Finlex ®

Kansainvälisen Demokratia- ja Vaaliapuinstituutin perussääntö

(sellaisena kuin se on muutettuna kansainvälisen IDEAn neuvoston ylimääräisessä istunnossa 24 päivänä tammikuuta 2006)

Neljätoista perustajajäsentä perusti Kansainvälisen demokratia- ja vaaliapuinstituutin kansainväliseksi hallitustenväliseksi järjestöksi Tukholmassa 27 päivänä helmikuuta 1995 pidetyssä konferenssissa. Instituutti rekisteröitiin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti, ja sillä on ollut tarkkailijan asema YK:n yleiskokouksessa vuodesta 2003.

Allekirjoittaneet sopimuspuolet, jotka

toteavat, että demokratian, moniarvoisuuden sekä vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien käsitteet ovat saamassa jalansijaa maailmanlaajuisesti,

toteavat, että demokratia on välttämätöntä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja takaamiseksi ja että osallistuminen poliittiseen elämään, hallinto mukaan lukien, on osa kansainvälisillä sopimuksilla ja julistuksilla taattuja ja julistettuja ihmisoikeuksia,

toteavat edelleen, että kestävän demokratian, hyvän hallinnon, vastuun ja avoimuuden käsitteet ovat tulleet keskeisiksi kansallisen ja kansainvälisen kehityksen toimintaohjelmissa,

tunnustavat, että demokraattisten laitosten vahvistaminen kansallisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti vaikuttaa osaltaan ehkäisevään diplomatiaan ja edistää siten paremman maailmanjärjestyksen vakiinnuttamista,

ymmärtävät, että demokraattiset ja vaaleihin liittyvät prosessit edellyttävät jatkuvuutta ja pitkän aikavälin näkökulmaa,

haluavat kehittää ja panna täytäntöön yleismaailmallisia normeja, arvoja ja käytäntöjä,

ovat tietoisia siitä, että pluralismi edellyttää toimijoita sekä kansallisia ja kansainvälisiä järjestöjä, joilla on selkeästi eri tehtävät ja valtuudet, joita toiset eivät voi sisällyttää itselleen,

tiedostavat, että tapaamispaikka kaikkia niitä varten, joita asia koskee, pitäisi yllä ja edistäisi ammattimaisuutta ja järjestelmällistä osaamisen ja valmiuksien kehittämistä, ja katsovat, että tällä alalla tarvitaan täydentävää kansainvälistä instituuttia.

1 artikla

Perustaminen, sijainti ja asema

1. Tämän sopimuksen sopimuspuolet perustavat Kansainvälisen demokratia- ja vaaliapuinstituutin, joka on hallitustenvälinen järjestö ja jota jäljempänä nimitetään instituutiksi.

2. Instituutin päämaja on Tukholmassa, ellei neuvosto päätä sijoittaa uudelleen instituuttia muualle. Instituutti voi tarpeen mukaan perustaa toimistoja muihin paikkoihin tukeakseen työohjelmaansa.

3. Instituutilla on täysi oikeushenkilöllisyys, ja sillä on sellainen toimivalta, joka voi olla tarpeen sen tehtävien suorittamiseksi ja sen tavoitteiden toteuttamiseksi, muun muassa toimivalta

a. hankkia ja luovuttaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta,

b. tehdä sopimuksia ja muuntyyppisiä sitoumuksia,

c. palkata henkilökuntaa ja käyttää tilapäistä henkilökuntaa,

d. panna vireille oikeudenkäynti ja puolustaa oikeudessa,

e. sijoittaa instituutin rahat ja omaisuus ja

f. ryhtyä muihin laillisiin toimiin, jotka ovat tarpeen instituutin tavoitteiden toteuttamiseksi

2 artikla

Tavoitteet ja toimet

1. Instituutin tavoitteena on

a. tukea ja edistää kestävää demokratiaa maailmanlaajuisesti,

b. parantaa ja lujittaa demokraattisia vaaliprosesseja maailmanlaajuisesti,

c. laajentaa monipuoluepluralismia ja demokraattisia prosesseja koskevien normien, sääntöjen ja suuntaviivojen tuntemusta sekä tukea niiden täytäntöönpanoa ja levittämistä,

d. vahvistaa ja tukea kansallista kykyä kehittää täysi valikoima demokraattisia instrumentteja,

e. tarjota tapaamispaikka keskusteluja varten kaikkien niiden välille, joita vaaliprosessit koskevat demokraattisten laitosten luomisen yhteydessä,

f. lisätä tietoa ja tuntemusta demokraattisista vaaliprosesseista, ja

g. edistää avoimuutta ja vastuuta, ammattimaisuutta ja tehokkuutta vaaliprosessissa demokraattisen kehityksen yhteydessä.

