11/2007

1 §

2 §

3 §

4 §

5 §

1 artikla

1 Maailman postiliiton Yleissopimusta varten on laadittu seuraavat käsitemääritelmät:

1.1 maailmanlaajuinen postiliikenne: laadukkaiden peruspostipalvelujen pysyvä tarjonta kaikilla jäsenmaan alueilla kaikille asiakkaille ja edulliseen hintaan

1.2 suljettu posti: postilähetyksiä sisältävät merkityt säkit tai muut kuljetusyksiköt lyijyllä tai muulla tavoin sinetöityinä

1.3 kauttakuljetus avopostina: sellaisten lähetysten avoin kuljetus välittävän maan läpi, joiden määrä tai paino ei oikeuta suljetun postin lähettämistä kohdemaahan.

1.4 postilähetys: yleinen käsite, joka viittaa mihin tahansa postiliikenteen kohteeseen (kirjeposti, pakettiposti, osoitukset ja niin edelleen)

1.5 päätemaksut: korvaus, jonka lähettävä postihallinto on velkaa kohdemaan postihallinnolle kustannuksista, joita kohdemaassa aiheutuu kirjepostilähetysten vastaanottamisesta

1.6 kauttakulkumaksut: korvaus palveluista (postihallinnollisista tai muista palveluista tai niiden yhdistelmästä), joita postin välittäjä tarjoaa kauttakulkumaassa maitse, meritse ja/tai ilmateitse

1.7 jakelukorvaus: korvaus, jonka lähettävä postihallinto on velkaa kohdemaan postihallinnolle kustannuksista, joita kohdemaassa aiheutuu pakettien vastaanottamisesta

1.8 kauttakulkumaan maksu: korvaus, joka ollaan velkaa palveluista (postihallinnollisista tai muista palveluista tai niiden yhdistelmästä), joita pakettien välittäjä tarjoaa kauttakulkumaassa maitse, meritse ja/tai ilmateitse

1.9 merimaksu: korvaus, joka ollaan velkaa pakettien merikuljetukseen osallistuvan välittäjän palveluista (postihallinnollisista tai muista palveluista tai niiden yhdistelmästä).

2 artikla

1 Jäsenmaat ilmoittavat Kansainväliselle toimistolle kuuden kuukauden sisällä kongressin päättymisestä sen valtiollisen elimen nimen ja osoitteen, joka on vastuussa postiliikenteen valvonnasta. Kuuden kuukauden sisällä kongressin päättymisestä jäsenmaiden on ilmoitettava Kansainväliselle toimistolle myös niiden operaattoreiden nimet ja osoitteet, jotka on virallisesti nimetty hoitamaan postiliikennettä ja täyttämään Liiton aktien edellyttämät velvoitteet kyseisellä alueella. Kongressien välillä Kansainväliselle toimistolle on mahdollisimman nopeasti ilmoitettava valtiollisten elinten ja virallisesti nimettyjen operaattoreiden muutoksista.

3 artikla

1 Tukeakseen ajatusta yhdestä Liiton sisäisestä postialueesta jäsenmaat varmistavat omilla alueillaan, että kaikilla käyttäjillä tai asiakkailla on oikeus maailmanlaajuiseen postiliikenteeseen, johon kuuluu pysyvästi laadukkaiden ja kohtuuhintaisten peruspostipalvelujen tarjonta.

2 Jäsenmaat soveltavat tätä tavoitetta määrittelemällä kansallisen postilainsäädäntönsä nojalla tai muulla totutulla tavalla, mitä postipalveluja ne tarjoavat ja millaiset ovat vaatimukset laadusta ja kohtuullisista hinnoista väestön tarpeet ja kansalliset olosuhteet huomioon ottaen.

3 Jäsenmaat varmistavat, että yleispalvelun tarjoamisesta vastaavat operaattorit saavuttavat postipalveluille ja laatustandardeille asetetut tavoitteet.

4 Jäsenmaat varmistavat, että maailmanlaajuinen postiliikenne on järjestetty kannattavasti, mikä takaa sen kestävyyden.

4 artikla

1 Kauttakulkuoikeus, jonka periaate esitetään Perussopimuksen ensimmäisessä artiklassa, velvoittaa jokaista postihallintoa aina kuljettamaan jonkin toisen postihallinnon sille luovuttamat suljetun postin sekä avopostina lähetettävät kirjelähetykset turvallisimmalla tavalla niitä nopeimpia teitä, joita se käyttää omia lähetyksiään varten. Tämä periaate koskee myös väärin osoitettuja lähetyksiä.

2 Niillä jäsenmailla, jotka eivät osallistu helposti turmeltuvia biologisia aineita tai radioaktiivisia aineita sisältävien kirjeiden vaihtoon, on oikeus kieltäytyä näiden lähetysten kauttakuljetuksesta avopostina alueensa kautta. Sama koskee kirjepostilähetyksiä, jotka ovat muita kuin kirjeitä, postikortteja ja sokeainlähetyksiä. Edelleen sama koskee painotuotteita, määräajoin ilmestyviä lehtiä, aikakauslehtiä, pikkupaketteja ja M-pusseja, joiden sisältö ei täytä laissa määrättyjä vaatimuksia niiden julkaisemisesta tai kierrättämisestä kauttakulkumaassa.

3 Maitse ja meritse kuljetettavien postipakettien kauttakulkuoikeus on vain niillä mailla, jotka osallistuvat tähän liikenteeseen.

4 Lentopakettien kauttakulkuoikeus taataan liiton koko alueella. Kuitenkin jäsenmaat, jotka eivät harjoita postipakettiliikennettä, eivät ole velvollisia kuljettamaan lentopaketteja pintateitse.

5 Ellei jokin jäsenmaa noudata kauttakulkuoikeutta koskevia määräyksiä, muilla jäsenmailla on oikeus keskeyttää postiliikenne kyseiseen maahan.

5 artikla

1 Jokainen postilähetys kuuluu lähettäjälle niin kauan kuin sitä ei ole luovutettu oikeudenomistajalle, paitsi jos mainittu lähetys on takavarikoitu alkuperä- tai kohdemaan lainsäädännön nojalla ja jos sovelletaan 15.2.1.1 tai 15.3 artiklaa kauttakulkumaan lainsäädännön mukaisesti.

2 Postilähetyksen lähettäjä voi ottaa sen takaisin postista tai muuttaa tai oikaista sen osoitteen. Maksut ja muut ehdot on esitetty Toimitusohjesäännössä.

3 Jäsenmaiden on huolehdittava postilähetysten jälkilähetyksestä, jos vastaanottajan osoite on muuttunut, sekä perille toimittamattomien lähetysten palauttamisesta lähettäjälle. Maksut ja muut ehdot on esitetty Toimitusohjesäännössä.

6 artikla

1 Kansainvälisessä postiliikenteessä ja erityispalveluissa sovellettavat maksut määrää postihallinto Yleissopimuksen ja Toimitusohjesääntöjen periaatteiden mukaisesti. Maksut on periaatteessa suhteutettava näiden palvelujen tarjoamiseen liittyviin kustannuksiin.

2 Lähetysmaan postihallinto määrittää kirje- ja pakettilähetysten kuljetusmaksut. Postimaksuihin on sisällyttävä lähetyksen toimittaminen annettuun osoitteeseen olettaen, että tämä toimituspalvelu on käytössä kyseisessä kohdemaassa.

3 Perittävien maksujen, mukaan luettuna sopimuksissa ohjeellisina mainittujen maksujen, on oltava vähintään saman suuruisia kuin samanlaisista lähetyksistä (luokka, määrä, käsittelyaika jne.) perittävät kotimaan maksut.

4 Postihallinnot saavat ylittää mitkä tahansa sopimuksissa ohjeellisina mainitut maksut:

5 Kohdassa 3 määriteltyjen maksujen vähimmäismäärän ylittävältä osalta voivat postihallinnot kotimaan lainsäädäntönsä nojalla omassa maassaan postitetuille kirjelähetyksille ja postipaketeille myöntää alennuksia. Postihallinnot voivat esimerkiksi myöntää sopimushintoja postin suurasiakkaille.

6 Asiakkailta ei saa periä minkäänlaisia muita maksuja kuin mitä sopimuksissa on määrätty.

7 Postihallinnot saavat pitää perimänsä maksut, ellei sopimuksissa muuta määrätä.

7 artikla

1 Periaate

1.1 Postimaksuttomista eli postimaksusta vapautettua kuljettamista koskevista tapauksista määrätään erityisesti Yleissopimuksessa. Toimitusohjesäännössä voidaan kuitenkin määrätä vapautuksesta postiliikenteeseen liittyvistä etumaksusta sekä kauttakulkumaksuista, päätemaksuista ja jakelukorvauksista sellaisille kirjelähetyksille ja postipaketeille, jotka ovat postihallinnon tai rajoitettujen liittojen lähettämiä. Lisäksi Maailman postiliiton kansainvälisen toimiston rajoitetuille liitoille ja postihallinnoille lähettämiä kirjeposti- ja pakettipostilähetyksiä on pidettävä postitoimeen liittyvinä lähetyksinä, ja ne on vapautettava kaikista postimaksuista. Lähettäjämaan hallinto voi kuitenkin halutessaan periä näistä lähetyksistä lentolisämaksun.

2 Sotavangit ja siviili-internoidut henkilöt

2.1 Lentolisämaksua lukuun ottamatta ovat täysin postimaksuttomia ne kirjelähetykset, postipaketit ja rahalähetykset, jotka on osoitettu sotavangeille tai jotka ovat näiden itsensä lähettämiä joko suoraan tai kirjepostia koskevassa Yleissopimuksen ja Rahaliikennesopimuksen Toimitusohjesäännössä mainittujen toimistojen välityksellä. Yllä olevia määräyksiä sovellettaessa ovat puolueettomaan maahan kerätyt ja internoidut sotilaat rinnastettavissa varsinaisiin sotavankeihin.

