27/2005

Genevessä 21 päivänä toukokuuta 2003 tehty tupakoinnin torjuntaa koskeva Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 29 päivänä syyskuuta 2004 ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 21 päivänä joulukuuta 2004 ja jota koskeva ratifioimisasiakirja on talletettu Yhdistyneitten kansakuntien pääsihteerin huostaan 24 päivänä tammikuuta 2005, tulee Suomen osalta kansainvälisesti voimaan 24 päivänä huhtikuuta 2005 niin kuin siitä on sovittu.

Tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 21 päivänä joulukuuta 2004 annettu, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymä laki (1207/2004) tulee voimaan 24 päivänä huhtikuuta 2005.

Puitesopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä huhtikuuta 2005.

1 artiklaSopimuksessa käytetyt termit

Tässä sopimuksessa

(a) "laiton kauppa" tarkoittaa laissa kiellettyä tuotantoon, kuljetukseen, vastaanottoon, hallussapitoon, jakeluun, myyntiin tai ostoon liittyvää toimintaa tai niiden helpottamiseksi tarkoitettua toimintaa;

(b) "alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö" tarkoittaa järjestöä, joka koostuu useista itsenäisistä valtioista ja jolle jäsenvaltiot ovat siirtäneet eri asioihin liittyvää toimivaltaa tehdä kyseisiä asioita koskevia, jäsenvaltioita sitovia päätöksiä. ²

(c) "tupakan mainonta ja myynninedistäminen" tarkoittaa kaupallisia tiedotteita, suosituksia tai toimia, joiden päämääränä, seurauksena tai todennäköisenä seurauksena on tupakkatuotteen tai tupakan käytön suora tai epäsuora edistäminen;

(d) "tupakoinnin torjuntaa koskeva toiminta" tarkoittaa erilaisia tarjonnan, kysynnän ja haittojen vähentämiseen tähtääviä strategioita, jotka pyrkivät kohentamaan väestön terveyttä vähentämällä tupakkatuotteiden kulutusta ja tupakansavulle altistumista tai lopettamalla ne;

(e) "tupakkateollisuus" tarkoittaa tupakanvalmistajia ja tupakkatuotteiden tukkumyyjiä ja maahantuojia;

(f) "tupakkatuotteet" tarkoittaa kokonaan tai osaksi tupakanlehdistä poltettaviksi, imeskeltäviksi, pureskeltaviksi tai nuuskattaviksi valmistettuja tuotteita;

(g) "tupakkasponsorointi" tarkoittaa kaikenlaista tapahtuman, toiminnan tai yksilön tukemista, jonka tavoitteena, seurauksena tai todennäköisenä seurauksena on tupakkatuotteen tai tupakankäytön suora tai epäsuora edistäminen.

2 artiklaSuhde muihin sopimuksiin ja laillisiin asiakirjoihin

1. Jotta ihmisten terveyttä voitaisiin suojella paremmin, sopimuksen sopimuspuolia kannustetaan ryhtymään myös tämän yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen ulkopuolisiin toimenpiteisiin, ja sopimuspuolet saavat vapaasti asettaa vaatimuksia, jotka ovat tiukempia kuin tässä yleissopimuksessa ja sen lisäpöytäkirjoissa esitetyt vaatimukset ja samalla yhdenmukaisia niiden kanssa ja kansainvälisten lakien mukaisia.

2. Yleissopimuksen määräyksistä ja lisäpöytäkirjoista huolimatta sopimuspuolilla on oikeus solmia kahden- tai monenvälisiä sopimuksia, alueelliset ja alueiden sisäiset sopimukset mukaan luettuina, jotka liittyvät tähän yleissopimukseen ja sen lisäpöytäkirjoihin tai täydentävät niitä, edellyttäen, että kyseiset sopimukset ovat yhdenmukaisia sopimuspuolille tästä yleissopimuksesta ja sen lisäpöytäkirjoista aiheutuvien velvoitteiden kanssa. Sopimuspuolien on ilmoitettava kyseisistä sopimuksista sopimuspuolikokoukselle sihteeristön kautta.

3 artiklaTavoite

Tämän sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen tavoitteena on suojella nykyisiä ja tulevia sukupolvia tupakan kulutuksen ja tupakansavulle altistumisen tuhoisista seurauksista terveydelle, yhteiskunnalle, ympäristölle ja taloudelle ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi laatia puitteet sopimuspuolien tupakoinnin torjuntaa koskeville kansallisille, alueellisille ja kansainvälisille toimenpiteille, joiden tarkoituksena on vähentää jatkuvasti ja olennaisesti tupakan käytön ja ympäristön tupakansavulle altistumisen yleisyyttä.

4 artiklaPerusperiaatteet

Tämän sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen tavoitteen saavuttamiseksi ja niiden määräysten toimeenpanemiseksi sopimuspuolien on noudatettava muun muassa seuraavia perusperiaatteita:

1. Kaikkia ihmisiä on valistettava tupakan kulutuksen ja ympäristön tupakansavulle altistumisen terveyshaitoista, riippuvuusvaikutuksesta ja hengenvaarallisuudesta, ja asianmukaisella hallintotasolla on pohdittava tehokkaita lainsäädäntö-, täytäntöönpano- ja hallintotoimenpiteitä tai muunlaisia toimenpiteitä, joilla ihmisiä suojellaan ympäristön tupakansavulle altistumiselta.

2. Kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten kattavien, monialaisten toimenpiteiden ja koordinoidun toiminnan kehittäminen ja tukeminen vaatii vankkaa poliittista sitoutumista, ja niissä on otettava huomioon:

(a) että niiden avulla on tarpeen suojella kaikkia ihmisiä ympäristön tupakansavulle altistumiselta;

(b) että niiden avulla torjutaan kaikenlaisten tupakkatuotteiden käytön aloittamista, edistetään ja tuetaan tupakan käytön lopettamista ja vähennetään tupakkatuotteiden kaikkinaista kulutusta;

(c) että niiden avulla on tarpeen edistää alkuperäisasukkaiden ja heidän yhteisöjensä osallistumista näiden omien tarpeiden ja näkökulmien kannalta yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti sopivien tupakanvastaisten ohjelmien laatimiseen, toteuttamiseen ja arviointiin; sekä

(d) että niiden avulla tupakoinnin vastaisten strategioiden laatimisessa otetaan huomioon sukupuolikohtaiset riskit.

3. Yksi tämän yleissopimuksen tärkeä osa on kansainvälinen yhteistyö ja erityisesti teknologian, tietämyksen ja taloudellisen avun siirto ja siihen liittyvän asiantuntemuksen tarjoaminen tehokkaiden tupakoinnin vastaisten ohjelmien luomiseksi ja toteuttamiseksi siten, että niissä otetaan huomioon alueen kulttuuri sekä sosiaaliset, taloudelliset, poliittiset ja oikeudelliset tekijät.

4. Kattavat monialaiset toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään kaikkien tupakkatuotteiden käyttöä kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla, ovat olennaisia, sillä terveydenhuollon periaatteiden mukaisesti ne torjuvat tupakankulutuksen ja ympäristön tupakansavulle altistumisen aiheuttamaa sairastumista, ennenaikaista vammautumista ja kuolleisuutta.

5. Korvausvastuiden määrittely sopimuspuolien omalla lainkäyttöalueella on tärkeä osa kattavaa tupakoinnin vastaista toimintaa.

