8/2002

Annettu: 25.01.2002

Tasavallan presidentin asetus muovailtavien räjähteiden merkitsemisestä tunnistamista varten tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään:

1 §

Montrealissa 1 päivänä maaliskuuta 1991 muovailtavien räjähteiden merkitsemisestä tunnistamista varten tehty yleissopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 23 päivänä lokakuuta 2001 ja tasavallan presidentti on hyväksynyt 16 päivänä marraskuuta 2001 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön huostaan 5 päivänä joulukuuta 2001, tulee Suomen osalta kansainvälisesti voimaan 3 päivänä helmikuuta 2002 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Muovailtavien räjähteiden merkitsemisestä tunnistamista varten tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 16 päivänä marraskuuta 2001 annettu laki (989/2001) tulee voimaan 3 päivänä helmikuuta 2002.

3 §

Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa lukuun ottamatta sopimuksen liitettä.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä helmikuuta 2002.

Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2002

YLEISSOPIMUS muovailtavien räjähteiden merkitsemisestä tunnistamista varten

Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot, jotka

ovat tietoisia terroritekojen vaikutuksesta kansainväliseen turvallisuuteen,

ilmaisevat syvän huolestumisensa ilma-alusten, muiden kuljetusvälineiden ja muiden kohteiden tuhoamiseen tähdätyistä terroriteoista,

ovat huolestuneita siitä, että tällaisiin terroritekoihin on käytetty muovailtavia räjähteitä,

katsovat, että tällaisten räjähdysaineiden merkitseminen tunnistamista varten edistäisi huomattavasti näiden laittomien tekojen ehkäisemistä,

katsovat, että tällaisten laittomien tekojen vähentämiseksi tarvitaan pikaisesti kansainvälinen asiakirja, joka velvoittaa valtiot ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että muoviräjähteet on merkitty asianmukaisesti,

ottavat huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston 14 päivänä kesäkuuta 1989 antaman päätöslauselman 635 ja Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 4 päivänä joulukuuta 1989 antaman päätöslauselman 44/29, joissa Kansainvälistä siviili-ilmailujärjestöä kehotetaan tehostamaan työtään kansainvälisen järjestelmän luomiseksi muovailtavien räjähteiden ja levymäisten räjähteiden merkitsemiseksi tunnistamista varten,

ottavat huomioon Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön yleiskokouksen 27 istunnon yksimielisesti hyväksymän päätöslauselman A27-8, jossa kiirehdittiin uuden kansainvälisen asiakirjan valmistelua muovailtavien räjähteiden ja levymäisten räjähteiden merkitsemiseksi tunnistamista varten, ja

toteavat tyytyväisinä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön neuvoston osuuden tämän yleissopimuksen valmistelussa samoin kuin sen valmiuden ottaa suorittaakseen yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Tässä yleissopimuksessa:

1. "Räjähteet" tarkoittavat tämän yleissopimuksen teknisessä liitteessä kuvattuja räjähdysaineita, joista yleensä käytetään nimitystä "muovailtavat räjähteet", mukaan lukien joustavat tai elastiset levymäiset räjähteet.

2. "Tunnistusaine" tarkoittaa tämän yleissopimuksen teknisessä liitteessä kuvattua ainetta, joka lisätään räjähteeseen sen tekemiseksi tunnistettavaksi.

3. "Merkitseminen" tarkoittaa tunnistusaineen lisäämistä räjähteeseen tämän yleissopimuksen teknisen liitteen mukaisesti.

4. "Valmistus" tarkoittaa jokaista räjähteitä tuottavaa käsittelyä, mukaan lukien jälleenkäsittely.

5. "Asianmukaisesti sallittuihin sotilaallisiin laitteisiin" sisältyvät muun muassa asianomaisen sopimusvaltion lakien ja määräysten mukaisesti yksinomaan sotilaallisiin tarkoituksiin tai poliisitarkoituksiin valmistetut patruunat, pommit, ammukset, miinat, ohjukset, raketit, muotoillut panokset, kranaatit ja ontelopanokset.

6. "Tuottajavaltio" tarkoittaa valtiota, jonka alueella valmistetaan räjähteitä.

2 artikla

Kukin sopimusvaltio ryhtyy tarvittaviin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin kieltääkseen ja estääkseen merkitsemättömien räjähteiden valmistuksen alueellaan.