2.2 Kohtaa 2.1 sovelletaan myös kirjelähetyksiin, postipaketteihin ja rahalähetyksiin, jotka Genevessä 12 päivänä elokuuta 1949 siviilihenkilöiden sodanaikaisesta suojelusta tehdyn sopimuksen tarkoittamille siviili-internoiduille henkilöille osoitettuina tai heidän lähettäminään saapuvat muista maista joko suoraan tai Yleissopimuksen ja Rahaliikennesopimuksen Toimitusohjesäännössä mainittujen toimistojen välityksellä.

2.3 Yleissopimuksen ja Rahaliikennesopimuksen Toimitusohjesäännössä mainittujen toimistojen ei myöskään tarvitse maksaa postimaksua niistä kohdissa 2.1 ja 2.2 mainittuja henkilöitä koskevista kirjelähetyksistä, postipaketeista eikä rahalähetyksistä, joita nämä toimistot joko suoraan tai välillisesti lähettävät tai vastaanottavat.

2.4 Enintään 5 kg:n painoisia paketteja voidaan lähettää postimaksutta. Niiden pakettien, joiden sisältöä ei voi jakaa sekä niiden pakettien, jotka on osoitettu johonkin leiriin tai sen luottamusmiehille ("hommes de confiance") vangeille jaettavaksi, painoraja korotetaan 10 kg:aan.

2.5 Postihallintojen välisissä tilityksissä ei määrätä maksuosuutta virkapaketeille eikä sotavankien ja siviili-internoitujen paketeille, poikkeuksena lentopaketteihin sovellettavat lentokuljetusmaksut.

3 Sokeainlähetykset

3.1 Sokeainlähetykset ovat täysin maksuttomia lentolisämaksua lukuun ottamatta.

8 artikla

1 Käsite "postimerkki" suojataan nykyisessä Yleissopimuksessa, ja sitä käytetään ainoastaan merkeistä, jotka täyttävät tässä artiklassa ja Toimitusohjesäännössä asetetut ehdot.

2 Postimerkit:

2.1 saa julkaista ainoastaan pätevä ja toimivaltainen taho Maailman postiliiton akteja noudattaen. Merkkien julkaisemiseen sisältyy niiden laskeminen kiertoon.

2.2 ovat osoitus täysivaltaisuudesta ja

2.2.1 todiste postimaksun etumaksusta, mikä vastaa niiden itseisarvoa, kun ne on liitetty postilähetyksiin Maailman postiliiton akteja noudattaen

2.2.2 filateelisina kohteina lisätulon lähde postihallinnoille

2.3 on laskettava liikkeelle postimaksun etumaksuna tai filateelisina kohteina julkaisevan postihallinnon alkuperäalueella.

3 Täysivaltaisuuden osoituksena postimerkit voivat sisältää:

3.1 sen jäsenmaan tai -alueen nimen latinalaisilla kirjaimilla, jonka alainen merkin julkaiseva postihallinto on

3.1.1 vaihtoehtoisesti sen jäsenmaan virallinen symboli, jonka alainen merkin julkaiseva postihallinto on

3.1.2 periaatteellisesti merkin nimellisarvo latinalaisilla kirjaimilla tai arabialaisilla numeroilla

3.1.3 vaihtoehtoisesti sana "Postes" (postimaksu) latinalaisilla tai muilla kirjaimilla.

4 Valtiolliset symbolit, viralliset tarkastusmerkit ja merkeissä esiteltyjen kansainvälisten organisaatioiden logot suojataan teollisoikeuden suojelemista koskevassa Pariisin Yleissopimuksessa tarkoitetulla tavalla.

5 Postimerkkien sisältö ja muoto:

5.1 toteutetaan Maailman postiliiton Perussopimuksen johtolauseen ja Liiton elinten tekemien päätösten hengessä

5.2 liittyvät läheisesti sen maan kulttuuri-identiteettiin, jonka alainen merkin julkaiseva postihallinto on, tai edistävät kulttuurin levittämistä tai rauhan turvaamista

5.3 liittyvät muita kuin syntyperäisiä johtavia henkilöitä tai tapahtumia kuvatessaan läheisesti siihen maahan tai alueeseen, jonka alainen merkin julkaiseva postihallinto on

5.4 eivät ota kantaa poliittisesti tai aiheisiin, jotka voivat loukata jotakuta henkilöä tai maata

5.5 ovat merkittäviä maalle, jonka alainen merkin julkaiseva postihallinto on, tai kyseiselle postihallinnolle.

6 Postimerkit voivat sisältää teollisoikeudellisena aiheena:

6.1 osoituksen postihallinnon oikeudesta kyseisten teollisoikeuksien käyttöön. Tällaisia oikeuksia ovat esimerkiksi:

6.1.1 tekijänoikeudet (copyright) ja copyright-merkki (©), tekijänoikeuksien omistamisen ilmaiseminen ja julkaisuvuoden mainitseminen

6.1.2 sen jäsenmaan alueella rekisteröidyn merkin, jonka alainen postimerkin julkaiseva postihallinto on, lisäämällä rekisteröidyn tavaramerkin symboli (®) merkin jälkeen

6.2 taiteilijan nimen

6.3 painajan nimen

7 postimaksumerkintöjä, postimaksu- tai painokoneen tekemiä leimoja tai muita painamalla tai leimaamalla Maailman postiliiton aktien mukaan tuotettuja postimaksumerkintöjä saa käyttää vain postihallinnon luvalla.

9 artikla

1 Jäsenmaiden tulee ottaa käyttöön proaktiivinen turvallisuusstrategia kaikilla postitoiminnan tasoilla suuren yleisön postipalveluihin tunteman luottamuksen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi koko virkakunnan edun mukaisesti. Tähän strategiaan sisältyy tiedonvaihto jäsenmaiden välisen postin turvallisen kuljetuksen ja kauttakulkukuljetuksen ylläpitämiseksi.

10 artikla

1. Jäsenmaiden tulee ottaa käyttöön proaktiivinen ympäristöstrategia kaikilla postitoiminnan tasoilla ja edistää tietoisuutta ympäristönsuojelusta postiliikenteessä.

11 artikla

1 Postilähetykset

1.1 Jäsenmaat ottavat käyttöön tarvittavat keinot estää, syyttää ja rangaista henkilöitä, jotka todetaan syyllisiksi seuraaviin:

1.1.1 narkoottisten tai psykotrooppisten aineiden tai räjähdysaineiden, helposti syttyvien tai muiden vaarallisten aineiden lisääminen postilähetyksiin, ellei lisäämiseen ole erikseen annettu lupaa Yleissopimuksessa

1.1.2 luonteeltaan pedofiilisen tai lapsipornografisen aineiston lisääminen postilähetyksiin.

2 Postimaksut ja postimaksujen merkintätavat

2.1 Jäsenmaat ottavat käyttöön tarvittavat keinot estää, syyttää ja rangaista rikkomuksista, jotka liittyvät Yleissopimuksessa asetettuihin postimaksujen merkintätapoihin, joita ovat:

2.1.1 postimerkit, jotka ovat tai eivät enää ole julkisessa levityksessä

2.1.2 postimaksuleimat

2.1.3 postimaksu- tai painokoneella tuotetut merkinnät

2.1.4 kansainväliset vastauskupongit.

2.2 Tässä Yleissopimuksessa postimaksumerkintöihin liittyvillä rikkomuksilla viitataan jäljempänä kuvattuihin toimiin, joiden tarkoituksena on saavuttaa laitonta hyötyä itselle tai kolmannelle osapuolelle. Seuraavat toimet ovat rangaistavia:

2.2.1 kaikenlainen ja kaikilla tavoilla toteutettu postimaksumerkinnän väärentäminen tai jäljittely tai mikä tahansa lainvastainen tai laiton toimi, joka liittyy tällä tavoin tuotettujen kohteiden valmistukseen

2.2.2 väärennetyn tai jäljitellyn postimaksumerkinnän kaikenlainen käyttö, kierrätys, markkinointi, jakelu, levitys, kuljetus, näytteille asettaminen, näyttäminen ja julkaiseminen

2.2.3 jo käytetyn postimaksumerkinnän kaikenlainen käyttö tai kierrätys postimaksuna

2.2.4 kaikki yritykset toteuttaa jokin edellä mainituista rikkomuksista.

3 Vastavuoroisuus

3.1 Kohdassa 2 kuvattujen toimien seuraamukset ovat samat riippumatta siitä, ovatko kyseessä koti- vai ulkomaiset postimaksumerkinnät; tämä ehto ei ole minkään laillisen tai tavanmukaisen ehdon tai vastavuoroisuuden alainen.

12 artikla

1 Postihallintojen on huolehdittava kirjelähetysten hyväksymisestä, käsittelystä, kuljettamisesta ja perille toimittamisesta.

2 Kirjelähetyksiä ovat:

2.1 1. luokan ja 2. luokan lähetykset, joiden paino on enintään 2 kg

2.2 kirjeet, postikortit, painotuotteet ja pikkupaketit, joiden paino on enintään 2 kg

2.3 sokeainlähetykset, joiden paino on enintään 7 kg

2.4 erityispussit, jotka sisältävät samalle vastaanottajalle samaan osoitteeseen osoitettuja painotuotteita (sanomalehtiä, aikakausjulkaisuja, kirjoja jne.) ja joita kutsutaan "M-pusseiksi"; niiden enimmäispaino on 30 kg.

3 Kirjelähetykset luokitellaan joko niiden käsittelynopeuden tai sisällön perusteella kirjelähetyksiä koskevan Toimitusohjesäännön mukaisesti.

4 Kohdassa 2 esitettyjä painorajoja korkeampia rajoja voidaan valinnaisesti soveltaa tietyille kirjelähetysryhmille kirjelähetyksiä koskevassa Toimitusohjesäännössä määritellyin ehdoin.

