Finlex - Etusivulle
Sopimussarja

122/2010

Sopimussarja

Sopimustekstit, valtiosopimusten voimaansaattamissäädökset, ministeriöiden ilmoitukset sekä sähköinen sopimussarja vuodesta 1999 alkaen

Tasavallan presidentin asetus Sveitsin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta

Allekirjoituspäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 40/2010 (Julkaistu 22.12.2010)

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministerin esittelystä, säädetään:

1 §

Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2009 Suomen tasavallan ja Sveitsin valaliiton välillä Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1991 tehdyn ja 19 päivänä huhtikuuta 2006 tehdyllä pöytäkirjalla muutetun tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan muuttamisesta tehty pöytäkirja tulee voimaan 19 päivänä joulukuuta 2010 niin kuin siitä on sovittu.

Eduskunta on hyväksynyt pöytäkirjan 10 päivänä marraskuuta 2009 ja tasavallan presidentti 20 päivänä marraskuuta 2009. Hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 19 päivänä marraskuuta 2010.

2 §

Sveitsin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta 20 päivänä marraskuuta 2009 annettu, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymä laki (920/2009) tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 2010.

3 §

Pöytäkirjan muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 2010.

Pöytäkirjateksti

PÖYTÄKIRJA

SUOMEN TASAVALLAN JA SVEITSIN VALALIITON VÄLILLÄ HELSINGISSÄ 16 PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 1991

TEHDYN JA HELSINGISSÄ

19 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2006

TEHDYLLÄ PÖYTÄKIRJALLA

MUUTETUN,

TULO- JA VARALLISUUSVEROJA

KOSKEVAN KAKSINKERTAISEN

VEROTUKSEN VÄLTTÄMISEKSI

TEHDYN SOPIMUKSEN JA

PÖYTÄKIRJAN MUUTTAMISESTA

Suomen tasavallan hallitus ja Sveitsin liittoneuvosto

jotka haluavat muuttaa Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1991 tehtyä ja Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2006 tehdyllä pöytäkirjalla muutettua, tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyä sopimusta (jäljempänä "Sopimus" ja vastaavasti "Sopimuksen pöytäkirja"),

ovat sopineet seuraavasta:

I ARTIKLA

Sopimuksen 2 artiklan (Sopimuksen piiriin kuuluvat verot) 3 kappaleen a) kohta korvataan seuraavalla:

"a) Suomessa:

1) valtion tuloverot;

2) yhteisöjen tulovero;

3) kunnallisvero;

4) kirkollisvero;

5) korkotulon lähdevero; ja

6) rajoitetusti verovelvollisen lähdevero;

(jäljempänä "Suomen vero");"

II ARTIKLA

Sopimuksen 10 artiklan (Osinko) 2 kappale korvataan seuraavalla:

"2. Osingosta voidaan kuitenkin verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksava yhtiö asuu, tämän valtion lainsäädännön mukaisesti, mutta jos osinkoetuuden omistaja on toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö, näin määrätty vero ei saa olla suurempi kuin 10 prosenttia osingon kokonaismäärästä. Osinko on kuitenkin vapaa verosta ensiksi mainitussa valtiossa, jos etuudenomistaja on yhtiö (lukuun ottamatta yhtymää), joka välittömästi omistaa vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomasta.

Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sopivat keskenään näiden rajoitusten soveltamistavasta.

Tämä kappale ei vaikuta yhtiön verottamiseen siitä voitosta, josta osinko maksetaan."

III ARTIKLA

Sopimuksen 26 artikla (Tietojen vaihtaminen) poistetaan ja korvataan seuraavalla artiklalla:

"26 artiklaTIETOJEN VAIHTAMINEN

1. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava keskenään sellaisia tietoja, jotka ovat ennalta katsoen olennaisia tämän sopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi tai sopimuksen piiriin kuuluvia veroja koskevan sisäisen lainsäädännön hallinnoimiseksi tai täytäntöönpanemiseksi, mikäli tämän lainsäädännön perusteella tapahtuva verotus ei ole sopimuksenvastainen. Sopimuksen 1 artikla ei rajoita tietojen vaihtamista.

2. Sopimusvaltion 1 kappaleen perusteella vastaanottamia tietoja on käsiteltävä salaisina samalla tavalla kuin tämän valtion sisäisen lainsäädännön perusteella saatuja tietoja ja niitä saadaan ilmaista vain henkilöille tai viranomaisille (mukaan lukien tuomioistuimet ja hallintoelimet), jotka määräävät, kantavat tai perivät 1 kappaleessa tarkoitettuja veroja tai käsittelevät niitä koskevia syytteitä tai valituksia. Näiden henkilöiden tai viranomaisten on käytettävä tietoja vain näihin tarkoituksiin. Ne saavat ilmaista tietoja julkisessa oikeudenkäynnissä tai tuomioistuimen ratkaisuissa. Edellä olevan estämättä sopimusvaltion saamia tietoja voidaan käyttää muihin tarkoituksiin, kun näitä tietoja voidaan käyttää näihin muihin tarkoituksiin molempien valtioiden lainsäädännön mukaan ja tietoja antavan valtion toimivaltainen viranomainen antaa luvan tällaiseen käyttöön.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräysten ei missään tapauksessa katsota velvoittavan sopimusvaltiota:

a) ryhtymään hallintotoimiin, jotka poikkeavat sen tai toisen sopimusvaltion lainsäädännöstä tai hallintokäytännöstä;

b) antamaan tietoja, joita tämän sopimusvaltion tai toisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan tai säännönmukaisen hallintomenettelyn puitteissa ei voida hankkia;

c) antamaan tietoja, jotka paljastaisivat liikesalaisuuden taikka teollisen, kaupallisen ja ammatillisen salaisuuden tai elinkeinotoiminnassa käytetyn menettelytavan, taikka tietoja, joiden ilmaiseminen olisi vastoin yleistä järjestystä (ordre public).