3 artikla

1. Kukin sopimusvaltio ryhtyy tarvittaviin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin kieltääkseen ja estääkseen merkitsemättömien räjähteiden siirtämisen alueelleen tai alueeltaan.

2. Edellistä kappaletta ei sovelleta merkitsemättömien räjähteiden siirtoon, kun siirto tapahtuu tarkoituksiin, jotka eivät ole ristiriidassa tämän yleissopimuksen tavoitteiden kanssa, ja siirron suorittavat sotilaallisia tehtäviä tai poliisitehtäviä suorittavat sopimusvaltion viranomaiset kyseisen sopimusvaltion valvonnassa 4 artiklan 1 kappaleen mukaisesti.

4 artikla

1. Kukin sopimusvaltio ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin valvoakseen tiukasti ja tehokkaasti sellaisten merkitsemättömien räjähteiden hallussapitoa ja hallussapidon siirtoa, jotka on valmistettu sen alueella tai tuotu sen alueelle ennen tämän yleissopimuksen voimaantuloa kyseisen sopimusvaltion osalta, estääkseen niiden ohjautumisen tai käyttämisen tämän yleissopimuksen periaatteiden kanssa ristiriidassa oleviin tarkoituksiin.

2. Kukin sopimusvaltio ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että kaikki tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettujen räjähteiden varastot, jotka eivät ole sopimusvaltion sotilaallisia tehtäviä tai poliisitehtäviä suorittavien viranomaisten hallussa, tuhotaan tai käytetään tarkoituksiin, jotka eivät ole ristiriidassa tämän yleissopimuksen tavoitteiden kanssa, tai merkitään tai saatetaan pysyvästi käyttökelvottomiksi kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tämä yleissopimus tulee voimaan kyseisen sopimusvaltion osalta.

3. Kukin sopimusvaltio ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että kaikki tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettujen räjähteiden varastot, jotka ovat sen sotilaallisia tehtäviä tai poliisitehtäviä suorittavien viranomaisten hallussa ja joita ei käytetä asianmukaisesti sallittujen sotilaallisten laitteiden olennaisilla osina, tuhotaan tai käytetään tarkoituksiin, jotka eivät ole ristiriidassa tämän yleissopimuksen tavoitteiden kanssa, tai merkitään tai saatetaan pysyvästi käyttökelvottomiksi 15 vuoden kuluessa siitä, kun tämä yleissopimus tulee voimaan kyseisen sopimusvaltion osalta.

4. Kukin sopimusvaltio ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että sen alueelta mahdollisesti löydettävät merkitsemättömät räjähteet, joita ei ole tarkoitettu tämän artiklan edellisissä kappaleissa, tuhotaan sen alueella mahdollisimman pian, elleivät kyseessä ole sellaiset merkitsemättömien räjähteiden varastot, jotka ovat sen sotilaallisia tehtäviä tai poliisitehtäviä suorittavien viranomaisten hallussa ja joita käytetään asianmukaisesti sallittujen sotilaallisten laitteiden olennaisina osina sinä päivänä, jolloin tämä yleissopimus tulee voimaan kyseisen sopimusvaltion osalta.

5. Kukin sopimusvaltio ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin valvoakseen tiukasti ja tehokkaasti tämän yleissopimuksen teknisen liitteen 1 osan II kappaleessa tarkoitettujen räjähteiden hallussapitoa ja hallussapidon siirtoa estääkseen räjähteiden ohjautumisen tai käyttämisen sellaiseen tarkoitukseen, joka on ristiriidassa tämän yleissopimuksen periaatteiden kanssa.

6. Kukin sopimusvaltio ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että merkitsemättömät räjähteet, jotka on valmistettu sen jälkeen, kun tämä yleissopimus tulee kyseisen sopimusvaltion osalta voimaan, ja joita ei tarkoiteta tämän yleissopimuksen teknisen liitteen 1 osan II kappaleen d kohdassa, samoin kuin merkitsemättömät räjähteet, jotka eivät enää kuulu II kappaleen muiden kohtien soveltamisalan piiriin, tuhotaan sen alueella mahdollisimman pian.

5 artikla

1. Tällä yleissopimuksella perustetaan Kansainvälinen räjähdysainetekninen toimikunta (jäljempänä "toimikunta"), johon kuuluu vähintään 15 ja korkeintaan 19 jäsentä, jotka Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön neuvosto (jäljempänä "neuvosto") on nimittänyt tämän yleissopimuksen sopimusvaltioiden ehdolle asettamista henkilöistä.