5 Jäsenmaiden on myös huolehdittava enintään 20 kg painavien postipakettien hyväksymisestä, käsittelystä, kuljettamisesta ja perille toimittamisesta joko Yleissopimuksessa määritellyllä tavalla, tai lähtevien pakettien tapauksessa ja kahdenkeskisten sopimusten nojalla millä tahansa muulla, asiakkaan kannalta edullisemmalla tavalla.

6 20 kg korkeammat painorajat koskevat valinnaisesti tiettyjä postipakettiluokkia niitä koskevassa Toimitusohjesäännössä määritellyin ehdoin.

7 Jokainen maa, jonka postihallinto ei kuljeta paketteja, voi antaa Yleissopimuksen määräysten toteuttamisen kuljetusliikkeille. Se voi samalla rajoittaa tämän liikenteen paketeille, jotka lähetetään näiden yritysten liikennöimiltä paikkakunnilta tai jotka sinne osoitetaan.

8 Kohdan 5 määräyksistä huolimatta maiden, jotka ennen tammikuun 1. päivää 2001 eivät olleet mukana postipakettisopimuksessa, ei tarvitse hoitaa postipakettiliikennettä.

13 artikla

1 Jäsenmaiden on tarjottava seuraavat pakolliset lisäpalvelut:

1.1 kirjaamispalvelu lähteville 1. luokan ja lentopostina lähetettäville kirjelähetyksille

1.2 kirjaamispalvelu lähteville 2. luokan ja pintapostina lähetettäville kirjelähetyksille kohteisiin, joissa ei ole 1. luokan postipalvelua tai lentopostipalvelua

1.3 kirjaamispalvelu kaikille saapuville kirjelähetyksille.

2 Kirjaamispalvelun järjestäminen lähteville 2. luokan ja pintapostina lähetettäville kirjelähetyksille kohteisiin, joissa on 1. luokan tai lentopostipalvelu, on vapaaehtoista.

3 Jäsenmaat voivat tarjota seuraavia valinnaisia lisäpalveluja suhteillaan niihin postihallintoihin, jotka ovat suostuneet tarjoamaan palvelun:

3.1 vakuutus kirjepostilähetyksille ja paketeille

3.2 kirjelähetysten kirjaaminen

3.3 postiennakkotoimitus kirjelähetyksille ja paketeille

3.4 pikatoimituspalvelu kirjelähetyksille ja paketeille

3.5 kirjattujen, jakelurekisteröityjen tai vakuutettujen kirjelähetysten toimittaminen vastaanottajalle henkilökohtaisesti

3.6 kirjelähetysten ja pakettien maksuton toimituspalvelu

3.7 helposti särkyvien ja tilaa vievien pakettien kuljetuspalvelu

3.8 yhden lähettäjän ulkomaille lähettämistä lähetyksistä tehtyjen koontilähetysten kuljetuspalvelu.

4 Seuraavissa kolmessa lisäpalvelussa on sekä pakollisia että vapaaehtoisia osia:

4.1 kansainvälinen vastauslähetyspalvelu (IBRS), joka on periaatteessa vapaaehtoinen. Kaikki postihallinnot ovat kuitenkin velvollisia hoitamaan vastauslähetysten "palautuspalvelua".

4.2 kansainväliset vastauskupongit, jotka ovat vaihdettavissa kaikissa jäsenmaissa. Kansainvälisten vastauskuponkien myyminen on kuitenkin vapaaehtoista.

4.3 kirjatun ja jakelurekisteröidyn kirjelähetyksen, postipaketin ja vakuutetun lähetyksen saantitodistus. Kaikkien postihallintojen on sallittava saapuvien lähetysten saantitodistus. Lähtevien lähetysten saantitodistuksen salliminen sen sijaan on vapaaehtoista.

5 Näiden palvelujen kuvaukset ja maksut on esitetty Toimitusohjesäännöissä.

6 Jos seuraavassa luetelluista palveluista peritään kotimaan postiliikenteessä erikoismaksuja, postihallinnoilla on oikeus kerätä samat maksut kansainvälisistä lähetyksistä Toimitusohjesäännöissä mainituilla ehdoilla.

6.1 yli 500 grammaa painavien pikkupakettien jakelu

6.2 viimeisen postitusajan jälkeen postitetut kirjelähetykset

6.3 postitoimipaikkojen tavanomaisen aukioloajan ulkopuolella postitetut lähetykset

6.4 nouto lähettäjän osoitteesta

6.5 kirjelähetyksen takaisin ottaminen postitoimistojen tavanomaisen aukioloajan ulkopuolella

6.6 (postista noudettavaksi tarkoitetut lähetykset (poste restante)

6.7 Yli 500 grammaa painavien kirjelähetysten ja pakettien säilytys

6.8 pakettien jakelu vastauksena saapumisilmoitukseen

6.9 turva ylivoimaisia esteitä vastaan.

14 artikla

1 Postihallinnot voivat sopia keskenään osallistumisesta seuraaviin Toimitusohjesäännöissä kuvattuihin palveluihin.

1.1 elektroninen posti, joka viestien sähköistä siirtoa käyttävää postiliikennettä

1.2 EMS, joka on pikapostipalvelu asiakirjoille ja kauppatavaralle ja on aina, kun mahdollista, nopein fyysisesti toimitettava postipalvelu. Postihallinnot voivat tarjota tätä palvelua standardinmukaisen EMS-Yleissopimuksen tai kahdenvälisen sopimuksen perusteella

1.3 integroitu logistiikka on palvelu, joka vastaa kaikkia asiakkaiden logistisia vaatimuksia ja sisältää tavaroiden tai asiakirjojen fyysistä kuljetusta edeltävät ja seuraavat työvaiheet

1.4 sähköinen postileima on todiste sähköisestä tapahtumasta tietyssä muodossa tiettyyn aikaan vähintään yhden osapuolen toimesta.

2 Postihallinnot voivat keskinäisellä sopimuksella luoda uuden palvelun, jota ei nimenomaisesti ole mainittu liiton sopimuksissa. Kunkin postihallinnon on päätettävä uudesta palvelusta perittävät maksut ottaen huomioon palvelun hoitamisesta aiheutuvat kustannukset.

15 artikla

1 Yleistä

1.1 Lähetyksiä, jotka eivät täytä Yleissopimuksessa ja Toimitusohjesäännöissä mainittuja ehtoja, ei oteta vastaan. Sellaisia lähetyksiä ei oteta vastaan, jotka on lähetetty vilpillisen toimen seurauksena tai kun tarkoituksena on ollut välttää asianmukaisen ja täyden maksun maksaminen.

1.2 Poikkeukset tämän artiklan sisältämiin kieltoihin on kuvattu Toimitusohjesäännöissä.

1.3 Kaikilla postihallinnoilla on mahdollisuus laajentaa tämän artiklan sisältämiä kieltoja, joita voidaan soveltaa käytäntöön heti, kun ne on sisällytetty vastaavaan kokoelmaan.

2 Kiellot kaikissa lähetysluokissa

2.1 Seuraavien esineiden sulkeminen lähetyksiin on kielletty kaikissa lähetysluokissa:

2.1.1 huumeet ja psykotrooppiset aineet

2.1.2 epäsiveelliset tai säädyttömät esitykset

2.1.3 esineet, joiden maahantuonti tai levitys on kohdemaassa kielletty

2.1.4 esineet, jotka luonteensa tai pakkaustapansa vuoksi saattavat aiheuttaa vaaraa virkamiehille tai yleisölle taikka liata tai vahingoittaa toisia esineitä, postilaitteita tai kolmannen osapuolen omaisuutta.

2.1.5 muiden kuin lähettäjän ja vastaanottajan tai näiden kanssa asuvien henkilöiden välillä vaihdettavia ajankohtaisen tai henkilökohtaisen kirjeenvaihdon luonteisia papereita.

3 Räjähtävät, helposti syttyvät tai radioaktiiviset materiaalit sekä muut vaaralliset aineet

3.1 Minkään luokan lähetyksiin ei saa laittaa räjähtäviä, tulenarkoja tai muita vaarallisia aineita tai radioaktiivisia aineita.

3.2 Poikkeuksena sallitaan seuraavat aineet ja materiaalit:

3.2.1 kirjepostilähetyksinä ja postipaketteina lähetettävät 16.1 artiklassa mainitut radioaktiiviset materiaalit

3.2.2 kirjepostilähetyksinä lähetettävät 16.2 artiklassa mainitut biologiset aineet.

4 Elävät eläimet

4.1 Eläviä eläimiä ei saa lähettää missään lähetysluokassa.

4.2 Poikkeuksena sallitaan seuraavien eläinten lähettäminen muissa kuin vakuutetuissa kirjelähetyksissä

4.2.1 mehiläiset, iilimadot ja silkkiäismadot

4.2.2 virallisesti tunnustettujen laitosten keskenään vaihtamat tuhohyönteisten torjuntaan tarkoitetut loiset ja petohyönteiset, jotka on tarkoitettu niiden torjuntaan

4.2.3 Drosophilidae-suvun kärpäset virallisesti tunnustettujen laitosten välillä, kun niitä käytetään biolääketieteelliseen tutkimukseen.

4.3 Poikkeuksena ovat seuraavat kohteet, joiden lähettäminen on sallittua paketissa:

4.3.1 elävät eläimet, joiden kuljettaminen postitse on sallittua kyseisten maiden postisäännösten mukaan.

5 Kirjeenvaihdon lisääminen paketteihin

5.1 Seuraavassa mainittujen esineiden sulkeminen postipakettiin on kielletty.

5.1.1 lähettäjän ja vastaanottajan tai näiden kanssa asuvien henkilöiden välillä vaihdettavia ajankohtaisen tai henkilökohtaisen kirjeenvaihdon luonteiset asiapaperit

5.1.2 muiden kuin lähettäjän ja vastaanottajan tai näiden kanssa asuvien henkilöiden välillä vaihdettava kaikenlainen kirjeenvaihto.