4. Jos sopimusvaltio pyytää tietoja tämän artiklan mukaisesti, toisen sopimusvaltion on käytettävä tietojenhankintakeinojaan pyydettyjen tietojen hankkimiseksi, vaikka tämä toinen valtio ei ehkä tarvitsekaan näitä tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Edelliseen lauseeseen sisältyvää velvollisuutta koskevat 3 kappaleen rajoitukset, mutta näiden rajoitusten ei milloinkaan voida katsoa sallivan sitä, että sopimusvaltio kieltäytyy antamasta tietoja vain sen vuoksi, että ne eivät sen osalta koske kansallista etua.

5. Tämän artiklan 3 kappaleen määräysten ei voida milloinkaan katsoa sallivan sitä, että sopimusvaltio kieltäytyy antamasta tietoja vain sen vuoksi, että tiedot ovat pankin, muun rahoituslaitoksen, välittäjän tai edustajan tai uskotun miehen hallussa tai ne koskevat omistusosuuksia henkilössä. Tietopyynnön vastaanottaneen sopimusvaltion veroviranomaisilla on tällaisten tietojen hankkimiseksi valta toimeenpanna tämän kappaleen piiriin kuuluvien tietojen ilmaiseminen 3 kappaleesta tai sen sisäisessä verolainsäädännössä olevista vastakkaisista säännöksistä riippumatta."

IV ARTIKLA

1. Sopimuksen pöytäkirjaan lisätään seuraava 2 kappale:

"2. Sopimuksen 18 ja 19 artikla

Ilmaisun "eläke", sellaisena kuin sitä käytetään 18 ja 19 artiklassa, katsotaan käsittävän toistuvien suoritusten lisäksi myös kerralla tapahtuvat suoritukset."

2. Sopimuksen pöytäkirjan 2 kappale numeroidaan uudelleen 3 kappaleeksi.

3. Sopimuksen pöytäkirjan 3 kappale poistetaan ja korvataan seuraavalla kappaleella:

"4. Sopimuksen 26 artikla

a) Tietojen vaihtamista katsotaan voitavan pyytää vasta sitten kun tietoja pyytävä sopimusvaltio on käyttänyt kaikki sisäisen verotusmenettelyn mukaan käytettävissä olevat tavanomaiset tietolähteet.

b) Artiklassa 26 määrätyn virka-avun ei katsota käsittävän toimenpiteitä, joilla pyritään vain pelkkään todisteiden keräämiseen ("tietojen kalastelu").

c) Tietoja pyytävän valtion veroviranomaisten on sopimuksen 26 artiklaan perustuvan tietopyynnön tehdessään annettava pyynnön vastaanottaneen valtion veroviranomaiselle seuraavat tiedot:

1) tarkastuksen tai tutkinnan kohteena olevan henkilön (henkilöiden) nimi ja osoite ja, jos niitä on saatavilla, muut tämän henkilön tunnistamista helpottavat tiedot, kuten syntymäaika, siviilisääty, verotunnistenumero;

2) se ajanjakso, jonka osalta tietoja pyydetään;

3) selostus haetuista tiedoista mukaan lukien niiden luonne ja se, missä muodossa tietoja pyytävä valtio haluaa saada tiedot pyynnön vastaanottaneelta valtiolta;

4) se verotuksellinen tarkoitus, johon tietoja haetaan;

5) jokaisen sellaisen henkilön nimi ja osoite, jonka uskotaan pitävän pyydettyjä tietoja hallussaan.

d) Sopimuksen 26 artiklan ei myöskään katsota velvoittavan sopimusvaltioita vaihtamaan tietoja automaattisesti tai spontaanisti.

e) Pyynnön vastaanottaneessa sopimusvaltiossa säädettyjen, verovelvollisten oikeuksia koskevien hallinnollisten prosessuaalisten sääntöjen katsotaan tietoja vaihdettaessa pysyvän sovellettavina ennen tietojen siirtämistä tietoja pyytävälle sopimusvaltiolle. Lisäksi katsotaan, että tämän määräyksen tavoitteena on taata verovelvolliselle puolueeton prosessi eikä estää tai asiattomasti viivyttää tietojenvaihtomenettelyä."

V ARTIKLA

1. Sopimusvaltioiden hallitusten on ilmoitettava toisilleen diplomaattista tietä täyttäneensä valtiosäännössään tämän pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset.

2. Tämä pöytäkirja, joka on sopimuksen ja pöytäkirjan olennainen osa, tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona myöhempi 1 kappaleessa tarkoitetuista ilmoituksista on tehty, ja sen määräyksiä sovelletaan molemmissa valtioissa:

a) sopimuksen 10 artiklan 2 kappaleen osalta osinkoon, joka erääntyy tämän pöytäkirjan voimaantuloa lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen;

b) sopimuksen 26 artiklan osalta niitä verovuosia koskeviin tietopyyntöihin, jotka alkavat tämän pöytäkirjan voimaantuloa lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen.

Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2009, kahtena suomen-, saksan- ja englanninkielisenä kappaleena. Tulkintaerimielisyyksien sattuessa englanninkielinen teksti on ratkaiseva.

SUOMEN TASAVALLAN

HALLITUKSEN PUOLESTA:

SVEITSIN LIITTONEUVOSTON

PUOLESTA:

Sivun alkuun