65/2005

1 §

2 §

3 §

4 §

1 artikla Maksuasiamiesten pidättämä lähdevero

Tämän sopimuksen 8 artiklassa määritellyistä korkotuloista, jotka Turks- ja Caicossaarten alueelle sijoittautunut maksuasiamies maksaa tämän sopimuksen 5 artiklassa tarkoitetuille, Suomessa asuville tosiasiallisille edunsaajille, pidätetään lähdevero maksetun koron määrästä tämän sopimuksen 14 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden ajan tämän sopimuksen 15 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen ottaen kuitenkin huomioon tämän sopimuksen 3 artiklan määräykset. Veron suuruus on 15 prosenttia siirtymäkauden kolmen ensimmäisen vuoden aikana, kolmen seuraavan vuoden aikana 20 prosenttia ja tämän jälkeen 35 prosenttia.

2 artikla Maksuasiamiesten ilmoittamat tiedot

1) Kun Suomeen sijoittautunut maksuasiamies maksaa tämän sopimuksen 8 artiklassa määriteltyjä korkotuloja tämän sopimuksen 5 artiklassa määritellyille tosiasiallisille edunsaajille, joiden asuinpaikka on Turks- ja Caicossaarilla tai siellä, missä tämän sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännökset soveltuvat, maksuasiamiehen on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle

a) tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys ja asuinpaikka tämän sopimuksen 6 artiklan mukaisesti määritettynä;

b) maksuasiamiehen nimi ja osoite;

c) tosiasiallisen edunsaajan tilinumero tai sen puuttuessa korkoon oikeuttavan velkasitoumuksen tunnistetiedot;

d) tiedot tämän sopimuksen 4 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetusta koronmaksusta. Kukin sopimuspuoli voi kuitenkin rajoittaa maksuasiamiehen ilmoittamien koronmaksuja koskevien vähimmäistietojen sisällön verovuoden aikana tosiasialliselle edunsaajalle maksetun koron tai tulojen kokonaismäärään ja myynnin, takaisinoston tai lunastuksen tuoton kokonaismäärään.

ja Suomen on noudatettava tämän artiklan 2 kohdan määräyksiä.

2) Suomen toimivaltaisen viranomaisen on kuuden kuukauden kuluessa verovuoden päättymisestä toimitettava automaattisesti Turks- ja Caicossaarten toimivaltaiselle viranomaiselle tämän artiklan 1 kohdan a―d alakohdassa tarkoitetut tiedot kaikista kyseisenä vuonna maksetuista koroista.

3 artiklaPoikkeukset erityisestä lähdeverojärjestelmästä

1) Edellä 1 artiklan mukaisesti erityistä lähdeveroa perivän Turks- ja Caicossaarten on noudatettava jompaakumpaa tai molempia seuraavista kahdesta menettelystä sen varmistamiseksi, että tosiasiallisella edunsaajalla on mahdollisuus pyytää, ettei erityistä lähdeveroa peritä:

a) menettely, jossa tämän sopimuksen 5 artiklassa määritelty tosiasiallinen edunsaaja välttyy tämän sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun veron pidätykseltä, jos se valtuuttaa nimenomaisesti maksuasiamiehensä ilmoittamaan maksetut korot sen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, johon maksuasiamies on sijoittautunut. Valtuutuksen on katettava kaikki kyseisen maksuasiamiehen tosiasialliselle edunsaajalle maksamat korot;

b) menettely, jolla varmistetaan, että erityistä lähdeveroa ei peritä, kun tosiasiallinen edunsaaja esittää maksuasiamiehelleen sen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen, jossa hänen verotuksellinen asuinpaikkansa on, edunsaajan nimelle tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti laatiman todistuksen.

2) Tosiasiallisen edunsaajan pyynnöstä sen sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen, jossa hänen verotuksellinen asuinpaikkansa on, antaa todistuksen, josta käyvät ilmi seuraavat tiedot:

i) tosiasiallisen edunsaajan nimi, osoite ja verotunnistenumero tai sellaisen puuttuessa syntymäaika ja -paikka,

ii) maksuasiamiehen nimi ja osoite;

iii) tosiasiallisen edunsaajan tilinumero tai sellaisen puuttuessa velkasitoumuksen tunnistetiedot.