6 Kolikot, setelit ja muut arvoesineet

6.1 On kiellettyä sulkea kolikoita, seteleitä, haltijalle maksettavia arvopapereita, matkashekkejä, platinaa, kultaa tai hopeaa jalostettuna tai jalostamattomana, jalokiviä, koruja tai muita arvoesineitä:

6.1.1 vakuuttamattomiin kirjepostilähetyksiin:

6.1.1.1 kuitenkin, jos sekä lähtö- että osoitemaan lainsäädäntö sallii, näitä esineitä voidaan lähettää suljetussa kirjekuoressa kirjattuina lähetyksinä

6.1.2 vakuuttamattomiin paketteihin, paitsi kun tähän on myönnetty lupa alkuperä- ja kohdemaan kansainvälisessä lainsäädännössä

6.1.3 vakuuttamattomiin paketteihin, jotka vaihdetaan vakuutettuja paketteja hyväksyvien maiden välillä:

6.1.3.1 lisäksi kukin hallinto voi kieltää kultaharkkojen liittämisen vakuutettuun tai vakuuttamattomaan pakettiin, kun se lähtee kyseisen hallinnon alueelta tai saapuu sen alueelle tai joka lähetetään sen alueen kautta siten, että kyseessä on kauttakuljetus avopostina; se voi rajoittaa näiden lähetysten todellista arvoa.

7 Painotuotteet ja sokeainlähetykset

7.1 Painotuotteissa ja sokeainlähetyksissä:

7.1.1 ei saa olla kirjoitettua merkintää tai mitään kirjeenvaihtoa

7.1.2 ei saa olla mitään leimattua tai leimaamatonta postimerkkiä, postimaksuarvoa eikä mitään rahanarvoista paperia, paitsi kun lähetys sisältää kortin, kirjekuoren tai kääreen, johon on painettu lähettäjän tai tämän asiamiehen osoite postitusmaassa tai alkuperäisen lähetyksen kohde, jonka vastauslähetyksen postimaksu on maksettu etukäteen.

8 Väärin vastaanotettujen lähetysten käsittely

8.1 Väärin vastaanotettujen lähetysten käsittelystä määrätään Toimitusohjesäännöissä. Kuitenkin kohdissa 2.1.1, 2.1.2 ja 3.1 mainittuja esineitä sisältäviä lähetyksiä ei missään tapauksessa kuljeteta perille eikä anneta vastaanottajalle eikä myöskään palauteta lähtömaahan. Mikäli kohdissa 2.1.1 ja 3.1 mainittuja kohteita havaitaan matkalla, niitä käsitellään kauttakulkumaan lainsäädännön mukaan.

16 artikla

1 Radioaktiivisia aineita sallitaan kirjepostilähetyksissä ja postipaketeissa niiden postihallintojen kesken, jotka ovat ilmoittaneet ottavansa vastaan näitä lähetyksiä molemminpuolisesti tai yksisuuntaisesti, vain seuraavilla ehdoilla:

1.1 radioaktiiviset aineet on valmisteltava ja pakattava Toimitusohjesääntöjen asianomaisten määräysten mukaisesti

1.2 kirjepostina lähetettäessä niistä on maksettava 1. luokan lähetysten tai kirjelähetysten maksu ja kirjaamismaksu

1.3 kirjepostina tai postipaketteina lähetettävät radioaktiiviset aineet on kuljetettava nopeinta tietä, tavallisesti lentoteitse, vastaavista lisämaksuista.

1.4 radioaktiivisia aineita saavat jättää postin kuljetettavaksi vain asianomaisen luvan saaneet lähettäjät.

2 Biologisia aineita sallitaan kirjepostilähetyksissä seuraavilla ehdoilla:

2.1 Helposti turmeltuvia biologisia aineita, tartunta-aineita ja tartunta-aineiden jäähdyttämiseen käytettävää kiinteää hiilidioksidia (hiilihappojäätä), voidaan vaihtaa postitse vain pätevien virallisesti tunnustettujen laboratorioiden kesken. Näitä vaarallisia aineita voidaan hyväksyä lentorahtina kunkin maan lainsäädännön, voimassa olevien kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) teknisten ohjeiden sekä kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATAN) vaarallisia aineita koskevien sääntöjen mukaisesti.

2.2 Helposti turmeltuvat biologisista aineista ja tartunta-aineista, jotka on pakattu ja päällystetty Toimitusohjesäännön asianomaisten määräysten mukaisesti, on maksettava 1. luokan lähetysten maksu tai kirjelähetysten maksu ja kirjaamismaksu. Näiden lähetysten käsittelystä voidaan periä lisämaksu.

2.3 Helposti turmeltuvien biologisten aineiden ja tartunta-aineiden hyväksyminen on rajoitettu niiden jäsenmaiden välisiin yhteyksiin, joiden postihallinnot ovat ilmoittaneet ottavansa vastaan näitä lähetyksiä molemminpuolisesti tai yksisuuntaisesti.

2.4 Tällaiset aineet tai materiaalit kuljetetaan nopeinta tietä, tavallisesti lentoteitse, vastaavista lentolisämaksuista ja ne on toimitettava perille ennen muita lähetyksiä.

17 artikla

1 Jokaisen postihallinnon on otettava vastaan omalla alueellaan tai minkä tahansa muun postihallinnon alueella postitettuja lähetyksiä koskevia tiedusteluja kuuden kuukauden ajan lähetyksen postittamisen jälkeisestä päivästä. Kuuden kuukauden aika koskee tiedustelun tekijän ja postihallinnon välistä kanssakäyntiä, eikä siihen sisälly kyselyjen välittäminen postihallinnosta toiseen.

1.1 Tiedustelujen vastaanottaminen saapumattomiin tavallisiin kirjelähetyksiin liittyen ei kuitenkaan ole pakollista. Näin ollen postihallinnot, joihin tulee tiedusteluja tavallisen kirjepostin katoamisesta, voivat rajata kyselyt perillesaamattomien lähetysten palveluun.

2 Tiedusteluja on hoidettava Toimitusohjeissa esitetyllä tavalla.

3 Tiedustelut ovat maksuttomia. Kuitenkin, jos tiedustelua pyydetään EMS-lähetyksenä, näistä palveluista aiheutuvat lisämaksut peritään yleensä pyynnön esittäjältä.

18 artikla

1 Lähtö- ja osoitemaan postihallinnoilla on oikeus lainsäädäntönsä mukaan tullitarkastuttaa lähetykset.

2 Tullitarkastuksen alaisista lähetyksistä voidaan periä maksu tullille esittämisestä, jonka ohjeellinen enimmäismäärä ilmoitetaan Toimitusohjesäännöissä. Maksu peritään vain niiden lähetysten tullille esittämisestä ja tullauksesta, joista on peritty tullimaksut tai muut vastaavat maksut.

3 Postihallinnot, joilla on valtuutus tullauksen suorittamiseen asiakkaiden puolesta, ovat oikeutettuja perimään asiakkailta todellisiin kustannuksiin perustuvan tulliselvitysmaksun.

4 Postihallinnoilla on oikeus periä tapauksen mukaan lähetysten lähettäjiltä tai vastaanottajilta tulli- ja kaikki muut mahdolliset maksut.

19 artikla

1 Suljettua kirjepostia voidaan vaihtaa muiden maiden maa-, meri- tai lentokuljetuksia käyttämällä:

1.1 jonkin jäsenmaan postitoimipaikkojen ja Yhdistyneiden kansakuntien käyttöön asetettujen joukko-osastojen päälliköiden välillä

1.2 tällaisten joukko-osastojen päälliköiden välillä

1.3 jonkin jäsenmaan postitoimipaikkojen sekä vieraalla alueella oleskelevien saman maan laivaston, ilmavoimien tai maavoimien joukko-osastojen tai saman maan ulkomaille sijoitettujen sotalaivojen tai sotilaslentokoneiden päälliköiden välillä

1.4 saman maan laivaston, ilmavoimien tai maavoimien joukko-osastojen tai sotalaivojen tai sotilaslentokoneiden päälliköiden välillä.

2 Kohdassa 1 mainittuun postiin suljettujen kirjelähetysten tulee, laivojen tai lentokoneiden vastaanottaessa tai lähettäessä postia, olla osoitettuja yksinomaan joukko-osastojen jäsenille tai laivojen tai lentokoneiden upseereille ja miehistölle tai olla heidän lähettämiään. Tällaisten lähetysten maksut ja kuljetusehdot määrää kotimaisten ohjesääntöjensä mukaan sen maan postihallinto, joka on asettanut käyttöön joukko-osaston tai jolle laivat tai lentokoneet kuuluvat.

3 Ellei erityissopimusta ole, on sen maan postihallinnon, joka on antanut joukko-osaston käyttöön tai jolle sotalaivat tai sotilaslentokoneet kuuluvat, maksettava asianomaisille postihallinnoille kauttakulkumaksut, päätemaksut ja lentokuljetusmaksut.

20 artikla

1 Postihallintojen on laadittava ja julkaistava saapuvia kirjepostilähetyksiä ja paketteja koskevat jakelustandardit ja tavoitteet.

2 Nämä standardit ja tavoitteet, joihin on lisätty tulliselvityksen tavallisesti vaatima aika, eivät saa olla löysempiä kuin ne, joita sovelletaan vastaaville lähetyksille kotimaan postiliikenteessä.

3 Lähetysmaan postihallintojen on myös laadittava ja julkaistava vastaavat standardit 1. luokan ja lentopostina kulkeville kirjelähetyksille sekä paketeille ja 2. luokan/pintapostina kulkeville postipaketeille.

4 Postihallintojen on mitattava palvelun laatustandardien soveltamista

21 artikla

1 Yleistä

1.1 Lukuun ottamatta 22 artiklassa mainittuja tapauksia postihallinnot vastaavat:

1.1.1 kirjattujen lähetysten, tavallisten pakettien ja vakuutettujen lähetysten katoamisesta, anastamisesta tai vahingoittumisesta

1.1.2 jakelurekisteröityjen lähetysten katoamisesta

1.1.3 sellaisen paketin palauttamisesta, jonka perillesaamattomuuden syytä ei ole ilmoitettu.

