15/2001

Annettu: 30.12.1998

Laki täydellisestä ydinkoekiellosta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sopimuksen soveltamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n 1 momentissa määrätyllä tavalla, säädetään:

1 §
Sopimuksen voimaansaattaminen

New Yorkissa 24 päivänä syyskuuta 1996 täydellisestä ydinkoekiellosta tehdyn sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

2 §
Viranomaiset

Sopimuksen ylin täytäntöönpanoviranomainen, jolle kuuluu sopimuksen soveltamisen ja valvonnan johto, on Suomessa ulkoasiainministeriö, joka toimii myös sopimuksen III artiklan 4 kappaleessa tarkoitettuna kansallisena viranomaisena.

Sopimuksen kansainvälisen monitorointijärjestelmän tarkoittamien tietojen hankkimisesta, välittämisestä ja käsittelystä ja siihen liittyvistä muista kansalliselta tietokeskukselta edellytettävistä tehtävistä vastaa säteilyturvakeskus siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

3 §
Viranomaisten välinen tietojenvaihto

Edellä 2 §:ssä mainituilla viranomaisilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada muilta viranomaisilta sopimuksen tai tämän lain noudattamiseksi tarvittavia tietoja.

Edellä 1 momentissa mainitut viranomaiset saavat salassapitosäännösten estämättä toimittaa sopimuksen edellyttämiä tämän lain nojalla saamiaan tietoja sopimuksen II artiklassa tarkoitetulle järjestölle sekä sopimuksen III artiklassa tarkoitetuille muiden sopimusvaltioiden kansallisille viranomaisille.

4 §
Tarkastus- ja valvontaoikeudet

Sopimuksen IV artiklan ja pöytäkirjan II osan mukaisten tarkastusten toimittamiseksi ulkoasiainministeriön edustajalla ja ulkoasiainministeriön edustajan läsnä ollessa ydinkoekieltojärjestön tarkastajilla ja sopimuksen IV artiklan 61 kappalessa tarkoitetulla tarkkailijalla on oikeus sopimuksen mukaisesti:

1) päästä sellaiselle alueelle tai sellaiseen laitokseen, rakennukseen tai muuhun kohteeseen, jota sopimuksen mukaan voidaan tarkastaa,

2) saada tai ottaa näytteitä sekä valokuvia ja muita kuvatallenteita tarkastusalueesta tai -kohteesta,

3) tuoda tarkastusalueelle tai -kohteeseen mittauslaitteita ja muita teknisiä laitteita, jotka ovat tarpeen tietojen hankkimiseen tai rekisteröimiseen sekä käyttää siellä olevia tällaisia laitteita, sekä

4) saada tarkastettavalla alueella tai tarkastettavassa kohteessa toimivalta toiminnanharjoittajalta tai omistajalta tai tämän palveluksessa olevalta tarkastuksen toimittamiseksi tarpeelliset tiedot.

Ennen tarkastuksen toimittamista tarkastusalueella tai -kohteessa toimivalle toiminnanharjoittajalle tai omistajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on mahdollista vaarantamatta tarkastuksen tavoitetta tai rikkomatta sopimuksen mukaisia tarkastusvelvoitteita.

5 §
Virka-apu

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos ovat velvollisia antamaan virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi ja täytäntöönpanemiseksi.

6 §
Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Joka tähän lakiin tai sopimuksen soveltamiseen liittyvässä tehtävässään on saanut tiedon toisen ammatti- tai liikesalaisuudesta, ei saa sitä luvattomasti paljastaa tai käyttää.

Täydellisestä ydinkoekiellosta tehdyn sopimuksen järjestöltä saatuja salassapidettäviksi määriteltyjä tietoja ei saa paljastaa tai käyttää sopimuksen vastaisesti.

Rangaistus salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

7 §
Asetuksenantovaltuus

Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

8 §
Voimaantulo

Tämän lain voimaantulosta säädetään asetuksella.

Asetuksella voidaan säätää, että tämän lain 2 ja 6 § tulevat voimaan ennen sopimuksen ja tämän lain muiden säännösten voimaantuloa.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998

SOPIMUS TÄYDELLISESTÄ YDINKOEKIELLOSTA

Sisällysluettelo

Johdanto
I artikla Yleiset velvoitteet
II artikla Järjestö
A. Yleisiä määräyksiä
B. Sopimusvaltioiden konferenssi
C. Hallintoneuvosto
D. Tekninen sihteeristö
E. Erioikeudet ja erivapaudet
III artikla Kansalliset täytäntöönpanotoimet
IV artikla Todentaminen
A. Yleisiä määräyksiä
B. Kansainvälinen monitorointijärjestelmä
C. Neuvonpito ja selvittäminen
D. Paikalla suoritettavat tarkastukset
E. Luottamusta lisäävät toimet
V artikla Toimenpiteet tilanteiden oikaisemiseksi ja sopimuksen noudattamisen varmistamiseksi, mukaan lukien pakotteet
VI artikla Riitojen ratkaiseminen
VII artikla Muuttaminen
VIII artikla Sopimuksen tarkistaminen
IX artikla Voimassaoloaika ja irtisanominen
X artikla Pöytäkirjan ja liitteiden asema
XI artikla Allekirjoittaminen
XII artikla Ratifiointi
XIII artikla Liittyminen
XIV artikla Voimaantulo
XV artikla Varaumat
XVI artikla Tallettaja
XVII artikla Alkuperäiset tekstit
Sopimuksen 1 liite II artiklan 28 kappaleen mukainen luettelo valtioista
Sopimuksen 2 liite XIV artiklan mukainen luettelo valtioista
Pöytäkirja sopimukseen täydellisestä ydinkoekiellosta
1 osa: Kansainvälinen monitorointijärjestelmä ja kansainvälisen tietokeskuksen tehtävät
A. Yleisiä määräyksiä
B. Seismologinen monitorointi
C. Radionuklidimonitorointi
D. Hydroakustinen monitorointi
E. Infraäänimonitorointi
F. Kansainvälisen tietokeskuksen tehtävät
II osa: Paikalla tapahtuvat tarkastukset
A. Yleisiä määräyksiä
B. Pysyvät järjestelyt
C. Pyyntö tarkastuksen suorittamisesta paikalla, tarkastusta koskeva toimeksianto ja tarkastuksesta ilmoittaminen
D. Tarkastusta edeltävät toimet
E. Tarkastusten suorittaminen
III osa: Luottamusta lisäävät toimet
Pöytäkirjan 1 liite
Taulukko 1-A Luettelo seismologisen pääverkoston asemista
Taulukko 1-B Luettelo seismologisen apuverkoston asemista
Taulukko 2-A Luettelo säteilymittausasemista
Taulukko 2-B Luettelo säteilylaboratorioista
Taulukko 3 Luettelo hydroakustisista asemista
Taulukko 4 Luettelo infraääniasemista
Pöytäkirjan 2 liite
Luettelo kuvaamisessa käytettävistä suureista kansainvälisen tietokeskuksen vakiomaista tapausten seulontaa varten

