53/2004

Lisäpöytäkirja

Itävallan tasavallan, Belgian kuningaskunnan, Tanskan kuningaskunnan, Suomen tasavallan, Saksan liittotasavallan, Helleenien tasavallan, Irlannin, Italian tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan, Portugalin tasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ruotsin kuningaskunnan, Euroopan atomienergiayhteisön ja IAEA:n sopimukseen ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanemiseksi

JOHDANTO-OSA

Itävallan tasavalta, Belgian kuningaskunta, Tanskan kuningaskunta, Suomen tasavalta, Saksan liittotasavalta, Helleenien tasavalta, Irlanti, Italian tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Alankomaiden kuningaskunta, Portugalin tasavalta, Espanjan kuningaskunta ja Ruotsin kuningaskunta, (jäljempänä "sopimusvaltiot"), ja Euroopan atomienergiayhteisö (jäljempänä "yhteisö") ovat tehneet sopimusvaltioiden, yhteisön ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön (jäljempänä "järjestö") välisen sopimuksen ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanemiseksi (jäljempänä "ydinmateriaalivalvontasopimus", sopimus tuli voimaan 21 päivänä helmikuuta 1977,

tietoisina kansainvälisen yhteisön halusta estää ydinaseiden leviämistä tehostamalla järjestön ydinmateriaalivalvontajärjestelmää,

palauttaen mieleen, että järjestön on ydinmateriaalivalvonnan täytäntöönpanossa otettava huomioon, että on vältettävä vaikeuttamasta taloudellista tai teknologista kehitystä yhteisössä tai kansainvälistä yhteistyötä ydinalan rauhanomaisissa toimissa, että voimassa olevia terveyttä, turvallisuutta ja turvajärjestelyjä koskevia ja muita turvamääräyksiä on noudatettava ja yksilöiden oikeuksia kunnioitettava ja että on pyrittävä kaikin tavoin suojelemaan kaupallisia, teknologisia ja teollisuussalaisuuksia sekä muita järjestön tietoon tulevia luottamuksellisia tietoja, ja

tässä pöytäkirjassa selostettujen toimien taajuus ja voimaperäisyys on pidettävä vähimmäismäärässä, joka riittää täyttämään järjestön ydinmateriaalivalvonnan tehostamista koskevan tavoitteen,

yhteisö, sopimusvaltiot ja järjestö ovat sopineet seuraavaa:

PÖYTÄKIRJAN SUHDE YDINMATERIAALIVALVONTASOPIMUKSEEN

1 artikla

Ydinmateriaalivalvontasopimuksen määräyksiä sovelletaan tähän pöytäkirjaan siinä laajuudessa kuin ne kuuluvat tämän pöytäkirjan soveltamisalaan ja ovat sen määräysten kanssa yhteensopivia. Jos ydinmateriaalivalvontasopimuksen ja tämän pöytäkirjan määräykset ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan tämän pöytäkirjan määräyksiä.

TIETOJEN TOIMITTAMINEN

2 artikla

a) Kukin sopimusvaltio toimittaa järjestölle ilmoituksen, joka sisältää jäljempänä i, ii, iv, ix ja x alakohdassa yksilöidyt tiedot. Yhteisö toimittaa järjestölle ilmoituksen, joka sisältää jäljempänä v, vi ja vii alakohdassa yksilöidyt tiedot. Kukin sopimusvaltio ja yhteisö toimittavat järjestölle ilmoituksen, joka sisältää jäljempänä iii ja viii alakohdassa yksilöidyt tiedot:

i) yleiskuvaus ja tiedot paikoista, joissa tehdään ydinpolttoainekiertoon liittyvää tutkimusta ja kehittämistoimintaa, johon ei liity ydinaineita, ja jotka ovat kyseisen sopimusvaltion rahoittamia, erityisesti hyväksymiä tai valvomia tai jotka tehdään sen toimeksiannosta,

ii) tiedot, joita järjestö pitää tärkeinä tehokkuuden kannalta ja jotka kyseinen sopimusvaltio lupautuu toimittamaan, ydinmateriaalivalvonnan kannalta tärkeistä toimista laitoksissa ja laitosten ulkopuolisissa paikoissa, joissa käytetään tavanomaisesti ydinaineita,

iii) yleiskuvaus kunkin laitosalueen kustakin rakennuksesta, mukaan lukien sen käyttö sekä sisältö, jollei se käy ilmi kuvauksesta. Kuvaukseen on liitettävä laitosalueen kartta,

iv) kuvaus tämän pöytäkirjan I liitteessä selostettuja toimia harjoittavien paikkojen toiminnan laajuudesta,

v) tiedot uraanikaivosten ja uraanin sekä toriumin rikastuslaitosten sijainnista, toimintatilasta ja arvioidusta vuosituotannosta kussakin sopimusvaltiossa sekä tällaisten kaivosten ja malmirikastuslaitosten nykyisestä vuosituotannosta. Yhteisö toimittaa järjestön pyynnöstä tiedot yksittäisen kaivoksen tai malmirikastuslaitoksen vuosituotannosta. Näiden tietojen antaminen ei edellytä yksityiskohtaista ydinmateriaalikirjanpitoa,

vi) tiedot lähtöaineesta, jonka koostumus ja puhtaus ei ole vielä sopiva polttoaineen valmistukseen tai isotooppiseen rikastukseen, seuraavasti,

a) ydin- tai muussa käytössä olevan aineen määrät, kemiallinen koostumus, käyttö tai aiottu käyttö kunkin sellaisen sopimusvaltioissa sijaitsevan paikan osalta, johon on sijoitettuna ainetta, jonka määrä ylittää kymmenen tonnia uraania ja/tai kaksikymmentä tonnia toriumia, ja muiden paikkojen osalta, joissa määrät ylittävät yhden tonnin; yhteenlaskettu määrä sopimusvaltioita kohti, jos yhteenlaskettu määrä ylittää kymmenen tonnia uraania ja/tai kaksikymmentä tonnia toriumia. Näiden tietojen antaminen ei edellytä yksityiskohtaista ydinmateriaalikirjanpitoa,

b) kaiken sopimusvaltioista yhteisön ulkopuoliseen valtioon vietävän muuhun kuin ydinkäyttöön tarkoitetun aineen määrät, kemiallinen koostumus ja määräpaikka, kun määrät ylittävät:

1) kymmenen tonnia uraania tai kun uraania viedään samaan valtioon useassa erässä, joista kukin on vähemmän kuin kymmenen tonnia, mutta vuosivienti ylittää kymmenen tonnia,

2) kaksikymmentä tonnia toriumia tai kun toriumia viedään samaan valtioon useassa erässä, joista kukin on vähemmän kuin kaksikymmentä tonnia, mutta vuosivienti ylittää kaksikymmentä tonnia,

c) sopimusvaltioihin yhteisön ulkopuolelta muuhun kuin ydinkäyttöön tuodun aineen määrät, kemiallinen koostumus, senhetkinen paikka ja käyttö tai aiottu käyttö, kun määrät ylittävät:

1) kymmenen tonnia uraania tai kun uraania tuodaan useassa erässä, joista kukin on vähemmän kuin kymmenen tonnia, mutta vuosituonti ylittää kymmenen tonnia;

2) kaksikymmentä tonnia toriumia tai kun toriumia tuodaan useassa erässä, joista kukin on vähemmän kuin kaksikymmentä tonnia, mutta vuosituonti ylittää kaksikymmentä tonnia;

kuitenkin siten, että tietoja ei tarvitse toimittaa tällaisesta muuhun kuin ydinkäyttöön tarkoitetusta aineesta sen jälkeen, kun se on jo muuhun kuin ydinkäyttöön tarkoitetussa loppukäyttömuodossaan;

vii) a) tiedot sellaisen ydinaineen määristä, käytöstä ja paikoista, jotka on vapautettu ydinmateriaalivalvonnasta ydinmateriaalivalvontasopimuksen 37 artiklan perusteella,

b) tiedot (jotka voivat olla arvioita) sellaisen ydinaineen määristä ja käytöstä kussakin paikassa, joka on vapautettu ydinmateriaalivalvonnasta ydinmateriaalivalvontasopimuksen 36 artiklan b alakohdan perusteella, mutta joka ei ole vielä muuhun kuin ydinkäyttöön tarkoitetussa loppukäyttömuodossaan, ja jos määrät ylittävät ydinmateriaalivalvontasopimuksen 37 artiklassa vahvistetut määrät. Näiden tietojen antaminen ei edellytä yksityiskohtaista ydinmateriaalikirjanpitoa,

viii) tiedot plutoniumia, korkearikasteista uraania tai uraani-233:a sisältävän keskiaktiivisen tai korkea-aktiivisen jätteen, jonka osalta ydinmateriaalivalvonta on lopetettu ydinmateriaalivalvontasopimuksen 11 artiklan perusteella, paikasta tai jatkokäsittelystä. Tässä artiklassa jatkokäsittelyllä ei tarkoiteta jätteen uudelleenpakkaamista tai sen myöhempää käsittelyä, johon ei liity alkuaineiden erottamista, varastoimista tai loppusijoitusta varten,

ix) seuraavat tiedot II liitteessä luetteloiduista erityisistä laitteista ja muista aineista kuin ydinaineista:

a) kun näitä laitteita ja aineita viedään yhteisöstä, niiden tunnistetiedot, määrä, aiottu paikka vastaanottavassa valtiossa sekä vientipäivämäärä tai oletettu vientipäivämäärä;

b) järjestön erityisestä pyynnöstä tuojamaan antama vahvistus tiedoille, jotka yhteisön ulkopuolinen valtio on toimittanut järjestölle tällaisten laitteiden ja aineiden viennistä tuojamaahan;

x) ydinpolttoainekierron kehittämistä koskevat yleissuunnitelmat (mukaan lukien ydinpolttoainekiertoon liittyvät tutkimus- ja kehittämistoimet) seuraavalle kymmenvuotisjaksolle, kun kyseisen sopimusvaltion asiasta vastaavat viranomaiset ovat hyväksyneet ne.

b) Kukin sopimusvaltio pyrkii kaikin kohtuullisin tavoin toimittamaan järjestölle seuraavat tiedot:

i) yleiskuvaus sellaisista ydinpolttoainekiertoon liittyvistä tutkimus- ja kehittämistoimista ― sekä tiedot niiden paikasta ― joihin ei liity ydinainetta ja jotka koskevat erityisesti rikastamista, ydinpolttoaineen jälleenkäsittelyä tai plutoniumia, korkearikasteista uraania tai uraani-233:a sisältävän keskiaktiivisen tai korkea-aktiivisen jätteen käsittelyä, jotka suoritetaan missä tahansa paikassa kyseisessä sopimusvaltiossa, mutta joita tämä sopimusvaltio ei rahoita, joille se ei myönnä erityistä lupaa tai joita se ei valvo, tai joita ei suoriteta sen toimeksiannosta. Tässä artiklassa keskiaktiivisen tai korkea-aktiivisen jätteen käsittelyllä ei tarkoiteta jätteen uudelleenpakkaamista tai sen myöhempää käsittelyä, johon ei liity alkuaineiden erottamista, varastoimista tai loppusijoitusta varten;

ii) yleiskuvaus toimista ― ja niitä harjoittavien henkilöiden tai yritysten tunnistetiedot ― sellaisissa järjestön yksilöimissä paikoissa, jotka sijaitsevat laitosalueen ulkopuolella ja joiden järjestö katsoo liittyvän toiminnallisesti kyseisen laitosalueen toimintaan. Tällaiset tiedot toimitetaan järjestön erityisestä pyynnöstä. Niiden toimittamisesta kuullaan järjestöä ja ne toimitetaan ajoissa.

c) Järjestön pyynnöstä sopimusvaltio tai yhteisö tai tarvittaessa molemmat toimittavat lisäyksiä tai selvennyksiä tämän artiklan perusteella toimitettuihin tietoihin sikäli kuin ne ovat aiheellisia ydinmateriaalivalvonnan tavoitteiden kannalta.

3 artikla

a) Kukin sopimusvaltio tai yhteisö tai tarvittaessa molemmat toimittavat järjestölle 2 artiklan a kohdan, i, iii, iv, v, vi a, vii ja x alakohdassa sekä 2 artiklan b kohdan i alakohdassa tarkoitetut tiedot 180 vuorokauden kuluessa tämän pöytäkirjan voimaantulosta.

b) Kukin sopimusvaltio tai yhteisö tai tarvittaessa molemmat toimittavat järjestölle kunkin vuoden 15 päivään toukokuuta mennessä edellä a kohdassa tarkoitetut tiedot päivitettyinä edeltävän kalenterivuoden ajalta. Mikäli aiemmin toimitettuihin tietoihin ei ole tullut muutoksia, kukin sopimusvaltio tai yhteisö tai tarvittaessa molemmat ilmoittavat siitä.

c) Yhteisö toimittaa järjestölle kunkin vuoden 15 päivään toukokuuta mennessä edellä 2 artiklan a kohdan vi alakohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot edeltävän kalenterivuoden ajalta.

d) Kukin sopimusvaltio toimittaa järjestölle neljännesvuosittain 2 artiklan a kohdan ix alakohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot. Ne toimitetaan 60 vuorokauden kuluessa kunkin neljännesvuoden päätyttyä.

e) Yhteisö ja kukin sopimusvaltio toimittavat järjestölle 2 artiklan a kohdan viii alakohdassa tarkoitetut tiedot 180 vuorokautta ennen jatkokäsittelyjä ja kunkin vuoden 15 päivään toukokuuta mennessä paikkojen muutoksia koskevat tiedot edeltävän kalenterivuoden ajalta.

f) Kukin sopimusvaltio ja järjestö sopivat 2 artiklan a kohdan ii alakohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamisen ajankohdista ja taajuudesta.

g) Kukin sopimusvaltio toimittaa järjestölle 2 artiklan a kohdan ix alakohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot 60 vuorokauden kuluessa järjestön pyynnöstä.

TÄYDENTÄVÄT TARKASTUSKÄYNNIT

4 artikla

Tämän pöytäkirjan 5 artiklan perusteella tehtävien täydentävien tarkastuskäyntien yhteydessä sovelletaan seuraavaa:

a) Järjestö ei pyri todentamaan mekaanisesti ja järjestelmällisesti 2 artiklassa tarkoitettuja tietoja; järjestölle on kuitenkin myönnettävä pääsy:

i) 5 artiklan a kohdan i tai ii alakohdassa tarkoitettuihin paikkoihin selektiivisesti, jotta se voi varmistua siitä, ettei paikassa ole ilmoittamattomia ydinaineita ja toimintaa;

ii) 5 artiklan b tai c kohdassa tarkoitettuihin paikkoihin, jotta se voi tarkastaa, ovatko 2 artiklan perusteella annetut tiedot paikkansapitäviä ja täydellisiä, ja selvittää tietojen mahdolliset epäjohdonmukaisuudet;

iii) 5 artiklan a kohdan iii alakohdassa tarkoitettuihin paikkoihin siinä määrin kuin on tarpeen, jotta järjestö voi todeta oikeaksi ydinmateriaalivalvonnan tarkoituksia varten yhteisön tai tarvittaessa sopimusvaltion ilmoituksen siitä, että laitos tai laitoksen ulkopuolinen paikka, jossa on käytetty tavanomaisesti ydinainetta, on poistettu käytöstä.

b. i) Lukuunottamatta tapauksia, joista on määrätty jäljempänä ii alakohdassa, järjestö ilmoittaa käynnistään vähintään 24 tuntia etukäteen kyseiselle sopimusvaltiolle tai, kun on kysymys ydinaineisiin liittyvästä 5 artiklan a tai c kohdan perusteella tehtävästä käynnistä kyseiselle sopimusvaltiolle ja yhteisölle;

ii) aikoessaan käydä jossakin paikassa laitosalueella, jossa on tarkoitus todentaa suunnittelutietoja, tai kyseisellä laitosalueella tehtävien erikoistarkastusten tai rutiinitarkastusten yhteydessä järjestö voi halutessaan ilmoittaa tulostaan vähintään kaksi tuntia etukäteen; poikkeustapauksissa se voi ilmoittaa tulostaan lyhyemmälläkin varoitusajalla.

c) Ennakkoilmoitus annetaan kirjallisesti ja siinä esitetään käynnin syyt ja sen aikana suoritettavat toimet.

d) Jos on ratkaistava jokin kysymys tai epäjohdonmukaisuus, järjestö antaa kyseiselle sopimusvaltiolle ja tapauksen mukaan yhteisölle mahdollisuuden antaa selvityksiä ja helpottaa kysymyksen tai epäjohdonmukaisuuden ratkaisua. Tämä mahdollisuus annetaan ennen käyntipyyntöä, paitsi jos järjestö katsoo, että käynnin viivyttäminen haittaisi tarkoitusta, jota varten käyntiä pyydetään. Järjestö ei saa missään tapauksessa tehdä kysymyksestä tai epäjohdonmukaisuudesta johtopäätöksiä ennen kuin kyseiselle sopimusvaltiolle ja tapauksen mukaan yhteisölle on annettu mahdollisuus antaa selvityksiä.

e) Jollei kyseisen sopimusvaltion kanssa sovita muuta, käynnit tehdään ainoastaan normaalina virka-aikana.

f) Kyseisellä sopimusvaltiolla, tai kun on kysymys ydinaineisiin liittyvästä 5 artiklan a tai c alakohdan perusteella tehtävästä käynnistä, kyseisellä sopimusvaltiolla ja yhteisöllä on oikeus antaa edustajiensa ja tapauksen mukaan yhteisön tarkastajien seurata järjestön tarkastajia heidän käyntinsä aikana, mikäli järjestön tarkastajia ei näin viivytetä tai häiritä työssään.