Todistus on voimassa enintään kolme vuotta. Todistus on annettava jokaiselle sitä pyytävälle tosiasialliselle edunsaajalle kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

3) Jos tämän artiklan 1 kohdan a alakohtaa sovelletaan, Turks- ja Caicossaarten, johon maksuasiamies on sijoittautunut, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tämän sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot tosiasiallisen edunsaajan asuinpaikan, Suomen, toimivaltaiselle viranomaiselle. Tiedot on ilmoitettava ilman erillistä pyyntöä ja vähintään kerran vuodessa kuuden kuukauden kuluessa sopimuspuolen lainsäädännössä vahvistetun verovuoden päättymisestä kaikkien kyseisen vuoden aikana maksettujen korkojen osalta.

4 artikla Kannettavan erityisveron perusta

1) Turks- ja Caicossaarten alueelle sijoittautunut maksuasiamies pidättää lähdeveron tämän sopimuksen 1 artiklan mukaisesti seuraavasti:

a) mikäli koron maksu on tapahtunut tämän sopimuksen 8 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti: maksetun tai tilille kirjatun koron koko määrästä;

b) mikäli koron maksu on tapahtunut tämän sopimuksen 8 artiklan 1 kohdan b tai d alakohdan mukaisesti: joko kyseisen kohdan b tai d alakohdassa tarkoitettujen korkojen tai tulojen määrästä tai perimällä tulojen saajan maksettava, vaikutuksiltaan vastaava vero myynnin, takaisinoston tai lunastuksen koko tuotosta maksuasiamiehen toimivaltaiselle viranomaiselle todistaman mukaan;

c) mikäli koron maksu on tapahtunut tämän sopimuksen 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti: kyseisessä alakohdassa tarkoitettujen korkojen määrästä;

d) mikäli koron maksu on tapahtunut tämän sopimuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti: kullekin tämän sopimuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön tämän sopimuksen 5 artiklan 1 kohdassa asetetut ehdot täyttävälle osakkaalle kuuluvien korkojen määrästä;

e) kun Turks- ja Caicossaaret käyttää tämän sopimuksen 8 artiklan 5 kohdassa säädettyä mahdollisuutta: vuotuistetun koron määrästä.

2) Tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa sovellettaessa pidätettävää erityistä lähdeveroa pienennetään suhteessa siihen aikaan, jonka velkasitoumus on ollut tosiasiallisella edunsaajalla. Jos maksuasiamies ei kykene määrittämään tätä hallussapitoaikaa käytettävissä olevien tietojen perusteella, se kohtelee tosiasiallista edunsaajaa ikään kuin tällä olisi ollut velkasitoumus sitoumuksen koko olemassaolon ajan, ellei edunsaaja esitä näyttöä hankintapäivästä.

3) Se, että Turks- ja Caicossaaret pidättää lähdeveron, ei estä toista sopimuspuolta, jossa tosiasiallisen edunsaajan verotuksellinen asuinpaikka on, verottamasta tuloa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

4) Turks- ja Caicossaaret voi siirtymäkauden kuluessa säätää, että tämän sopimuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle toisen sopimuspuolen alueelle sijoittautuneelle yhteisölle korkoa maksavaa tai sen hyväksi korkojen maksusta huolehtivaa taloudellista toimijaa pidetään yhteisön lukuun toimivana maksuasiamiehenä, joka perii korosta erityisen lähdeveron, ellei yhteisö ole nimenomaisesti hyväksynyt, että sen nimi ja osoite sekä korkojen, jotka on sille maksettu tai joiden maksamisesta sen hyväksi on huolehdittu, kokonaismäärä ilmoitetaan tämän sopimuksen 7 artiklan 2 kohdan viimeisen alakohdan mukaisesti.

5 artiklaTosiasiallisen edunsaajan määritelmä

1) Tässä sopimuksessa "tosiasiallisella edunsaajalla" tarkoitetaan jokaista luonnollista henkilöä, jolle tai jonka hyväksi maksetaan korkoja, ellei henkilö osoita, että korkoja ei maksettu hänelle tai hänen hyväkseen hänen oman etunsa vuoksi. Luonnollinen henkilö ei ole tosiasiallinen edunsaaja, jos hän

a) toimii tämän sopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna maksuasiamiehenä;

b) toimii oikeushenkilön, elinkeinoverotuksen yleisten säännösten mukaisesti tuloveronalaisen yhteisön, neuvoston direktiivin 85/611/ETY mukaisesti toimiluvan saaneen yhteissijoitusyrityksen tai Turks- ja Caicossaarten alueelle sijoittautuneen vastaavan yhteissijoitusyrityksen tai tämän sopimuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön lukuun, ja jos hän viimeksi mainitussa tapauksessa ilmoittaa kyseisen yhteisön nimen ja osoitteen koron maksavalle taloudelliselle toimijalle, joka puolestaan ilmoittaa tiedot sen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, johon hän on sijoittautunut, tai

c) toimii toisen luonnollisen henkilön eli tosiasiallisen edunsaajan lukuun ja ilmoittaa tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyden maksuasiamiehelle.