2. Saavuttaakseen edellä mainitut tavoitteet instituutti voi ryhtyä seuraavanlaisiin toimiin:

a. vaaliprosesseihin liittyvien verkostojen kehittäminen maailmanlaajuisesti,

b. tietopalvelujen perustaminen ja ylläpitäminen,

c. neuvojen, opastuksen ja tuen antaminen hallituksen ja opposition, poliittisten puolueiden, vaalitoimikuntien, itsenäisen oikeuslaitoksen ja joukkoviestinten tehtävästä sekä muista vaaliprosessiin pluralistisessa demokraattisessa yhteydessä liittyvistä näkökohdista,

d. tutkimuksen sekä tutkimustulosten levittämisen ja soveltamisen rohkaiseminen instituutin vastuualueella,

e. vapaita ja oikeudenmukaisia vaaleja pluralististen demokraattisten järjestelmien yhteydessä koskevien seminaarien, työryhmien ja koulutuksen järjestäminen ja helpottaminen ja

f. tarvittaessa sellaisiin muihin toimiin ryhtyminen, jotka liittyvät vaaleihin ja demokratiaan.

3 artikla

Yhteistyösuhteet

1. Instituutti voi muodostaa yhteistyösuhteita muiden järjestöjen kanssa, mukaan lukien kansainväliset ja hallitustenväliset järjestöt sekä kansalaisjärjestöt, instituutin tavoitteiden edistämiseksi.

2. Instituutti voi myös kutsua sen kanssa samankaltaisiin demokratian rakentamisen tavoitteisiin pyrkiviä järjestöjä strategiseen kumppanuuteen tarkoituksena toimia keskinäisessä yhteistyössä keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.

4 artikla

Jäsenyys

1. Instituutin jäseninä ovat tämän sopimuksen sopimuspuolina olevien valtioiden hallitukset.

2. Päästäkseen jäseniksi valtioiden on

a. sitouduttava 2 artiklassa määrättyihin instituutin tavoitteisiin ja toimiin sekä sitouduttava edistämään näitä tavoitteita ja tukemaan näitä toimia sekä avustamaan instituuttia sen työohjelman toteuttamisessa,

b. osoitettava omaa valtiotaan koskevin esimerkein, että ne ovat sitoutuneet noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja demokraattisen pluralismin perusperiaatteita sekä vahvistamaan demokratiaa,

c. sitouduttava osallistumaan instituutin hallintoon ja rahoitusvastuuseen 5 artiklan mukaisesti.

3. Jos jäsen lakkaa täyttämästä tämän artiklan 2 kappaleen vaatimuksia, sen jäsenyys voidaan keskeyttää. Keskeyttämisestä päättää neuvosto kahden kolmasosan enemmistöllä.

5 artikla

Rahoitus

1. Instituutti hankkii rahavaransa sellaisilla keinoilla kuin hallitusten ja muiden tekemät vapaaehtoiset avustukset ja lahjoitukset, ohjelmien sponsorointi tai projektirahoitus, julkaisut ja muut tulot, korkotulot pääomista, lahjoituksista ja sijoituksista.

2. Jäseniä kannustetaan tukemaan instituuttia vuosittaisilla avustuksilla, ohjelmien sponsoroinnilla, projektirahoituksella ja/tai muilla keinoilla.

3. Jäsenet eivät ole yksin eivätkä yhteisesti vastuussa instituutin veloista, vastattavista tai sitoumuksista.

6 artikla

Toimielimet

Instituutti koostuu neuvostosta, neuvoa-antavasta komiteasta ja sihteeristöstä.

7 artikla

Neuvosto

1. Neuvostossa on jokaisella jäsenellä yksi edustaja.

2. Neuvosto kokoontuu kerran vuodessa yleisistuntoon. Neuvoston ylimääräinen istunto kutsutaan koolle, jos yksi viidesosa neuvoston jäsenistä tekee siitä aloitteen.

