ja

d) mikäli kulkuneuvoon tai muuhun rautatiekalustoon ei sovelleta poikkeusta.

Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, kulkuneuvoon tai muuhun rautatiekalustoon sovelletaan 6 artiklan 4 §:ää.

2 §. Rautatiekulkuneuvot ja muu rautatiekalusto, jotka on hyväksytty käyttöön näiden yhtenäisten oikeussäännösten mukaisesti, katsotaan otetun käyttöön Euroopan yhteisön jäsenvaltioissa ja valtioissa, joissa yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan Euroopan yhteisön kanssa tehtyjen kansainvälisten sopimusten vuoksi,

a) mikäli sovellettavat yhtenäiset tekniset määräykset ja vastaavat YTE:t vastaavat toisiaan täysin ja

b) mikäli sovellettavat yhtenäiset tekniset määräykset, joiden perusteella rautatiekulkuneuvolle tai muulle rautatiekalustolle annettiin lupa, käsittävät kulkuneuvoon kuuluvien merkityksellisten osajärjestelmien kaikki näkökohdat ja

c) mikäli näihin yhtenäisiin teknisiin määräyksiin ei sisälly avoimia kohtia, jotka koskevat teknistä yhteensopivuutta infrastruktuurin kanssa, ja

d) mikäli kulkuneuvoon tai muuhun rautatiekalustoon ei sovelleta poikkeusta.

Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, kulkuneuvolta tai muulta rautatiekalustolta edellytetään lupaa sen lainsäädännön mukaan, jota sovelletaan Euroopan yhteisön jäsenvaltioissa ja valtioissa, joissa yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan Euroopan yhteisön kanssa tehtyjen kansainvälisten sopimusten vuoksi.

3 §. Ainoastaan Euroopan yhteisön jäsenvaltioissa käytettävien rautatiekulkuneuvojen ja muun rautatiekaluston käyttölupia, käyttöä ja kunnossapitoa säännellään sovellettavalla yhteisön lainsäädännöllä ja kansallisella lainsäädännöllä. Tätä määräystä sovelletaan myös sopimusvaltioihin, joissa Euroopan yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan Euroopan yhteisön kanssa tehtyjen kansainvälisten sopimusten vuoksi.

4 §. Tämän artiklan 1 ja 2 §:ää sovelletaan vastaavasti kulkuneuvotyyppien hyväksymisiin/lupiin.

5 §. Tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavan yksikön, joka on sertifioitu 15 artiklan 2 §:n mukaisesti, katsotaan olevan sertifioitu sovellettavan Euroopan yhteisön lainsäädännön ja vastaavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja päinvastoin, mikäli rautatieturvallisuusdirektiivin 2004/49/EY 14 a artiklan 5 kohdan mukaisesti hyväksytty sertifiointijärjestelmä ja teknisten kysymysten asiantuntijakomission 15 artiklan 2 §:n mukaisesti hyväksymät säännöt vastaavat toisiaan täysin.

4 artikla

Menettely

1 §. Kulkuneuvon tekninen hyväksyminen tapahtuu

a) joko yhdessä vaiheessa myöntämällä käyttölupa tietylle yksittäiselle rautatiekulkuneuvolle,

b) tai kahdessa vaiheessa myöntämällä

- rakennetyyppihyväksyntä tietylle rakennetyypille

- ja käyttölupa tämän rakennetyypin mukaisille yksittäisille kulkuneuvoille yksinkertaistetulla menettelyllä, jolla vahvistetaan niiden yhdenmukaisuus kyseisen rakennetyypin kanssa.

2 §. Arviot siitä, onko kulkuneuvo tai rakenneosa sen hyväksymisen perusteena olevien yhtenäisten teknisten määräysten mukainen, voidaan jakaa osa-arviointeihin, joista kustakin tehdään ilmoitus. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio määrittelee osa-arvioinnit ja ilmoituksen muodon.

3 §. Rautatieinfrastruktuurin teknistä hyväksymistä koskeviin menettelyihin sovelletaan kyseisessä sopimusvaltiossa voimassa olevia oikeussääntöjä.

5 artikla

Toimivaltainen viranomainen

1 §. Teknisestä hyväksymisestä vastaavat ne kansalliset tai kansainväliset viranomaiset, jotka kunkin sopimusvaltion voimassa olevien lakien ja määräysten mukaan ovat toimivaltaisia tässä asiassa.

2 §. Edellä 1 §:ssä mainitut viranomaiset voivat siirtää tai, kyseisessä valtiossa voimassa olevien oikeussääntöjen mukaan, niiden on siirrettävä sopiviksi tunnustetuille laitoksille, joilla on kotipaikka tässä valtiossa, toimivalta tehdä kokonaisia tai osittaisia arviointeja, vastaavien ilmoitusten tekeminen mukaan luettuna.

Toimivallan siirtäminen

a) rautatieliikenneyritykselle,

b) infrastruktuurihallinnolle,

c) haltijalle,

d) kunnossapidosta vastaavalle yksikölle,

e) rautatiekaluston suunnittelijalle tai valmistajalle, joka suoraan tai epäsuorasti osallistuu rautatiekaluston valmistukseen,

edellä mainittujen tahojen tytäryhtiöt mukaan luettuina, on kielletty.

3 §. Jotta 2 §:ssä mainitut laitokset tunnustettaisiin sopiviksi, niiden on täytettävä seuraavat edellytykset:

a) Laitoksen on oltava organisaatioltaan, oikeudelliselta rakenteeltaan ja päätöksenteoltaan riippumaton rautatieyrityksistä, infrastruktuurihallinnosta, hakijasta ja hankintayksiköstä; sen johtaja ja arviointien suorittamisesta tai todistusten ja ilmoitusten antamisesta vastaava henkilökunta eivät saa suoranaisesti eivätkä edustajina osallistua osatekijöiden, kulkuneuvojen tai rautatiekaluston suunnitteluun, valmistukseen, rakentamiseen tai kunnossapitoon taikka niiden käyttöön. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta vaihtaa teknistä tietoa valmistajan tai rakentajan ja laitoksen välillä.