5 artikla

Kukin sopimusvaltio päästää järjestön tarkastajat

a. i) kaikkiin paikkoihin laitosalueella;

ii) kaikkiin 2 artiklan a kohdan v-viii alakohdassa tarkoitettuihin paikkoihin;

iii) kaikkiin käytöstä poistettuihin laitoksiin tai laitosten ulkopuolisiin käytöstä poistettuihin paikkoihin, joissa ydinainetta on tavanomaisesti käytetty;

b) kaikkiin 2 artiklan a kohdan i alakohdassa, iv alakohdassa tai ix alakohdan b alakohdassa tai 2 artiklan b kohdassa, muihin kuin edellä a kohdan i alakohdassa tarkoitettuihin kyseisen sopimusvaltion yksilöimiin paikkoihin sillä edellytyksellä, että jos kyseinen sopimusvaltio ei pysty hankkimaan järjestölle pääsyä kyseisiin paikkoihin, se pyrkii kaikin kohtuullisin keinoin täyttämään järjestön vaatimukset viipymättä muilla tavoin;

c) kaikkiin järjestön nimeämiin, muihin kuin edellä a ja b kohdassa mainittuihin paikkoihin, joista voidaan ottaa ympäristönäytteitä sillä edellytyksellä, että jos kyseinen sopimusvaltio ei pysty hankkimaan järjestölle pääsyä kyseisiin paikkoihin, se pyrkii kaikin kohtuullisin keinoin täyttämään järjestön vaatimukset viipymättä viereisillä paikoilla tai muilla tavoin.

6 artikla

Pannessaan täytäntöön 5 artiklan määräyksiä järjestö voi suorittaa seuraavia toimia:

a) kun käynti tehdään 5 artiklan a kohdan i tai iii alakohdan perusteella: näköhavainnointia, ympäristönäytteiden ottoa, säteilyn havaitsemiseen ja mittaamiseen tarkoitettujen laitteiden käyttöä, sinettien ja muiden liitännäisjärjestelyissä yksilöityjen tunnistinten tai koskemattomuutta ilmaisevien laitteiden käyttöä sekä muita puolueettomia toimenpiteitä, joiden on osoitettu olevan teknisesti toteutettavissa ja joiden käytön hallintoneuvosto on hyväksynyt sekä joista järjestö, yhteisö ja kyseinen sopimusvaltio ovat neuvotelleet;

b) kun käynti tehdään 5 artiklan a kohdan ii alakohdan mukaisesti: näköhavainnointia, ydinaineen lukumäärän laskemista, ainetta rikkomattomia mittauksia ja näytteenottoa, säteilyn havaitsemiseen ja mittaamiseen tarkoitettujen laitteiden käyttöä; aineiden määriä, alkuperää ja käyttöä koskevan kirjanpidon tarkastamista, ympäristönäytteiden ottoa sekä muita puolueettomia toimenpiteitä, joiden on osoitettu olevan teknisesti toteutettavissa ja joiden käytön hallintoneuvosto on hyväksynyt sekä joista järjestö, yhteisö ja kyseinen sopimusvaltio ovat neuvotelleet;

c) kun käynti tehdään 5 artiklan b kohdan mukaisesti: näköhavainnointia, ympäristönäytteiden ottoa, säteilyn havaitsemiseen ja mittaamiseen tarkoitettujen laitteiden käyttöä, ydinmateriaalivalvonnan kannalta tärkeiden tuotanto- ja lähetysasiakirjojen tarkastamista sekä muita puolueettomia toimenpiteitä, joiden on osoitettu olevan teknisesti mahdollisia suorittaa ja joiden käytön hallintoneuvosto on hyväksynyt sekä joista järjestö ja kyseinen sopimusvaltio ovat neuvotelleet;

d) kun käynti tehdään 5 artiklan c kohdan mukaisesti: ympäristönäytteiden ottoa; jos tulosten perusteella ei voida ratkaista kysymystä tai epäjohdonmukaisuutta paikassa, jonka järjestö on täsmentänyt 5 artiklan c kohdan perusteella, näköhavainnointia, säteilyn havaitsemiseen ja mittaamiseen tarkoitettujen laitteiden käyttöä ja kyseisen sopimusvaltion ja järjestön sopimien sekä ydinaineeseen liittyvissä asioissa yhteisön ja järjestön sopimien muiden puolueettomien keinojen käyttöä kyseisessä paikassa.

7 artikla

a) Sopimusvaltion pyynnöstä järjestö ja kyseinen sopimusvaltio ryhtyvät järjestämään tämän pöytäkirjan perusteella tehtäviä säänneltyjä käyntejä, jotta ydinaseiden leviämisen kannalta arkaluontoisten tietojen leviäminen voidaan estää, turvallisuusvaatimukset tai turvajärjestelyvaatimukset voidaan täyttää tai luottamukselliset tai taloudellisesti arkaluontoiset tiedot voidaan suojata. Tällaiset järjestelyt eivät estä järjestöä toteuttamasta kyseisessä paikassa toimia hankkiakseen uskottavia todisteita siitä, ettei paikassa ole ilmoittamattomia ydinaineita eikä siellä suoriteta ilmoittamatonta toimintaa, mukaan lukien sen selvittäminen, ovatko 2 artiklassa tarkoitetut tiedot oikeita ja täydellisiä, ja näihin tietoihin liittyvien epäjohdonmukaisuuksien selvittäminen.

b) Sopimusvaltio voi 2 artiklassa tarkoitettuja tietoja toimittaessaan ilmoittaa järjestölle laitosalueella tai muualla olevista paikoista, joihin säännelty käynti olisi mahdollinen.

c) Kunnes mahdolliset liitännäisjärjestelyt ovat tulleet voimaan, sopimusvaltio voi soveltaa edellä olevan a kohdan määräysten mukaisia säänneltyjä käyntejä.

8 artikla

Tämä pöytäkirja ei estä sopimusvaltiota tarjoamasta järjestölle pääsymahdollisuutta myös muihin kuin 5 ja 9 artiklassa tarkoitettuihin paikkoihin tai pyytämästä järjestöä suorittamaan tarkastuksia tietyssä paikassa. Järjestön on kaikin kohtuullisin tavoin pyrittävä täyttämään pyyntö viipymättä.

9 artikla

Kukin sopimusvaltio päästää järjestön tarkastajat järjestön nimeämiin paikkoihin ottamaan laajalta alueelta ympäristönäytteitä, ja jos sopimusvaltio ei voi päästää järjestön edustajia kyseiseen paikkaan, se pyrkii täyttämään järjestön vaatimukset vaihtoehtoisissa paikoissa. Järjestö ei pyydä pääsyä tällaisiin paikkoihin ennen kuin hallintoneuvosto on hyväksynyt ympäristönäytteiden oton laajalta alueelta ja siihen tarvittavat menettelyt ja järjestö sekä kyseinen sopimusvaltio ovat neuvotelleet asiasta.

10 artikla

a) Järjestö ilmoittaa kyseiselle sopimusvaltiolle ja tarvittaessa yhteisölle

i) tämän pöytäkirjan perusteella suoritetuista toimista, mukaan lukien ne, jotka on tehty niiden kysymysten ja epäjohdonmukaisuuksien selvittämiseksi, jotka järjestö oli saattanut kyseisen sopimusvaltion ja tarvittaessa yhteisön tietoon 60 vuorokauden kuluessa siitä, kun järjestö on suorittanut kyseiset toimet;

ii) tulokset niistä toimista, jotka on tehty niiden kysymysten ja epäjohdonmukaisuuksien selvittämiseksi, jotka järjestö oli saattanut kyseisen sopimusvaltion ja tarvittaessa yhteisön tietoon mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 30 vuorokauden kuluessa siitä, kun järjestö on saanut kyseiset tulokset.

b) Järjestö ilmoittaa kyseiselle sopimusvaltiolle ja yhteisölle johtopäätökset, jotka se on tehnyt tämän pöytäkirjan perusteella suorittamistaan toimista. Johtopäätökset toimitetaan vuosittain.

JÄRJESTÖN TARKASTAJIEN NIMEÄMINEN

11 artikla

a. i) Pääjohtaja ilmoittaa yhteisölle ja sopimusvaltioille hallintoneuvoston hyväksymät järjestön ydinmateriaalivalvontaa suorittavat tarkastajat. Jollei yhteisö ilmoita pääjohtajalle kolmen kuukauden kuluessa hallintoneuvoston hyväksyntää koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta, ettei se hyväksy kyseistä toimihenkilöä tarkastajaksi sopimusvaltioihin, yhteisölle ja sopimusvaltioille tällä tavoin ilmoitetun tarkastajan katsotaan olevan nimetty tarkastajaksi sopimusvaltioihin.

ii) Yhteisön pyynnöstä tai omasta aloitteestaan pääjohtaja ilmoittaa välittömästi yhteisölle ja sopimusvaltioille, jos toimihenkilön nimeäminen tarkastajaksi sopimusvaltioihin peruutetaan.

b) Yhteisön ja sopimusvaltioiden katsotaan vastaanottaneen edellä a kohdassa tarkoitetun ilmoituksen seitsemän vuorokauden kuluttua siitä, kun järjestö on lähettänyt ilmoituksen yhteisölle ja sopimusvaltioille postitse kirjattuna lähetyksenä.

VIISUMIT

12 artikla

Kukin sopimusvaltio antaa pyynnössä nimetylle tarkastajalle yhden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta asianmukaiset useita käyntejä koskevat tulo-, lähtö- ja/tai kauttakulkuviisumit, jotta tarkastaja pääsee kyseisen sopimusvaltion alueelle ja voi viipyä siellä suorittaakseen tehtävänsä. Tarvittavat viisumit ovat voimassa vähintään vuoden ja ne uudistetaan tarvittaessa siksi ajaksi, joksi tarkastaja on nimetty sopimusvaltioihin tarkastajaksi.

LIITÄNNÄISJÄRJESTELYT

13 artikla

a) Jos sopimusvaltio tai tarvittaessa yhteisö tai järjestö ilmoittavat, että on tarpeen täsmentää liitännäisjärjestelyissä, miten tässä pöytäkirjassa määrättyjä toimenpiteitä sovelletaan, kyseinen sopimusvaltio tai sopimusvaltio ja yhteisö järjestön kanssa sopivat sellaisista liitännäisjärjestelyistä 90 vuorokauden kuluessa tämän pöytäkirjan voimaantulosta, tai jos liitännäisjärjestelyjen tarpeesta on ilmoitettu pöytäkirjan voimaantulon jälkeen, 90 vuorokauden kuluessa tällaisen ilmoituksen tekemisestä.

b) Siihen asti kun mahdolliset liitännäisjärjestelyt tulevat voimaan, järjestöllä on oikeus toteuttaa tässä pöytäkirjassa määrättyjä toimenpiteitä.

YHTEYDENPITOJÄRJESTELMÄT

14 artikla

a) Kukin sopimusvaltio huolehtii siitä, että järjestön kyseisessä sopimusvaltiossa toimivat tarkastajat ja järjestön päämaja ja/tai aluetoimistot voivat olla vapaasti yhteydessä toisiinsa virallisissa asioissa, mukaan lukien sellaisten tietojen automaattinen tai manuaalinen siirto, jotka järjestö hankkii suljettavissa oleviin tiloihin ja kulunvalvontaan perustuvilla laitteillaan tai mittauslaitteillaan. Järjestöllä on oikeus kyseistä sopimusvaltiota kuultuaan käyttää kansainvälisiä suoria yhteydenpitojärjestelmiä, mukaan lukien satelliittijärjestelmät ja muut tietoliikennemuodot, jotka eivät ole käytössä kyseisessä sopimusvaltiossa.

Sopimusvaltion tai järjestön pyynnöstä liitännäisjärjestelyissä täsmennetään tämän kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohdat siltä osin kuin ne koskevat järjestön suljettavissa oleviin tiloihin ja kulunvalvontaan perustuvilla laitteillaan tai mittauslaitteillaan hankkimien tietojen automaattista tai manuaalista siirtoa kyseisessä sopimusvaltiossa.

b) Edellä a kohdassa tarkoitetussa tietoliikenteessä ja tiedonsiirrossa otetaan asianmukaisella tavalla huomioon luottamuksellisten tai taloudellisesti arkaluontoisten tietojen tai kyseisen sopimusvaltion mielestä erityisen arkaluontoisten suunnittelutietojen suojelemisen tarve.

LUOTTAMUKSELLISTEN TIETOJEN SUOJELEMINEN

15 artikla

a) Järjestö ylläpitää tiukkaa järjestelmää varmistaakseen, että sen tietoon tulleita taloudellisia, teknisiä ja teollisuussalaisuuksia ja muita luottamuksellisia tietoja, mukaan lukien ne, jotka tulevat järjestön tietoon tämän pöytäkirjan täytäntöönpanon yhteydessä, suojellaan tehokkaasti.

b) Edellä a kohdassa tarkoitettu järjestelmä sisältää määräyksiä muun muassa seuraavista asioista:

i) luottamuksellisten tietojen käsittelyssä sovellettavat yleisperiaatteet ja niihin liittyvät toimenpiteet,

ii) henkilöstön työehdot siltä osin, kuin ne liittyvät luottamuksellisten tietojen suojelemiseen,

iii) menettelyt, joita sovelletaan, kun tiedetään tai väitetään, että luottamuksellisia tietoja ei ole käsitelty luottamuksellisina.

c) Hallintoneuvosto hyväksyy ja tarkistaa säännöllisin väliajoin edellä a kohdassa tarkoitetun järjestelmän.

LIITTEET

16 artikla

a) Tämän pöytäkirjan liitteet ovat pöytäkirjan erottamaton osa. Termiä "pöytäkirja" käytetään tässä pöytäkirjassa tarkoittamaan pöytäkirjaa ja sen liitteitä yhdessä paitsi silloin, kun käsitellään I ja II liitteiden muuttamista.

b) Hallintoneuvosto voi muuttaa I liitteessä mainittujen toimien luetteloa ja II liitteessä mainittujen laitteiden ja materiaalien luetteloa hallintoneuvoston nimeämän kooltaan määrittelemättömän asiantuntijatyöryhmän lausunnon perusteella. Tällaiset muutokset tulevat voimaan neljä kuukautta sen jälkeen, kun hallintoneuvosto on ne hyväksynyt.

c) Tämän pöytäkirjan III liitteessä täsmennetään, miten yhteisö ja sopimusvaltiot panevat tämän pöytäkirjan määräykset täytäntöön.

VOIMAANTULO

17 artikla

a) Tämä pöytäkirja tulee voimaan sinä päivänä, jolloin järjestö vastaanottaa yhteisöltä ja sopimusvaltioilta kirjallisen ilmoituksen siitä, että voimaantuloa niiden osalta koskevat vaatimukset täyttyvät.

b) Sopimusvaltiot ja yhteisö voivat ilmoittaa milloin tahansa ennen tämän pöytäkirjan voimaantuloa, että ne soveltavat pöytäkirjaa väliaikaisesti.

c) Pääjohtaja ilmoittaa heti kaikille järjestön jäsenvaltioille mahdollisista tämän pöytäkirjan väliaikaista soveltamista koskevista ilmoituksista sekä pöytäkirjan voimaantulosta.