2. Toimikunnan jäsenten on oltava asiantuntijoita, joilla on välitön ja huomattava kokemus räjähteiden valmistamiseen, tunnistamiseen tai tutkimukseen liittyvissä asioissa.

3. Toimikunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta ja heidät voidaan valita uudelleen.

4. Toimikunnan kokoukset kutsutaan koolle vähintään kerran vuodessa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön päämajaan tai neuvoston määräämään tai hyväksymään paikkaan sen määräämänä ja hyväksymänä aikana.

5. Toimikunta hyväksyy itse omat menettelytapasääntönsä ja alistaa ne neuvoston hyväksyttäväksi.

6 artikla

1. Toimikunta arvioi räjähteiden valmistamiseen, merkitsemiseen ja tunnistamiseen liittyvää teknistä kehitystä.

2. Toimikunta ilmoittaa arvioinnin tuloksista neuvoston välityksellä sopimusvaltioille ja asianomaisille kansainvälisille järjestöille.

3. Tarvittaessa toimikunta antaa neuvostolle suosituksia tämän yleissopimuksen teknisen liitteen muuttamiseksi. Toimikunta pyrkii tekemään tällaisia suosituksia koskevat päätöksensä yksimielisesti. Ellei yksimielisyyttä saavuteta, toimikunta tekee päätökset jäsentensä kahden kolmasosan äänten enemmistöllä.

4. Neuvosto voi toimikunnan suosituksesta tehdä sopimusvaltioille ehdotuksia tämän yleissopimuksen teknisen liitteen muuttamiseksi.

7 artikla

1. Sopimusvaltio voi 90 päivän kuluessa tämän yleissopimuksen tekniseen liitteeseen ehdotetun muutoksen tiedoksiantopäivästä antaa neuvostolle lausuntonsa. Neuvosto saattaa nämä lausunnot viipymättä toimikunnan käsiteltäviksi. Neuvosto pyytää sopimusvaltiota, joka esittää ehdotettua muutosta koskevan lausunnon tai vastalauseen, neuvottelemaan toimikunnan kanssa.

2. Toimikunta käsittelee sopimusvaltioiden edellä olevan kappaleen nojalla esittämiä näkökantoja ja antaa lausuntonsa neuvostolle. Käsiteltyään toimikunnan lausunnon neuvosto voi esittää muutoksen kaikkien sopimusvaltioiden hyväksyttäväksi, ottaen huomioon muutoksen luonteen ja sopimusvaltioiden lausunnot, mukaan lukien tuottajavaltioiden lausunnot.

3. Jos vähintään viisi sopimusvaltiota ei 90 päivän kuluessa siitä, kun neuvosto on ilmoittanut ehdotetun muutoksen tiedoksi, ole kirjallisesti ilmoittanut neuvostolle vastustavansa ehdotettua muutosta, muutos katsotaan hyväksytyksi ja se tulee voimaan 180 päivän kuluttua hyväksymisestä tai muun sellaisen määräajan kuluttua, joka ehdotetussa muutoksessa on määrätty niille sopimusvaltioille, jotka eivät nimenomaisesti ole vastustaneet muutosta.

4. Ehdotettua muutosta nimenomaisesti vastustaneet sopimusvaltiot voivat myöhemmin ilmoittaa suostuvansa noudattamaan muutoksen määräyksiä tallettamalla hyväksymiskirjan.

5. Jos vähintään viisi sopimusvaltiota on vastustanut ehdotettua muutosta, neuvosto saattaa sen uudelleen toimikunnan käsiteltäväksi.

6. Jos ehdotettua muutosta ei ole hyväksytty tämän artiklan 3 kappaleen mukaisesti, neuvosto voi myös kutsua koolle kaikkien sopimusvaltioiden konferenssin.

8 artikla

1. Sopimusvaltiot toimittavat mahdollisuuksien mukaan neuvostolle tiedot, jotka auttavat toimikuntaa suorittamaan 6 artiklan 1 kappaleen mukaiset tehtävänsä.

2. Sopimusvaltiot ilmoittavat neuvostolle toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi. Neuvosto ilmoittaa nämä tiedot kaikille sopimusvaltioille ja asianomaisille kansainvälisille järjestöille.