b) Laitoksen ja sen henkilökunnan on suoritettava arvioinnit mahdollisimman suurta ammattietiikkaa ja teknistä pätevyyttä osoittaen ja heidän on oltava riippumattomia kaikesta sellaisesta painostuksesta ja houkuttelusta, erityisesti taloudellisesta, joka voisi vaikuttaa heidän arviointiinsa tai tarkastuksen tuloksiin, erityisesti niiden henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joiden etuihin arviointien tulokset vaikuttavat.

c) Arvioinneista vastaavan laitoksen ja henkilöstön on erityisesti oltava toiminnallisesti riippumattomia onnettomuuksien tutkinnasta vastaavista elimistä.

d) Laitoksen käytettävissä on oltava tarvittava henkilöstö ja välineet, jotta se voi asianmukaisesti hoitaa arviointien suorittamiseen liittyvät hallinnolliset ja tekniset tehtävät. Sillä on myös oltava mahdollisuus käyttää erikoisarviointeihin vaadittavia laitteita.

e) Arvioinneista vastaavalla henkilöstöllä on oltava

- hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus,

- riittävät tiedot tehtäviä arviointeja koskevista vaatimuksista ja riittävä kokemus tällaisten arviointien suorittamisesta ja

- kyky laatia todistuksia, pöytäkirjoja ja selosteita, joilla todennetaan arviointien tulokset.

f) Arvioinneista vastaavan henkilöstön riippumattomuus on taattava. Henkilöstön palkkaus ei saa riippua suoritettujen arviointien määrästä eikä niiden tuloksista.

g) Laitoksella on oltava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu valtiolle kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai jollei sopimusvaltio suorita itse näitä arviointeja.

h) Laitoksen henkilöstöllä on oltava salassapitovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, joita se saa suorittaessaan tehtäviään näiden yhtenäisten oikeussäännösten tai sopimusvaltion oikeudellisten vaatimusten ja/tai oikeussääntöjen, tarvittaessa myös Euroopan yhteisön oikeuden, mukaisesti (ei kuitenkaan suhteessa sen valtion toimivaltaisiin hallintoviranomaisiin, jossa laitos toimii).

4 §. Tämän artiklan 3 §:n vaatimuksia sovelletaan vastaavasti teknisestä hyväksymisestä vastaaviin viranomaisiin.

5 §. Sopimusvaltion on varmistettava tekemällä ilmoitus tai tarvittaessa Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisella keinolla tai niiden valtioiden lainsäädännön mukaisella keinolla, joissa yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan Euroopan yhteisön kanssa tehtyjen kansainvälisten sopimusten vuoksi, että pääsihteerille ilmoitetaan arviointien, tarkastusten ja hyväksymisten suorittamisesta vastaavat laitokset ja kunkin laitoksen tehtäväalue. Pääsihteeri julkaisee luettelon näistä laitoksista, niiden tunnusnumeroista ja tehtäväalueista sekä huolehtii luettelon pitämisestä ajan tasalla.

6 §. Sopimusvaltion on varmistettava, että 2 §:ssä mainittuja laitoksia valvotaan johdonmukaisesti, ja peruutettava toimivalta laitokselta, joka ei enää täytä 3 §:ssä mainittuja kriteerejä, jolloin sen on ilmoitettava asiasta pääsihteerille viipymättä.

7 §. Jos sopimusvaltio katsoo, ettei arvioinnista tai hyväksynnästä vastaava toisen sopimusvaltion viranomainen tai laitos, jolle tällainen viranomainen on siirtänyt toimivallan, täytä 3 §:ssä mainittuja kriteerejä, asia annetaan teknisten kysymysten asiantuntijakomission käsiteltäväksi, ja komission on neljän kuukauden kuluessa ilmoitettava sopimusvaltiolle kaikki muutokset, jotka ovat välttämättömiä, jotta laitos voisi säilyttää sille myönnetyn aseman. Tältä osin teknisten kysymysten asiantuntijakomissio voi päättää kehottaa sopimusvaltiota keskeyttämään tai peruuttamaan hyväksymiset kyseisen laitoksen tai viranomaisen tekemän työn perusteella.

6 artikla

Teknisten todistusten voimassaolo

1 §. Sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen näiden yhteisten oikeussäännösten mukaisesti antamat tekniset todistukset ovat voimassa kaikissa muissa sopimusvaltioissa. Liikennöintiin ja käyttöön näiden muiden valtioiden alueilla kuitenkin sovelletaan tässä artiklassa esitettyjä edellytyksiä.

2 §. Käyttölupa antaa rautatieyrityksille mahdollisuuden käyttää kulkuneuvoa ainoastaan infrastruktuureilla, jotka ovat yhteensopivia kulkuneuvon kanssa sen eritelmien ja muiden hyväksymisehtojen mukaisesti; rautatieliikenneyrityksen tehtävänä on varmistaa tämä.

3 §. Käyttölupa, joka on annettu kaikkien sovellettavien yhtenäisten teknisten määräysten mukaiselle kulkuneuvolle, mahdollistaa kulkuneuvon vapaan liikennöinnin muiden sopimusvaltioiden alueilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 a artiklan soveltamista, edellyttäen että

a) kaikki olennaiset vaatimukset on käsitelty kyseisissä yhtenäisissä teknisissä määräyksissä ja

b) kulkuneuvoa ei koske

- mikään erityistapaus tai

- avoimia kohtia, jotka koskevat teknistä yhteensopivuutta infrastruktuurin kanssa tai

- mikään poikkeus.

Vapaan liikennöinnin edellytykset voidaan myös täsmentää merkityksellisissä yhtenäisissä teknisissä määräyksissä.

4 §. a) Mikäli käyttölupa sopimusvaltiossa on annettu kulkuneuvolle,

- jota koskee erityistapaus tai avoin kohta, joka koskee teknistä yhteensopivuutta infrastruktuurin kanssa, tai poikkeus, tai

- joka ei ole liikkuvaa kalustoa koskevien yhtenäisten teknisten määräysten ja kaikkien muiden merkityksellisten määräysten mukainen, tai

b) kaikkia olennaisia vaatimuksia ei ole käsitelty kyseisissä yhtenäisissä teknisissä määräyksissä,

muiden valtioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää hakijalta teknisiä lisätietoja kuten riskianalyysin ja/tai kulkuneuvoa koskevia testejä ennen täydentävän käyttöluvan myöntämistä.