MÄÄRITELMÄT

18 artikla

Tässä pöytäkirjassa tarkoitetaan:

a) "ydinpolttoainekiertoon liittyvällä tutkimus- ja kehittämistyöllä" nimenomaisesti prosessin tai järjestelmän kehittämiseen liittyviä toimia seuraavilla aloilla:

― ydinaineen muuntaminen,

― ydinaineen rikastus,

― ydinpolttoaineen valmistus,

― reaktorit,

― kriittiset laitokset,

― ydinpolttoaineen jälleenkäsittely,

― keskiaktiivisen tai korkea-aktiivisen plutoniumia, korkearikasteista uraania tai uraani-233:a sisältävän jätteen käsittely (lukuun ottamatta varastointia tai loppusijoitusta varten tehtävää uudelleenpakkaamista tai käsittelyä, johon ei liity alkuaineiden erottamista),

mutta joihin eivät sisälly toimet, jotka liittyvät teoreettiseen tutkimukseen tai tieteelliseen perustutkimukseen tai tutkimus- ja kehittämistoimintaan teollisten radioisotooppisovellusten, lääketieteen, hydrologian ja maatalouden sovellusten, terveys- ja ympäristövaikutusten tai huolto- ja ylläpitotoiminnan kehittämisen aloilla.

b) "laitosalueella" aluetta, jonka yhteisö ja sopimusvaltiot ovat suunnittelutiedoissa rajanneet laitokselle, mukaan lukien suljettu laitos, ja laitoksen ulkopuoliselle paikalle, jossa käytetään tavanomaisesti ydinainetta, mukaan lukien suljettu laitoksen ulkopuolinen paikka, jossa on tavanomaisesti käytetty ydinainetta (tämä rajoitetaan paikkoihin, joissa on ollut kuumakammioita tai joissa on suoritettu muuntamiseen, rikastukseen, polttoaineen valmistukseen tai jälleenkäsittelyyn liittyviä toimia). "Laitosalueeseen" sisältyvät myös kaikki laitoksen tai laitoksen ulkopuolisen paikan kanssa samassa paikassa olevat rakennukset/laitteet, joita käytetään keskeisten palvelujen tuottamiseen, mukaan lukien kuumakammiot sellaisten säteilytettyjen materiaalien prosessointiin, jotka eivät sisällä ydinainetta, jätteen käsittely-, varastointi- ja loppusijoituslaitokset sekä kyseisen sopimusvaltion edellä olevan 2 artiklan a kohdan iv alakohdan mukaisesti nimeämiin erityisiin tarkoituksiin liittyvät rakennukset,

c) "käytöstä poistetulla laitoksella" tai "käytöstä poistetulla laitoksen ulkopuolisella paikalla" laitosta tai paikkaa, jonka jäljellä olevat rakenteet ja sen käyttöön tarvittavat keskeiset laitteet on poistettu tai tehty toimintakelvottomiksi niin, ettei sitä käytetä varastointiin eikä sitä voida enää käyttää ydinaineen käsittelyyn, prosessointiin tai käyttöön,

d) "suljetulla laitoksella" tai "suljetulla laitoksen ulkopuolisella paikalla" laitosta tai paikkaa, jossa toiminta on lopetettu ja ydinaine siirretty pois, mutta jota ei ole poistettu käytöstä,

e) "korkearikasteisella uraanilla" uraania, jossa on vähintään 20 prosenttia uraanin isotooppia 235,

f) "ympäristönäytteiden keräämisellä tietyssä paikassa" ympäristönäytteiden (ilma-, vesi-, kasvi-, maaperä-, pyyhkäisy- ym. näytteet) keräämistä järjestön nimeämässä paikassa tai sen välittömässä läheisyydessä, jotta järjestö voi tehdä päätelmiä siitä, onko kyseisessä paikassa ilmoittamatonta ydinmateriaalia tai suoritetaanko siellä ilmoittamattomia ydinalan toimia,

g) "ympäristönäytteiden keräämisellä laajalta alueelta" ympäristönäytteiden (ilma-, vesi-, kasvi-, maaperä-, pyyhkäisy- ym. näytteet) keräämistä järjestön nimeämissä paikoissa, jotta järjestö voi tehdä päätelmiä siitä, onko laajalla alueella ilmoittamatonta ydinmateriaalia tai suoritetaanko siellä ilmoittamattomia ydinalan toimia,

h) "ydinaineella" kaikkia perussäännön XX artiklassa määriteltyjä lähtöaineita tai erityistä halkeamiskelpoista materiaalia. Termiä "lähtöaine" ei saa tulkita siten, että se koskisi malmia tai malmijäännöstä. Jos hallintoneuvosto päättää järjestön peruskirjan XX artiklan perusteella tämän pöytäkirjan voimaantulon jälkeen jonkin materiaalin lisäämisestä niiden aineiden luetteloon, jotka katsotaan lähtöaineiksi tai erityiseksi halkeamiskelpoiseksi aineeksi, päätös tulee voimaan tämän pöytäkirjan soveltamisalalla ainoastaan, jos yhteisö ja sopimusvaltiot hyväksyvät sen,

i) "laitoksella"

i) reaktoria, kriittistä laitosta, muuntamislaitosta, valmistuslaitosta, jälleenkäsittelylaitosta, isotooppien erotuslaitosta tai erillistä varastolaitosta, tai

ii) kaikkia paikkoja, joissa käytetään tavanomaisesti suurempia kuin yhden efektiivisen kilogramman määriä ydinainetta,

j) "laitoksen ulkopuolisella paikalla" laitteita tai paikkoja, jotka eivät ole laitoksia, ja joissa käytetään tavallisesti enintään yhden efektiivisen kilogramman määriä ydinainetta.

Tehty Wienissä kahtena kappaleena 22 päivänä syyskuuta 1998 tanskan, hollannin, englannin, suomen, ranskan, saksan, kreikan, italian, portugalin, espanjan ja ruotsin kielellä, kaikki kieliversiot ovat yhtä todistusvoimaisia, mutta eroavuuden ilmetessä on noudatettava niitä tekstejä, jotka on tehty Kansainvälisen atomienergiajärjestön hallintoneuvoston virallisilla kielillä.

I LIITE

Luettelo pöytäkirjan 2 artiklan a kohdan iv alakohdassa tarkoitetuista toimista

i) Sentrifugiputkien valmistus tai kaasusentrifugien kokoaminen.

Sentrifugiroottorin putkilla tarkoitetaan liitteen II kohdassa 5.1.1 b kuvattuja ohutseinäisiä lieriöitä.

Kaasusentrifugeilla tarkoitetaan liitteen II kohdan 5.1 johdannossa kuvattuja sentrifugeja.

ii) Diffuusiosuodattimien valmistus.

Diffuusiosuodattimilla tarkoitetaan liitteen II kohdassa 5.3.1 a kuvattuja ohuita huokoisia suodattimia.

iii) Lasertekniikkaan perustuvien järjestelmien valmistus tai kokoaminen.

Lasertekniikkaan perustuvilla järjestelmillä tarkoitetaan järjestelmiä, joissa on II liitteen kohdassa 5.7 kuvattuja osia.

iv) Elektromagneettisten isotooppierottajien valmistus tai kokoaminen.

Elektromagneettisilla isotooppierottajilla tarkoitetaan liitteen II kohdassa 5.9.1 tarkoitettuja osia, jotka sisältävät liitteen II kohdassa 5.9.1 a kuvattuja ionilähteitä.

v) Pylväiden tai uuttolaitteiden valmistus tai kokoaminen.

Pylväillä tai uuttolaitteilla tarkoitetaan liitteen II kohdissa 5.6.1, 5.6.2, 5.6.3, 5.6.5, 5.6.6, 5.6.7 ja 5.6.8 kuvattuja osia.

vi) Aerodynaamisten erotussuuttimien tai pyörreputkien valmistus.

Aerodynaamisilla erotussuuttimilla tai pyörreputkilla tarkoitetaan II liitteen kohdissa 5.5.1 ja 5.5.2 kuvattuja erotussuuttimia tai pyörreputkia.

vii) Uraaniplasman generointijärjestelmien valmistus tai kokoaminen.

Uraaniplasman generointijärjestelmillä tarkoitetaan II liitteen kohdassa 5.8.3 kuvattuja uraaniplasman generointiin tarkoitettuja järjestelmiä.

viii) Zirkoniumputkien valmistus.

Zirkoniumputkilla tarkoitetaan II liitteen kohdassa 1.6 kuvattuja putkia.

ix) Raskaan veden tai deuteriumin valmistaminen tai rikastaminen.

Raskaalla vedellä tai deuteriumilla tarkoitetaan deuteriumia, raskasta vettä (deuteriumoksidi) tai muita deuteriumyhdisteitä, joissa deuteriumin suhde vetyatomeihin on suurempi kuin 1:5000.

x) Ydinteollisuudessa käytettävän grafiitin valmistaminen.

Ydinteollisuudessa käytettävällä grafiitilla tarkoitetaan grafiittia, jonka puhtausaste on parempi kuin 5 ppm booriekvivalenttia ja jonka tiheys on enemmän kuin 1,50 g/cm3.

xi) Säteilytetylle polttoaineelle tarkoitettujen pullojen valmistus.

Säteilytetylle polttoaineelle tarkoitetulla pullolla tarkoitetaan sellaista säteilytetyn polttoaineen kuljetukseen ja/tai varastointiin tarkoitettua astiaa, joka suojaa kemiallisilta, lämpö- tai säteilyhaitoilta ja haihduttaa hajoamislämmön käsittelyn, kuljetuksen ja varastoinnin aikana.

xii) Reaktorin säätösauvojen valmistus.

Reaktorin säätösauvoilla tarkoitetaan liitteen II kohdassa 1.4 kuvattuja sauvoja.

xiii) Kriittisyysturvallisten säiliöiden ja astioiden valmistus.

Kriittisyysturvallisilla säiliöillä ja astioilla tarkoitetaan II liitteen kohdissa 3.2 ja 3.4 kuvattuja laitteita.

xiv) Säteilytettyjen polttoaine-elementtien paloittelukoneiden valmistus.

Säteilytettyjen polttoaine-elementtien paloittelukoneilla tarkoitetaan II liitteen kohdassa 3.1 kuvattuja laitteita.

xv) Kuumakammioiden valmistus.

Kuumakammioilla tarkoitetaan kammiota tai toisiinsa liitettyjä kammioita, joiden kokonaistilavuus on vähintään 6 m3 ja joiden suojaus vastaa vähintään 0,5 metriä betonia, jonka tiheys on vähintään 3,2 g/cm3 ja jossa on laitteet kauko-ohjattua käyttöä varten.

II LIITE

Luettelo erityisistä laitteista ja muusta kuin ydinmateriaalista 2 artiklan a kohdan ix alakohdan mukaisia vienti- ja tuontiraportteja varten

1. REAKTORIT JA NIIDEN LAITTEET

1.1 Täydelliset ydinreaktorit

Ydinreaktorit, jotka voivat ylläpitää säädettävää jatkuvaa ydinten halkeamisketjureaktiota lukuun ottamatta nollaenergiareaktoreita, jotka ovat määritelmän mukaan reaktoreita, joiden nimellinen plutoniumin enimmäistuotanto on korkeintaan 100 grammaa vuodessa.

Selittävä huomautus

"Ydinreaktoriin" kuuluvat erityisesti reaktoriastiassa olevat tai siihen suoraan liitetyt osat, sydämen tehotasoa säätävät laitteet ja komponentit, joissa on tavallisesti reaktorisydämen primaarijäähdyte tai jotka joutuvat suoraan kosketukseen primaarijäähdytteen kanssa tai jotka säätävät sitä.

Ei ole tarkoitus sulkea pois reaktoreita, jotka voivat kohtuullisesti muutettuina tuottaa merkittävästi enemmän kuin 100 grammaa plutoniumia vuodessa. Merkittävillä tehotasoilla jatkuvasti toimimaan suunniteltuja reaktoreita ei pidetä "nollatasoreaktoreina" riippumatta niiden plutoniumintuotantotehosta.

1.2 Reaktoripaineastiat

Metalliastiat täydellisinä yksikköinä tai niiden tehdasvalmisteisina osina, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sitä varten, että niihin sijoitetaan kohdassa 1.1 tarkoitettu ydinreaktorin sydän, ja jotka kestävät primaarijäähdytteen käyttöpaineen.

Selittävä huomautus

Reaktoriastian kansi on kohtaan 1.2 kuuluva tärkeä tehdasvalmisteinen paineastian osa.

Reaktorin sisällä olevat osat (esim. sydämen ja muiden sisällä olevien osien tukipylväät ja -levyt, säätösauvojen ohjausputket, termiset suojat, suuntauslevyt, sydänritilät ja diffuuserilevyt) hankitaan tavallisesti reaktorin valmistajalta. Joskus tietyt sisäiset tukikomponentit sisältyvät paineastian valmistukseen. Nämä osat ovat sen verran kriittisiä reaktorin toiminnan turvallisuuden ja luotettavuuden kannalta (ja siten reaktorin valmistajan takuille ja velvoitteille), että niiden hankkiminen itse reaktorin hankintajärjestelmän ulkopuolelta ei ole tavallista. Tätä hankintatapaa pidetään poikkeuksellisena, vaikkakin näiden yksittäiskappaleina valmistettavien, erityisesti suunniteltujen ja valmistettujen kriittisten, suurien ja kalliiden osien hankkiminen erikseen on myös otettava huomioon.

1.3 Reaktoripolttoaineen lataus- ja poistokoneet

Käsittelylaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu polttoaineen lataamiseen edellä kohdassa 1.1 tarkoitettuun ydinreaktoriin tai sen poistamiseen reaktorista, ja jotka pystyvät toimintaan reaktorin ollessa käynnissä tai käyttämään teknisesti kehittyneitä asettamis- ja sijoittamislaitteita monimutkaisia polttoainetoimintoja varten reaktorin ollessa pysähdyksissä, esim. sellaisia toimenpiteitä, joissa polttoainetta ei tavallisesti voida havainnoida tai käsitellä suoraan.

1.4 Reaktorin säätösauvat

Sauvoja, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kohdassa 1.1 tarkoitetun ydinreaktorin reaktionopeuden säätämiseen.

Selittävä huomautus

Tähän kuuluvat neutroneja absorboivan osan lisäksi säätösauvojen tuki- ja ripustusrakenteet, jos ne toimitetaan erikseen.

1.5 Reaktorin paineputket

Putket, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sisältämään kohdassa 1.1 tarkoitetun ydinreaktorin polttoaine-elementtejä ja primaarijäähdytettä yli 5,1 MPa:n (740 psi) käyttöpaineessa.

1.6 Zirkoniumputket

Putket tai putkisarjat, jotka on valmistettu zirkoniummetallista tai -seoksesta, joiden määrä on enemmän kuin 500 kg 12 kuukauden jakson aikana, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi kohdassa 1.1 tarkoitetussa ydinreaktorissa, ja jossa hafniumin painosuhde zirkoniumiin on pienempi kuin 1:500.

1.7 Primaarijäähdytepumput

Pumput, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kierrättämään primaarijäähdytettä kohdassa 1.1 tarkoitetussa ydinreaktorissa.

Selittävä huomautus

Erityisesti suunniteltuihin tai valmistettuihin pumppuihin voi kuulua monimutkaiset yksinkertaisesti tai moninkertaisesti tiivistetyt järjestelmät primaarijäähdytevuotojen ehkäisemiseksi, eristetyt pumput ja inertiaalimassajärjestelmäpumput. Tämä määritelmä sisältää NC-1- tai vastaavien standardien mukaiset pumput.

2. REAKTORIEN MUUT KUIN YDINMATERIAALIT

2.1 Deuterium ja raskas vesi

Deuterium, raskas vesi (deuteriumoksidi) ja kaikki deuteriumyhdisteet, joissa deuteriumin suhde vetyyn on suurempi kuin 1:5000 ja joita käytetään kohdassa 1.1 tarkoitetussa ydinreaktorissa määrissä, jotka ovat enemmän kuin 200 kilogrammaa deuteriumatomeja missä tahansa vastaanottajamaassa 12 kuukauden aikana.

2.2 Ydinteollisuudessa käytettävä grafiitti

Grafiitti, jonka puhtausaste on parempi kuin 5 ppm booriekvivalenttia, jonka tiheys on suurempi kuin 1,50 g/cm3 ja jota käytetään kohdassa 1.1 tarkoitetussa ydinreaktorissa määrissä, jotka ovat enemmän kuin 3 x 104 kilogrammaa (30 metrijärjestelmän tonnia) missä tahansa vastaanottajamaassa 12 kuukauden aikana.

Huomautus

Raportointia varten hallitus tutkii, viedäänkö edellä mainittujen eritelmien mukaista grafiittia ydinreaktorikäyttöön.

3. SÄTEILYTETTYJEN POLTTOAINE-ELEMENTTIEN JÄLLEENKÄSITTELYLAITOKSET JA NIITÄ VARTEN ERITYISESTI SUUNNITELLUT TAI VALMISTETUT LAITTEET

Johdanto

Säteilytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelyssä erotetaan plutonium ja uraani voimakkaasti radioaktiivisista halkeamistuotteista ja muista transuraaneista. Tämä voidaan tehdä erilaisilla tekniikoilla. Vuosien mittaan on kuitenkin Purexista tullut yleisimmin käytetty ja hyväksytty prosessi. Purexiin kuuluu säteilytetyn ydinpolttoaineen liuottaminen typpihappoon, jonka jälkeen uraani, plutonium ja halkeamistuotteet erotetaan liuotinuutolla käyttäen tributyylifosfaattia orgaanisessa liuottimessa.

Purex-laitoksissa on samantyyppisiä toimintoja mukaan lukien säteilytettyjen polttoaine-elementtien paloittelu, polttoaineen liuottaminen ja prosessinesteen varastointi. Niissä voi myös olla laitteita uraaninitraatin lämpödenitraatiota varten, plutoniumnitraatin muuttamiseksi oksidiksi tai metalliksi ja halkeamistuotteita sisältävien jäteliuosten käsittelemiseksi sellaiseen muotoon, jossa ne voidaan varastoida pitkäksi aikaa tai loppusijoittaa. Nämä laitteet voivat kuitenkin olla erilaisia eri Purex-laitoksissa monesta syystä, muun muassa riippuen jälleenkäsiteltävän säteilytetyn ydinpolttoaineen tyypistä ja määrästä, talteen otettujen materiaalien aiotusta käytöstä ja laitoksen suunnittelussa käytetyistä turvallisuus- ja huoltoperiaatteista.

Säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelylaitokseen kuuluvat laitteet ja komponentit, jotka joutuvat tavallisesti suoraan kosketukseen säteilytetyn polttoaineen ja tärkeimpien ydinmateriaalien ja halkeamistuotteiden prosessivirtojen kanssa ja jotka säätelevät niitä.

