77/2001

Annettu: 23.11.2001

Tasavallan presidentin asetus Bosnia ja Hertsegovinan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemääm määrätyn ulkomaankauppaministerin esittelystä, säädetään:

1 §

Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 2000 Suomen tasavallan hallituksen ja Bosnia ja Hertsegovinan välillä tehty, eduskunnan 5 päivänä kesäkuuta 2001 hyväksymä ja tasavallan presidentin 24 päivänä elokuuta 2001 hyväksymä sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus, jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 8 päivänä marraskuuta 2001, on Suomen osalta kansainvälisesti voimassa 8 päivästä joulukuuta 2001 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Bosnia ja Hertsegovinan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 24 päivänä elokuuta 2001 annettu laki (746/2001) tulee voimaan 28 päivänä marraskuuta 2001.

3 §

Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä marraskuuta 2001.

Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2001

SOPIMUS SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA BOSNIAN JA HERTSEGOVINAN VÄLILLÄ SIJOITUSTEN EDISTÄMISESTÄ JA SUOJAAMISESTA

Suomen tasavallan hallitus ja Bosnia ja Hertsegovina, jäljempänä "sopimuspuolet", jotka

haluavat laajentaa ja tehostaa näiden kahden valtion taloudellista yhteistyötä tasa-arvoisesti ja yhteisen edun mukaisesti;

aikovat luoda ja säilyttää suotuisat olosuhteet sopimuspuolen sijoittajien laajemmalle sijoitustoiminnalle toisen sopimuspuolen alueella;

ovat tietoisia siitä, että tähän sopimukseen perustuva sijoitusten edistäminen ja vastavuoroinen suojaaminen kannustaa liikealoitteita ja lisää molempien valtioiden taloudellista vaurautta;

ovat tietoisia siitä, että talous- ja liikeyhteyksien kehittäminen voi edistää kansainvälisesti tunnustettujen työelämään liittyvien oikeuksien kunnioittamista; ja

ovat samaa mieltä siitä, että nämä tavoitteet voidaan saavuttaa lieventämättä vaatimuksia, jotka liittyvät yleisesti sovellettaviin terveyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskeviin toimenpiteisiin;

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla
Määritelmät

Tässä sopimuksessa:

1. "Sijoitus" tarkoittaa kaikenlaista varallisuutta, jonka sopimuspuolen sijoittajat ovat perustaneet tai hankkineet toisen sopimuspuolen alueella tämän sopimuspuolen lakien ja määräysten mukaisesti, mukaan luettuna erityisesti, ei kuitenkaan yksinomaan:

a) irtain ja kiinteä omaisuus sekä muut omistusoikeudet, kuten kiinnitykset ja pantti- ja pidätysoikeudet, vuokraoikeudet, nautintaoikeudet ja muut vakuudet;

b) osakkeet, joukkovelkakirjat ja muut osuudet yrityksistä;

c) vaateet rahaan tai oikeudet suoritteisiin, joilla on taloudellista arvoa;

d) henkiseen omaisuuteen kohdistuvat oikeudet, kuten patentit, tekijänoikeudet, tavaramerkit ja naapurioikeudet, teolliset mallioikeudet, toiminimet ja maantieteelliset merkinnät, sekä tekniset valmistusmenetelmät, goodwill-arvo ja tietotaito;

e) lakiin, hallinnolliseen toimenpiteeseen tai sopimukseen perustuvat toimiluvat, mukaan luettuna luvat etsiä, viljellä, louhia tai hyödyntää luonnonvaroja.

Sellaiset sijoitukset, joita sopimuspuolen oikeushenkilö on tehnyt tämän sopimuspuolen alueella, mutta jotka ovat tosiasiallisesti toisen sopimuspuolen sijoittajien omistuksessa, katsotaan myös jälkimmäisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksiksi, jos ne on tehty ensin mainitun sopimuspuolen lakien ja määräysten mukaisesti.

Mikään varallisuuden sijoitus- tai jälleensijoitusmuodon muutos ei vaikuta varallisuuden luonteeseen sijoituksena, edellyttäen, että muutos on sen sopimuspuolen lakien ja määräysten mukainen, jonka alueella sijoitus on tehty.