1.2 Postihallinnot eivät ole vastuussa muista kuin kohdissa 1.1.1 ja 1.1.2 mainituista lähetyksistä.

1.3 Postihallinnot eivät ole vastuussa muista kuin tässä Yleissopimuksessa mainituista tapauksista.

1.4 Kun kirjattujen lähetysten, tavallisten pakettien ja vakuutettujen lähetysten katoaminen, täydellinen anastaminen tai täydellinen vahingoittuminen johtuu ylivoimaisesta esteestä, josta ei makseta vahingonkorvausta, lähettäjällä on oikeus suoritettujen maksujen takaisin saamiseen vakuutusmaksua lukuun ottamatta.

1.5 Maksettavat vahingonkorvaukset eivät saa ylittää summia, jotka on mainittu kirje- ja pakettilähetyksiä koskevissa Toimitusohjesäännöissä.

1.6 Vastuutapauksissa maksettavissa vahingonkorvauksissa ei oteta huomioon mahdollisia välillisiä vahinkoja tai liikevoiton menetyksiä.

1.7 Kaikki postihallintojen vastuuta koskevat ehdot ovat tarkkoja, sitovia ja täydellisiä. Postihallinnot eivät edes vakavien tuottamusten osalta ole korvausvastuussa yli Yleissopimuksessa ja Toimitusohjesäännöissä esitettyjen rajojen.

2 Kirjatut lähetykset

2.1 Kirjatun lähetyksen lähettäjällä on oikeus kirjepostia koskevan Toimitusohjesäännön mukaiseen vahingonkorvaukseen, jos hänen lähetyksensä katoaa tai jos se anastetaan kokonaan tai se vahingoittuu kokonaan. Lähettäjän vaatiessa kirjepostia koskevassa Toimitusohjesäännössä mainittua pienempää korvausta postihallinnot voivat maksaa tämän pienemmän summan, jonka perusteella ne saavat hyvityksen miltä tahansa muulta asianomaiselta hallinnolta.

2.2 Jos kirjattu lähetys anastetaan osittain tai se vahingoittuu osittain, lähettäjällä on oikeus anastuksen tai vahingon todellista arvoa periaatteessa vastaavaan vahingonkorvaukseen.

3 Jakelurekisteröidyt lähetykset

3.1 Jos jakelurekisteröity lähetys katoaa, sen sisältö anastetaan kokonaan tai se vahingoittuu täysin, on lähettäjällä oikeus saada takaisin vain suoritetut maksut.

4 Tavalliset paketit

4.1 Jos paketti katoaa, sen sisältö anastetaan kokonaan tai tuhoutuu täysin, lähettäjällä on oikeus pakettipostia koskevan Toimitusohjesäännön mukaiseen vahingonkorvaukseen. Jos lähettäjä on vaatinut summaa, joka on pienempi kuin pakettilähetyksiä koskevissa Toimitusohjesäännöissä määritetty summa, postihallinto voi maksaa tämän pienemmän summan ja saa sen mukaisen hyvityksen sen miltä tahansa muulta asiaan liittyvältä postihallinnolta.

4.2 Jos paketin sisältö anastetaan osittain tai se vahingoittuu osittain, lähettäjällä on oikeus anastuksen tai vahingon todellista arvoa periaatteessa vastaavaan vahingonkorvaukseen.

4.3 Postihallinnot voivat sopia soveltavansa keskinäisissä yhteyksissään pakettikohtaista, painosta riippumatonta määrää, joka ilmoitetaan pakettipostia koskevassa Toimitusohjesäännössä.

5 Vakuutetut lähetykset

5.1 Jos vakuutettu lähetys katoaa, sen sisältö anastetaan kokonaan tai se vahingoittuu täysin, lähettäjällä on oikeus vahingonkorvaukseen, joka periaatteessa vastaa SDR:inä (Kansainvälisen valuuttarahaston erityisnosto-oikeuksina) ilmoitettua vakuutusarvoa.

5.2 Jos vakuutetun lähetyksen sisältö anastetaan osittain tai se vahingoittuu osittain, lähettäjällä on oikeus anastuksen tai vahingon todellista arvoa periaatteessa vastaavaan vahingonkorvaukseen. Se ei kuinkaan saa missään tapauksessa ylittää SDR:inä ilmoitettua vakuutusarvon määrää. Välillisiä vahinkoja tai saamatta jääneitä voittoja ei oteta huomioon.

6 Kohdissa 4 ja 5 mainituissa tapauksissa vahingonkorvaus lasketaan sen SDR:iksi muunnetun käyvän hinnan mukaan, joka oli samanlaisilla arvoesineillä tai tavaroilla paikkakunnalla silloin, kun lähetys hyväksyttiin kuljetettavaksi. Käyvän hinnan puuttuessa vahingonkorvaus lasketaan samoin perustein arvioitujen esineiden tai tavaroiden tavanomaisen arvon mukaan.

7 Vahingonkorvauksen johtuessa kirjatun lähetyksen, tavallisen paketin tai vakuutetun lähetyksen katoamisesta tai siitä, että sen sisältö on kokonaan anastettu tai vahingoittunut, on lähettäjällä tai tapauksen mukaan vastaanottajalla oikeus lisäksi saada takaisin suoritetut maksut kirjaamis- tai vakuutusmaksua lukuun ottamatta. Sama määräys koskee kirjattuja lähetyksiä, tavallisia paketteja tai vakuutettuja lähetyksiä, joita vastaanottajat niiden huonon kunnon vuoksi ovat kieltäytyneet vastaanottamasta, jos tämä voidaan lukea postitoimen syyksi ja aiheuttaa sille vastuun.

8 Huolimatta kohdissa 2, 4 ja 5 sanotusta vastaanottajalla on oikeus vahingonkorvaukseen vastaanotettuaan anastetun tai vahingoittuneen kirjatun lähetyksen, tavallisen paketin tai vakuutetun lähetyksen.

9 Lähtömaan postihallinto voi halutessaan maksaa lähettäjille kotimaan säännöksissään kirjatuille lähetyksille ja vakuuttamattomille paketeille määräämänsä vahingonkorvaukset edellyttäen, etteivät ne ole kohdassa 2.1 ja 4.1 määrättyjä vahingonkorvauksia pienempiä. Sama koskee osoitemaan postihallintoa maksettaessa vahingonkorvausta vastaanottajille. Kohdassa 2.1 ja 4.1 määrättyjä määriä sovelletaan kuitenkin:

9.1 esitettäessä korvausvaatimusta vastuussa olevalle postihallinnolle tai

9.2 lähettäjän luopuessa oikeuksistaan vastaanottajan hyväksi tai päin vastoin.

10 Tähän artiklaan ei voida kohdistaa mitään postihallinnoille maksettavia vahingonkorvauksia koskevia poikkeuksia, paitsi jos kyseessä on kahdenvälinen sopimus.

22 artikla

1 Postihallinnot eivät ole vastuussa kirjatuista lähetyksistä, jakelurekisteröidyistä lähetyksistä, paketeista eivätkä vakuutetuista lähetyksistä, kun ne on toimitettu omien vastaavanlaisista lähetyksistä annettujen määräysten mukaan. Vastuu kuitenkin säilyy:

1.1 kun anastus tai vahingoittuminen on havaittu joko ennen lähetyksen luovuttamista tai sitä luovutettaessa

1.2 kun, kotimaan säädösten niin salliessa, vastaanottaja tai lähtötoimipaikkaan palauttamisen ollessa kyseessä lähettäjä vastaanottaa anastetun tai vahingoittuneen lähetyksen varaumin

1.3 kun, kotimaan säädösten niin salliessa, vastaanottaja tiedusteltaessa ilmoittaa, ettei hän saanut yksityiseen postilaatikkoon toimitettua kirjattua lähetystä

1.4 kun paketin tai vakuutetun lähetyksen vastaanottaja tai lähtötoimipaikkaan palautettaessa lähettäjä huolimatta asianmukaisesta luovutuksesta ilmoittaa viipymättä hänelle lähetyksen toimittaneelle postihallinnolle huomanneensa anastuksen tai vahingon. Hänen on todistettava, että anastus tai vahinko ei ole tapahtunut luovutuksen jälkeen. Käsite "viipymättä" tulkitaan kunkin maan lain mukaan.

2 Postihallinnot eivät ole vastuussa:

2.1 ylivoimaisen esteen (force majeure) sattuessa, artikla 13.6.9 huomioon ottaen

2.2 kun selvitystä lähetyksistä ei voida tehdä virka-asiakirjojen tuhouduttua ylivoimaisen esteen johdosta eikä vastuuta ole muulla tavoin todistettu

2.3 kun katoamisen, anastuksen tai vahingoittumisen on aiheuttanut lähettäjän virhe tai laiminlyönti tai se johtuu lähetyksen sisällön luonteesta

2.4 kun on kyse lähetyksistä, joiden sisältö kielletään artiklassa 15

2.5 kun lähetykset on otettu haltuun osoitemaan postihallinnon ilmoituksen mukaan maan lainsäädännön nojalla

2.6 kun on kyse lähetyksistä, joiden vakuutusarvo on vilpillisesti ilmoitettu sisällön todellista arvoa suuremmaksi

2.7 kun lähettäjä ei ole tiedustellut lähetystä kuuden kuukauden kuluessa postituspäivää seuraavasta päivästä

2.8 kun on kyse sotavankien ja siviili-internoitujen paketeista

2.9. kun lähettäjää voidaan epäillä vilpillisestä aikeesta, jonka tarkoituksena on korvauksen saaminen.

3 Postihallinnot eivät ota vastatakseen tulliselvitysasiakirjoista, olipa ne laadittu mihin muotoon hyvänsä, eivätkä tulliviranomaisten tullitarkastuksen alaisia lähetyksiä tarkastaessaan tekemistä päätöksistä.