6. Sopimuspuolien on tunnustettava teknisen ja taloudellisen avun suuri merkitys niiden tupakanviljelijöiden ja tupakkatyöläisten taloudellisen siirtymävaiheen tukemisessa, joiden toimeentuloon kehitysmaa- ja siirtymätaloussopimuspuolien tupakoinnin vastaisilla ohjelmilla on vakava vaikutus, ja avun merkitys on otettava huomioon kansallisesti laadittavissa kestävän kehityksen strategioissa.

7. Kansalaisyhteiskunnan osallistumisella on keskeinen osa sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen tavoitteen saavuttamisessa.

5 artiklaYleiset velvoitteet

1. Jokaisen sopimuspuolen on laadittava, toteutettava, ajoittain päivitettävä ja tarkistettava kattavia, monialaisia, kansallisia tupakoinnin vastaisia strategioita, suunnitelmia ja ohjelmia tämän yleissopimuksen ja allekirjoittamiensa lisäpöytäkirjojen mukaisesti.

2. Tätä päämäärää varten sopimuspuolen on mahdollisuuksiensa mukaan:

(a) perustettava ja rahoitettava kansallinen tupakoinninvastainen koordinointimekanismi tai kansallisia tupakoinninvastaisia tietokeskuksia tai vahvistettava niitä;

(b) sekä hyväksyttävä ja toteutettava tehokkaita lainsäädäntö-, täytäntöönpano- ja hallintotoimenpiteitä ja/tai muunlaisia toimenpiteitä ja tarvittaessa toimittava yhteistyössä muiden sopimuspuolien kanssa, jotta sopimuspuolet voivat laatia asianmukaisia toimintalinjoja tupakan kulutuksen, nikotiiniriippuvuuden ja ympäristön tupakansavulle altistumisen torjumiseksi ja vähentämiseksi.

3. Sopimuspuolien on toimittava tupakoinninvastaisen terveydenhuoltopolitiikan laatimisessa ja toteuttamisessa siten, että tätä politiikkaa suojellaan tupakkateollisuuden kaupallisten ja muiden etujen tavoittelulta kansallisten lakien mukaisesti.

4. Sopimuspuolet toimivat yhteistyössä laatiessaan toimenpiteistä, menettelytavoista ja suuntaviivoista esityksiä sopimuksen ja allekirjoittamiensa lisäpöytäkirjojen toimeenpanoa varten.

5. Sopimuspuolet toimivat tarvittaessa yhteistyössä toimivaltaisten kansainvälisten ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen ja muiden elinten kanssa sopimuksen ja allekirjoittamiensa lisäpöytäkirjojen tavoitteiden saavuttamiseksi.

6. Sopimuspuolet pyrkivät käytettävissään olevien keinojen ja voimavarojen puitteissa hankkimaan yhteistyössä taloudellisia voimavaroja sopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa varten kahden- ja monenvälisten rahoitusmekanismien avulla.

6 artiklaTupakan kysynnän vähentämiseen tähtäävät hinnoittelu- ja verotustoimenpiteet

1. Sopimuspuolet tunnustavat, että hinnoittelu- ja verotustoimenpiteet ovat tehokas ja tärkeä keino eri väestönosien ja erityisesti nuorison tupakan kulutuksen vähentämiseksi.

2. Vaikka sopimuspuolilla on suvereeni oikeus määrätä omasta veropolitiikastaan jokaisen sopimuspuolen pitäisi ottaa huomioon kansalliset tupakanvastaiset terveystavoitteensa ja tarvittaessa panna täytäntöön tai ylläpitää esimerkiksi seuraavanlaisia toimenpiteitä:

(a) tupakkatuotteita koskevan veropolitiikan ja tarvittaessa hintapolitiikan toteuttaminen tupakan kulutuksen vähentämiseen tähtäävien terveystavoitteiden saavuttamiseksi; ja

(b) tarvittaessa ulkomaanmatkailijoiden harjoittama verottomien ja tullivapaiden tupakkatuotteiden myynnin ja/tai maahantuonnin kieltäminen tai rajoittaminen.

3. Sopimuspuolien on 21 artiklan mukaisesti ilmoitettava tupakkatuotteiden veroprosentit ja tupakan kulutuksen kehityssuunnat sopimuspuolikokoukselle esitettävissä määräaikaisraporteissaan.

7 artiklaMuut kuin hinnoitteluun liittyvät tupakan kysyntää vähentävät toimenpiteet

Sopimuspuolet tunnustavat, että kattavat, muut kuin hinnoitteluun liittyvät toimenpiteet ovat tehokas ja tärkeä keino vähentää tupakan kulutusta. Kaikkien sopimuspuolien on hyväksyttävä ja toteuttava tehokkaita lainsäädäntö-, täytäntöönpano- ja hallintotoimenpiteitä tai muunlaisia toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä sopimuspuolien 8-13 artiklojen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi, ja tarvittaessa toimittava niiden toteuttamiseksi yhteistyössä suoraan toistensa kanssa tai toimivaltaisten kansainvälisten elinten kautta. Sopimuspuolikokouksen on esitettävä asianmukaisia suuntaviivoja kyseisten artiklojen määräysten toteuttamiseksi.

8 artiklaYmpäristön tupakansavulle altistumiselta suojeleminen

1. Sopimuspuolet tunnustavat tieteellisten tutkimustulosten osoittavan kiistattomasti, että ympäristön tupakansavulle altistuminen aiheuttaa kuolemaa, sairauksia ja vammautumista.

2. Jokaisen sopimuspuolen on kansallisilla lainkäyttöalueillaan hyväksyttävä ja toimeenpantava kansallisessa lainsäädännössä määritellyllä tavalla sekä edistettävä niitä aktiivisesti muilla lainkäyttötasoilla sellaisten tehokkaiden lainsäädäntö-, täytäntöönpano- ja hallintotoimenpiteiden ja/tai muunlaisten toimenpiteiden hyväksymistä tai toteuttamista, jotka suojelevat ympäristön tupakansavulle altistumiselta sisätiloissa sijaitsevilla työpaikoilla, julkisissa liikennevälineissä, julkisissa sisätiloissa ja tarpeen mukaan muilla julkisilla paikoilla, sekä edistettävä niitä aktiivisesti muilla lainkäyttötasoilla.

9 artiklaTupakkatuotteiden sisällön sääntely

Sopimuspuolikokous ehdottaa toimivaltaisia kansainvälisiä elimiä kuultuaan suuntaviivoja tupakkatuotteiden sisällön ja päästöjen tutkimiseksi ja mittaamiseksi ja tupakkatuotteiden sisällön ja päästöjen sääntelemiseksi. Jokaisen sopimuspuolen on hyväksyttävä ja toimeenpantava tehokkaita lainsäädäntö-, täytäntöönpano- ja hallintotoimenpiteitä tai muunlaisia toimenpiteitä sisällön ja päästöjen tutkimiseksi ja mittaamiseksi ja tupakkatuotteiden sisällön ja päästöjen sääntelemiseksi sikäli kuin toimivaltaiset kansalliset elimet ovat ne hyväksyneet.

10 artiklaTupakkatuotteita koskevien tietojen antamisen sääntely

Jokaisen sopimuspuolen on kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti hyväksyttävä ja toimeenpantava tehokkaita lainsäädäntö-, täytäntöönpano- ja hallintotoimenpiteitä tai muunlaisia toimenpiteitä, joilla vaaditaan tupakkatuotteiden valmistajia ja maahantuojia antamaan valtion viranomaisille tiedot tupakkatuotteiden sisällöstä ja päästöistä. Jokaisen sopimuspuolen on lisäksi hyväksyttävä ja toimeenpantava tehokkaita toimenpiteitä, joilla tupakkatuotteiden myrkyllisistä ainesosista ja niiden mahdollisesti tuottamista päästöistä tiedotetaan julkisesti.