2. "Sijoittaja" tarkoittaa sopimuspuolen osalta seuraavia henkilöitä, jotka sijoittavat toisen sopimuspuolen alueella jälkimmäisen sopimuspuolen lainsäädännön ja tämän sopimuksen määräysten mukaisesti:

a) Suomen osalta:

i) luonnollisia henkilöitä, jotka ovat Suomen kansalaisia Suomen lainsäädännön mukaisesti;

ii) oikeushenkilöitä, esimerkiksi yhtiöitä, yhtymiä, toiminimiä, taloudellisia yhdistyksiä, yleishyödyllisiä laitoksia tai järjestöjä, jotka on perustettu tai muodostettu Suomen lakien ja määräysten mukaisesti ja joiden toimipaikka on Suomen lainkäyttöalueella, riippumatta siitä, onko niiden tarkoituksena taloudellisen voiton tuottaminen ja onko niiden vastuuta rajoitettu.

b) Bosnian ja Hertsegovinan osalta:

i) luonnollisia henkilöitä, jotka ovat Bosnian ja Hertsegovinan kansalaisia Bosnian ja Hertsegovinan voimassaolevan lainsäädännön perusteella, jos heidän pysyvä kotipaikkansa tai pääasiallinen toimipaikkansa on Bosniassa ja Hertsegovinassa;

ii) oikeushenkilöitä, jotka on perustettu Bosnian ja Hertsegovinan voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, ja joiden sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai pääasiallinen toimipaikka on Bosnian ja Hertsegovinan alueella, riippumatta siitä onko niiden tarkoituksena taloudellisen voiton tuottaminen ja onko niiden vastuuta rajoitettu.

3. "Tuotto" tarkoittaa sijoituksesta tiettynä ajankohtana saatuja tuloja ja siihen sisältyy erityisesti, ei kuitenkaan yksinomaan rojaltit tai lisenssimaksut, voitto, korot, osingot, omaisuuden luovutusvoitto, hallinnointikorvaukset ja muut korvaukset.

Uudelleensijoitettua tuottoa kohdellaan samalla tavalla kuin alkuperäistä sijoitusta.

4. "Alue" tarkoittaa:

a) Suomen osalta Suomen maa-aluetta, sisäisiä aluevesiä ja aluemerta ja niiden yläpuolella olevaa ilmatilaa sekä aluemeren ulkopuolisia merivyöhykkeitä, mukaan luettuna merenpohja ja sen sisusta, joihin nähden Suomella on täysivaltaiset oikeudet tai lainkäyttövalta voimassaolevan kansallisen lainsäädäntönsä ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti näiden alueiden luonnonvarojen tutkimisen ja hyödyntämisen osalta.

b) Bosnian ja Hertsegovinan osalta Bosnian ja Hertsegovinan koko maa-aluetta, aluemerta, koko merenpohjaa ja sen sisustaa sekä niiden yläpuolella olevaa ilmatilaa, mukaan luettuna Bosnian ja Hertsegovinan aluemeren ulkopuoliset merivyöhykkeet, jotka on tai jotka voidaan tulevaisuudessa nimetä Bosnian ja Hertsegovinan lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti alueiksi, joilla Bosnialla ja Hertsegovinalla on oikeuksia merenpohjaan ja sen sisustaan sekä luonnonvaroihin nähden.

2 artikla
Sijoitusten edistäminen ja suojaaminen

1. Kumpikin sopimuspuoli kannustaa toisen sopimuspuolen sijoittajia tekemään sijoituksia alueellaan ja luo sijoituksille suotuisat, vakaat ja avoimet olosuhteet, sekä hyväksyy tällaiset sijoitukset lakiensa ja määräystensä mukaisesti.

2. Sopimuspuoli myöntää aina alueellaan oleville toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille oikeudenmukaisen kohtelun ja täysimääräisen suojan ja turvan. Kumpikaan sopimuspuoli ei millään tavalla haittaa kohtuuttomin tai syrjivin toimenpitein toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoitusten hankintaa, laajentamista, toimintaa, hoitoa, ylläpitoa, käyttöä, hyödyntämistä ja myyntiä tai muuta luovuttamista alueellaan.

3 artikla
Kansallinen kohtelu ja suosituimmuusasemaan perustuva kohtelu

1. Kumpikin sopimuspuoli myöntää alueellaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille ja niiden tuotolle joka tapauksessa vähintään yhtä edullisen kohtelun kuin se myöntää omien sijoittajiensa sijoituksille ja niiden tuotolle tai kolmannen maan sijoittajien sijoituksille ja niiden tuotolle, sen mukaan kumpi niistä on toisen sopimuspuolen sijoittajille edullisempi.