Nämä prosessit, joihin kuuluvat täydelliset plutoniumin muunto- ja plutonium-metallin tuotantojärjestelmät, voidaan tunnistaa niiden toimenpiteiden perusteella, joita toteutetaan kriittisen tilan välttämiseksi (esim. geometrian keinoin), säteilyaltistuksen välttämiseksi (esim. suojauksella) ja toksisuusvaaran välttämiseksi (esim. eristystoimilla).

Laitteisiin, joita katsotaan tarkoitettavan säteilytettyjen polttoaine-elementtien jälleenkäsittelemisen yhteydessä lauseella "ja erityisesti sitä varten suunnitellut tai valmistetut", kuuluvat:

3.1 Säteilytetyn polttoaine-elementin paloittelukoneet

Johdanto

Näillä laitteilla rikotaan polttoaineen suojakuori säteilytetyn ydinpolttoaineen paljastamiseksi liuotusta varten. Yleisimmin käytetään erityisesti suunniteltuja metallileikkureita, vaikka myös kehittyneitä laitteita kuten lasereita voidaan käyttää.

Kauko-ohjatut erityisesti edellä tarkoitetuissa jälleenkäsittelylaitoksissa käytettäväksi suunnitellut tai valmistetut laitteet, jotka leikkaavat, paloittelevat tai katkovat säteilytetyn ydinpolttoaineen kokoonpanoja, nippuja tai sauvoja.

3.2 Liuotusastiat

Johdanto

Paloiteltu, käytetty polttoaine pannaan tavallisesti liuotusastioihin. Näissä kriittisyysturvallisissa tankeissa ydinaine liuotetaan typpihappoon, ja jäljelle jäävät kuoret poistetaan prosessivirrasta.

Kriittisyysturvalliset tankit (esim. pieniläpimittaiset, rengasmaiset tai laattatankit), jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi edellä tarkoitetuissa jälleenkäsittelylaitoksissa ja jotka on tarkoitettu säteilytetyn ydinpolttoaineen liuottamiseen ja jotka kestävät kuumia, voimakkaasti syövyttäviä nesteitä ja joita voidaan täyttää ja huoltaa kauko-ohjauksella.

3.3 Liuotinuuttimet ja liuotinuuttolaitteet

Johdanto

Liuotinuuttimiin johdetaan sekä liuotusastioista tuleva säteilytetyn polttoaineen liuos että orgaaninen liuos, jolla erotetaan uraani, plutonium ja halkeamistuotteet. Liuotinuuttolaitteet on yleensä suunniteltu täyttämään tiukat toimintavaatimukset: niillä on esimerkiksi oltava pitkä toimintaikä ilman huoltotarvetta tai ne on voitava helposti vaihtaa, niiden on oltava helppokäyttöisiä ja helposti säädettäviä ja joustavia erilaisissa prosessiolosuhteissa.

Erityisesti säteilytetyn polttoaineen jälleenkäsittelylaitoksissa käytettäväksi suunnitellut tai valmistetut liuotinuuttimet kuten pakatut tai pulsoidut pylväät, sekoitussaostimet tai sentrifugaaliuuttimet. Liuotinuuttimien on kestettävä syövyttävää typpihappoa. Liuotinuuttimet valmistetaan tavallisesti matalan hiilipitoisuuden omaavista ruostumattomista teräksistä, titaanista, zirkoniumista tai muista korkealaatuisista materiaaleista täyttämään erittäin tiukat standardit (mukaan lukien erityiset hitsaus- sekä tarkastus-, laadunvarmistus- ja laadunvalvontatekniikat).

3.4 Kemikaalien säilytys- tai varastointiastiat

Johdanto

Liuotinuuttovaiheesta tulee pääasiassa kolme nestevirtaa. Kaikkien kolmen nestevirran edelleenprosessointiin käytetään säilytys- tai varastointiastioita seuraavasti:

a) Puhdas uraaninitraattiliuos väkevöidään haihduttamalla ja johdetaan denitraatioprosessiin, jossa se muunnetaan uraanioksidiksi. Tämä oksidi käytetään uudelleen ydinpolttoainekierrossa.

b) Voimakkaasti radioaktiivinen halkeamistuotteiden liuos väkevöidään tavallisesti haihduttamalla ja varastoidaan nestekonsentraattina. Tämä konsentraatti voidaan myöhemmin haihduttaa ja muuntaa varastointiin tai loppusijoitukseen sopivaan muotoon.

c) Puhdas plutoniumnitraattiliuos väkevöidään ja varastoidaan siihen asti, kunnes se siirretään myöhempiin prosessivaiheisiin. Erityisesti plutoniumliuosten säilytys- ja varastointiastiat on suunniteltu sellaisiksi, että vältettäisiin tämän nestevirran konsentraation ja muodonmuutoksista johtuvat kriittisyysongelmat.

Erityisesti säteilytetyn polttoaineen jälleenkäsittelylaitoksissa käytettäväksi tarkoitetut säilytys-ja varastointiastiat. Säilytys- ja varastointiastioiden on kestettävä syövyttävää typpihappoa. Säilytys- ja varastointiastiat valmistetaan tavallisesti esimerkiksi matalan hiilipitoisuuden omaavista ruostumattomista teräksistä, titaanista, zirkoniumista tai muista korkealaatuisista materiaaleista. Säilytys- ja varastointiastiat voidaan suunnitella käytet- täväksi ja huollettavaksi kauko-ohjauksella, ja niillä voi olla seuraavat ominaisuudet ydinkriittisyyden kontrolloimiseksi:

1) seinämien tai sisärakenteiden booriekvivalenttipitoisuus vähintään kaksi prosenttia tai

2) lieriömäisen astian halkaisija korkeintaan 175 mm (7 tuumaa) tai

3) joko laatta- tai rengasmaisen astian leveys korkeintaan 75 mm (3 tuumaa).

3.5 Järjestelmät, joilla muunnetaan plutoniumnitraatti plutoniumoksidiksi

Johdanto

Useimmissa laitoksissa plutoniumnitraattiliuos muunnetaan plutoniumoksidiksi tässä loppuprosessissa. Prosessiin kuuluu prosessin syöttöliuoksen varastointi ja säätö, saostus ja kiinteän aineen erotus nestemäisestä, kalsinointi, tuotteen käsittely, tuuletus, jätehuolto ja prosessinohjaus.

Täydelliset järjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu muuntamaan plutoniumnitraatti plutoniumoksidiksi, ja jotka on erityisesti mukautettu välttämään kriittisyys- ja säteilyvaikutuksia ja minimoimaan toksisuusvaaraa.

3.6 Järjestelmät, joilla plutoniumoksidista tuotetaan metallia

Johdanto

Tähän prosessiin, joka voisi liittyä jälleenkäsittelylaitokseen, kuuluu plutoniumoksidin fluoraus tavallisesti erittäin syövyttävällä fluorivetyhapolla. Tällöin muodostuu plutoniumfluoridia, joka pelkistetään erittäin puhtaalla kalsiummetallilla, jolloin muodostuu metallista plutoniumia ja kalsiumfluoridikuonaa. Prosessin tärkeimmät vaiheet ovat fluoraus (esim. jalometallista valmistetulla tai sillä vuoratulla laitteistolla), metallin pelkistys (esim. käyttämällä keraamiupokkaita), kuonan talteenotto, tuotteen käsittely, tuuletus, jätehuolto ja prosessinohjaus.

Täydelliset järjestelmät, jotka on suunniteltu tai valmistettu plutoniummetallin tuottamiseen ja jotka on erityisesti mukautettu kriittisyys- ja säteilyvaikutusten välttämiseksi ja toksisuusvaaran minimoimiseksi.

4. POLTTOAINE-ELEMENTTIEN VALMISTUSLAITOKSET

Polttoaine-elementtien valmistuslaitos sisältää laitteet, jotka

a) joutuvat tavallisesti kosketuksiin ydinaineen tuotantovirran kanssa tai prosessoivat suoraan tai ohjaavat ydinaineen tuotantovirtaa tai

b) sulkevat ydinaineen ilmatiiviisti suojakuoren sisään.

5. ERITYISESTI SUUNNITELLUT TAI VALMISTETUT URAANIN ISOTOOPPIEN EROTUKSEEN TARKOITETUT LAITOKSET JA LAITTEET LUKUUN OTTAMATTA ANALYYTTISIÄ LAITTEITA

Laitteita, joita katsotaan tarkoitettavan määritelmällä uraanin isotooppien erotukseen tarkoitetut "erityisesti suunnitellut tai valmistetut laitteet lukuun ottamatta analyyttisiä laitteita", ovat:

5.1 Kaasusentrifugit ja kokoonpanot sekä komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi kaasusentrifugeissa

Johdanto

Kaasusentrifugissa on tavallisesti yksi tai useampia ohutseinäisiä lieriöitä, joiden halkaisija on 75 mm (3 tuumaa) ― 400 mm (16 tuumaa), joka on sijoitettu tyhjökammioon ja jota pyöritetään noin 300 m/s:n perifeerisellä kierrosnopeudella ja jonka keskusakseli on vertikaalinen. Korkean kierrosnopeuden saavuttamiseksi pyörivät komponentit on valmistettava materiaalista, jolla on korkea lujuus-tiheyssuhde, ja roottorikokoonpanon sekä sen yksittäisten osien valmistuksessa on käytettävä hyvin tiukkoja toleransseja epätasapainon minimoimiseksi. Uraanin rikastamiseen käytettävät kaasusentrifugit eroavat muista sentrifugeista siten, että niiden roottorikammiossa on pyörivä levynmuotoinen suuntauslevy (suuntauslevyjä) ja liikkumaton putkijärjestelmä UF6-kaasun syöttämiseksi ja uuttamiseksi sekä vähintään kolme erillistä kanavaa, joista kaksi on yhdistetty roottorin akselista roottorikammion ulkoseinään ulottuviin kauhakerääjiin. Tyhjökammiossa on myös useita kriittisiä osia, jotka eivät pyöri ja ovat helppoja valmistaa eivätkä vaadi erikoisia materiaaleja, vaikka ne on erityisesti tähän tarkoitukseen suunniteltuja. Sentrifugilaitokseen tarvitaan kuitenkin paljon tällaisia osia, joten määrät voivat antaa vihjeen aiotusta käytöstä.

5.1.1 Roottorin pyörivät osat

a) Täydelliset roottorikokoonpanot:

Ohutseinäiset lieriöt tai useita toisiinsa liitettyjä ohutseinäisiä lieriöitä, jotka on valmistettu yhdestä tai useammasta tämän jakson johdantokappaleessa mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta. Jos lieriöt on liitetty toisiinsa, se tehdään jäljempänä kohdassa 5.1.1 c kuvatuilla joustavilla renkailla tai palkeilla. Valmiiksi kootun roottorin sisällä on jäljempänä kohdassa 5.1.1 d ja e kuvatut suuntauslevy (suuntauslevyjä) ja ylä- ja alalaipat. Täydellinen kokoonpano voidaan kuitenkin toimittaa vain osaksi koottuna.

b) Roottoriputket:

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut ohutseinäiset lieriöt, joiden paksuus on enintään 12 mm (0,5 tuumaa) ja halkaisija 75 mm (3 tuumaa) ― 400 mm (16 tuumaa) ja jotka on valmistettu yhdestä tai useammasta tämän jakson johdantokappaleessa mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta.

c) Renkaat tai palkeet:

Osia, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu tukemaan paikallisesti roottoriputkia tai liittämään yhteen useita roottoriputkia. Palje on lyhyt lieriö, jonka seinän paksuus on 3 mm (0,12 tuumaa), halkaisija 75 mm (3 tuumaa ― 400 mm (16 tuumaa), jossa on kierre ja joka on valmistettu jostakin tämän jakson johdantokappaleessa mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta.

d) Suuntauslevyt:

Levynmuotoisia osia, joiden halkaisija on 75 mm (3 tuumaa) ― 400 mm (16 tuumaa) ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu asennettaviksi sentrifugiroottoriputken sisään ja jonka tarkoitus on eristää purkukammio erotuskammiosta ja joissakin tapauksissa auttaa UF6-kaasun kierrättämisessä roottoriputken erotuskammiossa, ja joka on valmistettu jostakin tämän jakson johdanto-kappaleessa mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta.

e) Ylä- ja alalaipat:

Levynmuotoiset komponentit, joiden halkaisija on 75 mm (3 tuumaa) ― 400 mm (16 tuumaa) ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu sovitettavaksi roottoriputken päihin ja pitämään UF6 roottoriputken sisällä ja joissakin tapauksissa tukemaan tai pitämään paikallaan jotakin ylälaakerin osaa, tai siihen kuuluu kiinteänä osana jokin ylälaakerin osa (ylälaippa), tai siinä voi olla moottorin ja alalaakerin pyörivät osat (alalaippa), ja joka on valmistettu jostakin tämän jakson johdantokappaleessa mainitusta korkean lujuus-tiheyssuhteen omaavasta aineesta.

Selittävä huomautus

Sentrifugin pyöriviin osiin käytettävät materiaalit ovat:

a) Maraging-teräs, jonka murtovetolujuus on vähintään 2,05 x 109 N/m2 (300,000 psi),

b) Alumiiniseokset, jonka murtovetolujuus on vähintään 0,46 x 109 N/m2 (67 000 psi),

c) kuitu- tai säiemateriaalit, joita voidaan käyttää komposiittirakenteissa, joiden ominaiskimmomoduuli on vähintään 12,3 x 106 m ja ominaismurtovetolujuus vähintään 0,3 x 106 m ("ominaiskimmomoduuli" on Youngin moduuli N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3; "ominaismurtovetolujuus" on murtovetolujuus N/m2 jaettuna ominaispainolla N/m3).

5.1.2 Staattiset osat

a) Magneettiset ripustuslaakerit:

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut laakerikokoonpanot, joissa on vaimentavaa väliainetta sisältävään koteloon ripustettu renkaanmuotoinen magneetti. Kotelo on valmistettu UF6:tta kestävästä aineesta (katso jakson 5.2 kohta Selittävä huomautus). Magneetti kytkeytyy napakappaleeseen tai kohdassa 5.1.1 e tarkoitettuun ylälaippaan kiinnitettyyn toiseen magneettiin. Magneetti voi olla renkaan muotoinen, ja ulkohalkaisijan suhde sisähalkaisijaan on enintään 1,6:1. Magneetti voi olla muodossa, jonka magneettinen läpäisevyys alussa on vähintään 0,15 H/m (120 000 CGS -yksiköissä), tai jonka jäännösmagnetismi on vähintään 98,5 % tai energiatulo suurempi kuin 80 kJ/m3 (107 gaussi-örstediä). Tavallisten materiaalivaatimusten lisäksi edellytetään, että magneettiakselit poikkeavat geometrisistä akseleista hyvin vähän (vähemmän kuin 0,1 mm tai 0,004 tuumaa) tai että magneetin materiaalilta edellytetään erityistä tasalaatuisuutta.

b) Laakerit/vaimentimet:

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut laakerit, jotka koostuvat vaimentimelle asennetusta laakeritappi-kuppikokoonpanosta. Laakeritappi on tavallisesti karaistusta teräksestä valmistettu varsi, jonka toisessa päässä on puolipallonmuotoinen osa ja toisessa päässä kohdassa 5.1.1 e tarkoitettuun alalaippaan kiinnittyvä osa. Varteen kiinnitettynä voi kuitenkin olla hydrodynaaminen laakeri. Kuppi on pelletin muotoinen ja sen toisella pinnalla on puolipallonmuotoinen syvennys. Nämä osat toimitetaan usein erillisenä vaimentimesta.

c) Molekulaariset pumput:

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut lieriöt, joiden sisään on työstetty tai puristettu kierrerihlaus ja joiden sisään on työstetty reikiä. Tyypilliset mitat ovat: sisähalkaisija 75 mm (3 tuumaa) ― 400 mm (16 tuumaa), seinämän paksuus vähintään 10 mm (0,4 tuumaa) ja pituus vähintään yhtä suuri kuin halkaisija. Rihlojen poikkileikkaus on tyypillisesti suorakulmainen ja niiden syvyys on vähintään 2 mm (0,08 tuumaa).

d) Moottoristaattorit:

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut nopeakäyntisten monivaiheisten vaihtovirralla toimivien hystereesi- (tai reluktanssi-) moottorien renkaan muotoiset staattorit synkronista toimintaa varten tyhjössä taajuusalueella 600―2 000 Hz ja tehoalueella 50―1 000 VA. Staattorit koostuvat monivaiheisista kierrekerroksista, jotka ovat laminoidun pienihäviöisen rautasydämen päällä, joka koostuu tyypillisesti korkeintaan 2,0 mm (0,08 tuumaa) paksuista ohuista kerroksista.

e) Sentrifugikotelot:

Komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu kaasusentrifugin roottoriputkikokoonpanon paikaksi. Kotelo koostuu jäykästä lieriöstä, jonka seinämän paksuus on enintään 30 mm (1,2 tuumaa) ja jonka päädyt on tarkkuustyöstetty laakereiden sijoittamista varten ja jossa on yksi tai useampia laippoja asennusta varten. Työstetyt päädyt ovat samansuuntaisia ja kohtisuorassa lieriön pituusakselia vastaan vähintään 0,05 asteen tarkkuudella. Kotelo voi myös olla kennoston muotoinen siten, että siihen voidaan sijoittaa useita roottoriputkia. Kotelo on valmistettu materiaaleista tai suojattu materiaaleilla, jotka kestävät UF6:n aiheuttamaa syöpymistä.

f) Kauhakerääjät:

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut putket, joiden sisähalkaisija on enintään 12 mm (0,5 tuumaa) UF6-kaasun keräämiseksi roottoriputkesta Pitot"n putken periaatteella (ts. niissä on aukko, joka suuntautuu roottoriputken sisällä kehällä virtaavaan kaasuun, esimerkiksi siten, että säteittäisesti sijoitetun putken pää on taivutettu) ja joka voidaan kiinnittää keskellä olevaan kaasun keräysjärjestelmään. Putket on valmistettu materiaaleista tai suojattu materiaaleilla, jotka kestävät UF6:n aiheuttamaa syöpymistä.

5.2 Kaasusentrifugirikastuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -komponentit

Johdanto

Kaasusentrifugirikastuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -komponentit ovat ne järjestelmät, joita laitos tarvitsee UF6:n syöttämiseksi sentrifugeihin, yksittäisten sentrifugien liittämiseksi toisiinsa muodostamaan kaskadeja (vaiheita), jotta rikastusta voidaan asteittain parantaa ja kerätä sentrifugeista UF6-tuote ja jäte sekä sentrifugien käyttövoimaan tai laitoksen ohjaamiseen tarvittavat laitteet.

UF6 haihdutetaan tavallisesti kiinteästä aineesta kuumennetuissa autoklaaveissa ja johdetaan kaasumaisena sentrifugeihin kaskadijakoputkistossa. Sentrifugeista tulevat UF6 -tuote- ja jätekaasuvirrat johdetaan myös kaskadikokoojaputkistossa noin 203 K:ssä (―70 °C) toimiviin kylmäloukkuihin, jossa ne kondensoidaan ennen kuin ne siirretään sopiviin säilytysastioihin kuljetusta tai varastointia varten. Koska rikastuslaitoksessa on tuhansia kaskadeihin järjestettyjä sentrifugeja, niissä on myös kilometreittäin kaskadiputkia, joissa on tuhansia hitsejä ja siten huomattava määrä samoja laitteita. Laitteiden, osien ja putkistojen on täytettävä erittäin tiukat tyhjä- ja puhtausvaatimukset.

5.2.1 Syöttöjärjestelmät sekä tuotteiden ja jätteiden poistojärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut prosessijärjestelmät, joihin kuuluu:

― syöttöautoklaavit (tai asemat), joita käytetään UF6:n syöttämiseen sentrifugikaskadeihin 100 kPa:n (15 psi) paineessa ja vähintään nopeudella 1 kg/h,

― desublimaattorit (tai kylmäloukut), joita käytetään UF6:n poistamiseksi kaskadeista enintään 3 kPa:n (0,5 psi) paineessa. Desublimaattorit voidaan jäähdyttää 203 K:ün (―70 °C) ja kuumentaa 343 K:ün (70 °C),

― tuote- ja jäteasemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin.

Tämä laitos sekä laitteet ja putkistot valmistetaan kokonaan UF6-kestävästä materiaalista (katso tämän jakson kohta Selittävä huomautus) ja niiden on täytettävä erittäin tiukat tyhjö- ja puhtausvaatimukset.

5.2.2 Jako- ja kokoojaputkijärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut putkijärjestelmät sekä jako- ja kokoojajärjestelmät UF6:n käsittelemiseksi sentrifugikaskadeissa. Putkisto on tavallisesti "kolminkertaista" tyyppiä, jossa kukin sentrifugi on liitetty kuhunkin jako- ja kokoojajärjestelmään. Näissä laitteissa on siis paljon toistoa. Putkisto valmistetaan kokonaan UF6-kestävästä materiaalista (katso tämän jakson kohta Selittävä huomautus) ja sen on täytettävä erittäin tiukat tyhjö- ja puhtausvaatimukset.

5.2.3 UF6-massaspektrometrit/ionilähteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut magneettiset tai qvadrupolimasssaspektrometrit, jotka voivat ottaa jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun syötteestä, tuotteesta ja jätteistä ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. yhden atomimassayksikön erotuskyky, kun mitattava massa on suurempi kuin 320 atomimassayksikköä,

2. ionilähteet on valmistettu nichrome- tai monel-metallista tai vuorattu niillä tai päällystetty nikkelillä,

3. elektronipommitukseen perustuvat ionisointilähteet ja

4. isotooppianalyysiin soveltuva kollektorijärjestelmä.

5.2.4 Taajuusmuuntimet

Kohdassa 5.1.2 d tarkoitettuja moottorin staattoreilla virtaa syöttämään erityisesti suunnitellut tai valmistetut taajuusmuuntimet tai tällaisten taajuusmuuntimien osat, komponentit tai kokoonpanon osat, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. 600―2 000 Hz:n monivaiheulostulo,

2. erittäin stabiili (taajuudensäätö parempi kuin 0,1 %),

3. pieni harmoninen kokonaissärö (pienempi kuin 2 %) ja

4. hyötysuhde yli 80 %.

Selittävä huomautus

Edellä luetellut komponentit joutuvat suoraan kosketuksiin UF6-prosessikaasun kanssa tai ne ohjaavat suoraan sentrifugeja ja kaasun johtamista sentrifugien välillä ja kaskadien välillä.

Materiaaleja, jotka kestävät UF6:ta, ovat mm. ruostumaton teräs, alumiini, alumiiniseokset, nikkeli tai vähintään 60 % nikkeliä sisältävät seokset.

5.3 Kokoonpanot tai komponentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäväksi kaasudiffuusiorikastuksessa

Johdanto

Uraani-isotooppien erotukseen käytettävässä kaasudiffuusiomenetelmässä tärkein tekninen kokoonpano on erityinen huokoinen diffuusiosulku, lämmönvaihdin kaasun jäähdyttämiseksi (joka kuumuu kompressioprosessissa), tiivisteventtiilit ja säätöventtiilit sekä putkistot. Koska kaasudiffuusiotekniikassa käytetään uraaniheksafluoridia (UF6), kaikki laitteet, putkistot ja laitteiden pinnat (jotka joutuvat kaasun kanssa kosketuksiin) on valmistettava UF6-kestävästä materiaalista. Kaasudiffuusiolaitoksessa tarvitaan useita tällaisia kokoonpanoja, joten määrä voi antaa vihjeen käytöstä.

5.3.1 Kaasudiffuusiosulut

a) Erityisesti suunnitellut tai valmistetut ohuet huokoiset suodattimet, joiden huokoskoko on 100―1 000 Å (ångströmiä), paksuus enintään 5 mm (0,2 tuumaa) ja putkimaisien suodattimien halkaisija enintään 25 mm (1 tuumaa), jotka on valmistettu metallista tai polymeeri- tai keraamisesta UF6:tta kestävästä materiaalista ja

b) tällaisten suodattimien valmistukseen erityisesti valmistetut yhdisteet tai jauheet. Tällaisia yhdisteitä ja jauheita ovat nikkeli tai vähintään 60 % nikkeliä sisältävät seokset, alumiinioksidi tai UF6-kestävät kokonaan fluoratut hiilivetypolymeerit, joiden puhtausaste on vähintään 99,9 % ja hiukkaskoko pienempi kuin 10 mikronia, joissa hiukkaset ovat erittäin tasakokoisia ja jotka on erityisesti valmistettu kaasudiffuusiosulkujen valmistukseen.

5.3.2 Diffuusioyksikön kotelot

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut hermeettisesti suljetut lieriönmuotoiset astiat, joiden halkaisija on vähintään 300 mm (12 tuumaa) ja pituus vähintään 900 mm (35 tuumaa) tai samankokoiset laatikon muotoiset astiat, joissa on halkaisijaltaan vähintään 50 mm:n (2 tuumaa) sisäänmeno ja kaksi ulostuloa, joihin sijoitetaan kaasudiffuusiosulku ja jotka on valmistettu UF6-kestävästä materiaalista tai vuorattu sellaisella ja joka on suunniteltu asennettavaksi vaakasuoraan tai pystysuoraan.

5.3.3 Kompressorit ja kaasupuhaltimet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut aksiaalivirtaus-, keskipakois- tai pakkosyöttötyyppiset kompressorit tai kaasupuhaltimet, joiden UF6-imuteho on vähintään 1 m3/min ja poistopaine jopa useita satoja kilopascaleja (100 psi), jotka on suunniteltu jatkuvaan käyttöön UF6-atmosfäärissä joko sopivantehoisen sähkömoottorin kanssa tai ilman sellaista, sekä tällaisten kompressorien ja kaasupuhaltimien erilliset kokoonpanot. Näiden kompressoreiden ja kaasupuhaltimien painesuhde on 2:1―6:1 ja ne on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai vuorattu sellaisilla.

5.3.4 Pyörivien akselien tiivisteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut tyhjötiivisteet tiivisteen syöttö- ja poistoliittimineen akselin tiivistämiseen, joka yhdistää kompressorin tai kaasupuhallinroottorin käyntimoottoriin, jotta tiivistys estäisi ilman pääsyn kompressorin tai kaasupuhaltimen sisäkammioon, jossa on UF6:ta. Tällaiset tiivisteet suunnitellaan tavallisesti sellaista puskurikaasun sisäänvuotonopeutta varten, joka on enintään 1 000 cm3/min (60 kuutiotuumaa/min).

5.3.5 Läämmönvaihtimet UF6:n jäähdyttämiseksi

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut UF6 -kestävistä materiaaleista (lukuun ottamatta ruostumatonta terästä) tai kuparista tai näiden metallien yhdistelmistä valmistetut tai niillä vuoratut lämmönvaihtimet, jotka on suunniteltu toimimaan vuotopaineen muuttuessa enintään 10 Pa (0,0015 psi) tunnissa ja paine-eron ollessa 100 kPa (15 psi).

5.4 Kaasudiffuusiorikastuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -komponentit

Johdanto

Kaasudiffuusiorikastuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut apujärjestelmät, -laitteet ja -komponentit ovat ne järjestelmät, joita laitos tarvitsee UF6:n syöttämiseksi kaasudiffuusiokokoonpanoon, yksittäisten kokoonpanojen liittämiseksi toisiinsa muodostamaan kaskadeja (vaiheita), jotta rikastusta voidaan asteittain parantaa ja kerätä UF6-tuote ja jäte. Diffuusiokaskadien huomattavien hitausominaisuuksien vuoksi keskeytykset laitteiden toiminnassa ja erityisesti niiden seisokki aiheuttavat vakavia seurauksia. Sen vuoksi tarkka ja jatkuva tyhjön ylläpito kaikissa teknisissä järjestelmissä, automaattinen suojaus onnettomuuksilta ja kaasunvirtauksen tarkka automaattisäätö ovat tärkeitä kaasudiffuusiolaitoksessa. Kaikki tämä merkitsee sitä, että laitoksessa täytyy olla runsaasti erikoisjärjestelmiä mittaukseen, säätöön ja valvontaan.

UF6 haihdutetaan tavallisesti autoklaaveissa olevista sylintereistä ja johdetaan kaasumaisena sisäänmenokohtaan kaskadijakoputkistossa. Ulostuloista virtaavat UF6-tuote- ja jätekaasuvirrat johdetaan kaskadikokoojaputkistossa joko kylmäloukkuihin tai kompressioasemiin, joissa UF6 nesteytetään ennen kuin se siirretään sopiviin säilytysastioihin kuljetusta tai varastointia varten. Koska kaasudiffuusiorikastuslaitoksessa on suuri määrä kaskadeihin järjestettyjä kaasudiffuusiokokoonpanoja, niissä on myös kilometreittäin kaskadiputkia, joissa on tuhansia hitsejä ja siten huomattava määrä samoja laitteita. Laitteiden, osien ja putkistojen on täytettävä erittäin tiukat tyhjö- ja puhtausvaatimukset.

5.4.1 Syöttöjärjestelmät sekä tuotteiden ja jätteiden poistojärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut prosessijärjestelmät, jotka voivat toimia 300 kPa:n (45 psi) tai sitä pienemmässä paineessa ja joihin kuuluu:

― syöttöautoklaavit (tai järjestelmät), joita käytetään UF6:n syöttämiseen kaasudiffuusiokaskadeihin,

― desublimaattorit (tai kylmäloukut), joita käytetään UF6:n poistamiseksi diffuusiokaskadeista,

― nesteytysasemat, joissa UF6-kaasu komprimoidaan ja jäähdytetään siten, että muodostuu nestemäistä UF6:ta,

― tuote- ja jäteasemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin.

5.4.2 Jako- ja kokoojaputkijärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut putkijärjestelmät sekä jako- ja kokoojajärjestelmät UF6:n käsittelemiseksi kaasudiffuusiokaskadeissa. Putkisto on tavallisesti "kaksinkertaista" tyyppiä, jossa kukin kammio on liitetty kuhunkin jako- ja kokoojajärjestelmään.

5.4.3 Tyhjöjärjestelmät

a) Erityisesti suunnitellut tai valmistetut suuret monityhjölaitteet, tyhjöjako- ja kokoojaputket ja tyhjöpumput, joiden imuteho on vähintään 5 m3/min (175 kuutiojalkaa/min).

b) Erityisesti UF6-atmosfäärissä käytettäväksi suunnitellut tyhjöpumput, jotka on valmistettu alumiinista, nikkelistä tai vähintään 60 % nikkeliä sisältävistä seoksista tai vuorattu näillä materiaaleilla. Nämä pumput voivat olla joko kiertopumppuja tai pakkosyöttöpumppuja, niissä voi olla siirros- ja fluorihiilitiivisteitä ja niissä voi olla erityisiä käyttönesteitä.

5.4.4 Erityiset sulku- ja säätöventtiilit

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut käsi- tai automaattikäyttöiset UF6-kestävistä materiaaleista valmistetut sulku- ja säätöpaljeventtiilit, joiden halkaisija on 40―1 500 mm (1,5―59 tuumaa) ja jotka asennetaan kaasudiffuusiorikastuslaitosten pää- ja apujärjestelmiin.

5.4.5 UF6-massaspektrometrit/ionilähteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut magneettiset tai qvadrupolimassaspektrometrit, jotka voivat ottaa jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun syötteestä, tuotteesta ja jätteestä ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. yhden atomimassayksikön erotuskyky, kun mittava massa on suurempi kuin 320 atomimassayksikköä,

2. ionilähteet on valmistettu nichrome- tai monel-metallista tai vuorattu niillä tai päällystetty nikkelillä,

3. elektronipommitukseen perustuvat ionisointilähteet ja

4. isotooppianalyysiin soveltuva kokoojajärjestelmä.

Selittävä huomautus

Edellä luetellut komponentit joutuvat joko suoraan kosketuksiin UF6-prosessikaasun kanssa tai ohjaavat suoraan virtausta kaskadeissa. Kaikki pinnat, jotka joutuvat kosketuksiin UF6-prosessikaasun kanssa, on valmistettava kokonaan UF6-kestävistä materiaaleista tai vuorattava niillä. Kaasudiffuusiota koskevissa jaksoissa UF6-kestäviin materiaaleihin kuuluvat ruostumaton teräs, alumiini, alumiiniseokset, nikkeli tai vähintään 60 % nikkeliä sisältävät seokset sekä UF6-kestävät täysin fluoratut hiilivetypolymeerit.

5.5 Aerodynaamisia rikastuslaitoksia varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, -laitteet ja -komponentit

Johdanto

Aerodynaamisissa rikastusprosesseissa komprimoidaan kaasumaisen UF6:n ja kevyen kaasun (vety tai helium) seos, joka johdetaan erotuslaitteiden läpi, joissa tapahtuu isotooppien erotus suurien keskipakoisvoimien avulla kaarevaseinäisessä laitteessa. Tätä menetelmää varten on kehitetty kaksi prosessia: erotussuutin- ja pyörreputkiprosessi. Kummassakin prosessissa on erotusvaiheen tärkeimpinä osina lieriömäiset astiat, joiden sisällä on erityiset erotuslaitteet (suuttimet tai pyörreputket), kaasukompressorit ja lämmönvaihtimet kompressiolämmön poistamiseksi. Aerodynaamisessa laitoksessa on useita tällaisia vaiheita, joten määrät voivat antaa vihjeen käyttötarkoituksesta. Koska aerodynaamisissa laitoksissa käytetään UF6:tta, kaikki laitteet, putket ja laitteiden pinnat (jotka joutuvat kosketuksiin kaasun kanssa) on valmistettava materiaaleista, jotka kestävät UF6:ta.

Selittävä huomautus

Tässä jaksossa luetellut komponentit joko joutuvat suoraan kosketuksiin UF6-prosessikaasun kanssa tai ne ohjaavat suoraan virtausta kaskadeissa. Kaikki pinnat, jotka joutuvat suoraan kosketuksiin UF6-prosessikaasun kanssa, on valmistettava kokonaan UF6 -kestävistä materiaaleista tai suojattava niillä. Aerodynaamista rikastusta koskevassa jaksossa UF6-kestäviin materiaaleihin kuuluvat kupari, ruostumaton teräs, alumiini, alumiiniseokset, nikkeli tai vähintään 60 % nikkeliä sisältävät seokset sekä UF6-kestävät täysin fluoratut hiilivetypolymeerit.