11 artiklaTupakkatuotteiden pakkaukset ja pakkausmerkinnät

1. Jokaisen sopimuspuolen on viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun sopimus on sen alueella tullut voimaan, kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että:

(a) tupakkatuotteiden pakkaukset ja pakkausmerkinnät eivät mainosta tupakkatuotetta sellaisin keinoin, jotka ovat valheellisia tai harhaanjohtavia tai saattavat antaa virheellisen käsityksen tuotteen ominaisuuksista, terveysvaikutuksista, vaaroista tai päästöistä, ja tämä määräys koskee myös kaikkia termejä, kuvauksia, tavaramerkkejä ja kuvallisia tai muita merkkejä, jotka antavat suoraan tai epäsuorasti sellaisen väärän käsityksen, että jokin tietty tupakkatuote olisi vähemmän haitallinen kuin muut tupakkatuotteet. Tällaisia termejä ovat muun muassa ilmaisut "vähätervainen", "kevyt", "erittäin kevyt" tai "mieto"; sekä

(b) kaikissa tupakkatuotteiden yksikkö- ja muissa pakkauksissa sekä tupakkatuotteiden ulkopakkauksissa ja merkinnöissä on oltava myös tupakankäytön haitallisista vaikutuksista kertovat terveysvaroitukset sekä muita asianmukaisia viestejä. Kyseisten varoitusten ja viestien:

on oltava toimivaltaisen kansallisen viranomaisen hyväksymiä;

on oltava vaihtuvia;

on oltava kookkaita, selkeitä, näkyviä ja helposti luettavia;

olisi katettava vähintään 50 % pakkauksen pääasiallisesta näkyvästä pinta-alasta ja niiden on katettava vähintään 30 % pakkauksen pääasiallisesta näkyvästä pinta-alasta;

on mahdollista koostua osittain tai kokonaan kuvista tai kuvamerkeistä.

2. Kaikkien tupakkatuotteiden yksikkö- ja muissa pakkauksissa sekä tupakkatuotteiden ulkopakkauksissa ja merkinnöissä on 1 kohdan b alakohdassa mainittujen varoitusten lisäksi oltava tietoa tupakkatuotteiden olennaisista ainesosista ja päästöistä kansallisten viranomaisten määrittelemällä tavalla.

3. Jokaisen sopimuspuolen on vaadittava, että tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdassa mainitut varoitukset ja muut tekstitiedot ovat kaikissa tupakkatuotteiden yksikkö- ja muissa pakkauksissa sekä tupakkatuotteiden ulkoisissa pakkauksissa ja merkinnöissä sopimuspuolen pääkielellä tai -kielillä.

4. Tässä artiklassa ilmaisua "tupakkatuotteiden ulkopakkaukset ja merkinnät" sovelletaan tuotteen kaikkiin vähittäismyyntipakkauksiin ja –merkintöihin.

12 artiklaValistus, tiedotus, koulutus ja yleisön tietoisuuden lisääminen

Kaikkien sopimuspuolien on tarpeen mukaan edistettävä ja vahvistettava yleisön tietoisuutta tupakanvastaisuudesta kaikin käytettävissään olevin viestintävälinein. Tätä tarkoitusta varten kaikkien sopimuspuolien on hyväksyttävä ja toimeenpantava tehokkaita lainsäädäntö-, täytäntöönpano- ja hallintotoimenpiteitä tai muunlaisia toimenpiteitä, joilla edistetään:

(a) yleisön laajaa osallistumista tehokkaisiin ja kattaviin valistus- ja tiedotusohjelmiin, jotka käsittelevät tupakan aiheuttamaa riippuvuutta, ympäristön tupakansavulle altistumista ja muita vastaavia terveysriskejä;

(b) 14 artiklan 2 kohdassa määritettyjä yleisön valistamista tupakan ja ympäristön tupakansavulle altistumisen aiheuttamista terveysriskeistä sekä tupakankäytön lopettamisen ja tupakoimattomuuden eduista;

(c) kansallisen lainsäädännön mukaisesti yleisön mahdollisuutta saada tupakkateollisuutta koskevia laajoja, yleissopimuksen tavoitteen kannalta olennaisia tietoja;

(d) tehokkaita ja asianmukaisia tupakoinnin vastaisia koulutus- tai tietoisuus- ja valistusohjelmia, jotka suunnataan terveydenhuollon työntekijöille, yhdyskuntatyöntekijöille, sosiaalityöntekijöille, tiedotusvälineiden ammattilaisille, kasvattajille, päättäjille, hallintovirkamiehille ja muille asianomaisille;

(e) tupakkateollisuudesta erillään toimivien julkisen ja yksityisen sektorin laitosten ja kansalaisjärjestöjen tietoisuutta ja osallistumista eri alojen välisten tupakoinninvastaisten ohjelmien ja strategioiden laatimiseen ja toimeenpanoon; sekä

(f) yleisön tietoisuutta terveyteen, talouteen ja ympäristöön liittyvistä tupakan tuotannon ja kulutuksen haitoista sekä näitä koskevan tiedon saatavuutta.

13 artiklaTupakan mainonta, myynninedistäminen ja tupakkasponsorointi

1. Sopimuspuolet tunnustavat, että kattava mainos-, myynninedistämis- ja sponsorointikielto vähentäisi tupakkatuotteiden kulutusta.

2. Jokaisen sopimuspuolen on perustuslakinsa tai perustuslaillisten periaatteidensa mukaisesti kiellettävä kokonaan tupakan mainonta, myynninedistäminen ja tupakkasponsorointi. Tämä tarkoittaa rajat ylittävän, sopimuspuolen omalta alueelta peräisin olevan mainonnan, myynninedistämisen ja sponsoroinnin laaja-alaista kieltämistä sopimuspuolen oikeudellisen ympäristön ja sopimuspuolien käytettävissä olevien teknisten keinojen rajoissa. Tältä osin jokaisen sopimuspuolen on viiden vuoden kuluessa siitä, kun sopimus on sen alueella astunut voimaan, ryhdyttävä asianmukaisiin tehokkaisiin lainsäädäntö-, täytäntöönpano- ja hallintotoimenpiteisiin ja/tai muunlaisiin toimenpiteisiin, ja raportoitava 21 artiklan mukaisesti.

3. Sopimuspuolen, joka ei perustuslakinsa tai perustuslaillisten periaatteidensa vuoksi voi asettaa kattavaa kieltoa, on rajoitettava kaikkea tupakan mainontaa, myynninedistämistä ja tupakkasponsorointia. Tämä tarkoittaa rajatylittävän, sopimuspuolen omalta alueelta peräisin olevan mainonnan, myynninedistämisen ja sponsoroinnin rajoittamista tai laaja-alaista kieltämistä sopimuspuolen oikeudellisen ympäristön ja sopimuspuolen käytettävissä olevien teknisten keinojen rajoissa. Tältä osin jokaisen sopimuspuolen on ryhdyttävä asianmukaisiin tehokkaisiin lainsäädäntö-, täytäntöönpano- ja/tai hallintotoimenpiteisiin tai muunlaisiin toimenpiteisiin, ja raportoitava 21 artiklan mukaisesti.