2. Kumpikin sopimuspuoli myöntää alueellaan toisen sopimuspuolen sijoittajille sijoitusten laajentamisen, hoidon, ylläpidon, käytön, hyödyntämisen tai myynnin osalta yhtä edullisen kohtelun kuin omille sijoittajilleen tai kolmannen maan sijoittajille, sen mukaan kumpi kohteluista on toisen sopimuspuolen sijoittajille edullisempi.

3. Kumpikaan sopimuspuoli ei alueellaan kohdista toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksiin pakottavia toimenpiteitä, jotka koskevat tarvikkeiden hankintaa, tuotantovälineitä, toimintaa, kuljetuksia tai sen tuotteiden markkinointia, tai vastaavia määräyksiä, joilla on kohtuuttomia tai syrjiviä vaikutuksia.

4 artikla
Poikkeukset

Tämän sopimuksen määräysten ei katsota velvoittavan sopimuspuolta ulottamaan toisen sopimuspuolen sijoittajiin tai näiden sijoituksiin kohtelua, etua tai erivapautta, joka perustuu:

a) olemassaolevaan tai tulevaan vapaakauppa-alueeseen, tulliliittoon, yhteismarkkinoihin, talous- ja rahaliittoon tai muuhun vastaavaan taloudellista yhdentymistä koskevaan sopimukseen, mukaan luettuna alueelliset työmarkkinasopimukset, joiden osapuolena toinen sopimuspuoli on tai joiden osapuoleksi se voi tulla;

b) sellaiseen kansainväliseen sopimukseen, jonka tarkoituksena on kaksinkertaisen verotuksen välttäminen, tai muuhun kansainväliseen verotusta koskevaan sopimukseen;

c) kokonaan tai pääasiassa sijoituksia koskevaan monenväliseen sopimukseen.

5 artikla
Kansallistaminen ja pakkolunastus

1. Sopimuspuolen sijoittajien toisen sopimuspuolen alueella olevia sijoituksia ei pakkolunasteta tai kansallisteta eikä niihin kohdisteta muita suoria tai välillisiä toimenpiteitä, joilla on pakkolunastusta tai kansallistamista vastaava vaikutus (jäljempänä "pakkolunastus"), ellei sitä tehdä yleisen edun vuoksi, ketään syrjimättä, oikeudenmukaista menettelyä noudattaen ja maksamalla siitä välitön, riittävä ja tosiasiallinen korvaus.

2. Korvauksen määrä vastaa pakkolunastetun sijoituksen arvoa, joka sillä oli välittömästi ennen pakkolunastuksen suorittamista tai ennen kuin uhkaava pakkolunastus tuli yleiseen tietoon, sen mukaan kumpi ajankohdista on aikaisempi. Sijoituksen arvo määritetään yleisesti hyväksyttyjen arvonmääritysperiaatteiden mukaisesti, ottaen huomioon muun muassa sijoitettu pääoma, jälleenhankinta-arvo, arvonnousu, nykyinen tuotto, odotettavissa oleva myöhempi tuotto, goodwill-arvo ja muut merkittävät tekijät.

3. Korvauksen tulee olla täysin realisoitavissa ja se maksetaan viipymättä. Korvaukseen sisältyy maksuvaluutan markkinakoron mukainen korko pakkolunastetun omaisuuden menettämispäivästä korvauksen maksupäivään saakka.

4. Sijoittajalla, jonka sijoituksia pakkolunastetaan, on oikeus saada tapauksensa viipymättä kyseisen sopimuspuolen oikeusviranomaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten käsiteltäväksi, sekä oikeus sijoitustensa arvonmääritykseen tässä artiklassa mainittujen periaatteiden mukaisesti.

6 artikla
Menetysten korvaaminen

1. Sopimuspuoli myöntää toisen sopimuspuolen sijoittajille, joiden kyseisen sopimuspuolen alueella oleville sijoituksille aiheutuu menetyksiä tällä alueella olevan sodan tai muun aseellisen selkkauksen, kansallisen hätätilan, kansannousun, kapinan tai mellakan vuoksi, edunpalautuksen, hyvityksen, korvauksen tai muun järjestelyn osalta vähintään yhtä edullisen kohtelun kuin se myöntää omille sijoittajilleen tai suosituimmuusasemassa olevan maan sijoittajille, sen mukaan kumpi niistä on toisen sopimuspuolen sijoittajille edullisempi.

