30/2001

Annettu: 27.04.2001

Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaiden välillä tehdyn pohjoismaisen passintarkastussopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään:

1 §

Kööpenhaminassa 18 päivänä syyskuuta 2000 tehty sopimus, joka on tehty Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä lisäykseksi 12 päivänä heinäkuuta 1957 tehtyyn pohjoismaiseen passintarkastussopimukseen, jota on muutettu 27 päivänä heinäkuuta 1979 tehdyllä sopimuksella ja lisäsopimuksella 2 päivänä huhtikuuta 1973, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 16 päiänä helmikuuta 2001, on Suomen osalta kansainvälisesti voimassa 22 päivästä huhtikuuta 2001 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa.

3 §

Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä toukokuuta 2001.

Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2001

SOPIMUS joka on tehty 18 päivänä syyskuuta 2000 Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä lisäykseksi 12 päivänä heinäkuuta 1957 tehtyyn pohjoismaiseen passin- tarkastussopimukseen, jota on muutettu 27 päivänä heinäkuuta 1979 tehdyllä sopimuksella ja lisäsopimuksella 2 päivänä huhtikuuta 1973

Sopimusvaltiot,

jotka ovat poistaneet passintarkastuksen pohjoismaiden välisillä rajoilla 12 päivänä heinäkuuta 1957 tehdyllä Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisellä sopimuksella (jäljempänä passintarkastussopimus), johon Islanti on liittynyt 24 päivänä syyskuuta 1965, ja jota on muutettu 27 päivänä heinäkuuta 1979 tehdyllä sopimuksella sekä 2 päivänä huhtikuuta 1973 tehdyllä Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisellä sopimuksella lisäykseksi 12 päivänä heinäkuuta 1957 tehtyyn passintarkastussopimukseen,

jotka 2 päivänä lokakuuta 1997 allekirjoitettuun Amsterdamin sopimukseen liittyvän, Schengenin säännöstön sisällyttämistä osaksi Euroopan unionia koskevan pöytäkirjan mukaisesti tekevät läheisempää yhteistyötä Euroopan unionin puitteissa, tai jotka ovat 18 päivänä toukokuuta 1999 allekirjoittaneet Euroopan unionin kanssa sopimuksen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen,

jotka ottavat huomioon, että yksittäisten passintarkastussopimuksen määräysten soveltamisen tarkentaminen on tarpeen sen vuoksi, että pohjoismaat osallistuvat Schengen-yhteistyöhön,

ovat päässeet yksimielisyyteen seuraavasta lisäyksestä passintarkastussopimukseen:

1 artikla

Passintarkastussopimuksen lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Määritelmät:
Schengen-valtio

valtio, joka Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan mukaisesti tekevät läheisempää yhteistyötä Euroopan unionin puitteissa tai joka on 18 päivänä toukokuuta 1999 Euroopan unionin kanssa allekirjoitetun Schengen-yhteistyötä koskevan sopimuksen sopimuspuoli, ja joka osallistuu käytännön yhteistyöhön Schengenin sopimuksen mukaisesti.

Pohjoismaiden ulkopuolinen Schengen-valtio

muu Schengen-valtio kuin Tanska, Suomi, Islanti, Norja tai Ruotsi.

Schengenin tietojärjestelmä (SIS)

yhteinen tietojärjestelmä, joka on perustettu 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen mukaisesti.

Ulkomaalainen

henkilö, joka ei ole Euroopan yhteisön jäsenvaltion tai Norjan tai Islannin kansalainen.

2 artikla

Siinä määrin kuin se on tarpeen niiden velvoitteiden täyttämiseksi, joita sopimusvaltioilla on Schengenin yleissopimuksen perusteella, ovat seuraavat poikkeukset passintarkastussopimuksesta voimassa:

a) Passintarkastussopimuksen määräyksiä, jotka koskevat passintarkastusta, ei sovelleta, jos pohjoismainen ulkoraja on pohjoismaiden ulkopuolisen Schengen-valtion vastainen raja.

b) 2 artiklan 2 kappaleen (norjankielisessä tekstissä 3 kappaleen) ja 3 artiklan määräyksistä riippumatta sopimusvaltio voi olla käyttämättä saapumiskorttia.

c) 5 artiklan määräyksistä riippumatta sopimusvaltio voi sallia ulkomaalaisen, jolla on oleskelulupa tai viisumi toiseen sopimusvaltioon tai pohjoismaiden ulkopuoliseen Schengen-valtioon, tulevan sopimusvaltion alueelle ilman erillistä lupaa kulkeakseen tämän kautta siihen maahan, joka on myöntänyt oleskeluluvan tai viisumin.