5.5.1 Erotussuuttimet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut erotussuuttimet ja niiden kokoonpanot. Erotussuuttimissa on raonmuotoiset kaarevat kanavat, joiden kaarevuussäde on enintään 1 mm (tyypillisesti 0,1―0,05 mm), jotka kestävät UF6:ta, ja suuttimessa on veitsenterä, joka erottaa suuttimen läpi virtaavan kaasun kahdeksi virraksi.

5.5.2 Pyörreputket

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut pyörreputket ja niiden kokoonpanot. Pyörreputket ovat lieriömäiset tai kapenevat, ne valmistetaan UF6:tta kestävistä materiaaleista, niiden halkaisija on 0,5―4 cm, pituus-halkaisijasuhde on enintään 20:1 ja niissä on yksi tai useampi tangentiaalinen sisäänmenoaukko. Putkien toisessa tai molemmissa päissä voi olla suuttimentapaiset lisäkkeet.

Selittävä huomautus

Syöttökaasu johdetaan pyörreputkeen tangentiaalisesti toisessa päässä tai pyörivien siivekkeiden kautta tai tangentiaalisesti useissa kohdissa putken seinämissä.

5.5.3 Kompressorit ja kaasupuhaltimet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut aksiaalivirtaus-, keskipako- tai pakkosyöttökompressorit tai kaasupuhaltimet, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä, joiden imuteho on vähintään 2 m3/min UF6:n ja kantokaasun (vety tai helium) seosta.

Selittävä huomautus

Näiden kompressorien ja kaasupuhaltimien painesuhde on tyypillisesti 1,2:1―6:1.

5.5.4 Pyörimisakselien tiivisteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut pyörimisakselien tiivisteet, joissa on tiivistekaasun syöttö- ja poistoliittimet ja joilla tiivistetään kompressoriroottorin tai kaasupuhaltimen sekä käyntimoottorin välinen akseli siten, että prosessikaasu ei vuoda ulos tai ilma tai tiivistekaasu ei vuoda UF6:n ja kantokaasun seoksella täytettyyn kompressorin tai kaasupuhaltimen sisäkammioon.

5.5.5 Kaasun jäähdytykseen tarkoitetut lämmönvaihtimet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut lämmönvaihtimet, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä.

5.5.6 Erotuslaitekotelot

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut erotuslaitekotelot, jotka on valmistettu UF6 -kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joihin pyörreputket tai erotussuuttimet sijoitetaan.

Selittävä huomautus

Nämä kotelot voivat olla lieriönmuotoisia astioita, joiden halkaisija on vähintään 300 mm ja pituus vähintään 900 mm tai ne voivat olla vastaavankokoisia laatikkomaisia astioita ja suunniteltu asennettavaksi vaakasuoraan tai pystysuoraan.

5.5.7 Syöttöjärjestelmät sekä tuotteiden ja jätteiden poistojärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut rikastuslaitosten prosessijärjestelmät tai laitteet, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joihin kuuluu:

a) syöttöautoklaavit, uunit tai järjestelmät, joita käytetään UF6:n syöttämiseen rikastusprosessiin,

b) desublimaattorit (tai kylmäloukut), joita käytetään UF6:n poistamiseksi rikastusprosessista, jotta se voidaan sen jälkeen siirtää kuumentamalla,

c) kiinteytys- tai nesteytysasemat, joita käytetään F6-kaasun poistamiseksi rikastusprosessista komprimoimalla ja muuntamalla UF6 nestemäiseen tai kiinteään muotoon,

d) tuote- ja jäteasemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin.

5.5.8 Jako- ja kokoojaputkistojärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut jako- ja kokoojaputkistojärjestelmät, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä, UF6:n käsittelemiseksi aerodynaamisissa kaskadeissa. Putkisto on tavallisesti "kaksinkertaista" tyyppiä, jossa kukin vaihe tai vaiheryhmä on liitetty kuhunkin jako- ja kokoojaputkijärjestelmään.

5.5.9 Tyhjöjärjestelmät ja pumput

a) Erityisesti suunnitellut tai valmistetut UF6-atmosfäärissä käytettäväksi suunnitellut tyhjöjärjestelmät, joiden imuteho on vähintään 5 m3/min ja joihin kuuluu monityhjölaitteet, tyhjökokoojaputket ja tyhjöpumput.

b) Erityisesti UF6-atmosfäärissä käytettäväksi suunnitellut tyhjöpumput, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä. Näissä pumpuissa voi olla fluorihiilitiivisteitä ja erityisiä käyttönesteitä.

5.5.10 Erityiset sulku- ja säätöventtiilit

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut käsi- tai automaattikäyttöiset UF6-kestävistä materiaaleista valmistetut tai niillä suojatut sulku- ja säätöpaljeventtiilit, joiden halkaisija on 40―1 500 mm ja jotka asennetaan aerodynaamisten rikastulaitosten pää- ja apujärjestelmiin.

5.5.11 UF6-massaspektrometrit/ionilähteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut magneettiset tai qvadrupolimassaspektrometrit, jotka voivat ottaa jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasun syötteestä, tuotteesta ja jätteestä ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. yhden atomimassayksikön erotuskyky, kun mitattava massa on suurempi kuin 320 atomimassayksikköä,

2. ionilähteet on valmistettu nichrome- tai monel-metallista tai vuorattu niillä tai päällystetty nikkelillä,

3. elektronipommitukseen perustuvat ionisointilähteet ja

4. isotooppianalyysiin soveltuva kokoojajärjestelmä.

5.5.12 UF6:n ja kantokaasun erotusjärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut prosessijärjestelmät UF6:n erottamiseksi kantokaasusta (vety tai helium).

Selittävä huomautus

Näiden järjestelmien tarkoitus on pienentää UF6:n pitoisuus kantokaasussa tasolle 1 ppm tai vähemmän, ja niihin voi kuulua seuraavia laitteita:

a) kryogeeniset lämmönvaihtimet ja kryoerottimet, jotka voivat toimia ―120 °C:n tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa,

b) kryogeeniset jäähdytysyksiköt, jotka voivat toimia ―120 °C:n tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa, tai

c) erotussuutin- tai pyörreputkiyksiköt UF6-kaasun erottamiseksi kantokaasusta, tai

d) UF6-kylmäloukut, jotka voivat toimia ―20 °C:n tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa.

5.6 Kemialliseen vaihtoon tai ioninvaihtoon perustuvissa rikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet tai komponentit

Johdanto

Uraani-isotooppien massojen pienet erot aiheuttavat pieniä muutoksia kemiallisten reaktioiden tasapainotiloihin, ja niitä voidaan käyttää hyväksi isotooppien erotuksessa. Neste-neste-faaseissa tapahtuva kemiallinen vaihto ja kiinteä-neste-faaseissa tapahtuva ioninvaihto on kaksi käytettyä menetelmää.

Neste-neste-faaseissa tapahtuvassa kemiallisessa vaihdossa käytetään vastavirtamenetelmää, jolla toisiinsa sekoittumattomat nestefaasit (vesipitoinen ja orgaaninen) joutuvat kosketuksiin. Muodostuvassa kaskadireaktiossa on tuhansia erotusvaiheita. Vesifaasissa on uraanikloridia suolahappoliuoksessa ja orgaanisessa faasissa on uuttava aine, joka sisältää uraanikloridia orgaanisessa liuottimessa. Erotuskaskadissa käytettävät uuttolaitteet voivat olla neste-neste-vaihtopylväitä (esim. pulsoituja pylväitä, joissa on seulalevyjä) tai nestemäisiä keskipakouuttolaitteita. Erotuskaskadin molemmissa päissä on suoritettava kemiallista muuntamista (hapetusta ja pelkistystä), jotta kummassakin päässä saadaan tarvittava takaisinvirtaus. Tärkeä suunnitellussa huomioon otettava ongelma on, miten vältetään prosessivirran kontaminoituminen tietyillä metalli-ioneilla. Siksi käytetään muovisia, muovilla vuorattuja (mukaan lukien fluorihiilipolymeerit) ja/tai lasilla vuorattuja pylväitä ja putkia.

Kiinteä-neste-ioninvaihtoprosessissa rikastus tapahtuu siten, että uraani absorboidaan (ja desorboidaan) erityiseen hyvin nopeasti toimivaan ioninvaihtohartsiin tai adsorbenttiin. Uraanin suolahappoliuos ja muut kemialliset reagenssit johdetaan lieriömäisten adsorbenttia sisältävien rikastuspylväiden läpi. Jatkuvassa prosessissa takaisinvirtausjärjestelmä on tarpeen vapauttamaan uraania adsorbentista takaisin nestevirtaan, jotta voidaan kerätä tuote- ja jätefraktiot. Tämä tapahtuu käyttämällä sopivia kemiallisia pelkistimiä/hapettimia, jotka regeneroidaan täydellisesti erillisissä ulkoisissa kierroissa ja jotka voidaan osittain regeneroida samoissa isotooppierotuspylväissä. Koska prosessissa käytetään kuumia väkeviä suolahappoliuoksia, on laitteet valmistettava erityisistä syöpymistä kestävistä materiaaleista tai suojattava niillä.

5.6.1 Neste-neste-vaihtopylväät (kemiallinen vaihto)

Vastavirtaperiaatteella toimivat neste-neste-vaihtopylväät, joissa on mekaaninen tehonsyöttä (ts. pulsoidut pylväät, joissa on seulalevyt, mäntälevypylväät ja pylväät, joiden sisällä on turbiinisekoittajat), ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin rikastuksen kemiallisella vaihtoprosessilla. Jotta pylväät ja niiden sisällä olevat komponentit kestäisivät väkeviä suolahappoliuoksia, ne on valmistettava sopivista muovimateriaaleista (kuten fluorihiilipolymeerit) tai lasista tai vuorattava näillä materiaaleilla. Pylväiden saosaika vaihetta kohti on suunniteltu lyhyeksi (enintään 30 sekuntia).

5.6.2 Neste-neste-keskipakouuttolaitteet (kemiallinen vaihto)

Neste-neste-keskipakouuttolaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin rikastukseen käyttämällä kemiallista vaihtoprosessia. Tällaisissa uuttolaitteissa käytetään rotaatiota orgaanisten ja vesifaasien dispergoimiseksi ja sen jälkeen keskipakovoimaa faasien erottamiseksi. Jotta kontaktorit kestäisivät väkeviä suolahappoliuoksia, ne on valmistettava sopivista muovimateriaaleista (kuten fluorihiilipolymeerit) tai lasista tai vuorattava lasilla. Kontaktorien saosaika vaihetta kohti on suunniteltu lyhyeksi (enintään 30 sekuntia).

5.6.3 Uraanin pelkistysjärjestelmät ja laitteet (kemiallinen vaihto)

a) Erityisesti suunnitellut tai valmistetut sähkökemialliset pelkistyskennot uraanin pelkistämiseksi valenssitilalta toiselle uraanin rikastamiseksi kemiallisella vaihtoprosessilla. Prosessiliuosten kanssa kosketuksiin joutuvien kennomateriaalien on kestettävä väkeviä suolahappoliuoksia.

Selittävä huomautus

a) Kennon katodiosasto on suunniteltava siten, että uraani ei pääse uudelleen hapettumaan korkeampaan valenssitilaansa. Jotta uraani pysyy katodiosastossa, kennossa voi olla läpäisemätön erityisestä kationinvaihtomateriaalista valmistettu kalvo. Katodi valmistetaan sopivasta kiinteästä johtavasta aineesta kuten grafiitista.

b) Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kaskadin tuotepäähän sijoitetut järjestelmät U4+:n poistamiseksi orgaanisesta virrasta, happokonsentraation säätämiseksi ja liuoksen syöttämiseksi sähkökemiallisiin pelkistyskennoihin.

Selittävä huomautus

Näissä järjestelmissä on liuotinuuttolaitteet U4+:n siirtämiseksi orgaanisesta virrasta vesiliuokseen, haihdutus- ja/tai muita laitteita liuoksen pH:n säätämiseen ja seuraamiseen sekä pumppuja tai muita nesteensiirtolaitteita liuoksen syöttämiseksi sähkökemiallisiin pelkistyskennoihin. Tärkeä suunnittelussa huomioon otettava ongelma on, miten vältetään vesifaasin kontaminoituminen tietyillä metalli-ioneilla. Siksi järjestelmän niihin osiin, jotka joutuvat kosketuksiin prosessivirran kanssa, käytetään laitteita, jotka on valmistettu sopivista materiaaleista kuten lasi, fluorihiilipolymeerit, polyfenyylisulfaatti, polyeetterisulfoni ja hartsikyllästeinen grafiitti).

5.6.4 Syötön valmistelujärjestelmät (kemiallinen vaihto)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät erittäin puhtaiden uraanikloridisyöttöliuosten valmistamiseksi kemialliseen vaihtoon perustuva uraani-isotooppien erotuslaitoksia varten.

Selittävä huomautus

Näissä järjestelmissä on liuotus-, liuotinuutto- ja/tai ioninvaihtolaitteet puhdistusta varten ja elektrolyyttikennot U6+:n pelkistämiseksi U4+:ksi tai U3+:ksi. Tällaisilla järjestelmillä voidaan valmistaa uraanikloridiliuoksia, joissa on ainoastaan muutamia ppm:iä metalliepäpuhtauksia kuten kromia, rautaa, vanadiinia, molybdeeniä ja muita kahdenarvoisia tai korkeammanarvoisia kationeja. Materiaaleja, joista valmistetaan erittäin puhdasta U3+:a tuottavan prosessijärjestelmän osia, ovat mm. lasi, fluorihiilipolymeerit, polyfenyylisulfaatti, polyeetterisulfoni, muovilla vuorattu ja hartsikyllästeinen grafiitti.

5.6.5 Uraanin hapetusjärjestelmät (kemiallinen vaihto)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät U3+:n hapettamiseksi U4+:ksi, jotta se voidaan palauttaa uraani-isotooppien erotuskaskadiin kemialliseen vaihtoon perustuvassa rikastusprosessissa.

Selittävä huomautus

Näissä järjestelmissä voi olla seuraavia laitteita:

a) laitteet, joissa kloori ja happi joutuvat kosketuksiin isotooppierotuslaitteesta tulevan vesiliuoksen kanssa ja joilla siirretään tuloksena saatava U4+ kaskadin tuotepäästä palaavaan "tyhjään" orgaaniseen virtaan,

b) laitteet, joilla erotetaan vesi suolahaposta, jotta vesi ja väkevöitetty suolahappo voidaan syöttää uudelleen prosessiin oikeissa paikoissa.

5.6.6 Nopeasti reagoivat ioninvaihtohartsit tai adsorbentit (ioninvaihto)

Nopeasti reagoivat ioninvaihtohartsit tai adsorbentit, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin rikastukseen ioninvaihtomenetelmällä, mukaan lukien huokoiset makroverkkomaiset hartsit ja/tai kalvomaiset materiaalit, joissa aktiivisia kemiallisia vaihtoryhmiä on ainoastaan inaktiivisen huokoisen tukirakenteen pinnoituksessa, sekä muut sopivassa muodossa, mukaan lukien hiukkas- tai säiemuodossa, olevat komposiittirakenteet. Näillä ioninvaihtohartseilla tai adsorbenteilla on korkeintaan 0,2 mm:n halkaisija, ja niiden on kestettävä kemiallisesti väkeviä suolahappoliuoksia ja niiden on oltava fysikaalisesti niin lujia, etteivät ne hajoa ioninvaihtopylväissä. Hartsit tai adsorbentit on erityisesti suunniteltu sellaisiksi, että uraani-isotooppien vaihtokinetiikka on erittäin nopea (vaihtonopeuden puoliaika pienempi kuin 10 sekuntia) ja ne toimivat lämpötiloissa 100 °C―200 °C.

5.6.7 Ioninvaihtopylväät (ioninvaihto)

Lieriönmuotoiset pylväät, joiden halkaisija on suurempi kuin 1 000 mm, joihin pakataan ioninvaihtohartsia tai adsorbenttia ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin rikastukseen ioninvaihtomenetelmällä. Nämä pylväät valmistetaan väkeviä suolahappoliuoksia kestävistä materiaaleista (kuten titaani tai fluorihiilimuovit) tai suojataan näillä materiaaleilla, ja ne voivat toimia lämpötiloissa 100 °C―200 °C ja yli 0,7 Mpa:n (102 psi) paineessa.

5.6.8 Ioninvaihtotakaisinvirtausjärjestelmä+ (ioninvaihto)

a) Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kemialliset tai sähkökemialliset pelkistysjärjestelmät ioninvaihtoon perustuvissa uraaninrikastuskaskadeissa käytettävien kemiallisten pelkistävien reagenssien regeneroimiseksi.

b) Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kemialliset tai sähkökemialliset hapetusjärjestelmät ioninvaihtoon perustuvissa uraaninrikastuskaskadeissa käytettävien kemiallisten hapettavien reagenssien regeneroimiseksi.

Selittävä huomautus

Ioninvaihtorikastusprosessissa voidaan käyttää esimerkiksi kolmenarvoista titaania (Ti3+) pelkistävänä kationina, jolloin pelkistysjärjestelmässä regeneroitaisiin Ti3+ pelkistämällä Ti4+.

Prosessissa voidaan käyttää esimerkiksi kolmenarvoista rauta (Fe3+) hapettimena, jolloin hapetusjärjestelmässä regeneroitaisiin Fe3+ hapettamalla Fe2+.