23 artikla

1 Lähetyksen lähettäjä on vastuussa jokaisesta postivirkailijoille ja muille postilähetyksille tai -kalustolle aiheutuneesta vahingosta, joka johtuu kuljetukseen hyväksymättömien esineiden lähettämisestä tai siitä, että hyväksymistä koskevat ehdot on jätetty huomioon ottamatta.

2 Jos kyse on muille postilähetyksille aiheutuneesta vahingosta, lähettäjä on vastuussa kustakin vahingoittuneesta lähetyksestä samassa määrin kuin postihallinnotkin.

3 Lähettäjä on vastuussa silloinkin, kun postiinjättötoimipaikka vastaanottaa tällaisen lähetyksen.

4 Lähettäjä ei kuitenkaan ole vastuussa, jos lähettäjä on noudattanut hyväksymisen ehtoja ja mikäli kyse on postihallintojen tai kuljetusyhtiöiden tekemästä lähetyksen käsittelyvirheestä tai laiminlyönnistä hyväksymisen jälkeen.

24 artikla

1 Edellyttäen oikeutta korvausvaatimuksen esittämiseen vastuulliselle postihallinnolle on joko lähtö- tai osoitemaan postihallinnolla velvollisuus vahingonkorvauksen maksamiseen ja maksujen palauttamiseen.

2 Lähettäjä voi luopua oikeudestaan vahingonkorvaukseen vastaanottajan eduksi. Samoin vastaanottaja voi luopua oikeudestaan lähettäjän eduksi. Lähettäjä tai vastaanottaja voi luovuttaa vahingonkorvauksen kolmannelle osapuolelle, jos maan sisäinen lainsäädäntö sen sallii.

25 artikla

1 Jos vahingonkorvauksen maksamisen jälkeen aikaisemmin kadonneena pidetty kirjattu tai vakuutettu lähetys tai paketti tai osa tämän lähetyksen sisällöstä löydetään, ilmoitetaan lähettäjälle tai tapauksen mukaan vastaanottajalle, että lähetys on hänen saatavanaan kolmen kuukauden ajan maksetun vahingonkorvauksen takaisinmaksua vastaan. Häneltä kysytään samalla, kenelle lähetys luovutetaan. Jos vastaus on kielteinen tai sitä ei määräajassa ole annettu, lähestytään vastaavasti vastaanottajaa tai tapauksen mukaan lähettäjää ja myönnetään kyseiselle henkilölle saman pituinen vastausaika.

2 Jos lähettäjä ja vastaanottaja luopuvat lähetyksestä tai eivät vastaa kappaleessa 1 määritetyn ajan kuluessa, se jää sen postihallinnon tai tarvittaessa niiden postihallintojen omaisuudeksi, jotka ovat vahingon korvanneet.

3 Jos sellainen vakuutettu lähetys löydetään myöhemmin, jonka sisällön arvon huomataan olevan maksetun vahingonkorvauksen määrää pienempi, on lähettäjän tai tapauksen mukaan vastaanottajan maksettava takaisin tämän vahingonkorvauksen määrä lähetyksen takaisin saamiseksi, jolloin hänen on myös kannettava vakuutusarvon vilpillisestä ilmoittamisesta johtuvat seuraukset.

26 artikla

1 Artikloissa 22 ja 25 mainituista ehdoista huolimatta mikä tahansa jäsenmaa, joka varaa itselleen oikeuden olla maksamatta vahingonkorvauksia vastuiden osalta, ei ole oikeutettu vahingonkorvauksiin muilta jäsenmailta, jotka ovat hyväksyneet vastuunsa näiden artiklojen mukaan.

27 artikla

1 Mikään jäsenmaa ei ole velvollinen kuljettamaan eikä jakamaan vastaanottajalle kirjelähetyksiä, joita sen alueella asuvat lähettäjät postittavat tai postituttavat vieraassa maassa hyötyäkseen siellä sovellettavista edullisemmista maksuista.

2 Kohtaa 1 sovelletaan erotuksetta sekä lähettäjän asuinmaassa tuotettuihin ja rajan yli kuljetettuihin kirjelähetyksiin että vieraassa maassa tuotettuihin kirjelähetyksiin.

3 Osoitemaan postihallinto voi periä lähettäjältä tai tämän kieltäytyessä lähtömaan postihallinnolta kotimaan maksut. Jos sekä lähettäjä että lähtömaan postihallinto kieltäytyvät suorittamasta maksuja osoitemaan hallinnon määräämän ajan kuluessa, voi tämä joko palauttaa lähetykset takaisin lähtömaan postihallinnolle ja vaatia korvausta lähettämisestä aiheutuvista kuluista tai käsitellä lähetyksiä kotimaan lainsäädäntönsä mukaisesti.

4 Mikään jäsenmaa ei ole velvollinen kuljettamaan eikä jakamaan vastaanottajille kirjelähetyksiä, joita lähettäjät postittavat tai postituttavat suurina määrinä muussa kuin asuinmaassaan, jos saatavat päätemaksut ovat pienemmät kuin summa, joka olisi saatu, jos lähetys olisi postitettu lähettäjien asuinmaassa. Osoitemaan postihallinto voi periä lähtömaan hallinnolta korvausta aiheutuneista kustannuksista. Korvaus ei saa ylittää seuraavista kahdesta summasta suurempaa: joko 80 prosenttia vastaavien lähetysten kotimaan hinnoista tai 0,14 SDR lähetystä kohti plus 1 SDR kilogrammaa kohti. Jos lähtömaan postihallinto ei suostu maksamaan vaadittuja summia osoitemaan hallinnon määräämän ajan kuluessa, osoitemaan postihallinto voi joko palauttaa lähetykset lähtömaan hallinnolle ja vaatia korvausta palauttamisesta aiheutuvista kuluista tai käsitellä lähetyksiä kotimaan lainsäädäntönsä mukaisesti.

28 artikla

1 Toimitusohjesäännöissä mainittuja tapauksia lukuun ottamatta jokaisella hallinnolla, joka vastaanottaa kirjepostilähetyksiä toiselta hallinnolta, on oikeus periä lähettävältä hallinnolta maksu korvaamaan niitä kuluja, jotka aiheutuvat vastaanotetusta kansainvälisestä postista.

2 Päätemaksujen maksamista koskevien säännösten soveltamista varten postihallinnot luokitellaan tavoitejärjestelmää noudattaviin maihin ja alueisiin sekä maihin ja alueisiin, joilla on oikeus noudattaa siirtymäkauden järjestelmää kongressin päätöksellään C 12/2004 tätä tarkoitusta varten tekemän luettelon mukaisesti. Päätemaksuja koskevissa määräyksissä maita ja alueita kutsutaan molempia maiksi.

3 Tämän Yleissopimuksen päätemaksuja koskevat säännökset ovat siirtymäkauden järjestelyjä. Tarkoituksena on siirtyä maakohtaiseen maksujärjestelmään.

4 Pääsy kotimaan liikenteeseen

4.1 Jokaisen postihallinnon on asetettava muiden hallintojen käytettäväksi kaikki sen kotimaan liikenteessään kotimaisille asiakkailleen tarjoamat hinnat ja ehdot samoin edellytyksin.

4.2 Lähtömaan hallinto voi samoin edellytyksin pyytää tavoitejärjestelmää noudattavan maan hallintoa tarjoamaan sille samoja ehtoja kuin mitä tämä tarjoaa kotimaisille asiakkailleen vastaavanlaisista lähetyksistä.

4.3 Siirtymäkauden järjestelmää noudattavien maiden hallintojen on ilmoitettava, oikeuttavatko ne pääsyn kohdan 4.1 mukaisin ehdoin.

4.3.1 Siirtymäkauden järjestelmää noudattavan maan hallinnon ilmoittaessa, että se oikeuttaa pääsyn kotimaan järjestelmänsä ehdoin, koskee oikeutus kaikkia liiton hallintoja ketään syrjimättä.

4.4 Osoitemaan hallinto ratkaisee, täyttääkö lähtömaan hallinto ne ehdot, jotka oikeuttavat pääsyn kotimaan palveluun osoitemaassa.

5 Joukkolähetyksiä koskevat päätemaksut eivät saa olla korkeampia kuin kaikkein edullisimmat hinnat, joita osoitemaan hallinnot soveltavat kahden- tai monenkeskisten päätemaksusopimusten nojalla. Osoitemaan hallinto ratkaisee, täyttääkö lähtömaan hallinto pääsylle asetetut ehdot.

6 Päätemaksujen on perustuttava palvelun laatutasoon lähtömaassa. Postitoimintaneuvosto voi tämän vuoksi muuttaa artikloissa 29 ja 30 mainittuja maksuja kannustaakseen osallistumista valvontajärjestelmiin ja palkitakseen postihallintoja laatutavoitteiden saavuttamisesta. Postitoimintaneuvosto voi myös asettaa rangaistuksia liian alhaisesta laadusta, mutta se ei saa evätä postihallinnoilta näille artiklojen 29 ja 30 mukaan kuuluvaa vähimmäistuloa.

7 Mikä tahansa hallinto voi luopua kokonaan tai osittain kohdassa 1 edellytetystä korvauksesta.

8 Asianomaiset postihallinnot voivat, kahden- tai monenkeskisin sopimuksin, soveltaa muita maksujärjestelmiä päätemaksutilityksissä.

29 artikla

1 Maksut kirjepostilähetyksistä, joihin kuuluvat joukkolähetykset mutta eivät M-pussit, ovat sidoksissa osoitemaan yhdestä lähetyksestä ja yhdeltä kilogrammalta perittäviin maksuihin ja käsittelykuluihin. Näiden kulujen on oltava suhteessa kotimaan hintoihin. Hinnat lasketaan kirjepostia koskevassa Toimitusohjesäännössä määriteltyjen ehtojen mukaisesti.