TÄYDELLISESTÄ YDINKOEKIELLOSTA TEHTY SOPIMUS

JOHDANTO

Tämän sopimuksen sopimuspuolet (jäljempänä: sopimuspuolet),

jotka ilmaisevat tyytyväisyytensä kansainvälisistä sopimuksista ja muista viime vuosien myönteisistä toimista ydinaseiden riisunnan alalla, mukaan lukien ydinasevarastojen vähentäminen, samoin kuin ydinaseiden leviämisen estämisessä kaikissa suhteissa,

jotka korostavat olevan tärkeätä toteuttaa nämä sopimukset ja toimet täydellisesti ja mahdollisimman nopeasti,

jotka ovat vakuuttuneet, että nykyinen kansainvälinen tilanne luo tilaisuuden ryhtyä uusiin tehokkaisiin toimiin kohti ydinaseiden riisuntaa ja ydinaseiden levittämistä vastaan kaikissa suhteissa, ja tuovat julki aikomuksensa ryhtyä sellaisiin toimiin,

jotka korostavat siksi tarvetta jatkuviin järjestelmällisiin ja lisääntyviin ponnisteluihin, joiden tarkoituksena on vähentää ydinaseita maailmanlaajuisesti, jolloin lopullisena tavoitteena on näiden aseiden poistaminen sekä yleinen ja täydellinen aseidenriisunta tarkan ja tehokkaan kansainvälisen valvonnan alaisena,

jotka tunnustavat, että ydinaseiden kaikkien koeräjäytysten ja kaikkien muiden ydinräjäytysten lopettaminen samalla, kun estetään ydinaseiden kehittäminen ja niiden laadun parantaminen sekä lopetetaan pitkälle kehitettyjen uusien ydinasetyyppien kehittäminen, on tehokas toimenpide ydinaseiden riisunnassa ja niiden leviämisen ehkäisemisessä kaikissa suhteissa,

jotka samoin tunnustavat, että kaikkien sellaisten ydinräjäytysten loppuminen on siten merkittävä askel järjestelmällisen kehityksen aikaansaamisessa, jossa pyrkimyksenä on päästä ydinaseiden riisuntaan,

jotka ovat vakuuttuneet, että tehokkain keino ydinkokeiden lopettamiseen on solmia yleismaailmallinen sekä kansainvälisesti ja tehokkaasti todennettava ydinkokeet täydellisesti kieltävä sopimus, joka on kauan ollut kansainvälisen yhteisön keskeisimpiä tavoitteita aseidenriisunnassa ja niiden leviämisen estämisessä,

jotka panevat merkille niiden esittämät toiveet, jotka ovat osapuolina vuoden 1963 sopimuksessa ydinaseiden kieltämiseksi ilmakehässä, ulkoavaruudessa ja veden alla, saada aikaan kaikkien koeräjäytysten lopettaminen ainiaaksi,

jotka panevat myös merkille ilmaistut näkemykset, joiden mukaan tämä sopimus voisi edistää ympäristönsuojelua,

jotka vahvistavat tarkoituksena olevan kehottaa kaikkia valtioita liittymään tähän sopimuksen ja sen päämääränä olevan edistää tehokkaasti ydinaseiden leviämisen estämistä kaikissa suhteissa, ydinaseiden riisuntaa ja siten kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden lisääntymistä,

ovat sopineet seuraavasta:

I ARTIKLA
YLEISET VELVOITTEET

1. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu olemaan suorittamatta mitään ydinaseen koeräjäytystä tai mitään muuta ydinräjäytystä sekä kieltämään tai estämään minkä tahansa sellaisen ydinräjäytyksen missä tahansa paikassa, joka on sen oikeudenkäyttövallan tai valvonnan alainen.

2. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu lisäksi pidättymään minkä tahansa ydinaseen koeräjäytyksen tai minkään muun ydinräjäytyksen aiheuttamisesta tahi rohkaisemasta tai osallistumasta millään tavoin sellaisen suorittamiseen.

II ARTIKLA
JÄRJESTÖ

A. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1. Sopimusvaltiot perustavat täten täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestön (jäljempänä: järjestö) pyrkimyksenä saavuttaa tämän sopimuksen päämäärät ja tarkoitukset, turvata sen määräysten toteuttaminen, mukaan lukien ne, jotka koskevat kansainvälistä todentamista sopimuksen mukaisesti, ja tarjota puitteet neuvotteluille ja yhteistyölle sopimusvaltioiden kesken.

2. Kaikki sopimusvaltiot ovat järjestön jäseniä. Sopimusvaltiolta ei riistetä järjestön jäsenyyttä.

3. Järjestön päämaja on Wien Itävallan tasavallassa.

4. Järjestön toimielimiksi perustetaan täten sopimusvaltioiden konferenssi, hallintoneuvosto ja tekninen sihteeristö, johon kuuluu kansainvälinen tietokeskus.

5. Jokainen jäsenvaltio on yhteistyössä järjestön kanssa hoitaessaan tämän sopimuksen mukaisia tehtäviään. Sopimusvaltiot käyvät neuvotteluja suoraan keskenään, järjestön välityksellä tai muita sopivia kansainvälisiä menettelytapoja käyttäen, mukaan lukien Yhdistyneiden Kansakuntien puitteisiin kuuluvat menettelytavat, ja sen peruskirjan mukaisesti, mistä tahansa asiasta, joka voidaan esittää tämän sopimuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyvänä tai toteutettaessa sen määräyksiä.

6. Järjestö harjoittaa tämän sopimuksen edellyttämään todentamiseen kuuluvia toimintojaan mahdollisimman vähän tungettelevalla tavalla, joka vastaa tällaisten toimintojen päämäärien toteuttamista ajoissa ja tehokkaasti. Se pyytää vain sellaisia asia- ja numerotietoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi täyttää tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa. Se ryhtyy kaikkiin varotoimiin suojatakseen siviili- ja sotilaallisia toimintoja ja laitoksia koskevien tietojen luottamuksellisuutta, kun se saa tällaisia tietoja tätä sopimusta toteuttaessaan, ja noudattaa erityisesti tässä sopimuksessa mainittuja luottamuksellisuutta koskevia ehtoja.

7. Jokainen sopimusvaltio käsittelee luottamuksellisina ja erityisellä huolenpidolla asia- ja numerotietoja, joita se saa luottamuksella järjestöltä tätä sopimusta toteuttaessaan. Se käsittelee sellaisia asia- ja numerotietoja yksinomaan tästä sopimuksesta koituviin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa liittyvinä.

8. Itsenäisenä toimielimenä järjestö pyrkii mahdollisuuksien mukaan käyttämään hyväksi olemassa olevaa asiantuntemusta ja laitteita ja saamaan ne mahdollisimman taloudellisiksi yhteistyöjärjestelyin muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten esimerkiksi Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa. Tällaisista järjestelyistä, lukuunottamatta niitä, jotka ovat luonteeltaan pienempiä ja tavallisiin kaupallisiin toimitussopimuksiin perustuvia, määrätään sopimuksissa, jotka esitetään sopimusvaltioiden konferenssin hyväksyttäviksi.