2) Jos maksuasiamiehellä on hallussaan tietoja, joiden perusteella on syytä olettaa, että luonnollinen henkilö, jolle tai jonka hyväksi korkoja maksetaan, ei ehkä ole tosiasiallinen edunsaaja, ja jos tämän artiklan a tai b alakohtaa ei sovelleta, sen on ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyden selvittämiseksi. Mikäli maksuasiamies ei kykene määrittämään tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyyttä, sen on pidettävä kyseistä luonnollista henkilöä tosiasiallisena edunsaajana.

6 artiklaTosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys ja asuinpaikka

1) Jokaisen sopimuspuolen on omalla alueellaan otettava käyttöön tarvittavat menettelyt, joiden avulla maksuasiamiehen on mahdollista määrittää tosiasialliset edunsaajat ja heidän asuinpaikkansa tämän sopimuksen soveltamista varten, sekä varmistettava sen soveltaminen. Näiden menettelyjen on täytettävä 2 ja 3 kohdassa määritellyt vähimmäisvaatimukset.

2) Maksuasiamiehen on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys noudattaen vähimmäisvaatimuksia, jotka vaihtelevat seuraavasti sen mukaan milloin maksuasiamiehen ja korkojen saajan välinen sopimussuhde on syntynyt:

a) ennen tammikuun 1 päivää 2004 syntyneissä sopimussuhteissa maksuasiamiehen on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys, johon sisältyy tämän nimi ja osoite, niiden tietojen mukaan, jotka sillä on hallussaan erityisesti sen sijoittautumismaassa voimassa olevien säädösten ja Suomen osalta rahoitusjärjestelmän rahanpesutarkoituksiin käyttämisen estämisestä 10 päivänä kesäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/308/ETY tai Turks- ja Caicossaarten osalta Turks- ja Caicossaarten lakien ja asetusten vastaavien säännösten perusteella,

b) tammikuun 1 päivänä 2004 tai sen jälkeen syntyneissä sopimussuhteissa tai toteutuneissa liiketoimissa, jos sopimussuhdetta ei ole, maksuasiamiehen on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan henkilöllisyys, johon sisältyy nimi, osoite ja verotuksellisen asuinpaikan jäsenvaltion mahdollisesti antama verotunnistenumero. Nämä tiedot olisi määritettävä tosiasiallisen edunsaajan esittämän passin tai virallisen henkilökortin perusteella. Jos passissa tai virallisessa henkilökortissa ei ole osoitetta, se määritetään tosiasiallisen edunsaajan esittämän todistusvoimaisen asiakirjan perusteella. Jos tosiasiallisen edunsaajan esittämässä passissa, virallisessa henkilökortissa tai muussa todistusvoimaisessa asiakirjassa, esimerkiksi mahdollisessa verotuksellista asuinpaikkaa koskevassa todistuksessa, ei ole verotunnistenumeroa, henkilöllisyys täydennetään mainitsemalla passin tai virallisen henkilökortin perusteella määritetty syntymäaika ja -paikka.

3) Maksuasiamiehen on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan asuinpaikka noudattaen vähimmäisvaatimuksia, jotka vaihtelevat sen mukaan, milloin maksuasiamiehen ja korkojen saajan välinen sopimussuhde on syntynyt. Asuinpaikan katsotaan olevan siinä maassa, jossa tosiasiallisella edunsaajalla on vakituinen asuinpaikkansa, tämän rajoittamatta seuraavaa:

a) ennen tammikuun 1 päivää 2004 syntyneissä sopimussuhteissa maksuasiamiehen on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan asuinpaikka niiden tietojen mukaan, jotka sillä on hallussaan erityisesti sen sijoittautumismaassa voimassa olevien säädösten ja Suomen osalta direktiivin 91/308/ETY rahoitusjärjestelmän rahanpesutarkoituksiin käyttämisen estämisestä tai Turks- ja Caicossaarten osalta Turks- ja Caicossaarten lakien ja asetusten vastaavien säännösten perusteella,