2 Yhdestä lähetyksestä ja yhdeltä kilogrammalta perittävät hinnat on laskettava prosentteina 20 grammaa painavan 1. luokan kirjeen hinnasta kotimaan liikenteessä, ja näiden prosenttilukujen on oltava seuraavat:

2.1 vuonna 2006: 62 %

2.2 vuonna 2007: 64 %

2.3 vuonna 2008: 66 %

2.4 vuonna 2009: 68 %.

3 Maksut eivät saa olla korkeampia kuin:

3.1 vuonna 2006: 0,226 SDR lähetykseltä ja 1,768 SDR kilogrammalta

3.2 vuonna 2007: 0,231 SDR lähetykseltä ja 1,812 SDR kilogrammalta

3.3 vuonna 2008: 0,237 SDR lähetykseltä ja 1,858 SDR kilogrammalta

3.4 vuonna 2009: 0,243 SDR lähetykseltä ja 1,904 SDR kilogrammalta.

4 Vuosina 2006–2009 sovellettavat maksut eivät saa olla alempia kuin 0,147 SDR lähetykseltä ja 1,491 SDR kilogrammalta. Mikäli kyseisen maan korotetut päätemaksut eivät muodostu korkeammaksi kuin 100 % 20 grammaa painavan kotimaan 1. luokan kirjeen maksusta, vähimmäismaksut on kohotettava seuraaviksi:

4.1 vuonna 2006: 0,151 SDR lähetykseltä ja 1,536 SDR kilogrammalta

4.2 vuonna 2007: 0,154 SDR lähetykseltä ja 1,566 SDR kilogrammalta

4.3 vuonna 2008: 0,158 SDR lähetykseltä ja 1,598 SDR kilogrammalta

4.4 vuonna 2009: 0,161 SDR lähetykseltä ja 1,630 SDR kilogrammalta.

5 M-pusseihin sovellettava hinta on 0,793 SDR kilogrammalta.

5.1 Alle 5 kilogrammaa painavat M-pussit luokitellaan 5 kilogrammaa painaviksi päätemaksuja määriteltäessä.

6 Osoitemaan hallinnolla on oikeus periä 0,5 SDR:n suuruinen lähetyskohtainen lisämaksu kirjattujen lähetysten perille toimittamisesta ja 1 SDR:n suuruinen lähetyskohtainen lisämaksu vakuutettujen lähetysten perille toimittamisesta.

7 Tavoitejärjestelmää noudattavien maiden välillä sovellettavat määräykset koskevat myös niitä siirtymäkauden järjestelmää noudattavia maita, jotka ilmoittavat haluavansa liittyä tavoitejärjestelmään. Postitoimintaneuvosto voi päättää siirtymätoimista kirjelähetyksiä koskevassa Toimitusohjesäännössä.

8 Tätä artiklaa koskevia varaumia ei voida tehdä, paitsi kahdenvälisen sopimuksen puitteissa.

30 artikla

1 Maksut

1.1 Kirjepostilähetysten maksu M-pusseja lukuun ottamatta on 0,147 SDR lähetykseltä ja 1,491 SDR kilogrammalta.

1.1.1 Jos postiliikenne kokonaisuudessaan on alle 100 tonnia vuodessa, maksun kaksi osaa muunnetaan yhdeksi maksuksi suuruudeltaan 3,727 SDR kilogrammalta käyttäen perustana maailmanlaajuista keskiarvoa, joka on 15,21 postilähetystä kilogrammaa kohden.

1.1.2 Jos postiliikenne on yli 100 tonnia vuodessa, kokonaismaksua 3,727 SDR kilogrammalta sovelletaan, jos ei osoitemaan tai lähettäjämaan postihallinto kumpikaan pyydä maksujen oikaisua perusteena kyseisen postiliikenteen todellinen lähetysten määrä kilogrammaa kohti. Lisäksi mainittua maksua sovelletaan, jos lähetysten todellinen määrä kilogrammaa kohti on välillä 13–17.

1.1.3 Jos joku kyseeseen tulevista hallinnoista pyytää, että käytetään todellista lähetysten määrää kilogrammaa kohti, kyseiselle liikenteelle käytettävä maksu lasketaan kirjepostia koskevassa Toimitusohjesäännössä esitettyä oikaisumenetelmää käyttäen.

1.1.4 Tavoitejärjestelmää noudattava maa ei saa alentaa kohdassa 1.1.2 esitettyä kokonaismaksua siirtymäkauden järjestelmää noudattavan maan osalta, ellei viimeksi mainittu pyydä oikaisua toisen suuntaan.

1.2 M-pusseihin sovellettava hinta on 0,793 SDR kilogrammalta.

1.2.1 Alle 5 kilogrammaa painavat M-pussit luokitellaan 5 kilogrammaa painaviksi päätemaksuja määriteltäessä.

1.3 Kirjatuista lähetyksistä peritään 0,5 SDR:n suuruinen lähetyskohtainen lisämaksu ja vakuutetuista lähetyksistä 1 SDR:n suuruinen lähetyskohtainen lisämaksu.

2 Järjestelmän yhdenmukaistamismenetelmä

2.1 Kun tavoitejärjestelmää noudattava hallinto, joka vastaanottaa postia yli 50 tonnia vuodessa huomaa, että tämä vuosittainen kokonaispaino ylittää kirjepostia koskevan Toimitusohjesäännön ehtojen mukaisesti lasketun kynnyksen, se voi soveltaa ylimenevään osaan artiklan 29 mukaista maksujärjestelmää edellyttäen, että se ei ole soveltanut oikaisumenetelmää.

2.2 Kun siirtymäkauden järjestelmää noudattava hallinto, joka vastaanottaa postia yli 50 tonnia vuodessa toisesta siirtymäkauden järjestelmää noudattavasta maasta huomaa, että tämä vuosittainen kokonaispaino ylittää kirjepostia koskevan Toimitusohjesäännön ehtojen mukaisesti lasketun kynnyksen, se voi soveltaa ylimenevään osaan artiklan 31 mukaista lisämaksua edellyttäen, että se ei ole soveltanut oikaisumenetelmää.

3 Joukkolähetys

3.1 Tavoitejärjestelmää noudattaviin maihin lähetetyistä joukkolähetyksistä perittävä maksu on määritettävä soveltaen artiklassa 29 mainittuja lähetys- ja kilogrammakohtaisia hintoja.

3.2 Siirtymäkauden järjestelmää noudattavat hallinnot voivat vastaanotetuista joukkolähetyksistä pyytää maksuna 0,147 SDR lähetystä ja 1,491 SDR kilogrammaa kohti.

4 Tätä artiklaa koskevia varauumia ei voida tehdä, paitsi kahdenvälisen sopimuksen puitteissa.

31 artikla

1 Kaikkien maiden ja alueiden ECOSOC:in vähiten kehittyneiksi maiksi määrittelemiin maihin M-pusseja ja joukkolähetyksiä lukuun ottamatta maksamia päätemaksuja on korotettava 16,5 % artiklassa 30 määritellystä maksusta 3.727 SDR kilogrammaa kohti, ja korotus on maksettava Palvelutasorahastoon vähiten kehittyneiden maiden palvelutason parantamiseksi. Vähiten kehittyneet maat eivät maksa tätä maksua toisilleen.

2 Maailman postiliiton jäsenmaat ja Liiton piirissä olevat alueet voivat esittää Hallintoneuvostolle perusteltuja pyyntöjä siitä, että näitä maita ja alueita pidettäisiin lisäresurssien tarpeessa olevina. TRAC 1 -ryhmään luokitellut (aiemmin kehitysmaiksi kutsutut) maat voivat anoa Hallintoneuvostolta Palvelutasorahaston varoja samoilla ehdoilla kuin vähiten kehittyneet maat. Lisäksi UNDP:n nettomaksajamaiksi luokittelemat maat voivat anoa Hallintoneuvostolta Palvelutasorahaston varoja samoilla ehdoilla kuin TRAC 1 maat. Tämän artiklan nojalla tehtyjen pyyntöjen hyväksyvät ratkaisut tulevat voimaan Hallintoneuvoston päätöstä seuraavan kalenterivuoden ensimmäisenä päivänä. Hallintoneuvosto käsittelee pyynnön ja tekee tarkkojen kriteerien mukaisesti päätöksen siitä, voidaanko maata Palvelutasorahastoon liittyen pitää vähiten kehittyneisiin maihin tai TRAC 1 -maihin kuuluvana. Hallintoneuvosto tarkistaa ja päivittää Maailman postiliittoon kuuluvien maiden ja Liiton piirissä olevien alueiden luettelon vuosittain.

3 Kongressin teollistuneiksi maiksi luokittelemien maiden ja alueiden M-pusseja ja joukkolähetyksiä lukuun ottamatta YK:n kehitysohjelman (UNDP:n) TRAC 1 -maiksi luokittelemiin maihin ja alueille maksamia päätemaksuja on korotettava 8 % artiklassa 30 määritellystä maksusta 3.727 SDR kilogrammaa kohti, ja korotus on maksettava Palvelutasorahastoon TRAC 1 -maiden palvelutason parantamiseksi.

4 Kongressin teollistuneiksi maiksi luokittelemien maiden ja alueiden M-pusseja ja joukkolähetyksiä lukuun ottamatta saman Kongressin muiksi kuin kohdassa 1 ja 2 mainituiksi kehitysmaiksi luokittelemiin maihin ja alueille maksamia päätemaksuja on korotettava 1 % artiklassa 30 määritellystä maksusta 3.727 SDR kilogrammaa kohti, ja korotus on maksettava Palvelutasorahastoon palvelutason parantamiseksi.

5 TRAC 1 -maat ja alueet voivat pyrkiä parantamaan palvelutasoaan paikallisten tai useiden maisten yhteisten hankkeiden avulla vähiten kehittyneiden maiden ja köyhien maiden hyväksi, joissa kaikki Palvelutasorahaston varoja hankkeisiin antavat osapuolet suoranaisesti hyötyisivät.