9. Järjestön toiminnoista koituvista kuluista vastaavat sopimusvaltiot vuosittain Yhdistyneiden Kansakuntien kuluja koskevan maksuosuusasteikon mukaisesti siten, että siinä otetaan huomioon erot Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenmäärän ja järjestön jäsenmäärään välillä.

10. Sopimusvaltioiden rahasuoritukset valmistelutoimikunnalle komissiolle vähennetään sopivalla tavalla niiden säännölliseen talousarvioon tulevasta maksuerästä.

11. Järjestön jäsenellä, jolla on suorittamatta maksuja sille määrätystä järjestölle tulevasta maksuerästä, ei ole äänestysoikeutta järjestössä, jos suorittamatta jäänyt maksu on yhtä suuri tai suurempi kuin sen maksettavaksi kuuluva maksuerä edeltävältä kahden täyden vuoden ajalta. Sopimusvaltioiden konferenssi voi kuitenkin sallia tällaisen valtion äänestää, jos se on vakuuttunut, että maksun laiminlyönti johtuu olosuhteista, joita kyseinen jäsen ei voi valvoa.

B. SOPIMUSVALTIOIDEN KONFERENSSI
Kokoonpano, menettelytavat ja päätöksenteko

12. Sopimusvaltioiden konferenssi (jäljempänä: konferenssi) muodostuu kaikista sopimusvaltioista. Jokaisella sopimusvaltiolla on konferenssissa yksi edustaja, jonka mukana voi olla sijaisia ja neuvonantajia.

13. Tallettaja kutsuu konferenssin aloitusistunnon kokoon viimeistään 30 päivän kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.

14. Konferenssi kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin, jotka pidetään vuosittain, jollei konferenssi päätä toisin.

15. Konferenssi kutsutaan erityiskokoukseen, kun

a) konferenssi on niin päättänyt,

b) hallintoneuvosto on sitä pyytänyt tai

c) jokin sopimusvaltio on sitä ehdottanut ja sopimusvaltioiden enemmistö on sitä kannattanut.

Erityiskokous kutsutaan koolle viimeistään silloin, kun on kulunut 30 päivää konferenssin päätöksestä, hallintoneuvoston pyynnöstä tai tarpeellisen tuen saamisesta, jollei päätöksessä tai pyynnössä ole toisin täsmennetty.

16. Konferenssi voidaan kutsua kokoon myös muutoskonferenssina VII artiklan mukaisesti.

17. Konferenssi voidaan kutsua kokoon myös tarkastelukonferenssina VIII artiklan mukaisesti.

18. Kokoukset pidetään järjestön päämajassa, jollei konferenssi päätä toisin.

19. Konferenssi hyväksyy menettelytapaa koskevat sääntönsä. Jokaisen kokouksen alussa se valitsee itselleen puheenjohtajan ja muut tarpeelliset virkailijat. He hoitavat tehtäviään siihen saakka, kunnes uusi puheenjohtaja ja muut virkailijat valitaan seuraavassa kokouksessa.

20. Jotta kokous olisi päätösvaltainen, tulee enemmistön sopimusvaltioista osallistua siihen.

21. Jokaisella sopimusvaltiolla on yksi ääni.

22. Konferenssi tekee päätöksensä menettelytapaa koskevista asioista läsnä olevien ja äänestävien jäsenten enemmistöllä. Asiakysymyksistä päätökset tehdään mahdollisuuksien mukaan yksimielisesti. Jollei asian käsittelyssä päästä yksimielisyyteen, konferenssin puheenjohtaja lykkää äänestyksen 24 tunnin päähän ja tekee tänä aikana kaiken mahdollisen pyrkimyksenään helpottaa yksimielisyyteen pääsemistä sekä esittää asiasta konferenssille selonteon ennen lykkäysajan päättymistä. Jollei yksimielisyyteen pääseminen ole mahdollista 24 tunnin määräajan päätyttyä, konferenssi tekee päätöksen kahden kolmasosan enemmistöllä läsnä olevista ja äänestävistä jäsenistä, ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä. Mikäli on erimielisyyttä siitä, onko kyseessä asiakysymys vai ei, tällainen asia on käsiteltävä asiakysymyksenä, jollei enemmistö, joka tarvitaan päätöksen tekemiseen asiakysymyksessä, päätä toisin.

23. Hoitaessaan 26 kappaleen k) kohdassa tarkoitettua tehtäväänsä konferenssi tekee päätöksen minkä tahansa valtion lisäämisestä tämän sopimuksen 1 liitteeseen sisältyvään valtioiden luetteloon noudattaen 22 kappaleessa esitettyä menettelytapaa päätösten tekemisestä asiakysymyksistä. Edellä olevan 22 kappaleen estämättä konferenssi tekee päätöksen minkä tahansa muun muutoksen tekemisestä tämän sopimuksen 1 liitteeseen yksimielisyydellä.

Valtuudet ja tehtävät

24. Konferenssi on järjestön päätoimielin. Se käsittelee kaikki tämän sopimuksen alaan kuuluvat kysymykset, asiat ja ongelmat, mukaan lukien ne, jotka liittyvät hallintoneuvoston ja teknisen sihteeristön valtuuksiin ja tehtäviin tämän sopimuksen mukaisesti. Se voi esittää suosituksia ja tehdä päätöksensä kaikista tämän sopimuksen alaan kuuluvista kysymyksistä, asioista ja ongelmista, jotka jokin sopimusvaltio on esittänyt tai hallintoneuvosto saattanut sen tietoon.

25. Konferenssi valvoo tämän sopimuksen toteuttamista ja seuraa sen noudattamista sekä pyrkii toiminnallaan edistämään sen tavoitteen ja päämäärän toteuttamista. Se valvoo myös hallintoneuvoston ja teknisen sihteeristön toimintaa ja voi antaa kummallekin niistä toimintaohjeita niiden hoitaessa tehtäviään.

26. Konferenssi

a) käsittelee ja hyväksyy järjestön selonteon tämän sopimuksen täytäntöönpanosta sekä järjestön vuotuisen ohjelman ja talousarvion, jotka sille esittää hallintoneuvosto, samoin kuin käsittelee muita selontekoja,

b) päättää niitä maksuja koskevasta asteikosta, jotka tulevat sopimusvaltioiden osaksi 9 kappaleen mukaisesti,

c) valitsee hallintoneuvoston jäsenet,

d) nimittää teknisen sihteeristön pääjohtajan (jäljempänä: pääjohtaja),

e) käsittelee ja hyväksyy hallintoneuvoston itseään varten esittämät menettelytapasäännöt,

f) käsittelee ja tarkastelee tieteen ja tekniikan saavutuksia, jotka voisivat vaikuttaa tämän sopimuksen toimintaan; tässä yhteydessä konferenssi voi antaa pääjohtajalle tehtäväksi perustaa neuvoa-antavan tieteellisen neuvoston, jonka avulla hän virkatehtäviään hoitaessaan voisi antaa asiantuntemusta vaativia neuvoja konferenssille, hallintoneuvostolle tai sopimusvaltiolle tieteen ja tekniikan aloilla, jotka liittyvät tähän sopimukseen; tässä tapauksessa neuvoa-antava tieteellinen neuvosto koostuu riippumattomista asiantuntijoista, jotka toimivat henkilökohtaisesti ja nimitetään konferenssin esittämän toimeksiannon mukaisesti sen asiantuntemuksen ja kokemuksen pohjalta, joka heillä on tämän sopimuksen soveltamiseen liittyvillä erityisillä tieteen aloilla,