2. Sen vaikuttamatta tämän artiklan 1 kappaleen soveltamiseen, sopimuspuolen sijoittajalle, joka kyseisessä kappaleessa tarkoitetussa tilanteessa kärsii toisen sopimuspuolen alueella menetyksiä, jotka johtuvat:

a) siitä, että viimeksi mainitun sopimuspuolen asevoimat tai viranomaiset ovat pakko-ottaneet sen sijoituksen tai sijoituksen osan, tai

b) siitä, että viimeksi mainitun sopimuspuolen asevoimat tai viranomaiset ovat tuhonneet sen sijoituksen tai sijoituksen osan, kun se ei ole aiheutunut taistelutilanteesta tai kun tilanne ei olisi edellyttänyt sitä,

myönnetään viimeksi mainitun sopimuspuolen toimesta edunpalautus tai korvaus, jonka tulee kummassakin tapauksessa olla välitön, riittävä ja tosiasiallinen, ja mahdollisen korvauksen tulee olla täysin realisoitavissa, se maksetaan viipymättä ja siihen sisältyy maksuvaluutan markkinakoron mukainen korko pakko-oton tai tuhoamisen ajankohdasta korvauksen maksupäivään saakka.

3. Sijoittajilla, joiden sijoituksille aiheutuu menetyksiä tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti, on oikeus saada tapauksensa viipymättä kyseisen sopimuspuolen oikeusviranomaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten käsiteltäväksi, sekä oikeus sijoitustensa arvonmääritykseen tämän artiklan 2 kappaleessa mainittujen periaatteiden mukaisesti.

7 artikla
Siirrot

1. Kumpikin sopimuspuoli takaa toisen sopimuspuolen sijoittajille oikeuden siirtää vapaasti näiden sijoituksia alueelleen ja alueeltaan. Sijoituksiin liittyviin siirtomaksuihin sisältyvät erityisesti, ei kuitenkaan yksinomaan:

a) peruspääoma sekä sijoituksen ylläpitämiseen, kehittämiseen tai kasvattamiseen tarkoitetut lisäsummat;

b) tuotto;

c) kokonaan tai osittain tapahtuvasta sijoituksen myynnistä tai luovuttamisesta saadut tulot, mukaan luettuna osakkeiden myynnistä saadut tulot;

d) sijoituksen toiminnasta aiheutuvien kulujen maksamiseen vaaditut rahasummat, kuten lainojen takaisinmaksut, rojaltit, hallinnointikorvaukset, lisenssimaksut tai muut vastaavat kulut;

e) tämän sopimuksen 5 ja 6 artiklan mukaisesti maksettavat korvaukset;

f) riitojen ratkaisusta johtuvat maksut;

g) ulkomailta palkatun ja sijoituksen yhteydessä työskentelevän henkilökunnan ansiotulot ja muut palkkiot.

2. Kumpikin sopimuspuoli varmistaa myös, että tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut siirrot tehdään rajoituksetta ja viipymättä vapaasti vaihdettavassa valuutassa ja siirtopäivänä vallitsevan, siirrettävään valuuttaan sovellettavan markkinakurssin mukaisesti.

3. Jos valuuttamarkkinoita ei ole käytettävissä, sovellettava vaihtokurssi vastaa viimeisintä vaihtokurssia, jota on käytetty valuuttojen muuttamiseksi erityisnosto-oikeuksiksi.

8 artikla
Sijaantulo

Jos sopimuspuoli tai sen edustajaksi määrätty taho suorittaa maksun toisen sopimuspuolen alueella olevaan sijoitukseen liittyvän korvausvastuun tai muiden kuin kaupallisten riskien varalta tehdyn takuu- tai vakuutussopimuksen perusteella, viimeksi mainittu sopimuspuoli tunnustaa sijoittajan oikeuksien ja vaateiden siirtämisen ensin mainitulle sopimuspuolelle tai sen edustajaksi määrätylle taholle, sekä ensin mainitun sopimuspuolen tai sen edustajaksi määrätyn tahon oikeuden käyttää näitä oikeuksia ja vaateita sijaantulon perusteella samassa määrin kuin niiden edellinen haltija.

9 artikla
Sijoittajan ja sopimuspuolen välisten riitojen ratkaisu

1. Sopimuspuolen ja toisen sopimuspuolen sijoittajan väliset riidat, joita tämän toisen sopimuspuolen alueella olevan sijoituksen osalta saattaa aiheutua, ratkaistaan sovinnollisesti neuvotteluin.