9 artikla

Neuvosto ryhtyy yhteistyössä sopimusvaltioiden ja asianomaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa tarvittaviin toimenpiteisiin helpottaakseen tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoa, mukaan lukien teknisen avun antaminen ja toimenpiteet räjähteiden merkitsemiseen ja tunnistamiseen liittyvää teknistä kehitystä koskevien tietojen vaihtamiseksi.

10 artikla

Tämän yleissopimuksen tekninen liite on tämän yleissopimuksen erottamaton osa.

11 artikla

1. Kahden tai useamman sopimusvaltion välinen tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva riita, jota ei pystytä ratkaisemaan neuvottelemalla, on riidan osapuolen pyynnöstä saatettava välimiesmenettelyyn. Jos riidan osapuolet eivät kuuden kuukauden kuluessa välimiesmenettelyä koskevasta pyynnöstä pysty sopimaan välimiesmenettelyn järjestämisestä, jokainen näistä riidan osapuolista voi saattaa riidan Kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi tuomioistuimen perussäännön mukaisesti esitetyllä pyynnöllä.

2. Kukin sopimusvaltio voi allekirjoittaessaan, ratifioidessaan tai hyväksyessään tämän yleissopimuksen tai liittyessään siihen ilmoittaa, ettei se katso edellisen kappaleen sitovan itseään. Edellinen kappale ei sido muita sopimusvaltioita sellaiseen sopimusvaltioon nähden, joka on tehnyt tällaisen varauman.

3. Sopimusvaltio, joka on tehnyt edellisen kappaleen mukaisen varauman, voi milloin tahansa peruuttaa tämän varauman ilmoittamalla siitä tallettajalle.

12 artikla

Tähän yleissopimukseen ei saa tehdä muita kuin 11 artiklan mukaisia varaumia.

13 artikla

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Montrealissa 1 päivänä maaliskuuta 1991 niille valtioille, jotka osallistuivat Montrealissa 12 päivästä helmikuuta 1 päivään maalikuuta 1991 järjestettyyn ilmailuoikeuden kansainväliseen konferenssiin. Maaliskuun 1 päivän 1991 jälkeen yleissopimus on avoinna kaikille valtioille allekirjoittamista varten Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön päämajassa Montrealissa, kunnes se tulee voimaan tämän artiklan 3 kappaleen mukaisesti. Valtio, joka ei allekirjoita tätä yleissopimusta, voi liittyä siihen milloin tahansa.

2. Tämä yleissopimus edellyttää, että valtiot ratifioivat tai hyväksyvät sen tai liittyvät siihen. Ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat talletetaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön huostaan, joka on määrätty tallettajaksi. Kun valtio tallettaa ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa, sen on ilmoitettava onko se tuottajavaltio.

3. Tämä yleissopimus tulee voimaan 60 päivän kuluttua siitä päivästä, jolloin 35 ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjaa on talletettu tallettajan huostaan, edellyttäen että vähintään viisi tällaista valtiota on tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti ilmoittanut olevansa tuottajavaltioita. Mikäli 35 tällaista asiakirjaa talletetaan ennen kuin viisi tuottajavaltiota on tallettanut asiakirjansa, tämä yleissopimus tulee voimaan 60. päivänä sen päivän jälkeen, jolloin viides tuottajavaltio tallettaa ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

4. Muiden valtioiden osalta tämä yleissopimus tulee voimaan 60 päivän kuluttua siitä päivästä, jolloin ne tallettavat ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

5. Heti tämän yleissopimuksen tultua voimaan tallettaja rekisteröi sen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan ja Chicagossa vuonna 1944 tehdyn Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen 83 artiklan mukaisesti.

14 artikla

Tallettaja ilmoittaa viipymättä kaikille allekirjoittajille ja sopimusvaltioille:

1. jokaisesta tämän yleissopimuksen allekirjoituksesta ja allekirjoituspäivästä;

2. jokaisesta ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisesta ja tallettamispäivästä, mainiten erityisesti onko valtio ilmoittanut olevansa tuottajavaltio;

3. tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä;

4. tämän yleissopimuksen tai sen teknisen liitteen muutoksen voimaantulopäivästä;

5. 15 artiklan mukaisista irtisanomisista; ja

6. 11 artiklan 2 kappaleen mukaisesti annetuista ilmoituksista.