g) ryhtyy tarpeellisiin toimiin varmistaakseen tämän sopimuksen noudattamisen sekä oikaistakseen ja korjatakseen V artiklan mukaisesti minkä tahansa tilanteen, joka on ristiriitainen tämän sopimuksen määräysten kanssa,

h) käsittelee ja hyväksyy aloituskokouksessaan minkä tahansa sellaisen luonnoksen sopimukseksi, järjestelyksi, määräykseksi, menettelytavaksi, toimintakäsikirjaksi, johtavaksi periaatteeksi ja miksi tahansa muuksi asiakirjaksi, jonka valmistelutoimikunta on laatinut ja jota se on suositellut,

i) käsittelee ja hyväksyy sopimukset ja järjestelyt, jotka tekninen sihteeristö on neuvotellut sopimusvaltioiden, muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja jotka hallintoneuvosto solmii tai joista se sopii järjestön nimissä 38 kappaleen h) kohdan mukaisesti,

j) perustaa sellaisia avustavia toimielimiä, joita se pitää tarpeellisina tämän sopimuksen mukaiselle toiminnalleen, sekä

k) päivittää tämän sopimuksen 1 liitettä tarpeen mukaan ja 23 kappaleen mukaisesti.

C. HALLINTONEUVOSTO
Kokoonpano, menettelytavat ja päätöksenteko

27. Hallintoneuvostossa on 51 jäsentä. Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus tämän artiklan mukaisesti kuulua hallintoneuvostoon.

28. Kun otetaan huomioon tarve jakaa paikat tasapuolisesti maantieteellisesti, hallintoneuvostoon kuuluu

a) kymmenen sopimusvaltiota Afrikasta,

b) seitsemän sopimusvaltiota Itä-Euroopasta,

c) yhdeksän sopimusvaltiota Latinalaisesta Amerikasta ja Karibian alueelta,

d) seitsemän sopimusvaltiota Lähi-Idästä ja Etelä-Aasiasta,

e) kymmenen sopimusvaltiota Pohjois-Amerikasta ja Länsi-Euroopasta sekä

f) kahdeksan sopimusvaltiota Kaakkois-Aasiasta, Tyynenmeren alueelta ja Kauko-Idästä.

Kaikki kunkin edellä mainitun maantieteellisen alueen valtiot luetellaan tämän sopimuksen 1 liitteessä. Konferenssi päivittää tarpeen mukaan tämän sopimuksen 1 liitettä kappaleen 23 ja 26 k) mukaisesti. Siihen ei tehdä muutoksia eikä tarkistuksia VII artiklassa tarkoitetuilla menettelytavoilla.

29. Hallintoneuvoston jäsenet valitsee konferenssi. Tämän yhteydessä kukin maantieteellinen alue esittää tältä alueelta olevia sopimusvaltiota valittaviksi hallintoneuvoston jäseniksi seuraavalla tavalla:

a) vähintään kolmannes kullekin maantieteelliselle alueelle jaetuista paikoista täytetään poliittiset ja turvallisuusedut huomioon ottaen kyseiseltä alueelta olevilla sopimusvaltioilla, jotka esitetään valittaviksi pitäen perustana niiden ydinvoima-alan kykyä tämän sopimuksen kannalta katsoen siten kuin tämä kyky on määritelty kansainvälisten tietojen pohjalta, samoin kuin mitä tahansa tai kaikkia seuraavista suuntaa-antavista arviointiperusteista kunkin alueen määräämässä tärkeysjärjestyksessä:

i) kansainvälisen monitorointijärjestelmään kuuluvien monitorointilaitteiden määrä,

ii) asiantuntemus ja kokemus monitoroinnin tekniikan alalla sekä

iii) järjestön vuotuiseen talousarvioon suoritettava maksu.

b) yksi kullekin maantieteelliselle alueelle jaetuista paikoista täytetään rotaatiopohjalta sopimusvaltiolla, joka on englantilaisen aakkosjärjestyksen mukaan ensimmäisenä sellaisten kyseisen alueen sopimusvaltioiden joukossa, jotka eivät ole palvelleet hallintoneuvoston jäseninä pisimpään aikaan siitä alkaen, kun ne tulivat sopimusvaltioiksi, tai siitä, kun ne saivat viimeksi tämän tehtävän, riippuen siitä, kumpi näistä kausista on lyhyempi; sopimusvaltio, jota esitetään tehtävään tältä pohjalta, saa luopua tästä vuorostaan; sopimusvaltion on tällöin toimitettava luopumista koskeva kirje pääjohtajalle ja paikka täytetään jäsenvaltiolla, joka on seuraavana tämän alakohdan mukaisessa järjestyksessä, sekä

c) muut kullekin maantieteelliselle alueelle jaetut paikat täytetään sopimusvaltioilla, jotka on esitetty tämän alueen sopimusvaltioiden joukosta kierron mukaisesti tai vaalein.

30. Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä on yksi edustaja hallintoneuvostossa ja hänellä voi olla varamiehiä ja neuvonantajia.

31. Jokainen hallintoneuvoston jäsen hoitaa tehtäväänsä sen konferenssin kokouksen päättymisestä, jossa hänet valittiin, konferenssin sitä seuraavan toisen säännönmukaisen vuotuisen kokouksen päättymiseen, paitsi että ensimmäisen hallintoneuvoston 26 jäsentä valitaan tehtäväänsä konferenssin kolmannen säännönmukaisen vuotuisen kokouksen päättymiseen saakka, jolloin asianmukaisella tavalla otetaan huomioon 28 kohdassa kuvatut lukumääriä koskevat suhteet.

32. Hallintoneuvosto laatii menettelytapasääntönsä ja alistaa ne konferenssin hyväksyttäviksi.

33. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa jäsentensä joukosta.

34. Hallintoneuvosto kokoontuu säännönmukaisiin kokouksiin. Säännönmukaisten kokousten välillä se kokoontuu sitä mukaa, kuin sen valtuuksien ja tehtävien hoitaminen tätä vaatii.

35. Jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä on yksi ääni.

36. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä kaikkien jäsentensä enemmistöllä. Hallintoneuvosto tekee päätöksensä asiakysymyksistä kahden kolmasosan enemmistöllä kaikkien jäsentensä määrästä ellei tässä sopimuksessa määrätä muualla toisin. Mikäli on erimielisyyttä siitä, onko kyseessä asiakysymys vai ei, asia käsitellään asiakysymyksenä, jollei ole päätetty toisin enemmistöllä, joka tarvitaan päätösten tekemiseen asiakysymyksistä.