4. Jokaisen sopimuspuolen on perustuslakinsa tai perustuslaillisten periaatteidensa mukaisesti vähintään:

(a) kiellettävä kaikenlainen tupakan mainonta, myynninedistäminen ja tupakkasponsorointi, jotka lisäävät tupakkatuotteen suosiota virheellisin tai harhaanjohtavin keinoin tai saattavat antaa virheellisen käsityksen tuotteen ominaisuuksista, terveysvaikutuksista, vaaroista tai päästöistä;

(b) vaadittava, että kaikessa tupakan mainonnassa ja tarvittaessa myynninedistämisessä ja tupakkasponsoroinnissa on terveysvaroitukset tai muut asianmukaiset varoitukset ja viestit;

(c) rajoitettava sellaisten suorien tai epäsuorien kannustimien käyttöä, jotka yllyttävät yleisöä ostamaan tupakkatuotteita;

(d) vaadittava, että siltä osin kuin tupakan mainontaa, myynninedistämistä ja tupakkasponsorointia ei ole kokonaan kielletty, näihin liittyvistä kuluista ilmoitetaan asianomaisille viranomaisille. Kyseiset viranomaiset voivat päättää tietojen antamisesta 21 artiklan nojalla kansallisen lainsäädännön mukaisesti yleisön ja sopimuspuolikokouksen käyttöön;

(e) kiellettävä tupakan mainonta, myynninedistäminen ja tupakkasponsorointi kokonaan radiossa, televisiossa, painotuotteissa ja tarpeen mukaan esimerkiksi internetissä ja muissa viestimissä viiden vuoden kuluessa tai, ellei sopimuspuoli perustuslakinsa tai perustuslaillisten periaatteidensa vuoksi voi asettaa kattavaa kieltoa, rajoitettava niitä; sekä

(f) kiellettävä kansainvälisten tapahtumien, toimintojen ja/tai niiden osanottajien tupakkasponsorointi tai, ellei sopimuspuoli perustuslakinsa tai perustuslaillisten periaatteidensa vuoksi voi niin tehdä, rajoitettava sitä.

5. Sopimuspuolia kannustetaan ryhtymään toimiin, joihin sisältyvät velvoitteet ovat tiukempia kuin 4 kohdan velvoitteet.

6. Sopimuspuolien on tehtävä yhteistyötä rajatylittävän mainonnan estämistä helpottavan teknologian ja muiden vastaavien keinojen kehittämisessä.

7. Sopimuspuolilla, jotka ovat kieltäneet jotkin tupakan mainonnan, myynninedistämisen ja sponsoroinnin muodot, on suvereeni oikeus kieltää kyseiset alueelleen tulevat rajatylittävän tupakan mainonnan, myynninedistämisen ja sponsoroinnin muodot ja määrätä niistä samat rangaistukset kuin kotimaan mainonnalle, myynninedistämiselle ja sponsoroinnille. Tässä kohdassa ei kannateta eikä hyväksytä mitään tiettyä rangaistusta.

8. Sopimuspuolien on harkittava sellaisen lisäpöytäkirjan laatimista toimenpiteistä, jotka edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä rajat ylittävän mainonnan, myynninedistämisen ja sponsoroinnin kieltämiseksi kokonaan.

14 artiklaTupakkariippuvuutta ja tupakoinnin lopettamista koskevat kysynnänvähentämistoimet

1. Jokaisen sopimuspuolen on laadittava ja levitettävä tieteellisiin tutkimustuloksiin ja parhaisiin käytäntöihin perustuvia, asianmukaisia, kattavia ja yhtenäisiä suuntaviivoja kansallisten olosuhteiden ja prioriteettien mukaisesti sekä ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin tupakankäytön lopettamisen ja tupakkariippuvuuden riittävän hoidon edistämiseksi.

2. Tätä tavoitetta varten jokaisen sopimuspuolen on pyrittävä:

(a) suunnittelemaan ja toimeenpanemaan tehokkaita ohjelmia, jotka tähtäävät tupakankäytön lopettamisen edistämiseen esimerkiksi oppilaitoksissa, terveydenhuoltolaitoksissa, työpaikoilla ja urheilupaikoilla;

(b) sisällyttämään tupakkariippuvuuden diagnosointi ja hoito ja tupakankäytön lopettamisen neuvontapalvelut kansallisiin terveys- ja valistusohjelmiin, -suunnitelmiin ja -strategioihin, joihin osallistuu tarpeen mukaan terveydenhuollon työntekijöitä, yhdyskuntatyöntekijöitä ja sosiaalityöntekijöitä;

(c) perustamaan terveydenhuoltolaitoksiin ja kuntoutuskeskuksiin tupakkariippuvuuden toteamiseen, neuvontaan, torjuntaan ja hoitoon liittyviä ohjelmia; sekä

(d) yhteistyössä muiden sopimuspuolien kanssa lisäämään 22 artiklan nojalla tupakkariippuvuuden hoidon ja siihen liittyvien lääketuotteiden saatavuutta ja edullisuutta. Tällaisia tuotteita ja niiden osia voivat tarpeen mukaan olla esimerkiksi lääkkeet, lääkkeiden annosteluun tarkoitetut tuotteet sekä diagnostiikkatuotteet.

OSA IV

TUPAKAN TARJONNAN VÄHENTÄMISEEN LIITTYVÄT TOIMET

18 artiklaYmpäristön ja terveyden suojelu

Tämän sopimuksen mukaisten velvoitteidensa hoitamisessa jokainen sopimuspuoli sitoutuu ottamaan omalla alueellaan ympäristön ja terveyden suojelun asianmukaisesti huomioon tupakan viljely- ja valmistusalueilla.

19 artiklaVastuut

1. Sopimuspuolien on harkittava tupakanvastaista toimintaa varten lainsäädäntötoimia tai tarvittaessa olemassa olevien lakiensa kehittämistä rikos- ja siviilioikeudellisen vastuun osalta tarvittavat korvaukset mukaan luettuina.

2. Tietojenvaihdossa sopimuspuolien on toimittava sopimuspuolikokouksen kautta keskinäisessä yhteistyössä 21 artiklan mukaisesti, seuraavat seikat mukaan luettuina:

(a) tiedot tupakkatuotteiden kulutuksen ja tupakansavulle altistumisen vaikutuksesta terveyteen 20 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti; ja

(b) tiedot lainsäädännöstä ja voimassa olevista määräyksistä sekä asiaan liittyvästä oikeusalasta.

3. Sopimuspuolien on tarpeen ja keskinäisen sopimuksen mukaisesti annettava kansallisen lainsäädännön, toimintaperiaatteiden, oikeuskäytännön ja soveltuvien olemassa olevien sopimusjärjestelyjen puitteissa toisilleen apua oikeusmenettelyissä, jotka liittyvät tämän yleissopimuksen mukaiseen siviili- ja rikosoikeudelliseen vastuuseen.

4. Sopimus ei saa millään tavoin vaikuttaa sopimuspuolilla mahdollisesti oleviin oikeuksiin esiintyä toistensa oikeusistuimissa eikä rajoittaa kyseisiä oikeuksia.

5. Sopimuspuolikokous voi mahdollisuuksien mukaan ja ottamalla huomioon työn, jota tehdään asianomaisilla kansainvälisillä foorumeilla, harkita jo varhaisessa vaiheessa vastuukysymyksiä niihin liittyvine asianmukaisine kansainvälisine lähestymistapoineen sekä asianmukaisia keinoja, joilla sopimuspuolia voidaan pyydettäessä tukea niiden lainsäädännöllisissä ja muissa tämän artiklan mukaisissa toimissa.