6 Alueellisten hankkeiden tulisi erityisesti edistää Maailman postiliiton palvelutason parantamisohjelmia ja kustannuslaskentajärjestelmien käyttöönottoa kehitysmaissa. Postitoimintaneuvosto ottaa viimeistään vuonna 2006 käyttöön menettelyt näiden hankkeiden rahoittamiseksi.

32 artikla

1 Kahden postihallinnon tai saman maan kahden toimipaikan välillä yhden tai useamman muun postihallinnon kuljetuksilla (kolmannen osapuolen palvelut) vaihdetusta suljetusta postista ja avopostina lähetetyistä kauttakulkulähetyksistä on maksettava kauttakulkumaksut. Ne ovat korvausta maa-, meri- ja lentokauttakuljetuksista.

33 artikla

1 Postihallintojen väliseen tilitykseen sovellettavan lentokuljetusten perusmaksun hyväksyy Postitoimintaneuvosto. Sen laskee Kansainvälinen toimisto kirjepostia koskevassa Toimitusohjesäännössä määritellyn kaavan mukaan.

2 Suljetun postin, 1. luokan lähetysten ja lentopostilähetysten ja avopostina kauttakuljetettavien lentopostipakettien kirjelähetysten lentokuljetusmaksun laskeminen samoin kuin asiaankuuluvat tilitysmenetelmät määritellään kirjepostia ja postipaketteja koskevissa Toimitusohjesäännöissä.

3 Koko lentoreitin kuljetusmaksut on:

3.1 suljetun postin osalta lähtömaan postihallinnon maksettava, myös tapauksissa, joissa nämä lähetykset kuljetetaan yhden tai useamman välissä olevan hallinnon kautta.

3.2 1. luokan lähetysten ja avopostina kauttakuljetettavien lentokirjelähetysten osalta, väärin ohjatut mukaan lukien, sen postihallinnon maksettava, joka luovuttaa nämä lähetykset toiselle postihallinnolle.

4 Samoja sääntöjä sovelletaan maa- ja merikauttakuljetusmaksuttomiin lähetyksiin, jos ne kuljetetaan lentoteitse.

5 Jokaisella osoitemaan postihallinnolla, joka lentokuljettaa ulkomaan postia kotimaan liikenteessään, on oikeus saada korvausta kuljetuksen aiheuttamista lisämenoista edellyttäen, että lennettyjen reittien painotettu keskietäisyys ylittää 300 km. Postitoimintaneuvosto voi korvata painotetun keskietäisyyden jollain muulla sopivalla kriteerillä. Ellei maksuttomuudesta ole sovittu, on maksujen oltava yhtenäiset kaikille ulkomailta tuleville lento- ja 1. luokan kirjelähetyksille edelleenlähettämistavasta riippumatta.

6 Kuitenkin, jos osoitemaan postihallinnon perimät päätemaksut perustuvat nimenomaisesti kustannuksiin tai kotimaan hintoihin, ei kotimaan lentokuljetuksesta makseta lisäkorvausta.

7 Painotettua keskietäisyyttä laskettaessa ei osoitemaan hallinto saa sisällyttää laskentaan niiden postien painoa, joiden päätemaksujen laskenta on perustunut erityisesti kustannuksiin tai osoitemaan hallinnon kotimaan hintoihin.

34 artikla

1 Kahden postihallinnon välillä kuljetettavista paketeista peritään saapuvan lähetyksen kotimaan jakelukorvaus, joka lasketaan yhdistämällä Toimitusohjesäännön mukainen perusmaksu pakettia kohti ja perusmaksu kilogrammaa kohti.

1.1 Edellä mainitut perusmaksut huomioon ottaen postihallinnot voivat lisäksi olla oikeutettuja perimään pakettia ja kilogrammaa kohti laskettuja lisämaksuja Toimitusohjesäännön määräysten mukaisesti.

1.2 Kohdissa 1 ja 1.1. mainitut maksut on lähtömaan postihallinnon maksettava, ellei postipaketteja koskeva Toimitusohjesääntö myönnä poikkeuksia tästä periaatteesta.

1.3 Jakelukorvausten on oltava yhdenmukaisia kautta kunkin maan koko alueen.

2 Käytettäessä kahden postihallinnon tai saman maan kahden postitoimipaikan välillä vaihdettuihin paketteihin yhden tai useamman muun postihallinnon maakuljetuksia sovelletaan maakuljetukseen osallistuvien maiden hyväksi Toimitusohjesäännössä määriteltyjä maakuljetuksen kauttakulkumaan maksuja välimatkojen mukaan.

2.1 Avopostina kauttakuljetettavista paketeista välittävät postihallinnot voivat periä Toimitusohjesäännössä määritellyn kertamaksun lähetykseltä.

2.2 Kauttakulkumaan maksut on lähtömaan postihallinnon maksettava, ellei postipaketteja koskeva Toimitusohjesääntö myönnä poikkeuksia tästä periaatteesta.

3 Jokaisella maalla, jonka postihallinto osallistuu pakettien merikuljetukseen, on oikeus periä merimaksut. Nämä maksuosuudet on lähtömaan postihallinnon maksettava, ellei postipaketteja koskeva Toimitusohjesääntö myönnä poikkeuksia tästä periaatteesta.

3.1 Merimaksun osuus jokaiselle merikuljetukselle määritellään pakettipostia koskevassa Toimitusohjesäännössä välimatkojen mukaan.

3.2 Postihallinnoilla on oikeus korottaa enintään 50 % kohdan 3.1 mukaan laskettua merikuljetuksen maksuosuutta. Toisaalta ne voivat alentaa sitä vapaasti.

35 artikla

1 Postitoimintaneuvostolla on oikeus asettaa seuraavat maksut, jotka postihallintojen on maksettava Toimitusohjesäännöissä esitettyjen ehtojen mukaisesti:

1.1 Kauttakulkumaksut kirjelähetysten käsittelystä ja kuljetuksesta yhden tai useamman välittävän maan kautta

1.2 Perusmaksut ja lentokuljetusmaksut postin kuljettamisesta ilmateitse

1.3 Jakelukorvaukset saapuville postipaketeille

1.4 Kauttakulkumaan maksut pakettien käsittelystä ja kuljetuksesta välittävän maan kautta

1.5 Merimaksut pakettien kuljettamisesta meritse.

2 Kaikkien oikaisujen, jotka tehdään käyttäen menettelyä, jolla taataan palveluja hoitaville postihallinnoille tasapuolinen korvaus, on perustuttava luotettaviin ja edustaviin taloudellisiin tietoihin. Kaikki päätetyt muutokset tulevat voimaan Postitoimintaneuvoston päättämänä päivänä.

36 artikla

1 Tullakseen voimaan on läsnä olevien äänivaltaisten äänestävien jäsenmaiden edustajien enemmistön hyväksyttävä kongressin päätettäväksi annetut tätä Yleissopimusta koskevat ehdotukset. Äänestettäessä tulee vähintään puolen kongressissa edustettuina olevista äänivaltaisista jäsenmaista olla läsnä.

2 Tullakseen voimaan on postitoimintaneuvoston äänivaltaisten jäsenten enemmistön hyväksyttävä kirjepostia ja pakettipostia koskevia Toimitusohjesääntöjä koskevat ehdotukset.

3 Tullakseen voimaan on kahden kongressin välillä esitettyjen tätä Yleissopimusta ja sen päättöpöytäkirjaa koskevien ehdotusten saatava:

3.1 kaksi kolmasosaa äänistä, kun ainakin puolet liiton äänivaltaisista jäsenmaista on ottanut osaa äänestykseen, jos on kyse muutoksista

3.2 äänten enemmistö, jos on kyse määräysten tulkitsemisesta.

4 Huolimatta kohdan 3.1 määräyksistä voi jäsenmaa, jonka kansallinen lainsäädäntö ei vielä sovi yhteen ehdotetun muutoksen kanssa, tehdä yhdeksänkymmenen vuorokauden kuluessa saatuaan tiedon ehdotuksesta kirjallisen ilmoituksen kansainvälisen toimiston pääjohtajalle siitä, ettei maa voi hyväksyä muutosta.

37 artikla

1 Mitään Postiliiton tavoitteiden ja tarkoituksen vastaisia varaumia ei sallita.

2 Pääsääntöisesti jäsenmaan, joka on eri mieltä kuin muut jäsenmaat, on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan tyytymään enemmistön mielipiteeseen. Varaumia pitäisi esittää vain, kun se on ehdottoman välttämätöntä, ja ne on asianmukaisesti perusteltava.

3 Nykyisen Yleissopimuksen jotain artiklaa koskevat varaumat on esitettävä kongressille tehtynä ehdotuksena, kirjoitettuna jollain kansainvälisen toimiston työkielistä ja kongressin työjärjestyksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

4 Tullakseen voimaan varaumia koskevat ehdotukset on hyväksyttävä sillä enemmistöllä, jota varauman koskeman artiklan muuttaminen edellyttää.

5 Periaatteessa varaumia on sovellettava vastavuoroisesti ne tehneen jäsenmaan ja muiden jäsenmaiden välillä.

6 Nykyistä Yleissopimusta koskevat varaumat lisätään nykyisen Yleissopimuksen päättöpöytäkirjaan kongressin hyväksymien ehdotusten perusteella.

38 artikla

1 Tämä Yleissopimus tulee voimaan 1. tammikuuta 2006 ja on voimassa seuraavan kongressin sopimusten voimaantuloon asti.

Tämän vakuudeksi ovat jäsenmaiden hallitusten täysivaltaiset edustajat allekirjoittaneet tätä Yleissopimusta yhden alkuperäiskappaleen, jota kansainvälisen toimiston pääjohtaja säilyttää. Maailman postiliiton kansainvälinen toimisto toimittaa jäljennöksen siitä jokaiselle sopimusosapuolelle.

Tehty Bukarestissa, 5. lokakuuta 2004.