b) tammikuun 1 päivänä 2004 tai sen jälkeen syntyneissä sopimussuhteissa tai toteutuneissa liiketoimissa, jos sopimussuhdetta ei ole, maksuasiamiesten on määritettävä tosiasiallisen edunsaajan asuinpaikka tämän esittämässä passissa tai virallisessa henkilökortissa mainitun osoitteen perusteella tai tarvittaessa tosiasiallisen edunsaajan esittämän muun todistusvoimaisen asiakirjan perusteella seuraavan menettelyn mukaisesti: jos jäsenvaltion myöntämän passin tai virallisen henkilökortin esittävä luonnollinen henkilö ilmoittaa asuvansa kolmannessa maassa, hänen asuinpaikkansa määritetään sen kolmannen maan, jonka luonnollinen henkilö ilmoittaa asuinpaikakseen, toimivaltaisen viranomaisen antamalla verotuksellista asuinpaikkaa koskevalla todistuksella. Jos tällaista todistusta ei esitetä, asuinpaikan katsotaan sijaitsevan siinä jäsenvaltiossa, joka on myöntänyt passin tai muun virallisen henkilöasiakirjan.

7 artiklaMaksuasiamiehen määritelmä

1) Tässä sopimuksessa "maksuasiamiehellä" tarkoitetaan kaikkia taloudellisia toimijoita, jotka maksavat korkoa tosiasialliselle edunsaajalle tai huolehtivat korkojen maksamisesta tämän välittömäksi hyväksi, olipa toimija koron perustana olevan velkasitoumuksen antaja tai toimija, jonka tehtäväksi tämä velallinen tai tosiasiallinen edunsaaja on antanut koron maksun tai sen maksamisesta huolehtimisen.

2) Sopimuspuolen alueelle sijoittautunut yhteisö, jolle korkoa maksetaan tai jolle koron maksamisesta huolehditaan tosiasiallisen edunsaajan hyväksi, katsotaan myös maksuasiamieheksi maksettaessa tällainen maksu tai siitä huolehdittaessa. Tätä säännöstä ei sovelleta, jos taloudellisella toimijalla on syytä uskoa yhteisön esittämien virallisten todistusvoimaisten seikkojen perusteella, että:

a) kyseessä on oikeushenkilö, tämän artiklan 5 kohdassa mainittuja oikeushenkilöitä lukuun ottamatta, tai

b) yhteisön tuloa verotetaan elinkeinoverotuksen yleisten säännösten mukaisesti tai

c) yhteisö on neuvoston direktiivin 85/611/ETY mukaisesti toimiluvan saanut yhteissijoitusyritys tai Turks- ja Caicossaarten alueelle sijoittautunut vastaava yhteissijoitusyritys.

Tämän kohdan nojalla maksuasiamieheksi katsottavalle toisen sopimuspuolen alueelle sijoittautuneelle yhteisölle korkoa maksavan tai korkojen maksamisesta huolehtivan taloudellisen toimijan on ilmoitettava yhteisön nimi ja osoite sekä yhteisölle maksettujen tai varmistettujen korkojen yhteismäärä sen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, johon taloudellinen toimija on sijoittautunut, joka välittää tiedot sen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, johon yhteisö on sijoittautunut.

3) Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteisö voi kuitenkin halutessaan tulla kohdelluksi tätä sopimusta sovellettaessa 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna yhteissijoitusyrityksenä tai 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna vastaavana yrityksenä. Sen sopimuspuolen, johon yhteisö on sijoittautunut, on annettava tämän vaihtoehdon käyttämisestä todistus, joka yhteisön on toimitettava taloudelliselle toimijalle. Sopimuspuolen on vahvistettava tämän vaihtoehdon käyttämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt alueelleen sijoittautuneiden yhteisöjen osalta.

4) Kun taloudellinen toimija ja tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteisö ovat sijoittautuneet samaan sopimuspuoleen, kyseisen sopimuspuolen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että yhteisö noudattaa maksuasiamiehenä toimiessaan tämän sopimuksen säännöksiä.

5) Tämän artiklan 2 kohdan a alakohtaa ei sovelleta seuraaviin oikeushenkilöihin

a) Suomessa: avoin yhtiö (Ay) ja kommandiittiyhtiö (Ky) / öppet bolag ja kommanditbolag

b) Ruotsissa: handelsbolag (HB) ja kommanditbolag (KB).