20 artiklaTutkimus, valvonta ja tietojenvaihto

1. Sopimuspuolet sitoutuvat tupakoinninvastaisessa toiminnassa kehittämään ja edistämään kansallista tutkimusta ja koordinoimaan alueellisen ja kansainvälisen tason tutkimusohjelmia. Tätä tarkoitusta varten jokaisen sopimuspuolen on:

(a) pantava alulle tutkimustoimintaa ja tieteellisiä arviointeja joko suoraan tai toimivaltaisten kansainvälisten ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen ja muiden elinten kautta ja samalla yhteistyössä edistettävä ja kannustettava tutkimusta, joka käsittelee tupakan kulutusta määrääviä tekijöitä, ympäristön tupakansavulle altistumista ja näiden seurauksia ja joka pyrkii löytämään vaihtoehtoisia viljelykasveja; sekä

(b) edistettävä ja vahvistettava toimivaltaisten kansainvälisten ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen ja muiden elinten tuella koulutusta ja tukea kaikille, jotka toimivat tupakoinninvastaisissa tehtävissä harjoittaen esimerkiksi tutkimusta, toimeenpanoa ja arviointia.

2. Sopimuspuolien on tarpeen mukaan perustettava ohjelmia tupakan kulutuksen ja tupakansavulle altistumisen laajuuden, mallien, määräävien tekijöiden ja seurausten kansallista, alueellista ja maailmanlaajuista valvontaa varten. Tätä tarkoitusta varten sopimuspuolien olisi yhdistettävä tupakanvastaisen toiminnan ohjelmat kansallisiksi, alueellisiksi ja maailmanlaajuisiksi terveydenvalvontaohjelmiksi siten, että tiedot ovat vertailukelpoisia ja analysoitavissa tarpeen mukaan sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla.

3. Sopimuspuolet tunnustavat kansainvälisten ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen ja muiden elinten taloudellisen ja teknisen avun merkityksen. Jokaisen sopimuspuolen on pyrittävä:

(a) perustamaan vaiheittain kansallinen järjestelmä tupakan kulutuksen ja siihen liittyvien yhteiskunnallisten, taloudellisten ja terveyttä koskevien indikaattoreiden epidemiologista valvontaa varten;

(b) tekemään yhteistyötä toimivaltaisten kansainvälisten ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen ja muiden elinten kanssa, valtionlaitokset ja kansalaisjärjestöt mukaan luettuina, alueellisessa ja maailmanlaajuisessa tupakan valvonnassa ja tämän artiklan 3 kohdan a alakohdassa määritettyjä indikaattoreita koskevassa tiedonvaihdossa; sekä

(c) tekemään yhteistyötä Maailman terveysjärjestön kanssa yleisten ohjeiden tai menettelytapojen kehittämiseksi tupakoinninvastaisen tiedon kokoamisen, analysoimisen ja levittämisen määrittämiseksi.

4. Sopimuspuolien on kansallisen lain puitteissa edistettävä ja helpotettava julkisesti saatavissa olevan, tähän sopimukseen liittyvän tieteellisen, teknisen, sosioekonomisen, kaupallisen ja lainopillisen tiedon vaihtoa sekä tupakkateollisuuden käytäntöjä ja tupakan viljelyä koskevan tiedon vaihtoa, ja niin tehdessään otettava huomioon kehitysmaa- ja siirtymätaloussopimuspuolien erityistarpeet ja puututtava niihin. Jokaisen sopimuspuolen on pyrittävä:

(a) perustamaan vaiheittain tupakoinninvastaista toimintaa käsittelevistä laeista ja määräyksistä sekä tarpeen mukaan niiden valvontaa ja oikeusalaa koskevista tiedoista koostuva ajanmukainen tietokanta ja ylläpitämään sitä sekä tekemään yhteistyötä alueellisten ja maailmanlaajuisten tupakoinninvastaisten toimintaohjelmien kehittämiseksi;

(b) hankkimaan vaiheittain ajantasaista tietoa kansallisista valvontaohjelmista tämän artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti ja pitämään sitä yllä; sekä

(c) tekemään yhteistyötä toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa sellaisen maailmanlaajuisen järjestelmän rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi, jonka avulla voidaan säännöllisesti koota ja levittää tietoja tupakan tuotannosta ja valmistuksesta ja yleissopimukseen tai kansalliseen tupakanvastaiseen toimintaan vaikuttavasta tupakkateollisuuden toiminnasta.

5. Sopimuspuolien olisi tehtävä yhteistyötä alueellisissa ja kansainvälisissä hallitustenvälisissä järjestöissä ja taloudellisissa instituutioissa ja kehityselimissä, joissa ne ovat jäsenenä, edistääkseen ja kannustaakseen teknisten ja taloudellisten voimavarojen hankkimista sihteeristölle, jotta kehitysmaa- ja siirtymätaloussopimuspuolia voidaan auttaa täyttämään tutkimusta, valvontaa ja tiedonvaihtoa koskevat sitoumuksensa.

21 artiklaRaportointi ja tiedonvaihto

1. Jokaisen sopimuspuolen on ajoittain annettava sopimuspuolikokoukselle sihteeristön kautta sopimuksen toimeenpanosta raportti, joka sisältää seuraavat seikat:

(a) tiedot lainsäädäntö-, täytäntöönpano- ja hallintotoimista tai muista toimista, joihin on ryhdytty sopimuksen täytäntöönpanemiseksi;

(b) tarvittavat tiedot kaikista rajoituksista tai esteistä, joita sopimuspuoli on sopimuksen täytäntöönpanossa kohdannut, ja toimenpiteistä, joihin on ryhdytty näiden esteiden voittamiseksi;

(c) tarvittavat tiedot taloudellisesta ja teknisestä avusta, jota on annettu tai saatu tupakoinninvastaista toimintaa varten; sekä

(d) 20 artiklassa määritellyt tiedot valvonnasta ja tutkimuksesta; sekä

(e) 6 artiklan 3 kohdassa, 13 artiklan 2 ja 3 kohdissa ja 4 kohdan d alakohdassa, 15 artiklan 5 kohdassa ja 19 artiklan 2 kohdassa määritellyt tiedot.

2. Tällaisten kaikkien sopimuspuolien raporttien laatimistiheyden ja muodon määrittää sopimuspuolikokous. Jokainen sopimuspuoli laatii alkuraportin kahden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta sopimuspuolen alueella.

3. Sopimuspuolikokouksen on 22 ja 26 artiklan mukaan pyynnöstä harkittava järjestelyjä, joilla kehitysmaa- ja siirtymätaloussopimuspuolia autetaan täyttämään tämän artiklan mukaisten velvoitteet.

4. Salassapidon ja yksityisyyden osalta sopimuksen mukaiset raportit ja tiedonvaihto ovat kansallisen lain alaisia. Sopimuspuolet suojelevat keskinäisen sopimuksen mukaan kaikkea salassapidettävää tietoa, joka niiden välillä vaihdetaan.