3. Neuvosto hyväksyy itse menettelytapasääntönsä.

4. Neuvosto

a. valitsee puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa,

b. nimittää pääsihteerin enintään viiden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia,

c. nimittää instituutin neuvoa-antavan komitean jäsenet,

d. nimittää tilintarkastajat.

5. Neuvosto

a. antaa yleiset ohjeet instituutin työstä,

b. tarkastaa instituutin edistymisen tavoitteidensa saavuttamisessa,

c. hyväksyy vuosittaisen työohjelman ja talousarvion,

d. hyväksyy tarkastetut taseet,

e. hyväksyy uudet jäsenet kahden kolmasosan enemmistöllä,

f. hyväksyy jäsenyyden keskeyttämisen kahden kolmasosan enemmistöllä,

g. antaa tarvittaessa sääntöjä ja suuntaviivoja,

h. perustaa tarvittaessa komiteoita ja/tai työryhmiä ja

i. suorittaa muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen instituutin etujen edistämiseksi ja suojaamiseksi.

6. Neuvosto tekee päätökset periaatteessa yksimielisesti. Jollei yksimielisyyteen päästä yrityksistä huolimatta, puheenjohtaja voi päättää äänestyksen suorittamisesta. Äänestys suoritetaan myös silloin, jos jäsen sitä pyytää. Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, päätös tehdään annettujen äänien yksinkertaisella enemmistöllä. Kukin jäsen on oikeutettu yhteen ääneen, ja jos ääniä on yhtä paljon, puheenjohtajan ääni ratkaisee. Neuvoston kokousten välisenä aikana päätökset voidaan tehdä kirjallista menettelyä noudattaen.

7. Neuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoita.

8. Neuvosto nimittää ohjauskomitean, jossa on neuvoston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa, neuvoa-antavan komitean puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä sen maan edustaja, jossa instituutin päämaja sijaitsee. Pääsihteeri toimii ohjauskomitean jäsenenä tehtävänsä puolesta. Neuvosto voi nimittää ohjauskomiteaan myös muita henkilöitä. Ohjauskomitea valmistelee neuvoston kokoukset ja toimii instituutin etujen edistämiseksi neuvoston kokousten välisenä aikana. Neuvosto voi antaa asioita ohjauskomitean käsiteltäväksi.

8 artikla

Neuvoa-antava komitea

1. Instituuttia avustaa neuvoa-antava komitea, jossa on enintään 15 jäsentä, ja näiden on oltava eri aloja edustavia merkittäviä henkilöitä tai asiantuntijoita. Jäsenet valitaan niiden ammatillisten tai akateemisten saavutusten ja kokemuksen perusteella, joita heillä on instituutin toimien kannalta merkittävillä aloilla, kuten oikeustieteen, vaaliprosessien, politiikan, valtiotieteen, rauhanrakentamisen, konfliktinhallinnan ja kansalaisyhteiskunnan alalla. He toimivat henkilökohtaisessa ominaisuudessaan eivätkä hallitusten tai järjestöjen edustajina. Neuvoa-antavan komitean jäsen nimitetään enintään kolmen vuoden toimikaudeksi ja voidaan nimittää uudelleen.

2. Neuvoa-antavan komitean jäsenet kutsutaan suorittamaan tehtäviä, joilla vahvistetaan instituuttia ja sen tehtävää sekä parannetaan sen työohjelman laatua ja vaikutusta. Heidät voidaan kutsua edustamaan instituuttia ja osallistumaan sen toimiin muilla tavoin. Instituutti voi järjestää neuvoa-antavan komitean kanssa vuosittaisen foorumin ja järjestää kansallisen ja/tai alueellisen tason kokouksia.

3. Neuvoa-antava komitea valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka ovat myös ohjauskomitean jäseniä. Neuvoa-antavan komitean jäseniltä voidaan erityisesti pyytää huomautuksia ja neuvoja jäsenyysasioista sekä pääsihteerin valinnasta.

9 artikla

Pääsihteeri ja sihteeristö

1. Instituutilla on sihteeristö, ja sihteeristöä johtaa pääsihteeri, joka on vastuussa neuvostolle.

2. Pääsihteerin tehtävänä on erityisesti

a. toimia instituutin strategisena johtajana,

b. raportoida instituutin toimien toteuttamisesta kokonaisuutena,

c. edustaa instituuttia ulkoisesti ja kehittää vahvat suhteet jäsenvaltioihin ja muihin tukijoihin.