Yhtenäisten teknisten määräysten tai niiden osan mukaisten kulkuneuvon osien osalta toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä tarkastukset, jotka muut toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet yhtenäisten teknisten määräysten mukaisesti. Kulkuneuvon muiden osien osalta toimivaltaisten viranomaisten on otettava yhtenäisten oikeussäännösten APTU 13 artiklassa tarkoitettu vastaavuustaulukko huomioon täysimääräisesti.

Tällöin ei arvioida uudestaan sitä, täyttyvätkö

a) identtiset määräykset ja vastaaviksi todetut määräykset,

b) määräykset, jotka eivät koske erityistapausta ja

c) määräykset, jotka eivät koske teknistä yhteensopivuutta infrastruktuurin kanssa.

5 §. Tämän artiklan 2-4 §:ää sovelletaan vastaavasti rakennetyyppihyväksyntään.

6 a artikla

Menettelyä koskevien asiakirjojen tunnustaminen

1 §. Viranomaiset ja toimivaltaiset laitokset, rautatieyritykset, haltijat ja infrastruktuurihallinnot kaikissa sopimusvaltioissa tunnustavat näiden yhtenäisten teknisten määräysten mukaisesti tehdyt arvioinnit, ilmoitukset ja muut asiakirjat sellaisenaan.

2 §. Jos vaatimus tai määräys on todettu vastaavaksi yhtenäisten oikeussäännösten APTU 13 artiklan mukaisesti, jo suoritettuja ja dokumentoituja arviointeja ja testejä ei tehdä uudestaan.

6 b artikla

Teknisten ja toiminnallisten testien tunnustaminen

Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio voi antaa sääntöjä sisällyttämisestä näiden yhtenäisten oikeussäännösten liitteeseen, ja vaatimuksista, jotka koskevat sisällyttämistä tiettyihin tai useampiin yhtenäisiin teknisiin määräyksiin, jotka koskevat teknisten tarkastusten, hyväksyttyjen kulkuneuvojen kunnossapitopäiväkirjojen ja jarrutustestien kaltaisten toiminnallisten testien sääntelyä ja vastavuoroista tunnustamista.

7 artikla

Kulkuneuvoihin sovellettavat määräykset

1 §. Voidakseen tulla hyväksytyiksi ja pysyäkseen hyväksyttyinä käyttöön kansainvälisessä liikenteessä rautatiekulkuneuvojen on täytettävä:

a) yhtenäiset tekniset määräykset ja

b) tarvittaessa RIDiin sisältyvät määräykset.

2 §. Jos osajärjestelmään sovellettavia yhtenäisiä teknisiä määräyksiä ei ole, tekninen hyväksyminen perustuu sovellettaviin kansallisiin teknisiin vaatimuksiin yhtenäisten oikeussäännösten APTU 12 artiklan mukaisesti siinä sopimusvaltiossa, jossa teknistä hyväksymistä on haettu.

3 §. Jos yhtenäiset tekniset määräykset eivät kata kaikkia olennaisia vaatimuksia tai jos on kyse erityistapauksista tai avoimista kohdista, tekninen hyväksyminen perustuu

a) yhtenäisiin teknisiin määräyksiin,

b) tarvittaessa RIDiin sisältyviin määräyksiin ja

c) sovellettaviin kansallisiin teknisiin vaatimuksiin yhtenäisten oikeussäännösten APTU 12 artiklan mukaisesti.

7 a artikla

Poikkeukset

Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio antaa ohjeita tai pakollisia määräyksiä poikkeuksista, jotka koskevat 7 artiklan määräyksiä, ja arviointimenetelmistä, joita voidaan tai on pakollista käyttää.

8 artikla

Rautatieinfrastruktuuriin sovellettavat määräykset

1 §. Sen varmistamiseksi, että näiden yhtenäisten oikeussäännösten mukaisesti kansainväliseen liikenteeseen hyväksytty rautatiekulkuneuvo liikkuu turvallisesti käytettävällä rautatieinfrastruktuurilla ja on yhteensopiva rautatieinfrastruktuurin kanssa, tämän rautatieinfrastruktuurin on täytettävä

a) yhtenäiset tekniset määräykset ja

b) tarvittaessa RIDiin sisältyvät määräykset.

2 §. Infrastruktuurin hyväksymiseen ja sen kunnossapidon valvontaan sovelletaan edelleen sopimusvaltion, jossa infrastruktuuri sijaitsee, voimassa olevia oikeussääntöjä.

3 §. Tämän liitteen 7 ja 7 a artiklaa sovelletaan vastaavasti infrastruktuuriin.

9 artikla

Käyttömääräykset

1 §. Rautatieyritykset, jotka käyttävät kansainväliseen liikenteeseen hyväksyttyjä rautatiekulkuneuvoja, ovat velvollisia noudattamaan yhtenäisiä teknisiä määräyksiä kulkuneuvon käytöstä kansainvälisessä liikenteessä.

2 §. Sopimusvaltioiden yritykset tai hallinnot, jotka hallinnoivat kansainväliseen liikenteeseen tarkoitettua ja siihen soveltuvaa infrastruktuuria, turva- ja liikenteenohjausjärjestelmät mukaan luettuina, ovat velvollisia noudattamaan yhtenäisiä teknisiä määräyksiä sekä jatkuvasti täyttämään ne rakentaessaan ja hallinnoidessaan tällaista infrastruktuuria.

10 artikla

Teknisten todistusten ja ilmoitusten hakeminen ja antaminen ja niihin liittyvät edellytykset

1 §. Tekninen todistus myönnetään rautatiekulkuneuvon rakennetyypille tai itse rautatiekulkuneuvolle.

2 §. Teknistä todistusta voivat hakea:

a) valmistaja,

b) Rautatieyritys,

c) kulkuneuvon haltija,

d) kulkuneuvon omistaja,

e) infrastruktuurihallinto.

3 §. Teknistä todistusta, myös asianmukaisia ilmoituksia, koskeva hakemus voidaan esittää jollekin 5 artiklassa mainituista toimivaltaisista viranomaisista tai laitoksista sen toimivallan rajoissa jossakin sopimusvaltiossa.

4 §. Jos 6 artiklan 4 § koskee kulkuneuvoa, hakijan on ilmoitettava sopimusvaltiot (tarvittaessa linjat), joita varten tekniset todistukset tarvitaan vapaan liikennöinnin mahdollistamiseksi; tällöin toimivaltaisten viranomaisten ja osallistuvien arviointilaitosten on tehtävä yhteistyötä, jotta prosessi olisi hakijan kannalta helpompi.