22 artiklaYhteistyö tieteen, tekniikan ja lain alueella ja niihin liittyvän asiantuntemuksen hankkiminen

1. Sopimuspuolien on oltava suoraan ja toimivaltaisten kansainvälisten elinten kautta yhteistyössä ja vahvistettava kykyään täyttää tästä yleissopimuksesta johtuvat velvoitteet ottaen samalla huomioon kehitysmaa- ja siirtymätaloussopimuspuolien tarpeet. Tällaisen yhteistyön on edistettävä teknisen, tieteellisen ja lainopillisen asiantuntemuksen sekä teknologian siirtoa keskinäisen sopimuksen mukaan sellaisten kansallisten tupakoinninvastaisten toimintastrategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien perustamiseksi ja vahvistamiseksi, joiden tavoitteena on muun muassa :

(a) helpottaa tupakoinninvastaiseen toimintaan liittyvän teknologian, tiedon, taitojen, kykyjen ja asiantuntemuksen kehittämistä, siirtoa ja hankkimista;

(b) hankkia teknistä, tieteellistä, lainopillista ja muuta asiantuntemusta sellaisten kansallisten tupakoinninvastaisen toiminnan strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien perustamiseksi ja vahvistamiseksi, joiden tavoitteena on sopimuksen täytäntöönpaneminen muun muassa:

auttamalla pyynnöstä vahvan lainsäädännöllisen perustan ja teknisten ohjelmien kehittämisessä, mukaan luettuina ohjelmat, joilla estetään tupakansavulle altistuminen, edistetään ympäristön tupakansavulle altistumisen lopettamista ja suojellaan ympäristön tupakansavulle altistumiselta;

auttamalla tupakkatyöläisiä tarvittaessa kehittämään asianmukaisia taloudellisesti kannattavia ja laillisia vaihtoehtoisia toimeentulolähteitä taloudellisesti kannattavalla tavalla; sekä

auttamalla tupakankasvattajia tarvittaessa siirtämään maataloustuotantonsa vaihtoehtoisiin satokasveihin taloudellisesti toteuttamiskelpoisella tavalla;

(c) tukea asianmukaisen henkilöstön asianmukaisia koulutus- tai tietoisuus-ohjelmia 12 artiklan mukaisesti;

(d) antaa tarvittaessa tarpeellista materiaalia, välineitä ja tarvikkeita sekä logistista tukea tupakoinninvastaisen toiminnan strategioita, suunnitelmia ja ohjelmia varten;

(e) etsiä tupakoinninvastaiseen toiminnan menetelmiä, nikotiiniriippuvuuden laaja-alainen hoito mukaan luettuna; sekä

(f) edistää tarpeen mukaan tutkimusta, jolla nikotiiniriippuvuuden laaja-alaisen hoidon hinta saadaan kohtuulliseksi.

2. Sopimuspuolikokouksen on edistettävä ja helpotettava teknisen, tieteellisen ja lainopillisen asiantuntemuksen ja teknologian siirtoa 26 artiklan mukaisesti taatulla taloudellisella tuella.

23 artiklaSopimuspuolikokous

1. Täten perustetaan sopimuspuolikokous. Kokouksen ensimmäisen istunnon kutsuu koolle Maailman terveysjärjestö viimeistään yhden vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta. Kokous määrää seuraavien säännöllisten istuntojen paikan ja ajan ensimmäisessä istunnossaan.

2. Sopimuspuolikokouksen ylimääräisiä istuntoja pidetään muulloin siten, kuin kokous katsoo tarpeelliseksi tai jonkin sopimuspuolen kirjallisesta pyynnöstä edellyttäen, että pyyntöä tukee vähintään kolmasosa sopimuspuolista kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun sopimuksen sihteeristö on toimittanut pyynnön niille.

3. Sopimuspuolikokouksen on hyväksyttävä menettelytapasäännöt yksimielisesti ensimmäisessä istunnossaan.

4. Sopimuspuolikokouksen on hyväksyttävä itselleen yksimielisesti rahoitussäännöt, säännöt sellaisten avustavien toimielimien rahoitusta varten, joita se saattaa perustaa, sekä sihteeristön toimintaa koskevat rahoitusmääräykset. Jokaisessa varsinaisessa istunnossaan sen on hyväksyttävä talousarvio seuraavaan varsinaiseen istuntoon ulottuvaa talouskautta varten.

5. Sopimuspuolikokouksen on seurattava säännöllisesti yleissopimuksen toteuttamista ja tehtävä tarvittavat päätökset tehokkaan toimeenpanon edistämiseksi, ja se voi hyväksyä yleissopimukseen lisäpöytäkirjoja, liitteitä ja muutoksia 28, 29 ja 33 artiklan mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten sen on:

(a) edistettävä ja helpotettava 20 ja 21 artiklassa tarkoitettua tiedonvaihtoa;

(b) edistettävä ja ohjattava vertailukelpoisten tutkimusmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämistä ja säännöllistä parantelua sen lisäksi, mitä yleissopimuksen toimeenpanosta säädetään 20 artiklassa;

(c) edistettävä tarpeen mukaan strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien sekä toimintaperiaatteiden, lainsäädännön ja muiden toimenpiteiden kehittämistä, toteuttamista ja arviointia;

(d) tarkasteltava sopimuspuolien antamia 21 artiklan mukaisia kertomuksia ja hyväksyttävä säännölliset kertomukset yleissopimuksen toteuttamisesta;

(e) edistettävä ja helpotettava 26 artiklan mukaista taloudellisten voimavarojen liikkeellepanoa yleissopimuksen toteuttamiseksi;

(f) perustettava sellaisia avustavia toimielimiä, jotka ovat tarpeen yleissopimuksen päämäärän toteuttamiseksi;

(g) pyydettävä tarpeen mukaan palveluja, yhteistyötä ja tietoja Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmän toimivaltaisilta ja asianmukaisilta järjestöiltä ja elimiltä ja muilta kansainvälisiltä ja alueellisilta hallitustenvälisiltä järjestöiltä ja kansalaisjärjestöiltä ja elimiltä sopimuksen toimeenpanon vahvistamiseksi; sekä

(h) harkittava muita tarvittavia toimia sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi toteuttamistyössä saavutettujen kokemusten valossa.

6. Sopimuspuolikokouksen on päätettävä kriteereistä, jotka koskevat huomioitsijoiden osallistumista sen menettelyihin.

24 artiklaSihteeristö

1. Sopimuspuolikokouksen on nimettävä pysyvä sihteeristö ja järjestettävä sen toiminta. Sopimuspuolikokouksen on pyrittävä tekemään tämä ensimmäisessä istunnossaan.

2. Siihen saakka, kun pysyvä sihteeristö nimetään ja perustetaan, sopimuksen sihteeristön toimista huolehtii Maailman terveysjärjestö.

3. Sihteeristön tehtävänä on:

(a) huolehtia sopimuspuolikokouksen ja sen avustavien toimielinten istuntojen järjestelyistä ja antaa niille tarvittavat palvelut;

(b) levittää sille toimitettuja sopimukseen liittyviä raportteja;

(c) pyydettäessä tukea sopimuspuolia, erityisesti kehitysmaa- ja siirtymätaloussopimuspuolia, sopimuksen määräysten mukaisten tietojen kokoamisessa ja ilmoittamisessa;

(d) laatia raportteja sopimuksen mukaisesta toiminnastaan sopimuspuolikokouksen ohjauksessa ja toimittaa ne sopimuspuolikokoukselle;

(e) varmistaa sopimuspuolikokouksen ohjauksessa tarpeellinen koordinointi toimivaltaisten kansainvälisten ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen ja muiden elinten kanssa;

(f) liittyä sopimuspuolikokouksen ohjauksessa sellaisiin hallinnollisiin tai sopimuksellisiin järjestelyihin, joita sen tehtävien tehokas hoito mahdollisesti vaatii; ja

(g) toimittaa muita sopimuksessa ja sen lisäpöytäkirjoissa sihteeristölle määrättyjä tehtäviä sekä muita tehtäviä siten kuin sopimuspuolikokous määrää.