8 artiklaKoronmaksujen määritelmä

1) Tässä sopimuksessa "koronmaksulla" tarkoitetaan:

a) kaikenlaisiin velkasitoumuksiin liittyviä maksettuja tai tilille kirjattuja korkoja riippumatta siitä, onko niiden vakuutena kiinnitys ja liittyykö niihin oikeus osuuteen velallisen voitosta, ja erityisesti valtioiden liikkeeseen laskemien arvopapereiden ja joukkovelkakirjojen tuottoa mukaan luettuina niihin liittyvät emissiovoitot ja palkkiot, kuitenkin pois lukien yksityishenkilöiden liiketoimintaan kuulumattomien lainojen korot. Maksun viivästymisestä maksettavia sakkomaksuja ei pidetä korkoina;

b) edellä a alakohdassa tarkoitettujen velkasitoumusten myynnin, takaisinoston tai lunastuksen yhteydessä kertyneitä tai pääomitettuja korkoja;

c) koronmaksuista kertyviä tuloja, joita jakavat joko suoraan tai tämän sopimuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön välityksellä

i. neuvoston direktiivin 85/611/ETY mukaisesti toimiluvan saaneet yhteissijoitusyritykset,

ii. Turks- ja Caicossaarten alueelle sijoittautuneet vastaavat yhteissijoitusyritykset,

iii. tämän sopimuksen 7 artiklan 3 kohdassa mainitun vaihtoehdon piirissä olevat yhteisöt,

iv. sellaisen alueen ulkopuolelle, johon sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta sen 299 artiklan nojalla, sekä Turks- ja Caicossaarten ulkopuolelle sijoittautuneet yhteissijoitusyritykset.

d) seuraavassa mainittujen yritysten tai yhteisöjen osakkeiden tai osuuksien myynnin, takaisinoston tai lunastuksen yhteydessä realisoituneita tuloja, jos kyseiset yritykset tai yhteisöt sijoittavat suoraan tai muiden seuraavassa mainittujen yhteissijoitusyritysten tai yhteisöjen välityksellä yli 40 prosenttia varoistaan a alakohdassa tarkoitettuihin velkasitoumuksiin:

i. neuvoston direktiivin 85/611/ETY mukaisesti toimiluvan saaneet yhteissijoitusyritykset,

ii. Turks- ja Caicossaarten alueelle sijoittautuneet vastaavat yhteissijoitusyritykset,

iii. tämän sopimuksen 7 artiklan 3 kohdassa mainitun vaihtoehdon piirissä olevat yhteisöt,

iv. sellaisen alueen ulkopuolelle, johon sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta sen 299 artiklan nojalla, sekä Turcs- ja Caicossaarten ulkopuolelle sijoittautuneet yhteissijoitusyritykset.

Sopimuspuolet voivat kuitenkin ottaa tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa mainitut tulot koron määritelmään ainoastaan siinä määrin kuin kyseiset tulot vastaavat tuloja, jotka on joko suoraan tai välillisesti saatu tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesta koronmaksusta.

2) Kun maksuasiamiehellä ei tämän artiklan 1 kohdan c ja d alakohdan osalta ole tietoa siitä, mikä osa tuloista kertyy koronmaksuista, tulot katsotaan kokonaisuudessaan koroiksi.

3) Kun maksuasiamiehellä ei tämän artiklan 1 kohdan d alakohdan osalta ole tietoa siitä, kuinka suuri prosenttiosuus varoista on sijoitettu velkasitoumuksiin tai kyseisessä alakohdassa määriteltyihin osakkeisiin tai osuuksiin, prosenttiosuuden katsotaan olevan yli 40 prosenttia. Jos maksuasiamies ei pysty määrittämään tosiasiallisen edunsaajan saaman tulon määrää, tulon katsotaan vastaavan osakkeiden tai osuuksien myynnistä, takaisinostosta tai lunastuksesta kertynyttä tuottoa.

4) Kun tämän artiklan 1 kohdassa määritelty korko maksetaan tämän sopimuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle yhteisölle tai kirjataan sen tilille, se katsotaan kyseisen yhteisön suorittamaksi koronmaksuksi, ellei kyseinen yhteisö kuulu tämän sopimuksen 7 artiklan 3 kohdassa säädetyn vaihtoehdon piiriin.

5) Tämän artiklan 1 kohdan b ja d alakohdan osalta sopimuspuolella on mahdollisuus vaatia sen alueelle sijoittautuneita maksuasiamiehiä vuotuistamaan korot tietylle ajanjaksolle, joka ei saa olla pitempi kuin yksi vuosi, ja kohdella tällaisia vuotuistettuja korkoja direktiivissä tarkoitettuna koronmaksuna, vaikka kyseisenä ajanjaksona ei olisikaan toteutettu myynti-, takaisinosto- tai lunastustapahtumia.

6) Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa säädetään, sopimuspuolella on mahdollisuus jättää koronmaksun määritelmän ulkopuolelle kyseisissä alakohdissa mainitut, sen alueelle sijoittautuneilta yrityksiltä tai yhteisöiltä saadut tulot siinä tapauksessa, että asianomaiset yritykset tai yhteisöt eivät ole sijoittaneet yli 15:tä prosenttia varoistaan tämän artiklan kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin velkasitoumuksiin. Vastaavasti, poiketen siitä, mitä tämän artiklan 4 kohdassa säädetään, sopimuspuolella on mahdollisuus jättää tämän artiklan 1 kohdassa esitetyn koronmaksun määritelmän ulkopuolelle sellaisten tämän sopimuksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen tileille maksetut tai hyvitetyt korot, jotka eivät kuulu 7 artiklan 3 kohdassa säädetyn vaihtoehdon piiriin ja jotka ovat sijoittautuneet sen alueelle, siinä tapauksessa, että asianomaiset yhteisöt eivät ole sijoittaneet yli 15:tä prosenttia varoistaan tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin velkasitoumuksiin.

Sopimuspuolen päätös käyttää tätä mahdollisuutta sitoo myös toista sopimuspuolta.

7) Tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja 3 kohdassa mainittu prosenttiosuus on 1 päivästä tammikuuta 2011 lähtien 25 prosenttia.

8) Tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja 6 kohdassa mainitut prosenttirajat määritetään rahaston säännöissä tai asianomaisen yrityksen tai yhteisön yhtiöjärjestyksessä vahvistetun sijoitusohjelman perusteella tai sellaisten puuttuessa asianomaisen yrityksen tai yhteisön varojen todellisen koostumuksen perusteella.

9 artiklaErityisestä lähdeverosta saatavien tulojen jako

1) Turks- ja Caicossaarten on pidettävä itsellään 25 prosenttia tämän sopimuksen mukaisesti perittävästä erityisestä lähdeverosta saatavista tuloista ja siirrettävä jäljellä olevat 75 prosenttia toiselle sopimuspuolelle.

2) Tämän sopimuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti erityistä lähdeveroa perivän Turks- ja Caicossaarten on pidettävä 25 prosenttia näistä verotuloista itsellään ja siirrettävä 75 prosenttia Suomelle samassa suhteessa kuin tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritetuissa siirroissa.

3) Kunkin vuoden osalta varat siirretään yhdessä erässä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua Turks- ja Caicossaarten lainsäädännössä vahvistetun verovuoden päättymisestä.

4) Erityistä lähdeveroa perivän Turks- ja Caicossaarten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet verotulojen jakojärjestelmän asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi.

10 artiklaKaksinkertaisen verotuksen estäminen

1) Tosiasiallisen edunsaajan verotuksellisen asuinpaikan sopimuspuolen on huolehdittava tässä sopimuksessa tarkoitetun erityisen lähdeveron perimisestä Turks- ja Caicossaarilla mahdollisesti aiheutuvan kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta seuraavien säännösten mukaisesti:

i. Jos Turks- ja Caicossaaret on pidättänyt tosiasiallisen edunsaajan saamista korkotuloista erityisen lähdeveron toisen sopimuspuolen on myönnettävä hänelle kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti pidätetyn veron suuruinen verohyvitys. Silloin kun perityn veron määrä on suurempi kuin Suomen kansallisen lainsäädännön mukaisesti maksettavan veron määrä, Suomi palauttaa erotuksen tosiasialliselle edunsaajalle.

ii. Jos tosiasialliselle edunsaajalle maksetuista koroista on tämän sopimuksen 4 artiklassa tarkoitetun lähdeveron lisäksi peritty muun tyyppisiä lähdeveroja, ja jos hänen verotuksellisen asuinpaikkansa sopimuspuoli myöntää tällaisista lähdeveroista veronhyvitystä kansallisen lainsäädäntönsä tai kaksinkertaista verotusta koskevien verosopimusten perusteella, on tällainen muu lähdevero on hyvitettävä ennen tämän artiklan i alakohdassa säädetyn menettelyn soveltamista.

2) Sopimuspuoli, jossa tosiasiallisen edunsaajan verotuksellinen asuinpaikka on, voi käyttää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun veronhyvitysjärjestelmän asemesta tämän sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun erityisen lähdeveron palauttamista.