5 §. Hakija vastaa kaikista hyväksymisprosessista aiheutuvista kustannuksia, ellei toisin säädetä sen valtion voimassa olevissa laeissa ja määräyksissä, jossa hyväksyminen myönnetään. Teknisten hyväksymisten suorittaminen voittoa tavoitellen ei ole sallittua.

5 a §. Kaikki päätökset, arvioinnit, testit ym. on tehtävä ketään syrjimättömällä tavalla.

6 §. Hakijan on laadittava tekniset asiakirjat ja kunnossapitoasiakirjat, jotka sisältävät yhtenäisissä teknisissä määräyksissä vaaditut tiedot, ja liitettävä ne hakemukseensa. Arviointilaitoksen tehtävänä on tarkastaa, korjata ja lisätä asianmukaiset tiedot näihin asiakirjoihin, jotta niistä käyvät ilmi kulkuneuvon ominaisuudet.

7 §. Arvioijan on dokumentoitava jokainen suoritettu arviointi arviointiraportissa, jossa vahvistetaan suoritetut arvioinnit ja todetaan, minkä määräysten perusteella kohde on arvioitu ja hyväksyttiinkö vai hylättiinkö kohde arvioinnissa.

8 §. Haettaessa käyttötodistusta yksinkertaistetulla teknisen hyväksymisen menettelyllä (4 artiklan 1 §:n b kohta) hakemukseen on liitettävä 11 artiklan 2 §:n mukaisesti laadittu tyyppitodistus sekä sopivalla tavalla todistettava, että kulkuneuvot, joille käyttötodistusta haetaan, ovat hyväksytyn rakennetyypin mukaisia.

9 §. Tekninen hyväksyminen myönnetään periaatteessa määräämättömäksi ajaksi; se voi olla yleinen tai rajoitettu.

10 §. Jos 7 artiklassa tarkoitettuja merkityksellisiä määräyksiä, joiden perusteella rakennetyyppi on hyväksytty, on muutettu ja jos ei voida soveltaa merkityksellisiä siirtymämääräyksiä, sopimusvaltio, jossa vastaava tyyppitodistus on annettu, päättää kuultuaan muita valtioita, joissa todistus on voimassa 6 artiklan mukaisesti, voiko todistus olla edelleen voimassa vai onko se uusittava. Kriteerit, jotka on tarkastettava tyyppihyväksyntää uusittaessa, voivat koskea ainoastaan muuttuneita määräyksiä. Tyyppihyväksynnän uusiminen ei vaikuta aiemmin hyväksyttyjen tyyppien perusteella jo myönnettyihin käyttölupiin.

11 §. Uusinnan tai parantamisen yhteydessä hankintayksikön tai valmistajan on lähetettävä kyseiselle sopimusvaltiolle hanketta kuvailevat asiakirjat. Sopimusvaltio tutkii nämä asiakirjat ja ottaen huomioon sovellettavissa yhtenäisissä oikeussäännöksissä ilmaistu täytäntöönpanostrategia päättää, tarkoittaako työn laajuus sitä, että tarvitaan uusi näissä yhtenäisissä oikeussäännöksissä tarkoitettu käyttölupa.

Uusi käyttölupa tarvitaan, jos suunniteltu työ voi vaikuttaa haitallisesti kyseisen osajärjestelmän yleiseen turvallisuustasoon. Jos uusi lupa tarvitaan, sopimusvaltio päättää, missä määrin asiaan liittyviä yhtenäisiä teknisiä määräyksiä on sovellettava hankkeeseen.

Sopimusvaltion on tehtävä päätöksensä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hakija toimitti täydelliset asiakirjat.

Kun uusi lupa tarvitaan ja jos yhtenäisiä teknisiä määräyksiä ei ole sovellettu täysimääräisesti, sopimusvaltioiden on ilmoitettava pääsihteerille

a) miksi yhtenäisiä teknisiä määräyksiä ei ole sovellettu täysimääräisesti,

b) yhtenäisten teknisten määräysten asemesta sovellettavat tekniset tuntomerkit ja

c) edellä a ja b kohdan mukaisesti vaadittujen tietojen toimittamisesta vastaavat laitokset.

Pääsihteeri julkaisee ilmoitetut tiedot järjestön verkkosivuilla.

12 §. Tämän artiklan 11 §:ää sovelletaan vastaavasti tyyppitodistukseen ja kaikkiin kyseistä rakennetta tai rakenneosia koskeviin ilmoituksiin.

10 a artikla

Teknisten todistusten voimassaolon peruuttamista ja keskeyttämistä koskevat säännöt

1 §. Jos muun kuin (ensimmäisen) käyttöluvan myöntäneen sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen havaitsee määräysten noudattamatta jättämisen, sen on ilmoitettava asiasta kaikkine yksityiskohtineen (ensimmäisen) luvan myöntäneelle viranomaiselle; jos määräysten noudattamatta jättäminen koskee tyyppitodistusta, asiasta on ilmoitettava myös todistuksen antaneelle viranomaiselle.

2 §. Käyttötodistus voidaan peruuttaa,

a) kun rautatiekulkuneuvo ei enää täytä

- yhtenäisiä teknisiä määräyksiä ja sovellettavia voimassa olevia kansallisia säännöksiä yhtenäisten oikeussäännösten APTU 12 artiklan mukaisesti, tai

- sen 7 a artiklan mukaisen hyväksymisen erityisehtoja tai

- RIDin rakenne- ja varustemääräyksiä tai

b) jos haltija ei asetetun määräajan kuluessa noudata toimivaltaisen viranomaisen kehotusta korjata puutteet tai

c) kun 10 artiklan 10 §:n mukaisesta rajoitetusta hyväksymisestä johtuvia määräyksiä ja ehtoja ei ole noudatettu.

3 §. Ainoastaan viranomainen, joka on myöntänyt tyyppitodistuksen tai käyttötodistuksen, voi peruuttaa sen.