25 artiklaSopimuspuolikokouksen ja hallitustenvälisten järjestöjen suhteet

Sopimuspuolikokous voi pyytää yhteistyötä toimivaltaisilta kansainvälisiltä ja alueellisilta hallitustenvälisiltä järjestöiltä, taloudelliset ja kehitystyötä tekevät laitokset mukaan luettuina, voidakseen tehdä teknistä ja taloudellista yhteistyötä tämän sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi.

26 artiklaTaloudelliset voimavarat

1. Sopimuspuolet tunnustavat, että taloudelliset voimavarat ovat tärkeitä tämän sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.

2. Jokaisen sopimuspuolen on annettava taloudellista tukea kansallisille toimille, joiden tarkoituksena on sopimuksen tavoitteen saavuttaminen kansallisten suunnitelmien, prioriteettien ja ohjelmien mukaisesti.

3. Sopimuspuolien on edistettävä tarpeen mukaan kahdenvälisten, alueellisten, alueiden sisäisten ja muiden monenvälisten rahoituskanavien käyttöä kehitysmaa- ja siirtymätaloussopimuspuolien monialaisten, laajojen tupakoinninvastaisten ohjelmien kehittämisessä ja vahvistamisessa. Siten kansallisten kestävän kehityksen strategioiden yhteydessä pitäisi pohtia ja tukea taloudellisesti kannattavien, tupakantuotantoa korvaavien vaihtoehtojen ja esimerkiksi viljelykasvien määrän monipuolistamista.

4. Sopimuspuolien on kannustettava asianomaisia alueellisia ja kansainvälisiä hallitustenvälisiä järjestöjä ja taloudellisia ja kehitystyötä tekeviä laitoksia, joissa ne ovat edustettuina, antamaan taloudellista tukea kehitysmaa- ja siirtymätaloussopimuspuolille ja siten auttamaan niitä täyttämään yleissopimuksen mukaiset velvoitteensa rajoittamatta osallistumisoikeuksia näissä järjestöissä.

Sopimuspuolet sopivat, että:

(a) ne auttavat sopimuspuolia täyttämään sopimuksen mukaiset velvoitteensa ja että kaikki asiaan liittyvät mahdollisesti käytettävissä olevat ja olemassaolevat, taloudelliset, tekniset ja muut julkiset ja yksityiset voimavarat, joita tupakanvastaiseen toimintaan on käytettävissä, pitäisi panna liikkeelle ja käyttää kaikkien sopimuspuolien ja varsinkin kehittyvien maiden ja siirtymätalousmaiden hyödyksi;

(b) sihteeristön on pyynnöstä neuvottava kehitysmaa- ja siirtymätaloussopimuspuolia käytettävissä olevien rahoituslähteiden osalta, jotta niiden on helpompi toteuttaa sopimuksen mukaiset velvoitteensa;

(c) sopimuspuolikokouksen on ensimmäisessä istunnossaan käsiteltävä olemassaolevia ja mahdollisesti käytettävissä olevia avun lähteitä ja mekanismeja sihteeristön tekemän tutkimuksen ja muun asiaan liittyvän tiedon perusteella ja harkittava niiden riittävyyttä; ja että

(d) sopimuspuolikokous ottaa tämän käsittelyn tulokset huomioon päättäessään, onko tarpeen tehostaa olemassa olevia mekanismeja tai perustaa vapaaehtoinen maailmanlaajuinen rahasto tai jokin muu asianmukainen taloudellinen mekanismi, jolla lisärahoitusta kanavoidaan tarpeen mukaan kehitysmaa- ja siirtymätaloussopimuspuolille ja siten autetaan niitä toteuttamaan sopimuksen tavoitteet.

27 artiklaRiitaisuuksien ratkaiseminen

1. Jos kahden tai useamman sopimuspuolen välille syntyy riita tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, kyseisten sopimuspuolien on pyrittävä ratkaisemaan riita diplomaattiteitse neuvottelemalla tai muulla valitsemallaan rauhanomaisella keinolla, kuten esimerkiksi hyvällä palveluksella, välitysmenettelyllä tai sovittelulla. Jos sopimukseen ei päästä hyvän palveluksen, välitysmenettelyn tai sovittelun keinoin, riidan sopimuspuolet ovat edelleen velvollisia pyrkimään riidan ratkaisuun.

2. Ratifioidessaan, hyväksyessään tai vahvistaessaan muodollisesti yleissopimuksen taikka liittyessään siihen tai milloin tahansa sen jälkeen valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö voi ilmoittaa kirjallisesti tallettajalle, että se hyväksyy ratkaisemattomaan riitaan pakollisen ad hoc -välityksen tämän artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuolikokouksen yksimielisesti hyväksymien menettelytapojen mukaisesti.

3. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan kaikkiin lisäpöytäkirjoihin samoin kuin lisäpöytäkirjan sopimuspuolien välillä, ellei siinä muuta määrätä.

28 artiklaSopimuksen muutokset

1. Jokainen sopimuspuoli voi ehdottaa muutoksia tähän sopimukseen. Muutokset käsittelee sopimuspuolikokous.

2. Sopimuksen muutokset hyväksyy sopimuspuolikokous. Sihteeristö toimittaa sopimuspuolille jokaisen kokoukselle ehdotetun muutoksen tekstin vähintään kuusi kuukautta ennen istuntoa, jossa sitä on ehdotettu hyväksyttäväksi. Sihteeristö myös ilmoittaa ehdotetuista muutoksista sopimuksen allekirjoittajille ja tiedoksi tallettajalle.

3. Sopimuspuolien on pyrittävä kaikin tavoin pääsemään yksimieliseen sopimukseen kaikista kokoukselle tehdyistä muutosehdotuksista. Jos yksimielisyyden saavuttamiseksi on yritetty kaikkea eikä sopimukseen ole päästy, viimeisenä keinona on muutoksen hyväksyminen äänestyksessä kolmen neljäsosan enemmistöllä istunnossa läsnä olevista ja äänestävistä sopimuspuolista. Tässä artiklassa istunnossa läsnä olevat ja äänestävät sopimuspuolet tarkoittaa sopimuspuolia, jotka ovat läsnä ja äänestävät joko vastaan tai puolesta. Sihteeristö ilmoittaa kaikki hyväksytyt muutokset tallettajalle, joka toimittaa ne kaikille sopimuspuolille hyväksyttäviksi.

4. Muutosta koskevat hyväksymisasiakirjat on toimitettava tallettajalle. Tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksytty muutos tulee voimaan sen hyväksyneiden sopimuspuolien osalta yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut asiakirjan, jonka on hyväksynyt vähintään kaksi kolmasosaa yleissopimuksen sopimuspuolista.

5. Kaikkien muiden sopimuspuolien osalta muutos tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kyseinen sopimuspuoli toimittaa tallettajalle asiakirjan, jolla hyväksyy sanotun muutoksen.

29 artiklaTämän sopimuksen liitteiden hyväksyminen ja muuttaminen

1. Tämän sopimuksen liitteiden ja niiden muutosten ehdottamisessa, hyväksymisessä ja voimaansaattamisessa menetellään 28 artiklan mukaisesti.