2. Jos riitaa ei onnistuta ratkaisemaan tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona jompikumpi riidan osapuoli on pyytänyt riidan sovinnollista ratkaisua, sijoittaja voi saattaa riidan ratkaistavaksi:

a) sen sopimuspuolen toimivaltaiseen tuomioistuimeen tai hallintotuomioistuimeen, jonka alueella sijoitus on tehty; tai

b) tilapäiseen välitystuomioistuimeen, joka perustetaan Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden komitean (UNCITRAL) välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti, elleivät riidan osapuolet toisin sovi; tai

c) sovittelulautakunnan tai välitystuomioistuimen avulla sijoituksia koskevien riitaisuuksien kansainväliseen ratkaisukeskukseen (jäljempänä "keskus"), joka on perustettu 18 päivänä maaliskuuta 1965 Washingtonissa allekirjoitettavaksi avatun, valtioiden ja toisten valtioiden kansalaisten välisten sijoituksia koskevien riitaisuuksien ratkaisemista koskevan yleissopimuksen mukaisesti (jäljempänä "yleissopimus").

3. Sijoittaja, joka on saattanut riidan ratkaistavaksi tämän artiklan 2 kappaleen a kohdan mukaisesti, voi kuitenkin vielä saattaa sen jonkin tämän artiklan 2 kappaleen b tai c kohdassa mainitun välitystuomioistuimen käsiteltäväksi, jos hän ilmoittaa luopuvansa tapauksen ajamisesta kansallisessa oikeudenkäynnissä ja vetää tapauksen pois ennen kuin kansallinen tuomioistuin on antanut tapauksen asiasisältöä koskevan tuomion.

4. Kumpikaan sopimuspuoli ei pyri selvittämään diplomaattiteitse sellaista riitaa, joka on saatettu keskuksen ratkaistavaksi, paitsi jos:

a) keskuksen pääsihteeri tai yleissopimuksen määräysten mukaisesti perustettu sovittelulautakunta tai välitystuomioistuin päättää, että riita ei kuulu keskuksen toimivaltaan; tai

b) toinen sopimuspuoli ei noudata välitystuomioistuimen antamaa tuomiota.

5. Välitystuomio perustuu:

― tämän sopimuksen määräyksiin;

― sen sopimuspuolen kansalliseen lainsäädäntöön, jonka alueella sijoitus on tehty, mukaan luettuna kansainväliseen yksityisoikeuteen liittyvät säännöt;

― kansainvälisen oikeuden sääntöihin ja yleisesti hyväksyttyihin periaatteisiin.

6. Välitystuomio on lopullinen ja sitoo molempia riidan osapuolia, ja se pannaan täytäntöön kyseessä olevan sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

7. Sopimuspuoli ei voi välimiesmenettelyn tai täytäntöönpanon aikana käyttää puolustuksena, vastalauseena, vastakanteena, kuittausoikeutena tai muuna perusteena sitä, että sijoittaja, joka on riidan toisena osapuolena, on saanut muun kuin kaupallisen riskin varalta tehdyn takuu- tai vakuutussopimuksen perusteella hyvityksen tai korvauksen, joka kattaa sen menetykset kokonaan tai osittain.

10 artikla
Neuvottelut

Jommankumman sopimuspuolen sitä pyytäessä toinen sopimuspuoli aloittaa ilman perusteetonta viivästystä tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat neuvottelut. Tällaiset neuvottelut käydään sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten välillä sellaisessa paikassa ja sellaisena ajankohtana, joista on sovittu asianmukaisella tavalla.

11 artikla
Sopimuspuolten välisten riitojen ratkaisu

1. Sopimuspuolten väliset riidat, jotka koskevat tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista, tulisi mahdollisuuksien mukaan ratkaista diplomaattiteitse käytävin neuvotteluin.

2. Jos sopimuspuolten välistä riitaa ei voida ratkaista tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jona riidan ratkaisua koskeva pyyntö on esitetty, se saatetaan jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä kolmejäsenisen välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

3. Välimiesoikeus perustetaan kutakin yksittäistapausta varten seuraavalla tavalla. Kahden kuukauden kuluessa välimiesmenettelyä koskevan pyynnön vastaanottamispäivästä kumpikin sopimuspuoli nimittää yhden välimiesoikeuden jäsenen. Nämä kaksi jäsentä valitsevat kolmannen maan kansalaisen, joka molempien sopimuspuolten hyväksynnästä nimitetään välimiesoikeuden puheenjohtajaksi. Puheenjohtaja nimitetään kahden kuukauden kuluessa kahden muun jäsenen nimittämispäivästä.