Valtuudet ja tehtävät

37. Hallintoneuvosto on järjestön toimeenpaneva toimielin. Se on vastuunalainen konferenssille. Se hoitaa valtuuksia ja tehtäviä, jotka sille on uskottu tämän sopimuksen mukaisesti. Tällöin se toimii konferenssin antamien suositusten, päätösten ja ohjeiden mukaisesti ja huolehtii niiden jatkuvasta ja asianmukaisesta toteuttamisesta.

38. Hallintoneuvosto

a) edistää tämän sopimuksen toteuttamista tehokkaalla tavalla sekä sen määräysten noudattamista,

b) valvoo teknisen sihteeristön toimintaa,

c) tekee tarpeen mukaan konferenssille suosituksia sellaisten uusien ehdotusten käsittelemiseksi, jotka edistävät tämän sopimuksen tarkoitusta ja päämäärää,

d) on yhteistyössä kunkin sopimusvaltion kansallisen viranomaisen kanssa,

e) käsittelee ja esittää konferenssille sen vuotuista ohjelmaa ja talousarviota koskevat ehdotukset, ehdotuksen järjestön selonteoksi tämän sopimuksen täytäntöönpanosta, selonteon sen omien tehtävien hoitamisesta ja muut selonteot, jotka se katsoo tarpeellisiksi tai joita konferenssi voi pyytää,

f) hoitaa järjestelyjä konferenssin kokouksia varten, mukaan lukien esityslistan valmistelu,

g) tutkii ehdotuksia muutosten tekemiseksi luonteeltaan hallinnollisista ja teknisistä asioista pöytäkirjaan tai sen liitteisiin VII artiklan mukaisesti sekä tekee jäsenvaltioille ehdotuksia niiden hyväksymisen osalta,

h) konferenssin antaessa asialle etukäteen hyväksyntänsä solmii sopimuksia tai sopii järjestelyistä konferenssin nimissä sopimusvaltioiden, muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ja valvoo niiden toteuttamista, lukuun ottamatta i) kohdassa tarkoitettuja sopimuksia ja järjestelyjä,

i) hyväksyy sopimusvaltioiden ja muiden valtioiden kanssa solmittavat sopimukset ja sovitut järjestelyt, kun ne koskevat todentamiseen kuuluvaa toimintaa sekä valvoo niiden toimivuutta, samoin kuin

j) hyväksyy kaikki uudet toimintakäsikirjat ja muutokset voimassaoleviin toimintakäsikirjoihin, kun tekninen sihteeristö niitä ehdottaa.

39. Hallintoneuvosto voi pyytää konferenssin erityiskokouksen järjestämistä.

40. Hallintoneuvosto

a) helpottaa tietoja vaihtaen sopimusvaltioiden välistä yhteistyötä sekä niiden ja teknisen sihteeristön välistä yhteistyötä, kun on kyse tämän sopimuksen soveltamisesta,

b) helpottaa neuvonpitoa ja selvitysten saamista sopimusvaltioiden kesken IV artiklan mukaisesti sekä

c) vastaanottaa ja käsittelee pyynnöt ja selonteot paikan päällä pidettävistä tarkastuksista ja ryhtyy tällaisten pyyntöjen ja selontekojen johdosta toimiin IV artiklan mukaisesti.

41. Jos jokin sopimusvaltio ilmaisee minkä tahansa huolen tämän sopimuksen mahdollisesta noudattamatta jättämisestä tai siinä määrättyjen oikeuksien väärinkäytöstä, hallintoneuvosto käsittelee asian. Tällöin hallintoneuvosto neuvottelee asianomaisten sopimusvaltioiden kanssa ja pyytää tarpeen vaatiessa sopimusvaltiota ryhtymään toimiin tilanteen parantamiseksi annettavana määräaikana. Siinä määrin kuin hallintoneuvosto pitää tarpeellisina lisätoimia, se ryhtyy muun muassa yhteen tai useampaan seuraavista toimista:

a) se ilmoittaa ongelmasta tai asiasta kaikille sopimusvaltioille,

b) se saattaa ongelman tai asian konferenssin tietoon,

c) se tekee konferenssille suosituksia tai ryhtyy tarpeen vaatiessa toimiin tilanteen korjaamiseksi ja määräysten noudattamisen varmistamiseksi V artiklan mukaisesti.

D. TEKNINEN SIHTEERISTÖ

42. Tekninen sihteeristö auttaa sopimusvaltioita tämän sopimuksen täytäntöönpanossa. Tekninen sihteeristö auttaa konferenssia ja hallintoneuvostoa niiden hoitaessa tehtäviään. Tekninen sihteeristö hoitaa todentamistehtävät ja muut tehtävät, jotka sille on uskottu, samoin kuin ne tehtävät, jotka konferenssi tai hallintoneuvosto sille on siirtänyt tämän sopimuksen määräysten mukaisesti. Tekniseen sihteeristöön kuuluu sen erottamattomana osana kansainvälinen tietokeskus.

43. Hoitaessaan tämän sopimuksen noudattamisen todentamiseen kuuluvia tehtäviään tekninen sihteeristö IV artiklan ja pöytäkirjan mukaisesti muun muassa

a) on vastuussa kansainvälisen monitorointijärjestelmän toiminnan valvonnasta ja yhteensovittamisesta,

b) käyttää kansainvälistä tietokeskusta,

c) ottaa vastaan, käsittelee ja erittelee kansainvälisen monitorointikeskuksen saamia tietoja sekä tekee selkoa niistä,

d) antaa teknistä apua ja tukea asennettaessa ja käytettäessä monitorointi-asemia,

e) auttaa hallintoneuvostoa antaen apuaan sopimusvaltioiden väliseen neuvonpitoon ja selvityksiin,

f) ottaa vastaan pyyntöjä paikan päällä suoritettavista tarkastuksista ja tutkii nämä pyynnöt, helpottaa tällaisten pyyntöjen käsittelyä hallintoneuvostossa, hoitaa paikan päällä suoritettavien tarkastusten valmistelut ja antaa teknistä apua näitä tarkastuksia suoritettaessa sekä esittää selonteon hallintoneuvostolle,

g) neuvottelee todentamistoimenpiteitä koskevista sopimuksista ja järjestelyistä muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä saatuaan asialle hallintoneuvoston hyväksymisen solmii tällaisia sopimuksia ja sopii tällaisista järjestelyistä sopimusvaltioiden tai muiden valtioiden kanssa sekä

h) auttaa sopimusvaltioita niiden kansallisten viranomaisten välityksellä muissa tässä sopimuksessa tarkoitetuissa todentamiseen liittyvissä ongelmissa.

44. Hallintoneuvoston hyväksymisen pohjalta tekninen sihteeristö kehittää ja ylläpitää toimintakäsikirjoja, joiden tarkoituksena on ohjata todentamisjärjestelmän eri osien toimintaa IV artiklan ja pöytäkirjan mukaisesti. Nämä toimintakäsikirjat eivät ole erottamaton osa tätä sopimusta tai pöytäkirjaa, ja tekninen sihteeristö voi niitä muuttaa saatuaan asialle hallintoneuvoston hyväksymisen. Tekninen sihteeristö ilmoittaa viipymättä sopimusvaltioille kaikista toimintakäsikirjoissa tapahtuneista muutoksista.