4 §. Käyttötodistuksen voimassaolo keskeytyy,

a) jos kunnossapitoasiakirjoissa, yhtenäisissä teknisissä määräyksissä, 7 a artiklan mukaisen hyväksymisen erityisehdoissa tai RIDin rakenne- ja varustemääräyksissä määrättyjä rautatiekulkuneuvon teknisiä tarkastuksia ja kunnossapito- ja huoltotöitä ei ole suoritettu (tai jos määräaikoja ei ole noudatettu);

a) jos rautatiekulkuneuvo on vakavasti vaurioitunut eikä toimivaltaisen viranomaisen kehotusta esittää kulkuneuvo tarkastettavaksi ole noudatettu;

b) jos näitä yhtenäisiä oikeussäännöksiä ja yhtenäisiä teknisiä määräyksiä ei ole noudatettu;

c) jos sovellettavia voimassa olevia kansallisia säännöksiä yhtenäisten oikeussäännösten APTU 12 artiklan mukaisesti tai niitä vastaavaksi todettuja säännöksiä yhtenäisten oikeussäännösten APTU 13 artiklan mukaisesti ei ole noudatettu. Todistuksen voimassaolo keskeytyy kyseis(t)en sopimusvaltio(ide)n osalta.

5 §. Käyttötodistuksen voimassaolo päättyy, kun rautatiekulkuneuvo poistetaan käytöstä. Käytöstä poistaminen on ilmoitettava käyttöluvan myöntäneelle toimivaltaiselle viranomaiselle.

6 §. Tämän artiklan 1-4 §:ää sovelletaan vastaavasti tyyppitodistukseen.

10 b artikla

Arviointeja ja menettelyjä koskevat säännöt

1 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio on toimivaltainen antamaan pakollisia lisämääräyksiä teknistä hyväksyntää koskevista arvioinneista ja menettelysäännöistä.

2 §. Lisäksi sopimusvaltiot tai alueelliset järjestöt voivat antaa (tai pitää voimassa) säännöksiä arviointeja koskevista, ketään syrjimättömistä, yksityiskohtaisista ja pakollisista arviointimenettelyistä sekä ilmoituksia koskevista vaatimuksista, kunhan säännökset eivät ole ristiriidassa teknisten kysymysten asiantuntijakomission 1 §:n mukaisesti antamien määräysten kanssa. Näistä säännöksistä on ilmoitettava pääsihteerille, joka ilmoittaa niistä teknisten kysymysten asiantuntijakomissiolle, ja järjestö julkaisee säännökset.

11 artikla

Tekniset todistukset ja ilmoitukset

1 §. Rakennetyyppihyväksynnästä ja käyttöluvasta annetaan eri asiakirjat: "tyyppitodistus" ja "käyttötodistus".

2 §. Tyyppitodistuksessa:

a) on mainittava rautatiekulkuneuvon rakennetyypin suunnittelija ja aiottu valmistaja;

b) on oltava liitteenä tekniset asiakirjat ja kunnossapitoasiakirjat;

c) on tarvittaessa mainittava erityiset käyttörajoitukset ja ehdot, joiden nojalla kulkuneuvotyyppi ja sen mukaiset rautatiekulkuneuvot saavat liikennöidä;

d) on oltava liitteenä arviointiraportti tai arviointiraportit;

e) on tarvittaessa mainittava kaikki siihen liittyvät ilmoitukset (vaatimustenmukaisuudesta ja tarkastuksista);

f) on mainittava todistuksen antava toimivaltainen viranomainen ja antamispäivä ja siinä on oltava viranomaisen allekirjoitus;

g) on tarvittaessa mainittava sen voimassaoloaika.

3 §. Käyttötodistuksen on sisällettävä

a) kaikki 2 §:ssä mainitut tiedot, ja

b) todistuksen kattaman/kattamien kulkuneuvo(je)n tunnistekoodi(t);

c) tiedot todistuksen kattaman/kattamien rautatiekulkuneuvo(je)n haltijasta todistuksen antamispäivänä;

d) tarvittaessa sen voimassaoloaika.

4 §. Käyttötodistus voi kattaa saman tyypin yksittäisten kulkuneuvojen ryhmän, jolloin 3 §:n mukaisesti vaaditut tiedot on annettava tunnistettavasti kustakin ryhmään kuuluvasta kulkuneuvosta, ja teknisten asiakirjojen on sisällettävä tunnistettava dokumentaatio kullekin kulkuneuvolle tehdyistä testeistä.

5 §. Teknisten asiakirjojen ja kunnossapitoasiakirjojen on sisällettävä yhtenäisten teknisten määräysten mukaiset tiedot.

6 §. Todistukset on painettava jollakin työkielellä yleissopimuksen 1 artiklan 6 §:n mukaisesti.

7 §. Todistukset ja ilmoitukset annetaan hakijalle.

8 §. Käyttötodistus koskee kohdetta. Kun kulkuneuvo on käytössä, käyttötodistuksen (myös teknisten asiakirjojen ja kunnossapitoasiakirjojen) haltijan - jos ei ole tämänhetkinen haltija - on viipymättä luovutettava todistus sekä kunnossapitopäiväkirja tämänhetkiselle haltijalle ja asetettava tämän käyttöön kaikki hallussaan vielä olevat yksityiskohtaiset (lisä)ohjeet kunnossapidosta ja käytöstä.

9 §. Tämän artiklan 8 §:ää sovelletaan vastaavasti 19 artiklan mukaisesti hyväksyttyihin kulkuneuvoihin ja rautatiekalustoon, jolloin kyseessä olevat asiakirjat ovat hyväksymisasiakirjat ja kaikki muut asiakirjat, joihin sisältyvät tiedot ovat samanlaisia kuin teknisiä asiakirjoja, kunnossapitoasiakirjoja ja kunnossapitopäiväkirjaa koskeviin vaatimuksiin sisältyvät tiedot joko kokonaan tai osittain.

12 artikla

Yhtenäiset kaavat

1 §. Järjestö määrää yhtenäiset kaavat 11 artiklassa mainituille todistuksille, 4 artiklan 2 §:n mukaisesti päätetyille ilmoituksille ja 10 artiklan 7 §:n mukaiselle arviointiraportille.

2 §. Kaavat laatii ja hyväksyy teknisten kysymysten asiantuntijakomissio.

3 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio voi päättää sallia todistukset ja ilmoitukset, jotka on tehty muussa kuin näissä yhtenäisissä oikeusäännöksissä määrätyssä kaavassa, mutta jotka sisältävät 11 artiklan mukaisesti vaaditut tiedot, tunnustettaviksi korvaavina vastikkeina.