3. Pääsihteeri nimittää instituutin työohjelman toteuttamiseen tarvittavan henkilökunnan.

10 artikla

Asema, erioikeudet ja vapaudet

Instituutin ja sen toimihenkilöiden asema, erioikeudet ja vapaudet ovat verrattavissa 13 päivänä helmikuuta 1946 tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien erioikeuksia ja vapauksia koskevassa yleissopimuksessa määrättyihin asemaan, erioikeuksiin ja vapauksiin. Instituutin ja sen toimihenkilöiden asema, erioikeudet ja vapaudet isäntämaassa määrätään päämajasopimuksessa. Instituutin ja sen toimihenkilöiden asema, erioikeudet ja vapaudet muissa maissa määrätään erillisissä sopimuksissa, jotka tehdään instituutin ja sen maan välillä, jossa instituutti suorittaa tehtäviään.

11 artikla

Ulkopuoliset tilintarkastajat

Itsenäinen kansainvälinen tilintarkastusyritys tekee vuosittain instituutin toimista tilintarkastuksen kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaisesti.

12 artikla

Tallettaja

1. Pääsihteeri on tämän sopimuksen tallettaja.

2. Pääsihteeri toimittaa kaikille jäsenille kaikki sopimusta koskevat ilmoitukset.

3. Pääsihteeri toimittaa kaikille jäsenille tiedoksi 14 artiklan 2 kappaleen mukaisen muutosten voimaantulopäivän.

13 artikla

Purkaminen

1. Instituutti voidaan purkaa, jos neljän viidesosan enemmistö kaikista jäsenvaltioista päättää, ettei instituuttia enää tarvita tai ettei se enää kykene toimimaan tehokkaasti.

2. Purkamistapauksessa kaikki instituutin varat, jotka jäävät jäljelle sen jälkeen, kun sen lailliset sitoumukset on maksettu, jaetaan laitoksille, joilla on samankaltaiset tavoitteet kuin instituutilla, neuvoston päätöksen mukaisesti.

14 artikla

Muutokset

1. Tätä sopimusta voidaan muuttaa äänestyksessä kaikkien sen sopimuspuolten kahden kolmasosan enemmistöllä. Ehdotus tällaisesta muutoksesta on jaettava vähintään kahdeksan viikkoa etukäteen.

2. Muutokset tulevat voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jolloin kaksi kolmasosaa sopimuspuolista on ilmoittanut tallettajalle, että ne ovat täyttäneet kansallisen lainsäädäntönsä edellyttämät muodollisuudet muutosten suhteen. Sen jälkeen muutokset sitovat kaikkia jäseniä.

15 artikla

Irtisanominen

1. Tämän sopimuksen jokainen sopimuspuoli voi irtisanoutua siitä. Sopimuspuolen, joka haluaa irtisanoutua tästä sopimuksesta, on annettava asiasta kirjallinen ilmoitus tallettajalle kuusi kuukautta ennen virallista irtisanoutumisilmoitustaan, jotta instituutti voi tiedottaa asiasta muille tämän sopimuksen sopimuspuolille ja käynnistää tarvittaessa keskustelut asiasta.

2. Virallinen päätös irtisanoutumisesta tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin asiasta on ilmoitettu tallettajalle.

16 artikla

Voimaantulo

1. Alkuperäinen instituutin perustajajäsenten välinen sopimus oli avoinna allekirjoittamista varten valtioille, jotka osallistuvat Tukholmassa 27 päivänä helmikuuta 1995 pidettyyn perustamiskonferenssiin, ja se tuli voimaan 28 päivänä helmikuuta 1995.

2. Perussäännön 7 artiklaa muutettiin 14 artiklan (tuolloisen 15 artiklan) mukaisesti. Muutos tuli voimaan 17 päivänä heinäkuuta 2003.

17 artikla

Liittyminen

Mikä tahansa valtio voi milloin tahansa ilmoittaa pääsihteerille pyyntönsä saada liittyä tähän sopimukseen. Jos neuvosto hyväksyy pyynnön, sopimus tulee voimaan kyseisen valtion osalta kolmenkymmenen päivän kuluttua sen liittymiskirjan tallettamispäivästä.