4. Jos tarvittavia nimityksiä ei ole tehty tämän artiklan 3 kappaleessa mainittujen ajanjaksojen kuluessa, kumpi tahansa sopimuspuoli voi pyytää Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajaa tekemään tarvittavat nimitykset. Jos Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja on jommankumman sopimuspuolen kansalainen tai on muuten estynyt hoitamaan kyseistä tehtävää, Kansainvälisen tuomioistuimen varapuheenjohtajaa pyydetään tekemään tarvittavat nimitykset. Jos varapuheenjohtaja on jommankumman sopimuspuolen kansalainen tai jos hän on myös estynyt hoitamaan kyseistä tehtävää, virkaiältään seuraavaksi vanhinta Kansainvälisen tuomioistuimen jäsentä, joka ei ole kummankaan sopimuspuolen kansalainen, pyydetään tekemään tarvittavat nimitykset.

5. Välimiesoikeus päättää omista menettelytavoistaan.

6. Välimiesoikeus tekee päätöksensä äänten enemmistöllä. Päätös on lopullinen ja sitoo molempia sopimuspuolia.

7. Kumpikin sopimuspuoli vastaa oman välimiesoikeuden jäsenensä kustannuksista ja edustuksensa aiheuttamista kustannuksista välimiesmenettelyn aikana. Sopimuspuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin puheenjohtajan kustannuksista sekä muista kustannuksista. Välimiesoikeus voi kuitenkin päätöksellään määrätä, että toisen sopimuspuolen osuus kustannuksista on suurempi, ja tämä päätös sitoo molempia sopimuspuolia.

8. Riitaa ei saateta kansainvälisen välimiesoikeuden ratkaistavaksi tämän artiklan määräysten mukaisesti, jos sama riita on aiemmin saatettu muun kansainvälisen välitystuomioistuimen ratkaistavaksi 9 artiklan määräysten mukaisesti ja on edelleen kyseisen välitystuomioistuimen käsiteltävänä. Tämä ei millään tavalla estä mahdollisuutta ratkaista riitaa tämän artiklan 1 kappaleen määräysten mukaisesti.

9. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut riidanalaiset kysymykset ratkaistaan tämän sopimuksen määräysten ja yleisesti tunnustettujen kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti.

12 artikla
Luvat

1. Kumpikin sopimuspuoli kohtelee lakiensa ja määräystensä mukaisesti suotuisasti sijoituksiin liittyviä hakemuksia ja myöntää nopeasti luvat, joita sen alueella tarvitaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksia varten.

2. Kumpikin sopimuspuoli myöntää lakiensa ja määräystensä mukaisesti väliaikaisen maahantulo- ja oleskeluluvan ja antaa tarvittavat luvan vahvistavat asiakirjat sellaisille luonnollisille henkilöille, jotka on palkattu ulkomailta työskentelemään toisen sopimuspuolen sijoittajan sijoituksen yhteydessä johtajina, asiantuntijoina tai teknisenä henkilökuntana, ja jotka ovat yritykselle oleellisia, niin kauan kuin nämä henkilöt täyttävät tämän kappaleen vaatimukset, sekä myöntää väliaikaisen maahantulo- ja oleskeluluvan tällaisten työntekijöiden perheenjäsenille (puolisolle ja alaikäisille lapsille) samaksi ajanjaksoksi kuin kyseisille työntekijöille.

13 artikla
Muiden määräysten soveltaminen

1. Jos jommankumman sopimuspuolen lainsäädännön määräykset tai tämän sopimuksen lisäksi sopimuspuolten välillä olemassaolevat tai myöhemmin vahvistettavat kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteet sisältävät joko yleisiä tai erityisiä määräyksiä, joiden mukaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille voidaan myöntää edullisempi kohtelu kuin tämän sopimuksen mukainen kohtelu, sellaiset määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen määräyksiin nähden siinä määrin kuin ne ovat sijoittajalle edullisempia, niin kauan kuin ne ovat voimassa.

2. Kumpikin sopimuspuoli noudattaa muita velvoitteita, joita sillä mahdollisesti on toisen sopimuspuolen sijoittajan yksittäisen sijoituksen osalta.