11 artiklaSiirtokelpoisia velkakirjalainoja koskevat siirtymäsäännökset

1) Tämän sopimuksen 14 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden ajan ja viimeistään 31 päivään joulukuuta 2010 saakka kotimaisia ja kansainvälisiä obligaatioita ja muita siirtokelpoisia velkakirjalainoja, jotka on ensimmäistä kertaa laskettu liikkeeseen ennen 1 päivää maaliskuuta 2001 tai joiden alkuperäisen tarjousesitteen neuvoston direktiivissä 80/390/ETY tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset tai kolmannen maan vastaavat viranomaiset ovat hyväksyneet ennen kyseistä päivämäärää, ei katsota tämän sopimuksen 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuiksi velkasitoumuksiksi edellyttäen, että kyseisten siirtokelpoisten velkakirjalainojen uusia liikkeeseenlaskuja ei toteuteta 1 päivänä maaliskuuta 2002 tai sen jälkeen. Jos siirtymäkausi kuitenkin jatkuu vielä 31 päivän joulukuuta 2010 jälkeen, tämän artiklan säännöksiä saadaan soveltaa edelleen vain sellaisiin siirtokelpoisiin velkakirjalainoihin nähden,

a) joissa on gross–up- ja etuaikaista lunastusta koskevat lausekkeet, ja

b) joiden osalta maksuasiamies on sijoittautunut erityistä lähdeveroa soveltavaan sopimuspuoleen ja maksuasiamies maksaa korkoa toisessa sopimuspuolessa asuvalle tosiasialliselle edunsaajalle tai huolehtii korkojen maksamisesta tämän välittömäksi hyväksi.

Jos edellä mainittuja valtion tai julkisena viranomaisena toimivan tai kansainvälisessä sopimuksessa tunnustetun tämän sopimuksen liitteessä määritellyn yhteisön liikkeeseen laskemia siirtokelpoisia velkakirjalainoja lasketaan uudelleen liikkeeseen 1 päivänä maaliskuuta 2002 tai sen jälkeen, koko liikkeeseenlasku, sekä alkuperäinen että mahdollinen myöhempi, katsotaan tämän sopimuksen 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi velkasitoumuksen liikkeeseenlaskuksi.

Jos muu kuin toisessa alakohdassa tarkoitettu liikkeeseenlaskija laskee uudelleen liikkeeseen edellä mainittuja siirtokelpoisia velkakirjalainoja 1 päivänä maaliskuuta 2002 tai sen jälkeen, tällainen uusi liikkeeseenlasku katsotaan tämän sopimuksen 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi velkasitoumuksen liikkeeseenlaskuksi.

2) Mikään tässä artiklassa säädetystä ei estä sopimuspuolia verottamasta 1 kohdassa tarkoitetuista siirtokelpoisista velkakirjalainoista saatavia tuloja kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

12 artiklaYhteisymmärrysmenettely

Jos tämän sopimuksen täytäntöönpanosta tai tulkinnasta syntyy ongelmia tai epäilyksiä sopimuspuolten välillä, ne pyrkivät ratkaisemaan asian yhteisymmärryksessä.

13 artiklaLuottamuksellisuus

1) Kaikkia sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen toimittamia ja vastaanottamia tietoja pidetään luottamuksellisina. Luottamuksellisuuden periaate on erittäin tärkeä tämän sopimuksen asianmukaisen voimaanpanemisen ja pysyvyyden kannalta.

2) Sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle toimitettuja tietoja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin välittömään verotukseen ilman toisen sopimuspuolen kirjallista suostumusta.

3) Toimitetut tiedot luovutetaan ainoastaan välitöntä verotusta käsitteleville henkilöille tai viranomaisille, ja niitä saavat käyttää ainoastaan tällaiset henkilöt tai viranomaiset tällaisiin tarkoituksiin tai valvontatarkoituksiin, mukaan luettuna mahdollisen valituksen ratkaiseminen. Näihin tarkoituksiin tietoja voidaan luovuttaa julkisissa tuomioistuinkäsittelyissä tai tuomioistuinmenettelyissä.

4) Jos sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen katsoo, että tiedoista, jotka se on saanut toisen sopimuspuolen toimivaltaiselta viranomaiselta, olisi todennäköisesti hyötyä jonkin toisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, se voi toimittaa ne viimeksi mainitulle viranomaiselle tiedot toimittaneen toimivaltaisen viranomaisen suostumuksella.

14 artiklaSiirtymäkausi

Direktiivin 10 artiklan 2 kohdassa määritellyn siirtymäkauden päätyttyä Turks- ja Caicossaarten on lopetettava tässä sopimuksessa määrätyn erityisen lähdeveron ja verotulojen jaon soveltaminen ja sovellettava toisen sopimuspuolen osalta automaattista tietojenvaihtoa koskevia säännöksiä direktiivin II luvussa säädetyllä tavalla. Jos Turks- ja Caicossaaret päättää siirtymäkauden aikana soveltaa automaattista tietojenvaihtoa koskevia säännöksiä direktiivin II luvussa säädetyllä tavalla, se ei saa enää soveltaa tämän sopimuksen 9 artiklassa määrättyä erityisestä lähdeverosta saatavien tulojen jakoa.