45. Teknisen sihteeristön tehtäviin kuuluu hallintoasioiden osalta

a) valmistella ja antaa hallintoneuvostolle luonnos järjestön ohjelmaksi ja talousarvioksi,

b) valmistella ja antaa hallintoneuvostolle luonnos järjestön selonteoksi tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ja muut selonteot, joita konferenssi tai hallintoneuvosto voi pyytää,

c) antaa hallinnollista ja teknistä apua konferenssille, hallintoneuvostolle ja muille avustaville toimielimille,

d) lähettää ja ottaa vastaan järjestön nimissä tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä viestejä sekä

e) hoitaa hallinnolliset velvoitteet, jotka koskevat kaikkia järjestön ja muiden kansainvälisten järjestöjen välisiä sopimuksia

46. Kaikki sopimusvaltioiden järjestölle osoittamat pyynnöt ja ilmoitukset on välitettävä niiden kansallisten viranomaisten kautta pääjohtajalle. Pyynnöt ja ilmoitukset on tehtävä jollakin sopimuksen virallisella kielellä. Vastauksessaan pääjohtajan tulee käyttää pyynnön tai ilmoituksen kieltä.

47. Hoitaessaan velvollisuuksiaan järjestön ohjelma- ja talousarvioluonnoksen valmistelussa ja sen esittämisessä hallintoneuvostolle tekninen sihteeristö säätää selkeästä kirjanpidosta ja pitää selkeällä tavalla kirjaa kaikista kuluista, jotka ovat koituneet kaikista kansainvälisen monitorointijärjestelmän laitoksista. Se menettelee samalla tavalla muiden ohjelma- ja talousarvioluonnokseen kuuluvien toimintojen osalta.

48. Tekninen sihteeristö ilmoittaa välittömästi hallintoneuvostolle kaikista ongelmista, jotka ovat syntyneet teknisen sihteeristön hoitaessa tehtäviään ja tulleet sen tietoon sen toiminnan yhteydessä ja joita se ei ole voinut ratkaista neuvonpidolla asianomaisen sopimusvaltion kanssa.

49. Tekniseen sihteeristöön kuuluu pääjohtaja, joka on sen päällikkö ja johtaa sen hallintoa, sekä tarpeen mukaan tieteen aloja edustavaa, teknistä ja muuta henkilökuntaa. Konferenssi nimittää pääjohtajan neljäksi vuodeksi hallintoneuvoston suosituksesta; pääjohtajan toimikautta voidaan jatkaa ainoastaan kerran toiseksi toimikaudeksi. Ensimmäisen pääjohtajan nimittää konferenssi järjestäytymiskokouksessaan valmistelutoimikunnan suosituksesta.

50. Pääjohtaja on vastuussa konferenssille ja hallintoneuvostolle henkilökuntaan kuuluvien nimittämisestä sekä teknisen sihteeristön järjestäytymisestä ja toiminnasta. Keskeisenä seikkana henkilökuntaa valittaessa ja sen palveluehtoja määrättäessä on tarve varmistaa mahdollisimman korkea ammattitaito, kokemus, työkyky, pätevyys ja nuhteettomuus. Vain sopimusvaltioiden kansalainen voi toimia pääsihteerinä, alan työntekijänä, tai kansliahenkilökuntaan kuuluvana. Henkilökuntaa valittaessa pidetään tärkeänä mahdollisimman laajaa maantieteellistä edustavuutta. Henkilökuntaa valittaessa on lähtökohtana periaate, että henkilökunnan on oltava pienin mahdollinen, joka on tarpeen, jotta tekninen sihteeristö pystyisi hoitamaan asianmukaisesti velvoitteensa.

51. Pääjohtaja voi tarpeen vaatiessa ja keskusteltuaan hallintoneuvoston kanssa perustaa väliaikaisia tieteellisten asiantuntijain työryhmiä, jotka antavat suosituksia erityisistä asioista.

52. Hoitaessaan velvollisuuksiaan pääjohtaja, tarkastajat, tarkastusapulaiset ja henkilökuntaan kuuluvat eivät pyydä eivätkä ota vastaan ohjeita miltään hallitukselta eivätkä miltään muulta järjestön ulkopuoliselta taholta. He pidättyvät kaikista toimista, jotka voivat heijastua kielteisesti heidän asemaansa kansainvälisinä virkamiehinä, jotka ovat vastuussa vain järjestölle. Pääjohtaja on vastuussa tarkastusryhmän toiminnasta.

53. Jokainen sopimusvaltio kunnioittaa pääjohtajan, tarkastajien, tarkastusapulaisten ja henkilökuntaan kuuluvien velvollisuuksien yksinomaan kansainvälistä luonnetta eikä pyri vaikuttamaan heihin heidän hoitaessa velvollisuuksiaan.

E. ERIOIKEUDET JA ERIVAPAUDET

54. Järjestöllä on sopimusvaltion alueella tai missä tahansa muussa paikassa, joka on sopimusvaltion oikeuskäytännön tai valvonnan alainen, sellainen oikeudellinen asema sekä sellaiset erioikeudet ja erivapaudet, jotka ovat tarpeen sen tehtävien hoitamiseen.

55. Sopimusvaltioiden edustajilla sekä heidän varamiehillään ja neuvonantajillaan, jäsenten hallintoneuvostoon valituilla edustajilla sekä heidän varamiehillään ja neuvonantajillaan, pääjohtajalla, tarkastajilla, tarkastusapulaisilla sekä järjestön henkilökuntaan kuuluvilla on sellaiset erioikeudet ja erivapaudet, jotka ovat tarpeen, jotta he voisivat itsenäisesti hoitaa järjestöön liittyviä tehtäviään.

56. Tässä artiklassa tarkoitetut oikeuskelpoisuus, erioikeudet ja erivapaudet määritellään järjestön ja sopimusvaltioiden välisissä sopimuksissa samoin kuin järjestön ja sen päämajavaltion välisessä sopimuksessa. Sellaiset sopimukset käsitellään ja hyväksytään 26 kappaleen h) ja i) kohtien mukaisesti.

57. Edellä olevien 54 ja 55 kappaleen estämättä pääjohtaja, tarkastajat, tarkastusapulaiset ja teknisen sihteeristön henkilökuntaan kuuluvat nauttivat tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja erioikeuksia ja erivapauksia suorittaessaan todentamiseen liittyvää toimintaa.

III ARTIKLA
KANSALLISET TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMET

1. Jokainen sopimusvaltio ryhtyy perustuslakinsa edellyttämien menettelytapojen mukaisesti kaikkiin tarpeellisiin toimiin pannakseen täytäntöön tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa. Se ryhtyy erityisesti kaikkiin tarpeellisiin toimiin

a) kieltämällä luonnollisia ja oikeushenkilöitä missä tahansa alueellaan tai missä tahansa muussa paikassa, joka on kansainvälisessä oikeudessa tunnustettu sen oikeudenkäyttövallan alaiseksi, ryhtymästä mihinkään toimintaan, joka on kielletty tämän sopimuksen sopimusvaltiolta,

b) kieltämällä luonnollisia ja oikeushenkilöitä ryhtymästä sellaiseen toimintaan missään sen valvonnan alaisuudessa sekä

c) kieltämällä kansainvälisen oikeuden mukaisesti sen kansalaisuuden omaavia luonnollisia henkilöitä ryhtymästä missään mihinkään sellaiseen toimintaan.