15 artikla

1. Sopimusvaltio voi irtisanoa tämän yleissopimuksen ilmoittamalla siitä tallettajalle kirjallisesti.

2. Irtisanominen tulee voimaan 180 päivän kuluttua päivästä, jolloin tallettaja on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

TEHTY Montrealissa 1 päivänä maaliskuuta 1991 yhtenä alkuperäiskappaleena, joka on laadittu viitenä yhtä todistusvoimaisena tekstinä englannin, ranskan, venäjän, espanjan ja arabian kielellä.

TEKNINEN LIITE

1 OSA: RÄJÄHTEIDEN KUVAUS

I. Tämän yleissopimuksen 1 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut räjähteet ovat räjähteitä:

a) joissa on yksi tai useampia sellaisia räjähdysaineita, joiden höyrystymispaine puhtaana on alle 10-4Pa 25°C:n lämpötilassa;

b) joissa on sideaine; ja

c) jotka seoksina ovat muovailtavia tavallisessa huoneen lämpötilassa.

II. Seuraavia räjähdysaineita ei pidetä räjähdysaineina, vaikka ne täyttäisivät tämän osan I kappaleessa olevan räjähdysaineiden kuvauksen, mikäli niitä jatkuvasti pidetään hallussa tai käytetään alla mainittuihin tarkoituksiin tai mikäli ne ovat alla tarkoitettuja osia, eli räjähdysaineita:

a) joita valmistetaan tai pidetään hallussa rajoitettuja määriä käytettäviksi yksinomaan uusien tai muunnettujen räjähdysaineiden asianmukaisesti sallittuun tutkimukseen, kehittämiseen tai testaukseen;

b) joita valmistetaan tai pidetään hallussa rajoitettuja määriä käytettäväksi yksinomaan asianmukaisesti sallittuun räjähdysaineiden tunnistamiskoulutukseen tai räjähdysaineiden tunnistamislaitteiden kehittämiseen tai testaukseen;

c) joita valmistetaan tai pidetään hallussa rajoitettuja määriä yksinomaan asianmukaisesti sallittuihin oikeuslääketieteellisiin tarkoituksiin; tai

d) jotka on tarkoitettu käytettäviksi ja joita käytetään asianmukaisesti sallittujen sotilaallisten laitteiden olennaisena osana tuottajavaltion alueella kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tämä yleissopimus tulee voimaan kyseisen valtion osalta. Tällaisia kolmen vuoden kuluessa valmistettuja laitteita pidetään tämän yleissopimuksen 4 artiklan 4 kappaleessa tarkoitettuina asianmukaisesti sallittuina sotilaallisina laitteina.

III. Tässä osassa:

II kappaleen a, b ja c kohdan mukaisella "asianmukaisesti sallitulla" tarkoitetaan sopimusvaltion lakien ja määräysten nojalla sallittua; ja

"räjähdysaineisiin" kuuluvat mm. syklotetrametyleeni-tetranitramiini (HXM), pentaerytrioolo tetranitraatti (PETN) ja syklometyleenitrinitramiini (RDX).

2 OSA: TUNNISTUSAINEET

Tunnistusaineita ovat kaikki seuraavassa taulukossa mainitut aineet. Tässä taulukossa kuvatut tunnistusaineet on tarkoitettu käytettäviksi räjähdysaineiden tunnistettavuuden parantamiseen höyrytunnistuksen avulla. Tunnistusaineen lisääminen räjähdysaineeseen on aina tehtävä siten, että se jakautuu tasaisesti valmiissa tuotteessa. Tunnistusaineen vähimmäispitoisuuden valmiissa tuotteessa sen valmistuessa on oltava taulukon mukainen.

Taulukko

Tunnistusaineen nimi Molekyylikaava Molekyylipaino Vähimmäispitoisuus
etyleeniglykooli-
nitraatti (EGDN)C2H4(NO3)2152 0,2 painoprosenttia
2,3-metyyli-2,3-di-
nitrobutaani (DMNB) C6H12(NO2)2176 0,1 painoprosenttia
para-mononitro-
tolueeni (p-MNT) C7H7NO2137 0,5 painoprosenttia
orto-mononitro-
tolueeni (o-MNT) C7H7NO2137 0,5 painoprosenttia

Räjähdysainetta, jonka tavanomaisessa koostumuksessa on vähintään vaadittu minimipitoisuus jotakin tunnistusainetta, pidetään merkittynä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.