15 artiklaVoimaantulo

1) Tämä sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun viimeinen asianomaisista hallituksista on ilmoittanut toiselle sopimuspuolelle kirjallisesti täyttäneensä valtiosääntönsä edellyttämät muodollisuudet, ja sopimuksen määräykset tulevat voimaan päivänä, josta lähtien direktiiviä sovelletaan direktiivin 17 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

2) Välittömän verotuksen puuttuessa Turks- ja Caicossaarilta tämän sopimuksen 2 artiklaa ei sovelleta Suomessa.

16 artiklaIrtisanominen

1) Sopimus on voimassa siihen asti, kun jompikumpi sopimuspuoli irtisanoo sen.

2) Kumpi tahansa sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen antamalla toiselle sopimuspuolelle kirjallisen irtisanomisilmoituksen, jossa esitetään ilmoituksen antamiseen johtaneet syyt. Tällöin sopimuksen voimassaolo päättyy kahdentoista kuukauden kuluttua ilmoituksen antamisesta.

17 artiklaSopimuksen soveltaminen ja soveltamisen keskeytys

1) Tämän sopimuksen soveltaminen edellyttää, että Euroopan unionin kaikki jäsenvaltiot, Amerikan Yhdysvallat, Sveitsi, Andorra, Liechtenstein, Monaco ja San Marino sekä asiaankuuluvat Euroopan yhteisön jäsenvaltioista riippuvaiset tai niihin assosioituneet alueet hyväksyvät direktiivissä tai tässä sopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden mukaiset tai niitä vastaavat toimenpiteet ja panevat ne täytäntöön samaan aikaan.

2) Tämän sopimuksen 12 artiklassa määrättyä yhteisymmärrysmenettelyä rajoittamatta kumpi tahansa sopimuspuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen tai sen osien soveltamisen välittömästi ilmoittamalla siitä ja ilmoituksen antamiseen johtaneista syistä toiselle sopimuspuolelle, jos direktiivin tai sen osien soveltaminen keskeytetään joko tilapäisesti tai pysyvästi Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisesti tai jos jokin jäsenvaltio keskeyttää oman täytäntöönpanolainsäädäntönsä soveltamisen. Sopimuksen soveltamista on jatkettava heti, kun sopimuksen keskeyttämiseen johtaneet syyt eivät enää päde.

3) Tämän sopimuksen 12 artiklassa määrättyä yhteisymmärrysmenettelyä rajoittamatta kumpi tahansa sopimuspuoli voi keskeyttää tämän sopimuksen tai sen osien soveltamisen välittömästi ilmoittamalla siitä ja ilmoituksen antamiseen johtaneista syistä toiselle sopimuspuolelle, jos jokin 1 kohdassa tarkoitetuista kolmansista maista tai alueista lopettaa kyseisessä kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden soveltamisen. Soveltamisen keskeytys tulee voimaan aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua ilmoituksesta. Sopimuksen soveltamista on jatkettava heti, kun toimenpiteet on otettu uudelleen käyttöön kyseessä olevassa kolmannessa maassa tai kyseessä olevalla alueella.

11 artiklan määräykset eivät rajoita kansainvälisiä velvoitteita, joihin sopimuspuolet ovat edellä mainittujen kansainvälisten yhteisöjen osalta kenties sitoutuneet.

KOLMANSISSA MAISSA SIJAITSEVAT YHTEISÖT:

Seuraavat vaatimukset täyttävät yhteisöt:

1. Yhteisön katsotaan selvästi olevan julkisyhteisö kansallisten perusteiden mukaisesti.

2. Tällainen julkisyhteisö on voittoa tuottamaton yhteisö, joka maan hallituksen tosiasiallisessa valvonnassa hallinnoi ja rahoittaa erilaisia toimintoja tuottaen pääasiassa yhteisön hyväksi tarkoitettuja ei-kaupallisia tavaroita ja palveluja.

N:o 65

3. Tällainen julkisyhteisö laskee liikkeeseen säännöllisesti huomattavia velkakirjalainoja.

4. Asianomainen valtio kykenee takaamaan, että kyseinen julkisyhteisö ei lunasta lainaa etuaikaisesti gross-up-lausekkeen yhteydessä.