d) 5 artiklan määräyksistä riippumatta sopimusvaltio voi laskiessaan aikaa, jota varten ei vaadita oleskelulupaa, laskea oleskeluksi sen ajan, jonka kuluessa keskeytymättömän oleskelun pituus tai useampien toisiaan seuraavien oleskelujen pituus ei saa ylittää kolmea kuukautta puolen vuoden aikana, laskettuna ensimmäisestä sopimusvaltioon tai pohjoismaiden ulkopuoliseen Schengen-valtioon saapumispäivästä.

e) 5 artiklan 2 kappaleen määräyksistä riippumatta ulkomaalainen, jolla on oleskelulupa sopimusvaltioon tai pohjoismaiden ulkopuoliseen Schengen-valtioon, saa tämän oleskeluluvan ollessa voimassa oleskella muiden sopimusvaltioiden alueella korkeintaan kolme kuukautta.

f) 6 artiklan 1 kappaleen f kohdan määräyksistä riippumatta sopimusvaltio voi käännyttää ainoastaan sellaisen ulkomaalaisen, joka on merkitty toisen sopimusvaltion karkotettujen ulkomaalaisten luetteloon, jos tämä on samalla ilmoitettu ei-toivotuksi henkilöksi Schengenin tietojärjestelmässä.

g) 6 artiklan 3 kappaleen määräyksistä riippumatta 6 artiklan 1 kappaleen a kohdan mukaista käännytystä ei suoriteta.

h) 6 artiklan 3 kappaleen määräyksistä riippumatta sopimusvaltio voi kuitenkin käännyttää ulkomaalaisen, jos ulkomaalainen on merkitty sopimusvaltion karkotettujen ulkomaalaisten luetteloon.

i) 8 artiklan 1 kappaleen määräyksistä riippumatta sopimusvaltio voi ainoastaan rajoitetun ajan suorittaa passintarkastuksia pohjoismaisen valtion vastaisella rajallaan, jos yleinen järjestys tai kansallinen turvallisuus sitä vaatii, kuten Schengenin yleissopimuksen 2 artiklan 2 kappaleesta käy ilmi.

j) 9 artiklan 1 kappaleen määräyksistä riippumatta sopimusvaltio voi kieltää ulkomaalaista, joka on karkotettu toisesta sopimusvaltiosta, tulemasta maahan ilman erityistä lupaa ainoastaan, jos ulkomaalainen on ilmoitettu ei-toivotuksi henkilöksi Schengenin tietojärjestelmässä.

k) 11 artikla kumotaan.

l) Passintarkastussopimuksen määräyksiä tulkitaan asiaankuuluvien Schengenin yleissopimuksen johdosta annettujen ja edelleen kehitettyjen sääntöjen mukaisesti.

3 artikla

Mikäli sopimusvaltion Schengen-yhteistyön puitteissa on tehty ehdotuksia määräyksistä, jotka ovat ristiriidassa passintarkastussopimuksen kanssa, sopimusvaltiot neuvottelevat keskenään kyseisen sopimusvaltion pyynnöstä. Neuvottelut käydään ennen kuin kyseessä olevasta ehdotuksesta tehdään päätös, ellei tällaisen päätöksen tekeminen välittömästi ole tarpeen pakottavista syistä. Viimeksi mainitussa tapauksessa neuvottelut käydään mahdollisimman pian päätöksenteon jälkeen.

Neuvottelujen aikana sopimusvaltiot pyrkivät selvittämään uusien määräysten vaikutukset pohjoismaiseen passintarkastussopimukseen sekä harkitsemaan, mitkä muutokset passintarkastussopimukseen ovat mahdollisesti tarpeen.

4 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua siitä päivästä, jona kaikki sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet Tanskan ulkoasiainministeriölle hyväksyneensä sopimuksen. Sopimus voi kuitenkin tulla voimaan aikaisintaan siitä päivästä lukien, jona Euroopan unionin neuvosto on päättänyt Schengenin sopimuksen mukaisen yhteistyön käytännön toimeenpanosta pohjoismaissa.

Tanskan ulkoasiainministeriö ilmoittaa muille sopimusvaltioille edellä mainittujen ilmoitusten vastaanottamisesta sekä sopimuksen voimaantulon ajankohdasta.

5 artikla

Tämä sopimus on sopimusvaltion osalta voimassa niin kauan kuin passintarkastussopimus on kyseisen valtion osalta voimassa.

6 artikla

Tämä sopimus talletetaan Tanskan ulkoasiainministeriön huostaan, ja sen oikeaksi todistetut jäljennökset toimitetaan muiden sopimusvaltioiden hallituksille.

Tämän vakuudeksi sopimusvaltioiden valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Kööpenhaminassa 18 päivänä syyskuuta 2000 yhtenä tanskan-, suomen-, islannin-, norjan- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jonka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.