2. Jokainen sopimusvaltio on yhteistyössä muiden sopimusvaltioiden kanssa antaen sopivassa muodossa oikeusapua helpottaakseen 1 kohdan velvoitteiden toteuttamista.

3. Jokainen sopimusvaltio ilmoittaa järjestölle tämän artiklan mukaisesti suorittamistaan toimenpiteistä.

4. Täyttääkseen sopimuksen mukaiset velvoitteensa jokainen sopimusvaltio nimittää tai perustaa kansallisen viranomaisen ja ilmoittaa siitä järjestölle, kun sopimus tulee kyseisen valtion osalta voimaan. Kansallinen viranomainen toimii kansallisena yhteysviranomaisena yhteydenpidossa järjestön ja muiden sopimusvaltioiden kanssa.

IV ARTIKLA
TODENTAMINEN

A. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1. Pyrkimyksenä todentaa tämän sopimuksen määräysten noudattaminen on muodostettu todentamisjärjestelmä, johon kuuluvat seuraavat osat:

a) kansainvälinen monitorointijärjestelmä,

b) neuvonpito ja selvitykset,

c) paikalla tapahtuvat tarkastukset sekä

d) luottamusta lisäävät toimet.

Tämän sopimuksen tullessa voimaan todentamisjärjestelmä pystyy vastaamaan tämän sopimuksen todentamista koskeviin vaatimuksiin.

2. Todentamiseen kuuluvat toimet perustuvat objektiiviseen tietoon, rajoittuvat tämän sopimuksen kohteeseen ja niitä toteutetaan kunnioittamalla samalla täysimittaisesti sopimusvaltioiden itsemääräämisoikeutta ja välttäen mahdollisimman paljon tunkeilevaisuutta sopusoinnussa sen kanssa, että näiden toimien päämäärät saavutetaan tehokkaalla tavalla ja ajoissa. Jokainen sopimusvaltio pidättyy kaikesta todentamisoikeuden väärinkäytöstä.

3. Tämän sopimuksen mukaisesti jokainen sopimusvaltio sitoutuu III artiklan 4 kappaleen mukaisesti perustamansa kansallisen viranomaisen välityksellä yhteistyöhön järjestön kanssa ja muiden sopimusvaltioiden kanssa pyrkimyksenään helpottaa tämän sopimuksen noudattamisen todentamista muiden muassa

a) luomalla tarpeellisen välineistön, jota käyttäen se voi osallistua näihin todentamistoimiin, sekä tarpeellisen yhteydenpidon,

b) antamalla kansainväliseen monitorointijärjestelmään kuuluvilta kansallisilta asemilta saatuja tietoja,

c) osallistumalla tarpeen mukaan neuvonpitoon ja selvitysten tekoon,

d) sallimalla paikalla tapahtuvat tarkastukset sekä

e) osallistumalla tarpeen mukaan luottamusta lisääviin toimiin.

4. Kaikilla sopimusvaltioilla on niiden teknisistä ja taloudellisista voimavaroista riippumatta tasavertaisesti oikeus todentamiseen ja velvollisuus sallia todentaminen.

5. Mitään sopimusvaltiota ei ole kielletty käyttämästä tämän sopimuksen tarkoituksiin kansallisilla teknisillä todentamisvälineillään saamaansa tietoa tavalla , joka on sopusoinnussa yleisesti tunnustettujen kansainvälisen oikeuden periaatteiden kanssa, mukaan lukien periaate kunnioittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta.

6. Loukkaamatta sopimusvaltioiden oikeutta suojata arkaluonteisia laitoksia, toimintoja ja paikkoja, joita tämä sopimus ei koske, sopimusvaltiot eivät aiheuta häiriötä tämän sopimuksen mukaiselle todentamisjärjestelmälle tai sen osille eivätkä kansallisille teknisille todentamisvälineille niiden toimiessa 5 kohdan mukaisesti

7. Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus ryhtyä toimiin suojatakseen arkaluonteisia laitoksia ja estääkseen sellaisen luottamuksellisen tiedon ja data-aineiston leviäminen, joita tämä sopimus ei koske.

8. Lisäksi ryhdytään kaikkiin tarpeellisiin toimiin pyrkimyksenä suojata kaiken todentamistoimin saadun tiedon luottamuksellisuutta, joka koskee siviili- ja sotilaallista toimintaa ja laitoksia.

9. Noudattaen 8 kohtaa tiedot, jotka järjestö on saanut tämän sopimuksen perusteella luodun todentamisjärjestelmän puitteissa, annetaan kaikkien sopimusvaltioiden käyttöön tämän sopimuksen ja pöytäkirjan asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

10. Tämän sopimuksen määräyksiä ei tulkita siten, että ne rajoittaisivat kansainvälistä tietojen vaihtoa tieteellisiin tarkoituksiin.

11. Jokainen sopimusvaltio sitoutuu olemaan yhteistyössä järjestön ja muiden sopimusvaltioiden kanssa todentamisjärjestelmän parantamiseksi sekä muiden monitorointiteknologioiden,kuten sähkömagneettisen pulssimonitoroinnin ja satelliittimonitoroinnin, sisältämien todentamismahdollisuuksien tutkimiseksi, tarkoituksenaan kehittää tarpeen tullen erityisiä toimia, joiden päämääränä on laajentaa tämän sopimuksen mukaista tehokasta ja kannattavaa todentamista. Kun sellaisista toimista on sovittu, ne sisällytetään sopimuksen tai pöytäkirjan määräyksiin tai lisälukuina pöytäkirjaan VII artiklan mukaisesti tai tarpeen vaatiessa ne otetaan huomioon II artiklan 44 kohdan mukaisesti toimintakäsikirjoissa.

12. Sopimusvaltiot sitoutuvat edistämään keskinäistä yhteistyötään pyrkimyksenään helpottaa mahdollisimman täysimääräistä vaihtoa tämän sopimuksen todentamiseen käytettävissä teknologioissa, jotta kaikilla sopimusvaltioilla olisi mahdollisuus vahvistaa kansallista todentamistoimenpiteiden täytäntöönpanoa ja hyötyä tällaisen teknologian käytöstä rauhanomaisiin tarkoituksiin.

13. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan siten, ettei aiheuteta häiriöitä sopimusvaltioiden taloudelliselle eikä tekniselle kehitykselle kehitettäessä edelleen ydinenergian käyttöä rauhanomaisiin tarkoituksiin.