2. Sopimuksen liitteet ovat olennainen osa sopimusta, ja viittaus sopimukseen tarkoittaa samanaikaisesti viittaamista sen kaikkiin liitteisiin, ellei toisin nimenomaisesti määrätä.

3. Liitteet voivat olla ainoastaan luetteloita, lomakkeita ja muuta kuvaavaa aineistoa, joka liittyy menettelytapa-asioihin tai tieteellisiin, teknisiin tai hallinnollisiin asioihin.

30 artiklaVaraumat

Tähän sopimukseen ei voi tehdä varaumia.

31 artiklaIrtisanominen

1. Sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen tallettajalle toimitetulla kirjallisella ilmoituksella milloin tahansa sen jälkeen, kun on kulunut kaksi vuotta siitä päivästä, jona tämä sopimus on sopimuspuolen osalta tullut voimaan.

2. Irtisanominen tulee voimaan yhden vuoden kuluttua siitä, kun tallettaja on saanut irtisanomisilmoituksen, tai irtisanomisilmoituksessa mahdollisesti ilmoitettuna myöhempänä päivämääränä.

3. Sopimuksen irtisanoneen sopimuspuolen, katsotaan irtisanoneen myös kaikki lisäpöytäkirjat, joiden sopimuspuolena se on.

32 artiklaÄänestysoikeus

1. Jokaisella tämän sopimuksen sopimuspuolella on yksi ääni, ellei tämän artiklan 2 kohdassa toisin määrätä.

2. Alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt voivat toimivaltansa puitteissa olevissa asioissa käyttää äänioikeuttaan vain sellaisen äänimäärän mukaisesti, joka vastaa niiden tämän sopimuksen sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden määrää. Tällainen järjestö ei saa käyttää äänioikeuttaan, jos joku sen jäsenvaltioista käyttää omaa äänioikeuttaan, ja päinvastoin.

33 artiklaLisäpöytäkirjat

1. Jokainen sopimuspuoli voi ehdottaa lisäpöytäkirjaa. Ehdotukset käsittelee sopimuspuolikokous.

2. Sopimuspuolikokous voi hyväksyä tähän sopimukseen lisäpöytäkirjoja. Lisäpöytäkirjojen hyväksymisessä on kaikin tavoin pyrittävä yksimieliseen päätökseen. Jos kaikki yritykset yksimielisyyden saavuttamiseksi on tehty eikä yksimielisyyttä ole saavutettu, viimeisenä keinona on lisäpöytäkirjan hyväksyminen äänestyksessä kolmen neljäsosan enemmistöllä istunnossa läsnä olevista ja äänestävistä sopimuspuolista. Tässä artiklassa istunnossa läsnä olevat ja äänestävät sopimuspuolet tarkoittaa sopimuspuolia, jotka ovat läsnä ja äänestävät joko vastaan tai puolesta.

3. Sihteeristö toimittaa sopimuspuolille jokaisen ehdotetun lisäpöytäkirjan tekstin vähintään kuusi kuukautta ennen sitä istuntoa, jossa se on ehdotettu hyväksyttäväksi.

4. Lisäpöytäkirjan sopimuspuolina voivat olla vain sopimuksen sopimuspuolet.

5. Jokainen sopimuksen lisäpöytäkirja sitoo vain kyseisen lisäpöytäkirjan sopimuspuolia. Vain lisäpöytäkirjan sopimuspuolet voivat tehdä päätöksiä asioista, jotka liittyvät yksinomaan kyseiseen lisäpöytäkirjaan.

6. Jokaisen lisäpöytäkirjan voimaanastumisedellytykset on määritettävä kyseisessä asiakirjassa.

34 artiklaAllekirjoittaminen

Tämän sopimuksen voivat allekirjoittaa Maailman terveysjärjestön päämajassa Genevessä 16 kesäkuuta 2003 alkaen 22 kesäkuuta 2003 saakka ja sen jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa New Yorkissa 30 kesäkuuta 2003 alkaen 29 kesäkuuta 2004 saakka kaikki Maailman terveysjärjestön jäsenet sekä kaikki valtiot, jotka eivät ole Maailman terveysjärjestön jäseniä mutta ovat Yhdistyneiden kansakuntien jäseniä, sekä alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt.

35 artiklaRatifiointi, hyväksyminen, muodollinen vahvistaminen tai liittyminen

1. Valtioiden on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä sopimus tai liityttävä siihen, ja alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön on vahvistettava se muodollisesti tai liityttävä siihen. Sopimukseen voi liittyä siitä päivästä lähtien, jona se suljetaan allekirjoittamista varten. Ratifiointi-, hyväksy-mis-, muodolliset vahvistamis- ja liittymisasiakirjat toimitetaan tallettajalle.

2. Kaikki sopimuksen velvoitukset sitovat jokaista alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä, josta tulee yleissopimuksen sopimuspuoli ilman, että yksikään sen jäsenvaltioista on jäsen. Jos järjestön jäsenvaltioista yksi tai useampia on yleissopimuksen sopimuspuoli, järjestön ja sen jäsenvaltioiden on päätettävä kunkin velvollisuuksista yleissopimuksen alaisten velvoitteiden toteuttamiseksi. Sellaisissa tapauksissa järjestöllä ja jäsenvaltioilla ei ole oikeutta käyttää sopimuksen mukaisia oikeuksia samanaikaisesti.

3. Alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen on muodolliseen vahvistamiseen liittyvissä asiakirjoissaan tai liittymisasiakirjoissaan ilmoitettava, kuinka laaja toimivalta niillä on yleissopimuksen kattamissa asioissa. Näiden järjestöjen on myös ilmoitettava kaikista toimivaltansa laajuuden merkittävistä muutoksista tallettajalle, joka ilmoittaa niistä edelleen sopimuspuolille.

36 artiklaVoimaantulo

1. Tämä sopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun neljäskymmenes ratifiointi-, hyväksymis- tai muodollinen vahvistamis- tai liittymisasiakirja on toimitettu tallettajalle.

2. Sopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjan talletuspäivämäärästä jokaisen valtion osalta, joka ratifioi tai hyväksyy sopimuksen tai liittyy siihen sen jälkeen, kun tämän voimaantuloartiklan 1 momentissa määrätyt ehdot on täytetty.

3. Sopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä muodollisen vahvistamis- tai liittymisasiakirjan talletuspäivämäärästä jokaisen alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön osalta, joka tallettaa muodollisen vahvistus- tai liittymisasiakirjan, sen jälkeen, kun tämän artiklan 1 momentissa määrätyt ehdot on täytetty.

4. Tässä artiklassa alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön tallettamia asiakirjoja ei katsota olevan lisäyksiä järjestön valtiojäsenten tallettamien asiakirjoihin.

37 artiklaTallettaja

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri on tämän sopimuksen ja siihen ja lisäpöytäkirjoihin 28, 29 ja 33 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen muutosten tallettaja.

38 artiklaTodistusvoimaiset tekstit

Tämän sopimuksen alkuperäinen kappale, jonka arabian-, kiinan-, englannin-, ranskan-, venäjän- ja espanjankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia, talletetaan Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet ovat asianmukaisesti siihen valtuutettuina allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

GENEVESSÄ tänä (päiväys) päivänä vuonna 2003.

Neljäs täysistunto 21 toukokuuta 2003

A56/VR/4