14 artikla
Tämän sopimuksen soveltaminen

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan tuleviin sijoituksiin, joita sopimuspuolen sijoittajat tekevät toisen sopimuspuolen alueella, sekä tämän sopimuksen voimassaolopäivänä olemassaoleviin kyseisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisiin sijoituksiin. Tämän sopimuksen määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta ennen sopimuksen voimaantuloa ilmenneistä tapahtumista aiheutuviin vaateisiin eikä sellaisiin vaateisiin, jotka on ratkaistu ennen sopimuksen voimaantuloa.

15 artikla
Yleiset poikkeukset

1. Minkään tämän sopimuksen määräysten ei katsota estävän sopimuspuolta ryhtymästä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen sen merkittävien turvallisuuteen liittyvien etujen suojelemiseksi sodan tai aseellisen selkkauksen aikana tai muun kansainvälisen hätätilan aikana.

2. Minkään tämän sopimuksen määräysten ei katsota estävän sopimuspuolia ryhtymästä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi, edellyttäen kuitenkin, että tällaisia toimenpiteitä ei toteuteta tavalla, joka olisi sopimuspuolen harjoittamaa mielivaltaista tai perusteetonta syrjintää.

3. Tämän artiklan määräykset eivät koske tämän sopimuksen 5 ja 6 artiklaa.

4. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan WTO:n sääntöjen suosituimmuuskohtelua ja kansallista kohtelua koskevien määräysten mukaisesti.

16 artikla
Avoimuusperiaate

1. Kumpikin sopimuspuoli julkaisee viipymättä tai pitää muuten julkisesti saatavilla yleisesti sovellettavat lakinsa, määräyksensä, menettelytapansa ja hallinnolliset päätöksensä ja tuomioistuintensa päätökset sekä kansainväliset sopimukset, jotka voivat vaikuttaa sopimuspuolen sijoittajien sijoituksiin, jotka ovat toisen sopimuspuolen alueella.

2. Mikään tässä sopimuksessa ei aseta sopimuspuolelle velvollisuutta luovuttaa luottamuksellisia tai omistamiseen liittyviä tietoja tai antaa pääsyä sellaisiin tietoihin, mukaan luettuna yksittäisiä sijoittajia tai sijoituksia koskevat tiedot, joiden paljastaminen olisi kyseisen sopimuspuolen asiakirjajulkisuutta koskevan lainsäädännön vastaista tai haittaisi yksittäisten sijoittajien laillisia kaupallisia etuja.

17 artikla
Sopimuksen voimaantulo, voimassaoloaika ja voimassaolon päättyminen

1. Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen kirjallisesti, kun niiden valtionsisäisen oikeuden vaatimukset tämän sopimuksen voimaantulolle on täytetty. Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jona jälkimmäinen ilmoitus on vastaanotettu. Ratifioimiskirjat vaihdetaan mahdollisimman pian.

2. Tämä sopimus on voimassa kahdenkymmenen (20) vuoden ajan sen voimaantulopäivän jälkeen, ja on sen jälkeen edelleen voimassa, jollei sen voimassaoloa päätetä tämän artiklan 3 kappaleen mukaisesti.

3. Kumpi tahansa sopimuspuoli voi päättää tämän sopimuksen voimassaolon ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhtä vuotta aiemmin, alkuperäisen kahdenkymmenen (20) vuoden voimassaoloajan päättyessä tai milloin tahansa sen jälkeen.

4. Sellaisten sijoitusten osalta, jotka on tehty tai hankittu ennen tämän sopimuksen voimassaolon päättymispäivää, tämän sopimuksen muiden artiklojen määräykset ovat edelleen voimassa seuraavan kahdenkymmenen (20) vuoden ajan kyseisestä voimassaolon päättymispäivästä lukien.

5. Tätä sopimusta voidaan muuttaa sopimuspuolten välisellä kirjallisella sopimuksella. Muutosten voimaantulo edellyttää samaa menettelyä kuin tämän sopimuksen voimaantulo.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet edustajat, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty kahtena kappaleena Helsingissä 1 marraskuuta 2000 suomen, bosnian/ kroaatin/ serbian ja englannin kielellä, kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset. Tekstien poiketessa toisistaan on englanninkielinen teksti ratkaiseva. SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN PUOLESTA

Kimmo Sasi BOSNIAN JA HERTSEGOVINAN PUOLESTA

Jadranko Prlic

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.