5.7 Lasertekniikkaan perustuvassa rikastuslaitoksessa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet tai komponentit

Johdanto

Nykyiset lasertekniikkaan perustuvat rikastusprosessijärjestelmät ovat kahdenlaisia: toisissa on prosessiväliaineena uraanin atomihöyry ja toisissa prosessiväliaineena on uraaniyhdistehöyry. Näistä prosesseista käytetään seuraavia nimityksiä: ensinmainituista atomihöyrylaserisotooppierotus (atomic vapor laser isotope separation, AVLIS eli SILVA), toisista molekyylilaserisotooppierotus (molecular laser isotope separation, MLIS eli MOLIS), ja kemiallinen reaktio isotooppiselektiivisellä laseraktivaatiolla (chemical reaction by isotope selective laser activation, CRISLA). Laserrikastuslaitosten järjestelmiin, laitteisiin ja osiin kuuluvat:

a) laitteet, joilla syötetään uraanimetallihöyryä (selektiiviseen fotoionisaatioon) tai laitteet, joilla syötetään uraaniyhdistehöyryä (fotodissosiaatioon tai kemialliseen aktivaatioon),

b) laitteet, joilla kerätään rikastunut ja köyhtynyt uraanimetalli tuotteena ja jätteenä ensimmäisen tyypin laitteissa, ja laitteet, joilla kerätään dissosioituneet tai reagoineet yhdisteet tuotteena ja reagoimaton aine jätteenä toisen tyypin laitteissa,

c) prosessilaserjärjestelmät uraani-235:n selektiiviseen virittämiseen ja

d) laitteet syötön valmisteluun ja tuotteen muuntamiseen. Uraaniatomien ja -yhdisteiden spektroskopia on sen verran monimutkaista, että mitä tahansa useista saatavilla olevista lasertekniikoista saatetaan tarvita.

Selittävä huomautus

Monet tässä jaksossa luetellut laitteet joutuvat suoraan kosketuksiin uraanimetallihöyryn tai -liuoksen tai UF6:sta tai UF6:n ja muiden kaasujen seoksesta koostuvan prosessikaasun kanssa. Kaikki uraanin tai UF6:n kanssa kosketuksiin joutuvat pinnat valmistetaan kokonaan syöpymistä kestävistä materiaaleista tai suojataan sellaisilla. Lasertekniikkaan perustuvaan rikastukseeen liittyvässä jaksossa materiaaleihin, jotka kestävät uraanimetallin tai uraaniseosten höyryn tai nesteen syövyttävää vaikutusta, kuuluvat yttriumoksidilla pinnoitetut grafiitti ja tantaali. Materiaaleihin, jotka kestävät UF6:n aiheuttamaa syöpymistä, kuuluvat kupari, ruostumaton teräs, alumiini, alumiiniseokset, nikkeli tai vähintään 60 prosenttia nikkeliä sisältävät seokset ja UF6-kestävät kokonaan fluoratut hiilivetypolymeerit.

5.7.1 Uraanin höyrystysjärjestelmät (AVLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut uraanin höyrystysjärjestelmät, joihin kuuluvat suuritehoiset kaista- tai pyyhkäisyelektronisuihkutykit, joiden teho kohteessa on enemmän kuin 2,5 kW/cm.

5.7.2 Sulan uraanimetallin käsittelyjärjestelmät (AVLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut upokkaat ja upokkaiden jäähdytyslaitteet sulan uraanin tai uraaniseosten käsittelemiseksi.

Selittävä huomautus

Upokkaat ja muut tämän järjestelmän osat, jotka joutuvat kosketuksiin sulan uraanin tai uraaniseosten kanssa, valmistetaan sopivista syöpymistä ja kuumuutta kestävistä materiaaleista tai suojataan niillä. Sopivia materiaaleja ovat tantaali, yttriumoksidilla pinnoitettu grafiitti ja muiden harvinaisten maametallien oksideilla tai niiden seoksilla pinnoitettu grafiitti.

5.7.3 Uraanimetallituotteen ja jätteen keräyskokoonpanot (AVLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut nestemäisessä tai kiinteässä muodossa olevan uraanimetallin tuotteen ja jätteen keräyskokoonpanot.

Selittävä huomautus

Näiden kokoonpanojen osat valmistetaan uraanimetallihöyryn tai -nesteen aiheuttamaa syöpymistä tai kuumuutta kestävästä materiaalista tai suojataan niillä (esim. yttriumoksidilla pinnoitettu grafiitti tai tantaali). Tällaisia osia ovat esim. putket, venttiilit, liittimet ja lisäosat, "kourut", syöttöputket, lämmönvaihtimet ja magneettisten, sähköstaattisten tai muiden erotusmenetelmien keräyslevyt.

5.7.4 Erotusyksikön kotelot (AVLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut lieriömäiset tai laatikonmuotoiset astiat, joihin sijoitetaan uraaninmetallihöyryn lähde, elektronisuihkutykki sekä tuotteen ja jätteen kerääjät.

Selittävä huomautus

Näissä koteloissa on useita portteja sähkön ja veden syöttöä, lasersuihkuikkunoita, tyhjöpumppuliittimiä sekä laitteiston seuraamista ja valvomista varten. Niissä on laitteet aukaisemista ja sulkemista varten, jotta sisällä olevia osia voidaan käsitellä.

5.7.5 Ääntä nopeammilla virtauksilla toimivat paisuntasuuttimet (MLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut ääntä nopeammilla virtauksilla toimivat paisuntasuuttimet, joilla voidaan jäähdyttää UF6- ja kantokaasuseokset 150 K:iin tai sitä alhaisempaan lämpötilaan ja jotka on valmistettu UF6:ta kestävistä materiaaleista.

5.7.6 Uraanipentafluoridin kerääjät (MLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kiinteän uraanipentafluoridituotteen (UF5) kerääjät, joihin kuuluvat suodatin-, törmäys- tai syklonityyppiset kerääjät tai niiden yhdistelmät ja jotka on valmistettu UF5:tä ja UF6:ta- kestävistä materaaleista.

5.7.7 UF6- ja kantokaasukompressorit (MLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut UF6- ja kantokaasun seoksille tarkoitetut kompressorit, jotka on suunniteltu jatkuvaan käyttöön UF6-atmosfäärissä. Prosessikaasun kanssa kosketuksiin joutuvat kompressorien osat valmistetaan UF6-kestävistä materiaaleista tai suojataan niillä.

5.7.8 Pyörimisakselien tiivisteet (MLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut pyörimisakselien tiivisteet, joissa on tiivistekaasun syöttö- ja poistoliittimet ja joilla tiivistetään kompressoriroottorin sekä käyntimoottorin välinen akseli siten, että prosessikaasu ei vuoda ulos tai ilma tai tiivistekaasu vuoda UF6:n ja kantokaasun seoksella täytettyyn kompressorin sisäkammioon.

5.7.9 Fluorausjärjestelmät (MLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät kiinteän UF5:n fluoraamiseksi, jotta saadaan kaasumaista UF6:ta.

Selittävä huomautus

Nämä järjestelmät on suunniteltu kerätyn UF5-jauheen fluoraamiseksi UF6:ksi, joka sitten kerätään tuotesäiliöihin tai siirretään syöttökaasuna MLIS-yksiköihin lisärikastukseen. Yhdessä menetelmässä fluorausreaktio voidaan suorittaa isotooppierotusjärjestelmässä, jossa se reagoi ja jossa se voidaan ottaa suoraan talteen tuotekerääjistä. Toisessa menetelmässä UF5-jauhe voidaan poistaa tai siirtää tuotekerääjistä sopivaan reaktioastiaan (esim. leijupetireaktori, kierrereaktori, liekkitorni) fluorausta varten. Molemmissa menetelmissä käytetään fluorin (tai muun sopivan fluorausaineen) varastoimiseen ja siirtämiseen sekä UF6:n keräämiseen ja siirtämiseen tarkoitettuja laitteita.

5.7.10 UF6-massaspektrometrit/ionilähteet (MLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut magneettiset tai qvadrupolimassaspektrometrit, jotka voivat ottaa jatkuvatoimisesti näytteitä UF6-kaasuvirtojen syötteestä, tuotteesta ja jätteestä ja joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet:

1. yhden atomimassayksikön erotuskyky, kun mitattava massa on suurempi kuin 320 atomimassayksikköä,

2. ionilähteet on valmistettu nichrome- tai monel-metallista tai vuorattu niillä tai päällystetty nikkelillä,

3. elektronipommitukseen perustuvat ionisointilähteet, ja

4. isotooppianalyysiin soveltuva keräysjärjestelmä.

5.7.11 Syöttöjärjestelmät sekä tuotteen ja jätteen poistojärjestelmät (MLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut rikastuslaitosten prosessijärjestelmät tai laitteet, jotka on valmistettu UF6-kestävistä materiaaleista tai suojattu niillä ja joihin kuuluu:

a) syöttöautoklaavit, uunit tai järjestelmät, joita käytetään UF6:n syöttämiseen rikastusprosessiin,

b) desublimaattorit (tai kylmäloukut), joita käytetään UF6:n poistamiseksi rikastusprosessista, jonka jälkeen se siirretään kuumentamalla,

c) kiinteytys- tai nesteytysasemat, joissa UF6 poistetaan rikastusprosessista kompressiolla ja muuntamalla UF6 nestemäiseen tai kiinteään muotoon,

d) tuote- ja jäteasemat UF6:n siirtämiseksi säilytysastioihin.

5.7.12 UF6- ja kantokaasun erotusasemat (MLIS)

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut prosessijärjestelmät UF6:n erottamiseksi kantokaasusta. Kantokaasu voi olla typpeä, argonia tai muuta kaasua.

Selittävä huomautus

Näihin järjestelmiin voi kuulua seuraavia laitteita:

a) kryogeeniset lämmönvaihtimet tai kryoerottimet, jotka voivat toimia ―120 °C:n tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa,

b) kryogeeniset jäähdytysyksiköt, jotka voivat toimia ―120 °C:n tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa tai

c) UF6-kylmäloukut, jotka voivat toimiva ―20 °C:n tai sitä alhaisemmissa lämpötiloissa.

5.7.13 Laserjärjestelmät (AVLIS, MLIS ja CRISLA)

Laserit tai laserjärjestelmät, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraani-isotooppien erotukseen.

Selittävä huomautus

AVLIS-prosessin laserjärjestelmässä on tavallisesti kaksi laseria: kuparihöyrylaser ja värilaser. MLIS:in laserjärjestelmässä on tavallisesti CO2- tai eksimeerilaser (selektiivinen valokemiallinen laser) ja monisuodattiminen optinen kyvetti, jonka molemmissa päissä on pyörivä peili. Kummassakin prosessissa käytettävissä lasereissa tai laserjärjestelmissä on oltava spektritaajuusstabilaattori, joka mahdollistaa pitkäaikaisen käytön.

5.8 Plasmaerotusrikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet ja komponentit

Johdanto

Plasmaerotusprosessissa uraani-ioniplasma johdetaan sähkökenttään, joka on viritetty U-235-ionin resonanssitaajuudelle siten, että ionit etupäässä absorboivat energiaa ja niiden korkkiruuvimaisten kiertoratojen halkaisija kasvaa. Ionit, joilla on suuri halkaisija, otetaan talteen, jolloin muodostuu U-235:n suhteen rikastettua tuotetta. Plasma, joka saadaan aikaan ionisoimalla uraanihöyryä, on tyhjökammiossa, jossa on suprajohtavan magneetin tuottama voimakas magneettikenttä. Prosessin tärkeimpiä teknisiä järjestelmiä ovat uraaniplasmaa tuottava järjestelmä, erotusyksikkö, jossa on suprajohtava magneetti, ja metallinpoistojärjestelmät tuotteen ja jätteen keräämiseksi.

5.8.1 Mikroaaltoteholähteet ja antennit

Ionien tuottamista tai kiihdyttämistä varten erityisesti suunnitellut tai valmistetut mikroaaltoteholähteet ja antennit, joilla on seuraavat ominaisuudet: ulostulotaajuus suurempi kuin 30 GHz ja keskimääräinen ulostuloteho ionien tuottamista varten suurempi kuin 50 kW.

5.8.2 Ionien virityskelat

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut radiotaajuusionivirityskäämit yli 100 kHz:n taajuuksia varten, jotka kykenevät käsittelemään yli 40 kW:n keskimääräisen tehon.

5.8.3 Uraaniplasman tuottojärjestelmät

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut uraaniplasman tuottamiseen tarkoitetut järjestelmät, joissa voi olla suuritehoiset kaista- tai pyyhkäisyelektronisuihkutykit, joiden teho kohteessa on yli 2,5 kW/cm.

5.8.4 Sulan uraanimetallin käsittelyjärjestelmät

Sulan uraanin tai uraaniseosten käsittelyyn tarkoitetut erityisesti suunnitellut tai valmistetut sulan metallin käsittelyjärjestelmät, joihin kuuluvat upokkaat ja upokkaiden jäähdytysjärjestelmät.

Selittävä huomautus

Upokkaat ja muut järjestelmään kuuluvat sulan uraanin tai uraaniseosten kanssa kosketuksiin joutuvat osat valmistetaan sopivista syöpymistä ja kuumuutta kestävistä materiaaleista tai ne suojataan tällaisilla materiaaleilla. Sopivia materiaaleja ovat tantaali, yttriumdioksidilla pinnoitettu grafiitti ja muiden harvinaisten maametallien oksideilla tai niiden seoksilla pinnoitettu grafiitti.

5.8.5 Uraanimetallituotteen ja -jätteen keräyskokoonpanot

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut kiinteässä muodossa olevan uraanimetallin tuotteen ja jätteen keräyskokoonpanot. Nämä keräyskokoonpanot valmistetaan uraanimetallihöyrystä tulevaa kuumutta ja sen aiheuttamaa syöpymistä kestävistä materiaaleista tai suojataan niillä. Sopivia materiaaleja ovat esim. yttriumdioksidilla pinnoitettu grafiitti tai tantaali.

5.8.6 Erotusyksikön kotelot

Plasmaerotusrikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut lieriömäiset astiat, joihin sijoitetaan uraaniplasmalähde, radiotaajuuskäämi sekä tuote- ja jätekerääjät.

Selittävä huomautus

Näissä koteloissa on useita portteja sähkön syöttöä, diffuusiopumppuliittimiä sekä laitteiston seuraamista ja valvomista varten. Niissä on laitteet aukaisemista ja sulkemista varten, jotta sisällä olevia osia voidaan käsitellä, ja ne on valmistettu sopivista ei-magneettisista materiaaleista kuten ruostumaton teräs.

5.9 Sähkömagneettisissa rikastuslaitoksissa käytettävät erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät, laitteet ja komponentit

Johdanto

Sähkömagneettisessa prosessissa suolamuodossa olevaa syöttömateriaalia (tyypillisesti UCl4) ionisoimalla tuotettuja uraanimetalli-ioneja kiihdytetään ja johdetaan magneettikentän läpi, joka vaikuttaa siten, että eri isotooppi-ionit lähtevät eri suuntiin. Sähkömagneettisen erotuslaitteen tärkeimmät komponentit ovat magneettikenttä ionisuihkun suunnan muuttamiseen ja isotooppien erottamiseen, ionilähde kiihdytinjärjestelmineen ja erotettujen ionien keräysjärjestelmä. Prosessin apujärjestelmiä ovat magneettiteholähdejärjestelmä, ionilähteen suurjänniteteholähdejärjestelmä, tyhjöjärjestelmä ja laajat kemikaalien käsittelyjärjestelmät tuotteen talteenottamiseksi ja komponenttien puhdistamiseksi ja kierrättämiseksi.

5.9.1 Sähkömagneettiset isotooppierotuslaitteet

Uraani-isotooppien erotukseen erityisesti suunnitellut tai valmistetut sähkömagneettiset isotooppierotuslaitteet sekä niihin kuuluvat laitteet ja komponentit, joihin kuuluvat

a) ionilähteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut yhtä tai useampaa uraani-ionia tuottavat ionilähteet, joihin kuuluvat höyrynlähde, ionisaattori ja suihkun kiihdytin, jotka on valmistettu sopivista materiaaleista kuten grafiittista, ruostumattomasta teräksestä tai kuparista, ja jotka kykenevät tuottamaan 50 mA:n tai suuremman kokonaisionivirran,

b) ionien kerääjät

Keräyslevyt, joissa on kaksi tai useampia rikastettujen ja köyhdytettyjen uraani-ionisuihkujen keräämiseen erityisesti suunniteltuja tai valmistettuja rakoja ja taskuja ja jotka on valmistettu sopivista materiaaleista kuten grafiitista tai ruostumattomasta teräksestä,

c) tyhjökotelot

Uraanin sähkömagneettisille erotuslaitteille erityisesti suunnitellut tai valmistetut tyhjökotelot, jotka on valmistettu sopivista ei-magneettisista materiaaleista kuten ruostumattomasta teräksestä ja jotka on suunniteltu toimimaan 0,1 Pa:n tai sitä pienemmissä paineissa.