13 artikla

Rekisterit

1 §. Järjestön johdolla perustetaan ja ylläpidetään sähköisen tietopankin muodossa oleva rekisteri, joka sisältää tiedot rautatiekulkuneuvoista, joille on annettu käyttötodistus, ja rakennetyypeistä, joille on annettu tyyppitodistus. Rekisteri sisältää 19 artiklan mukaisesti hyväksyt rautatiekulkuneuvot; siihen voidaan sisällyttää ainoastaan kansalliseen liikenteeseen hyväksyttyjä rautatiekulkuneuvoja.

2 §. Tietopankkiin kuuluu myös rekisteri, joka sisältää tiedot toimivaltaisista viranomaisista ja laitoksista, joille toimivaltaa on siirretty 5 artiklan mukaisesti, sekä 15 artiklan 2 §:n mukaisesti akkreditoiduista/tunnustetuista tarkastajista.

3 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio voi päättää sisällyttää tietopankkiin muita rautatietoiminnassa käytettäviä tietoja, kuten tietoja hyväksyttyjen kulkuneuvojen ilmoituksista, tarkastuksista ja kunnossapidosta (seuraavaksi suoritettava tarkastus mukaan luettuna), tietoja onnettomuuksista ja vaaratilanteista sekä rekistereitä kulkuneuvojen koodauksesta, sijaintipaikoista, rautatieliikenneyrityksistä, haltijoista, infrastruktuurihallinnoista, korjaamoista, valmistajista, kunnossapidosta vastaavista yksiköistä jne.

4 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio laatii tietopankin toiminnallisen ja teknisen rakenteen ja määrittää tarvittavat tiedot siitä, milloin ja miten tiedot toimitetaan ja millaiset tiedonsaantioikeudet ovat, sekä muista hallinnollisista ja organisatorisista järjestelyistä, myös siitä, mitä tietokantarakennetta sovelletaan. Haltijaa koskevat muutokset, kunnossapidosta vastaavaa yksikköä koskevat muutokset, käytöstä poistamiset, viranomaisten määräämät pysäyttämiset, todistusten, ilmoitusten tai muiden asiakirjojen voimassaolon keskeyttämiset ja peruuttamiset ja kulkuneuvoon tehdyt muutokset, jotka poikkeavat hyväksytystä rakennetyypistä, on kaikissa tapauksissa ilmoitettava pääsihteerille viipymättä.

5 §. Soveltaessaan tätä artiklaa teknisten kysymysten asiantuntijakomissio ottaa huomioon sopimusvaltioiden ja alueellisten järjestöjen perustamat rekisterit vähentääkseen alueellisten järjestöjen, sopimusvaltioiden, toimivaltaisten viranomaisten ja rautatiealan kaltaisten asianosaisten kohtuutonta rasitusta. Myös minimoidakseen järjestölle aiheutuvat kustannukset ja saadakseen aikaan johdonmukaiset rekisterijärjestelmät kaikkien osapuolten on koordinoitava järjestön kanssa suunnitelmansa ja näiden yhtenäisten oikeussäännösten soveltamisalaan kuuluvien rekistereiden kehittäminen.

6 §. Tietopankkiin tallennetut tiedot ovat vain ensinäkemätodiste rautatiekulkuneuvon teknisestä hyväksymisestä.

7 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio voi päättää, että käyttäjät kattavat tietopankin perustamis- ja ylläpitokustannukset kokonaan tai osittain; tietojen toimittaminen ja muuttaminen on maksutonta, kun taas tietojen hakemisesta voidaan periä maksu.

14 artikla

Merkit ja merkinnät

1 §. Käyttöön hyväksytyissä rautatiekulkuneuvoissa on oltava seuraavat merkit ja merkinnät:

a) merkki, joka osoittaa, että kulkuneuvo on hyväksytty käyttöön kansainvälisessä liikenteessä näiden yhtenäisten oikeussäännösten mukaisesti, sekä

b) muut yhtenäisten teknisten määräysten mukaiset merkit ja merkinnät, mukaan lukien ainutkertainen tunnistekoodi (kulkuneuvon numero).

Käyttöluvan myöntävän toimivaltaisen viranomaisen tehtävän on varmistaa, että kullekin kulkuneuvolle annetaan aakkosnumeerinen tunnistekoodi. Tämä koodi, johon sisältyy (ensimmäisen) luvan myöntäneen valtion maakoodi, on merkittävä kuhunkin kulkuneuvoon ja kirjattava kyseisen valtion kansalliseen kulkuneuvorekisteriin 13 artiklassa vaaditulla tavalla.

2 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio määrää 1 §:n a kohdassa mainitun merkin sekä siirtymäajat, joiden kuluessa kansainväliseen liikenteeseen hyväksytyissä kulkuneuvoissa saa vielä olla 1 §:stä poikkeavat merkit ja merkinnät.

15 artikla

Kunnossapito

1 §. Rautatiekulkuneuvot ja muu rautatiekalusto on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne noudattavat yhtenäisiä teknisiä määräyksiä ja täyttävät ne pysyvästi ja että ne eivät millään tavoin vaaranna liikenneturvallisuutta eivätkä vahingoita infrastruktuuria, ympäristöä eivätkä yleistä terveyttä käytettäessä niitä kansainvälisessä liikenteessä. Tämän vuoksi rautatiekulkuneuvot ja muu rautatiekalusto on huollettava, tarkastettava ja pidettävä kunnossa käyttötodistukseen liitettyjen kunnossapitoasiakirjojen, yhtenäisten teknisten määräysten, 7 a artiklan mukaisen hyväksymisen erityisehtojen ja RIDiin sisältyvien määräysten mukaisesti.

2 §. Kullakin rautatiekulkuneuvolla on oltava ennen sen käyttöön hyväksymistä tai käyttämistä verkossa sille osoitettu kunnossapidosta vastaava yksikkö, ja tämän yksikön on oltava rekisteröity tietopankkiin 13 artiklan mukaisesti. Kunnossapidosta vastaava yksikkö voi olla rautatieyritys, infrastruktuurihallinto tai haltija. Yksikön on varmistettava kunnossapitojärjestelmän avulla, että kulkuneuvot, joiden kunnossapidosta se on vastuussa, ovat turvallisessa käyttökunnossa. Kunnossapidosta vastaavan yksikön on tehtävä kunnossapitotyöt itse tai teetettävä ne sopimuskorjaamoilla.