Selittävä huomautus

Kotelot on erityisesti suunniteltu sitä varten, että niihin sijoitetaan ionilähteet, keräyslevyt ja vesijähdytteiset vuoraukset ja siten, että niissä on laitteet diffuusiopumppujen liitoksia varten ja avaamista ja sulkemista varten, jotta näitä komponentteja voidaan poistaa ja asentaa uudelleen koteloihin,

d) magneettinapakappaleet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut magneettinapakappaleet, joiden halkaisija on suurempi kuin 2 m, joiden tarkoitus on ylläpitää vakio magneettikenttä sähkömagneettisessa isotooppierotuslaitteessa ja siirtää magneettikenttä vierekkäisten erotuslaitteiden välillä.

5.9.2 Korkeajänniteteholähteet

Ionilähteiden erityisesti suunnitellut tai valmistetut korkeajänniteteholähteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet: pystyvät jatkuvaan toimintaan, ulostulojännite on vähintään 20 000 V, ulostulovirta vähintään 1 A ja jännitteensäätö parempi kuin 0,01 % 8 tunnin aikana.

5.9.3 Magneettiteholähteet

Erityisesti suunnitellut tai valmistetut magneettiset suurteho- ja tasavirtateholähteet, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet: pystyvät tuottamaan jatkuvasti vähintään 500 A:n virtaa vähintään 100 V:n jännitteellä, ja virran- ja jännitteensäätö on parempi kuin 0,01 % 8 tunnin aikana.

6. RASKAAN VEDEN, DEUTERIUMIN JA DEUTERIUMYHDISTEIDEN TUOTANTOLAITOKSET JA ERITYISESTI NIITÄ VARTEN SUUNITELLUT TAI VALMISTETUT LAITTEET

Johdanto

Raskasta vettä voidaan valmistaa usealla prosessilla. Kaksi prosesia, jotka ovat osoittautuneet kaupallisesti kannattaviksi, ovat vesi-rikkivety-vaihtoprosessi (GS-prosessi) ja ammoniakki-vety-vaihtoprosessi.

GS-prosessi perustuu vedyn ja deuteriumin vaihtoon veden ja rikkivedyn välillä tornisarjassa, joiden yläosaa käytetään kylmänä ja alaosaa kuumana. Vesi virtaa torneja alas ja vetykaasu kiertää torneissa alhaalta ylös. Sarja rei"itettyjä levyjä edistää kaasun ja veden sekoittumista. Deuterium suhteen rikastunut kaasu tai vesi poistetaan ensimmäisen vaiheen torneista kuumien ja kylmien osastojen yhtymäkohdassa ja prosessi toistetaan seuraavien vaiheiden torneissa. Viimeisen vaiheen tuote eli vesi, joka on rikastunut 30-prosenttiseksi deuteriumin suhteen, johdetaan tislausyksikköön, jossa valmistetaan reaktorissa käytettävää raskasta vettä eli 99,75-prosenttista deuteriumoksidia.

Ammoniakki-vety-vaihtoprosessissa deuterium uutetaan synteesikaasusta saattamalla se kosketuksiin nestemäisen ammoniakin kanssa katalyytin läsnäollessa. Synteesikaasu johdetaan vaihtotorneihin ja ammoniakkikonvertteriin. Tornien sisällä kaasu virtaa alhaalta ylöspäin ja nestemäinen ammoniakki virtaa ylhäältä alaspäin. Deuterium erotetaan synteesikaasun vedystä ja konsentroidaan ammoniakissa. Ammoniakki virtaa sitten tornin alaosassa olevaan ammoniakin krakkauslaitokseen, ja kaasu virtaa yläosassa olevaan ammoniakkikonvertteriin. Rikastuminen jatkuu edelleen seuraavissa vaiheissa, ja reaktorissa käytettävää raskasta vettä valmistuu lopputislauksessa. Syötettävää synteesikaasua voidaan tuottaa ammoniakkitehtaassa, joka puolestaan voidaan rakentaa yhdessä raskasta vettä tuottavan ammoniakki-vety-vaihtolaitoksen kanssa. Ammoniakki-vety-vaihtoprosessissa voidaan käyttää myös tavallista vettä deuteriumin lähteenä.

Useita GS- tai ammoniakki-vety-vaihtoprosesseissa raskaan veden valmistukseen käytettävistä tärkeimmistä laitteista käytetään myös useilla kemian- ja öljyteollisuuden aloilla. Tämä koskee varsinkin GS-prosessia käyttäviä pieniä laitoksia. Kuitenkin vain harvoja näistä tarvikkeista on saatavina valmiina. GS- ja amoniakki-vetyprosesseissa käsitellään suuria määriä syttyviä, syövyttäviä ja toksisia nesteitä korkeissa paineissa. Siksi materiaalien valintaan ja spesifikaatioihin on kiinnitettävä paljon huomiota laadittaessa suunnittelu- ja toimintastandardeja näitä prosesseja käyttäville laitoksille ja laitteille, jotta voitaisiin varmistaa pitkä käyttöikä ja samalla turvallisuus ja luotettavuus. Toiminnan laajuus määräytyy pääasiassa taloudellisten tekijöiden ja tarpeen perusteella. Siten suurin osa laitteista valmistettaisiin asiakkaan vaatimusten mukaan.

Lopuksi olisi huomattava, että sekä GS- että ammoniakki-vety-vaihtoprosessissa saatetaan koota sellaisia laitteita, jotka ei ole erikseen erityisesti suunniteltu tai valmistettu raskaan veden tuotantoon, järjestelmiksi, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu raskaan veden tuotantoon. Esimerkkejä tällaisista järjestelmistä ovat ammmoniakki-vety-vaihtoprosessissa käytetty katalyytin tuotantojärjestelmä ja vedentislausjärjestelmät, joilla raskas vesi konsentroidaan reaktorilaatuiseksi.

Vesi-rikkivetyvaihtoprosessia tai ammoniakki-vetyvaihtoprosessia käyttäviin raskaan veden tuotantoa varten erityisesti suunniteltuihin tai valmistettuihin laitteisiin kuuluvat seuraavat:

6.1 Vesi-rikkivetyvaihtotornit

Hienosta hiiliteräksestä (kuten ASTM A516) valmistetut vaihtotornit, joiden halkaisija on 6 m (20 jalkaa)―9 m (30 jalkaa), jotka pystyvät toimimaan vähintään 2 Mpa:n (300 psi) paineessa ja joiden syöpymisvara on vähintään 6 mm ja jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu raskaan veden tuotantoon vesirikkivetyvaihtoprosessilla.

6.2 Puhaltimet ja kompressorit

Vesi-rikkivetyvaihtoprosessia käyttävään raskaan veden tuotantoon erityisesti suunnitellut tai valmistetut yksivaiheiset, matalapainekeskipakopuhaltimet tai -kompressorit (0,2 MPa tai 30 psi) rikkivetykaasun (kaasun, joka sisältää yli 70 % H2 S) kierrättämiseen. Näiden puhaltimien tai kompressorien teho on vähintään 56 m3/s (120 000 ft3/min) ja ne toimivat vähintään 1,8 MPa:n (260 psi) imupaineessa ja niissä on märän H2S:n käyttöä varten suunnitellut tiivisteet.

6.3 Ammoniakki-vetyvaihtotornit

Ammoniakki-vetyvaihtoprosessia käyttävään raskaan veden tuotantoon erityisesti suunnitellut tai valmistetut ammoniakki-vetyvaihtotornit, joiden korkeus on vähintään 35 m (114,3 jalkaa) ja halkaisija 1,5 m (4,9 jalkaa)―2,5 m (8,2 jalkaa) ja jotka pystyvät toimimaan vähintään 15 MPa:n (2225 psi) paineessa. Näissä torneissa on myös vähintään yksi laipalla varustettu aukko, jonka halkaisija on sama kuin lieriömäisen osan halkaisija ja jonka kautta torniin voidaan panna tai sieltä voidaan poistaa sisällä käytettäviä laitteita.

6.4 Tornien sisällä olevat laitteet ja vaihepumput

Ammoniakki-vetyvaihtoprosessia käyttäviin raskaan veden tuotantotorneihin erityisesti suunnitellut tai valmistetut tornien sisällä olevat laitteet ja vaihepumput. Näihin laitteisiin kuuluvat erityisesti suunnitellut vaihekontaktorit, jotka edistävät kaasun ja nesteen tiivistä kosketusta. Vaihepumppuihin kuuluvat erityisesti suunnitellut upotettavat pumput nestemäisen ammmoniakin kierrättämiseksi vaihetornien sisällä olevassa kontaktivaiheessa.

6.5 Ammoniakin krakkauslaitteet

Ammoniakki-vetyvaihtoprosessia käyttäviin raskaan veden tuotantotorneihin erityisesti suunnitellut tai valmistetut ammoniakin krakkauslaitteet, joiden käyttöpaine on vähintään 3 MPa (450 psi).

6.6 Infrapuna-absorptionalysaattorit

Infrapuna-absorptioanalysaattorit, jotka pystyvät jatkuvaan vety-deuterium-suhteen määrittämiseen, kun deuteriumpitoisuus on vähintään 90 %.

6.7 Katalyyttipolttimet

Ammoniakki-vetyvaihtoprosessia käyttävään raskaan veden tuotantoon erityisesti suunnitellut tai valmistetut katalyyttipolttimet rikastetun deuterium muuntamiseen raskaaksi vedeksi.

7. URAANIN MUUNTAMISLAITOKSET (KONVERSIOLAITOKSET) JA ERITYISESTI SITÄ VARTEN SUUNNITELLUT TAI VALMISTETUT LAITTEET

Johdanto

Uraanin muuntamislaitoksissa ja järjestelmissä voidaan tehdä useita uraanin kemiaalisten lajien muunoksia toisiksi lajeiksi, mukaan lukien uraaninmalmikonsentraattien muuntaminen UO3:ksi, UO3:n muuntaminen UO2:ksi, uraanioksidien muuntaminen UF4:ksi tai UF6:ksi, UF4:n muuntaminen UF6:ksi, UF6:n muuntaminen UF4:ksi, UF4:n muuntaminen uraanimetalliksi ja uraanifluoridien muuntaminen UO2:ksi. Monet tärkeät uraanin muuntamislaitosten laitteet ovat samoja, joita käytetään useilla kemian prosessiteollisuuden aloilla. Esimerkiksi näissä prosesseissa käytettyihin laitteisiin voivat kuulua sulatusuunit, pyörivät kuivatusuunit, leijupetireaktorit, liekkitornireaktorit, nestesentrifuugit, tislauspylväät ja neste-nesteuutospylväät. Kuitenkin vain harvoja näistä tarvikkeista on saatavina valmiina. Suurin osa laitteista valmistettaisiin asiakkaan vaatimusten ja spesifikaatioiden mukaan. Joissakin tapauksissa suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava erityisesti huomioon joidenkin käsiteltävien kemikaalien (HF, F2, CIF3 ja uraanifluoridit) syövyttävyys. Lopuksi olisi huomattava, että kaikissa uraanin muuntoprosesseissa saatetaan koota sellaisia laitteita, joita ei ole erikseen erityisesti suunniteltu tai valmistettu uraanin muuntoon, järjestelmiksi, jotka on erityisesti suunniteltu tai valmistettu käytettäviksi uraanin muuntoon.

7.1 Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät uraanimalmikonsentraattien muuntamiseksi UO3:ksi

Selittävä huomautus

Uraanimalmikonsentraatit voidaan muuntaa UO3:ksi liuottamalla malmi ensin typpihappoon ja uuttamalla puhdistettu uraaninitraatti esimerkiksi tributyylifosfaatilla. Seuraavaksi uraaninitraatti muunnetaan UO3:ksi joko konsentroimalla ja denitroimalla (poistamalla typpi) tai neutraloimalla kaasumaisella amoniakilla, jolloin muodostuu ammoniumdiuranaattia. Tämän jälkeen suodatetaan, kuivataan ja poltetaan.

7.2 Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UO3:n muuntamiseksi UF6:ksi

Selittävä huomautus

UO3 voidaan muuntaa UF6:ksi suoraan fluoraamalla. Prosessiin tarvitaan fluorikaasun lähde tai klooritrifluoridia.

7.3 Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UO3:n muuntamiseksi UO2:ksi

Selittävä huomautus

UO3 voidaan muuntaa UO2:ksi pelkistämällä UO3:a krakatulla ammoniakkikaasulla tai vedyllä.

7.4 Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UO2:n muuntamiseksi UF4:ksi

Selittävä huomautus

UO2 voidaan muuntaa UF4:ksi antamalla UO2:n reagoida fluorivetykaasun (HF) kanssa 300―500°C.

7.5 Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UF4:n muuntamiseksi UF6:ksi

Selittävä huomautus

UF4 muunnetaan UF6:ksi eksotermisella reaktiolla fluorin kanssa tornireaktorissa. UF6 kondensoidaan kuumista kaasuista johtamalla kaasuvirta ―10 °C:en jäähdytetyn kylmäloukun kautta. Prosessiin tarvitaan fluorikaasun lähde.

7.6 Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UF4:n muuntamiseksi metalliseksi uraaniksi

Selittävä huomautus

UF4 muunnetaan uraanimetalliksi pelkistämällä magnesiumilla (suuret erät) tai kalsiumilla (pienet erät). Reaktio tapahtuu uraanin sulamispistettä (1130 °C) korkeammissa lämpötiloissa.

7.7 Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UF6:n muuntamiseksi UO2:ksi

Selittävä huomautus

UF6 voidaan muuntaa UO2:ksi jollakin seuraavista kolmesta prosessista. Ensimmäisessä UF6 pelkistetään ja hydrolysoidaan UO2:ksi käyttäen vetyä ja höyryä. Toisessa UF6 hydrolysoidaan liuottamalla veteen, ammoniakkia lisätään ammoniumdiuranaatin saostamiseksi, ja diuranaatti pelkistetään UO2:ksi vedyllä 820 °C:ssa. Kolmannessa prosessissa kaasumainen UF6, CO2 ja NH3 yhdistetään vedessä, jolloin saostuu ammoniumuranyylikarbonaattia. Ammoniumuranyylikarbonaatti yhdistetään höyryn ja vedyn kanssa 500―600 °C:ssa, jolloin muodostuu UO2:ta.

UF6:n muuntaminen UO2:ksi on usein polttoaineenvalmistuslaitoksen ensimmäinen vaihe.

7.8 Erityisesti suunnitellut tai valmistetut järjestelmät UF6:n muuntamiseksi UF4

Selittävä huomautus

UF6 muunnetaan UF4:ksi pelkistämällä vedyllä.

III LIITE

Siltä osin kuin tämän pöytäkirjan määräykset koskevat yhteisön ilmoittamia ydinaineita, järjestö ja yhteisö tekevät yhteistyötä helpottaakseen näiden määräysten täytäntöönpanoa ja pyrkivät välttämään tarpeetonta päällekkäisyyttä toimissaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän pöytäkirjan 1 artiklan soveltamista.

Yhteisö toimittaa järjestölle kustakin sopimusvaltiosta toiseen yhteisön jäsenvaltioon ja kuhunkin sopimusvaltioon toisesta yhteisön jäsenvaltiosta ydinalan tarkoituksia ja muita tarkoituksia varten tehdyistä kuljetuksista sellaisia tietoja, jotka vastaavat 2 artiklan a kohdan vi alakohdan b alakohdassa ja 2 artiklan a kohdan vi alakohdan c alakohdassa sellaisen lähtöaineen viennistä ja tuonnista vaadittuja tietoja, joiden koostumus ja puhtausaste ei ole vielä sopiva polttoaineen valmistukseen tai isotooppiseen rikastukseen.

Kukin sopimusvaltio toimittaa järjestölle toiseen yhteisön jäsenvaltioon tai toisesta yhteisön jäsenvaltiosta tehdyistä kuljetuksista sellaisia tietoja, jotka vastaavat tämän pöytäkirjan liitteessä II luetteloiduista laitteista ja muusta kuin ydinmateriaalista 2 artiklan a kohdan ix alakohdan a alakohdassa viennin osalta vaadittuja tietoja ja järjestön erityisestä pyynnöstä 2 artiklan a kohdan ix alakohdan b alakohdassa tuonnin osalta vaadittuja tietoja.

Yhteisön yhteisen tutkimuskeskuksen osalta yhteisö panee myös täytäntöön toimenpiteet, jotka tässä pöytäkirjassa vahvistetaan sopimusvaltioiden osalta, tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä sen sopimusvaltion kanssa, jonka alueella kyseinen yhteisen tutkimuskeskuksen laitos sijaitsee.

Ydinmateriaalivalvontasopimuksen 26 artiklassa tarkoitetun pöytäkirjan 25 artiklan a kohdan perusteella perustettua yhdyskomitea laajennetaan, jotta sopimusvaltioiden edustajat voivat osallistua siihen ja jotta voidaan mukautua tästä pöytäkirjasta aiheutuviin uusiin olosuhteisiin.

Yksinomaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa varten ja toimenpiteen rajoittamatta yhteisön ja sen jäsenvaltioiden erillistä toimivaltaa ja velvoitteita jokainen sopimusvaltio, joka päättää antaa Euroopan yhteisöjen komission täytäntöönpantavaksi tietyt määräykset, joiden täytäntöönpanosta vastaavat tämän pöytäkirjan nojalla sopimusvaltiot, ilmoittaa siitä pöytäkirjan muille sopimuspuolille erillisellä kirjeellä. Euroopan yhteisöjen komissio ilmoittaa pöytäkirjan muille sopimuspuolille, kun se on hyväksynyt tällaisen päätöksen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.