Tavaravaunun kunnossapidosta vastaavalla yksiköllä on oltava voimassa oleva todistus, jonka on antanut jossakin sopimusvaltiossa akkreditoitu/tunnustettu ulkopuolinen tarkastaja.

Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio antaa yksityiskohtaisia lisäsääntöjä kunnossapidosta vastaavien yksikköjen sertifioinnista ja tarkastamisesta, akkreditoiduista/tunnustetuista tarkastajista, heidän akkreditoinnistaan/tarkastamisestaan, tarkastuksista ja tarkastustodistuksista. Säännöistä on käytävä ilmi, vastaavatko ne kunnossapidosta vastaavien yksikköjen sertifiointijärjestelmään liittyviä kriteerejä, jotka on hyväksytty Euroopan yhteisössä tai valtioissa, joissa yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan Euroopan yhteisön kanssa tehtyjen kansainvälisten sopimusten vuoksi.

Nämä säännöt, joihin sisältyvät myös todistusten ja akkreditointien voimassaolon peruuttamista ja keskeyttämistä koskevat säännöt, määritellään näiden yhtenäisten oikeusäännösten liitteessä ja ovat näiden yhtenäisten oikeussäännösten erottamaton osa.

3 §. Rautatieyritys vastaa juniensa turvallisesta liikennöinnistä ja varmistaa, että liikenteessä olevat kulkuneuvot pidetään kunnossa asianmukaisesti. Tämän vuoksi kunnossapidosta vastaavan yksikön on varmistettava, että rautatieyrityksen käytettävissä on luotettavat tiedot kunnossapitoprosesseista, ja rautatieyrityksen on toimitettava kunnossapidosta vastaavalle yksikölle ajoissa tiedot käyttämistään kulkuneuvoista ja muusta rautatiekalustosta, josta kunnossapidosta vastaava yksikkö vastaa. Kummassakin tapauksessa kyseiset tiedot on määriteltävä 2 §:ssä tarkoitetussa liitteessä.

4 §. Hyväksytyn kulkuneuvon kunnossapidosta vastaavan yksikön on ylläpidettävä ja päivitettävä kyseistä kulkuneuvoa koskevaa kunnossapitopäiväkirjaa. Päiväkirjan on oltava toimivaltaisen kansallisen viranomaisen saatavilla tarkastusta varten.

5 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio voi antaa ohjeita tai määräyksiä korjaamojen sertifioinnista ja tarkastamisesta sekä todistusten ja tarkastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta. Tämän kohdan mukaiset määräykset määritellään näiden yhtenäisten oikeusäännösten liitteessä ja ovat näiden yhtenäisten oikeussäännösten erottamaton osa, ja ne julkaistaan järjestön verkkosivuilla.

16 artikla

Onnettomuudet, vaaratilanteet ja vakavat vauriot

1 §. Jos rautatiekulkuneuvolle sattuu onnettomuus, vaaratilanne tai vakava vaurio, kaikki osapuolet (infrastruktuurihallinnot, haltijat, kunnossapidosta vastaava yksikkö, asianomaiset rautatieyritykset ja muut mahdolliset tahot) ovat velvollisia

a) viipymättä ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin rautatieliikenteen turvallisuuden varmistamiseksi sekä ympäristölle ja yleiselle terveydelle aiheutuvien haittojen estämiseksi ja

b) selvittämään onnettomuuden, vaaratilanteen tai vakavan vaurion syyt.

1 a §. Tämän artiklan 1 §:n mukaiset toimenpiteet on koordinoitava. Koordinointi on infrastruktuurihallinnon velvollisuus, ellei kyseisen valtion voimassa olevissa säännöksissä toisin säädetä. Osapuolia koskevan tutkintavelvollisuuden lisäksi sopimusvaltio voi vaatia riippumattoman tutkinnan suorittamista.

2 §. Kulkuneuvo katsotaan vakavasti vaurioituneeksi, ellei sitä voida yksinkertaisin toimenpitein korjata siten, että se pystyy kulkemaan junaan liitettynä omilla pyörillään vaarantamatta liikennettä. Mikäli korjaus voidaan suorittaa alle 72 tunnissa tai mikäli yhteenlasketut korjauskustannukset ovat alle 0,18 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, vauriota ei pidetä vakavana.

3 §. Onnettomuudet, vaaratilanteet ja vakavat vauriot on viipymättä ilmoitettava viranomaiselle tai laitokselle, joka myönsi kulkuneuvolle käyttöluvan. Tämä viranomainen tai laitos voi vaatia vaurioituneen, mahdollisesti jo korjatun kulkuneuvon esittämistä tarkastettavaksi myönnetyn käyttöluvan voimassaolon tarkistamista varten. Tarvittaessa käyttöluvan myöntämismenettely on suoritettava uudelleen.

4 §. Sopimusvaltiot pitävät kirjaa, julkaisevat havaintonsa ja suosituksensa sisältäviä tutkintaraportteja, ilmoittavat hyväksymistodistuksen antaneelle viranomaiselle ja järjestölle alueellaan kansainvälisessä liikenteessä sattuneiden onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja vakavien vaurioiden syistä. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio voi tutkia kansainvälisessä liikenteessä sattuneiden vakavien onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja vakavien vaurioiden syitä yhtenäisiin teknisiin määräyksiin sisältyvien rautatiekulkuneuvojen ja muun rautatiekaluston rakenne- ja käyttömääräysten mahdollista edelleen kehittämistä silmällä pitäen, ja se voi tarvittaessa päättää kehottaa sopimusvaltioita lyhyen määräajan kuluessa keskeyttämään merkityksellisten käyttötodistusten, tyyppitodistusten tai tehtyjen ilmoitusten voimassaolon.

5 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio voi laatia ja antaa pakollisia lisäsääntöjä vakavien onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja vakavien vaurioiden tutkinnasta, riippumattomia valtion tutkintalaitoksia koskevista vaatimuksista sekä raporttien muodosta ja sisällöstä. Se voi myös muuttaa 2 §:ssä ja 2 artiklan ff kohdassa esitettyjä arvoja/lukuja.

17 artikla

Kulkuneuvojen pysäyttäminen ja palauttaminen

1 §. Toimivaltainen viranomainen, toinen rautatieyritys tai infrastruktuurihallinto ei saa palauttaa eikä pysäyttää rautatiekulkuneuvoja liikkumasta yhteensopivalla rautatieinfrastruktuurilla, jos näitä yhtenäisiä oikeussäännöksiä, yhtenäisiä teknisiä määräyksiä, luvan myöntäneen viranomaisen mahdollisesti asettamia hyväksymisen erityisehtoja sekä RIDiin sisältyviä rakenne- ja varustemääräyksiä on noudatettu.

2 §. Toimivaltaisen viranomaisen oikeuteen tarkastaa ja pysäyttää kulkuneuvo ei vaikuta se, että epäillään 1 §:n noudattamatta jättämistä, mutta tarkastus varmuuden saamiseksi on suoritettava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 24 tunnin kuluessa.

3 §. Jos sopimusvaltio ei kuitenkaan keskeytä tai peruuta todistuksen voimassaoloa 5 artiklan 7 §:n tai 16 artiklan 4 §:n mukaisessa määräajassa, muilla sopimusvaltioilla on oikeus palauttaa tai pysäyttää kyseinen kulkuneuvo tai kyseiset kulkuneuvot.

18 artikla

Määräysten noudattamatta jättäminen

1 §. Tämän artiklan 2 §:n sekä tämän liitteen 10 a artiklan 3 §:n c kohdan tapauksia lukuun ottamatta näiden yhtenäisten oikeussäännösten ja yhtenäisten teknisten määräysten noudattamatta jättämisestä aiheutuvat oikeudelliset seuraamukset ratkaistaan sen sopimusvaltion voimassa olevien säännösten mukaan, jonka toimivaltainen viranomainen on myöntänyt ensimmäisen käyttöluvan, konfliktisäännökset mukaan luettuna.

2 §. Näiden yhtenäisten oikeussäännösten sekä yhtenäisten teknisten määräysten noudattamatta jättämisestä aiheutuvat siviili- ja rikosoikeudelliset seuraamukset ratkaistaan infrastruktuurin osalta sen sopimusvaltion voimassa olevien säännösten mukaan, jossa infrastruktuurihallinnolla on kotipaikkansa, konfliktisäännökset mukaan luettuna.

19 artikla

Siirtymämääräykset

1 §. Tämän liitteen 3 artiklan 1 §:ää sovelletaan parannettuihin, uudistettuihin ja olemassa oleviin kulkuneuvoihin. Tässä artiklassa annetaan siirtymämääräyksiä sellaisten kulkuneuvojen osalta, jotka on hyväksytty kansainväliseen liikenteeseen RIV-sopimuksen, RIC-sopimuksen tai muiden merkityksellisten kansainvälisten sopimusten mukaisesti ja jotka on merkitty tätä vastaavasti.

2 §. Näiden yhtenäisten oikeussäännösten tullessa voimaan olemassa olevat kulkuneuvot, joissa on merkintä RIV tai RIC osoituksena tämänhetkisestä RIV 2000 -sopimuksen (1.1.2004 tarkistettu laitos) tai RIC-sopimuksen teknisten määräysten noudattamisesta, katsotaan hyväksytyiksi käyttöön sopimusvaltioiden verkoissa vastaten yhteensopivuutta niiden rautatieinfrastruktuurien kanssa (vaunussa olevien merkintöjen osalta), joihin jokin sopimusvaltioista on ne hyväksynyt.

2 a §. Olemassa olevat kulkuneuvot, joissa ei ole merkintää RIV tai RIC mutta jotka on hyväksytty ja merkitty järjestölle ilmoitettujen sopimusvaltioiden kahden- tai monenvälisten sopimusten mukaisesti, katsotaan myös hyväksytyiksi käyttöön sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa verkoissa.

3 §. Tämän artiklan 2 §:n ja 2 a §:n mukainen siirtymäkaudella annettu hyväksyntä on voimassa siihen asti, kunnes kulkuneuvolle tarvitaan uusi hyväksyntä 10 artiklan 11 §:n mukaisesti.

4 §. Kulkuneuvossa olevaa merkintää RIV tai RIC tai muuta merkintää, jonka teknisten kysymysten asiantuntijakomissio on hyväksynyt, yhdessä 13 artiklassa tarkoitettuun tietokantaan tallennettujen tietojen kanssa pidetään riittävänä osoituksena hyväksymisestä. Tämän merkinnän muuttamista ilman lupaa pidetään petoksena ja sen perusteella nostetaan syyte kansallisen oikeuden mukaisesti.

5 §. Näistä siirtymämääräyksistä riippumatta kulkuneuvon ja sitä koskevien asiakirjojen on noudatettava voimassa olevia yhtenäisiä teknisiä määräyksiä merkinnöistä ja kunnossapidosta; voimassa olevien RIDin määräysten noudattaminen on myös tarvittaessa varmistettava. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio voi myös päättää, että yhtenäisillä teknisillä määräyksillä käyttöön otettuja turvallisuuteen perustuvia määräyksiä on noudatettava tietyn määräajan kuluessa riippumatta siirtymämääräyksistä.

6 §. Olemassa olevat kulkuneuvot, jotka eivät kuulu 2 §:n ja 2 a §:n soveltamisalaan, voidaan hyväksyä käyttöön hakijan esitettyä pyynnön toimivaltaiselle viranomaiselle. Viranomainen voi pyytää hakijalta teknisiä lisätietoja, riskianalyysin ja/tai kulkuneuvoa koskevia testejä ennen täydentävän käyttöluvan myöntämistä. Toimivaltaisten viranomaisten on kuitenkin otettava yhtenäisten oikeussäännösten APTU 13 artiklassa tarkoitettu vastaavuustaulukko huomioon täysimääräisesti.

7 §. Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio voi antaa muita siirtymämääräyksiä.

20 artikla

Erimielisyydet

Teknisten kysymysten asiantuntijakomissio voi ratkaista kansainväliseen liikenteeseen tarkoitettujen rautatiekulkuneuvojen ja muun rautatiekaluston teknistä hyväksymistä koskevat erimielisyydet, elleivät osapuolet ole voineet ratkaista niitä neuvotteluteitse. Tällaiset erimielisyydet voidaan yleissopimuksen V osassa määrätyn menettelyn mukaisesti alistaa myös välimiesoikeuden ratkaistaviksi.