Teknisen sihteeristön velvollisuudet todentamisessa

14. Hoitaessaan tässä sopimuksessa ja pöytäkirjassa eriteltyjä velvollisuuksiaan todentamisen alalla yhteistyössä sopimusvaltioiden kanssa tämän sopimuksen täytäntöönpanemiseksi tekninen sihteeristö

a) ryhtyy järjestelyihin sellaisen tietoaineiston ja sellaisten raportointituotteiden vastaanottamiseksi ja jakamiseksi, jotka koskevat tämän sopimuksen noudattamisen todentamista sen määräysten mukaisesti, sekä maailmanlaajuisen tähän tehtävään sopivan viestinnän järjestelmän ylläpitämiseksi,

b) säännönmukaisesti kansainvälisen tietokeskuksen välityksellä, joka periaatteessa on teknisen sihteeristön keskus tietojen varastoimisessa ja käsittelyssä;

i) vastaanottaa ja esittää pyyntöjä kansainvälisestä monitorointijärjestelmästä saatujen tietojen osalta,

ii) vastaanottaa sopivalla tavalla neuvonpidon ja selvitysten tuloksena samoin kuin paikan päällä suoritettavista tarkastuksista ja luottamusta lisäävistä toimista saatavia tietoja sekä

iii) vastaanottaa muita merkitystä omaavia tietoja sopimusvaltioilta ja kansainvälisiltä järjestöiltä tämän sopimuksen ja pöytäkirjan mukaisesti,

c) huolehtii kansainvälisen monitorointijärjestelmän ja sen osien sekä kansainvälisen tietokeskuksen toiminnan valvonnasta, yhteensovittamisesta ja varmistamisesta asianmukaisten toimintakäsikirjojen mukaisesti,

d) säännönmukaisesti käsittelee ja erittelee kansainvälisen monitorointijärjestelmän tietoja sekä raportoi niistä sovittujen menettelytapojen mukaisesti pyrkimyksenään turvata tämän sopimuksen tehokas kansainvälinen todentaminen ja edistää sitä, että sopimuksen noudattamisen osalta esitetyt huolet saadaan ratkaistuiksi varhain,

e) antaa kaikkien sopimusvaltioiden käyttöön kaikki alkuperäisinä saamansa ja käsittelemänsä tiedot ja raportointituotteet siten, että jokainen sopimusvaltio on vastuussa kansainvälisen monitorointijärjestelmän tietojen käytöstä II artiklan 7 kohdan ja tämän artiklan 8 ja 13 kohdan mukaisesti,

f) sallii kaikille sopimusvaltioille tasavertaisen, avoimen, mukavan ja nopean pääsyn kaikkeen varastoituun tietoon,

g) varastoi kaikki niin alkuperäisinä saamansa kuin myös käsitellyt tiedot sekä raportointituotteet,

h) yhteensovittaa ja edistää pyyntöjä saada lisätietoja kansainväliseltä monitorointijärjestelmältä,

i) yhteensovittaa pyyntöjä toiselle sopimusvaltiolle saada lisätietoja,

j) antaa teknistä apua ja tukea monitorointilaitteiden ja viestintäyhteyksien asentamisessa ja käytössä asianomaisen valtion tarvitessa sitä,

k) antaa jokaisen sopimusvaltion käytettäviksi sen pyynnöstä teknisen sihteeristön ja sen kansainvälisen tietokeskuksen todentamisjärjestelmästä saatujen tietojen kokoamisessa, säilyttämisessä, käsittelyssä, erittelyssä ja raportoinnissa käytettäviä teknisiä menetelmiä,

l) valvoo ja arvioi kansainvälisen monitorointijärjestelmän ja kansainvälisen tietokeskuksen toimintaa kokonaisuudessaan ja raportoi siitä.

15. Sovittuja menettelytapoja, joita teknisen sihteeristön tulee käyttää hoitaessaan 14 kohdassa mainittuja ja pöytäkirjassa täsmennettyjä todentamiseen kuuluvia velvollisuuksiaan, täsmennetään asianmukaisissa toimintakäsikirjoissa.

B. KANSAINVÄLINEN MONITOROINTIJÄRJESTELMÄ

16. Kansainvälinen monitorointijärjestelmä koostuu laitoksista, jotka on tarkoitettu seismologiseen monitorointiin, radionuklidimonitorointiin tähän hyväksyttyine laboratorioineen, vesikuunteluvalvontaan ja infraäänivalvontaan, sekä vastaavista viestintävälineistä ja sitä tukee teknisen sihteeristön kansainvälinen tietokeskus.

17. Kansainvälinen monitorointijärjestelmä asetetaan teknisen sihteeristön alaiseksi. Kaikki kansainvälisen monitorointijärjestelmän monitorointilaitokset ovat niiden valtioiden omistuksessa ja käytössä, joiden alueella ne ovat tai jotka muuten ovat niistä vastuussa pöytäkirjan mukaisesti.

18. Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus osallistua kansainväliseen tietojen vaihtoon ja saada pääsy kaikkiin tietoihin, jotka on annettu kansainvälisen tietokeskuksen käyttöön. Jokainen sopimusvaltio on yhteistyössä kansainvälisen tietokeskuksen kanssa kansallisen viranomaisensa välityksellä.

Kansainvälisen monitorointijärjestelmän rahoittaminen

19. Sen mukaisesti, mitä on täsmennetty pöytäkirjan I osan 4 kappaleen mukaisissa sopimuksissa tai järjestelyissä , niistä kuluista, jotka koituvat kansainväliseen monitorointijärjestelmään kuuluvista ja pöytäkirjan 1 liitteen 1-A, 2-A, 3 ja 4 taulukoissa luetelluista laitoksista ja niiden toiminnasta, siinä määrin, kuin asianomainen valtio ja järjestö ovat sopineet siitä, että nämä laitokset antavat tietoja kansainväliselle tietokeskukselle pöytäkirjassa ja asianomaisissa toimintakäsikirjoissa esitettyjen teknisten vaatimusten mukaisesti, vastaa järjestö silloin, kun on kyseessä

a) uusien laitosten perustaminen ja olemassa olevien saattaminen ajan tasalle, jollei asianomaisista laitoksista vastuussa oleva valtio vastaa näistä kuluista itse,

b) kansainvälisen monitorointijärjestelmän laitosten käyttö ja ylläpito mukaan lukien niiden fyysinen suojelu tarpeen vaatiessa ja sovittujen menettelytapojen käyttö tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi,

c) kansainvälisen monitorointijärjestelmän tietojen (alkuperäisinä saatujen tai käsiteltyjen) välittäminen monitorointiasemilta, laboratorioista, tutkimuslaitoksista tai kansallisista tietokeskuksista kansainväliselle tietokeskukselle käyttäen tällöin saatavissa olevaa suorinta ja tehokkuuteensa nähden edullisinta välinettä sekä erityisesti ja tarpeen mukaan sopivia viestiliikenteen solmukohtia tai tällaisten tietojen (ja tarpeen vaatiessa näytteiden) välittäminen monitorointiasemilta laboratorioon ja tutkimuslaitoksiin sekä

d) näytteiden tutkiminen järjestön puolesta.

20. Pöytäkirjan 1 liitteen 1-B taulukossa mainittujen apuverkkoon kuuluvien seismisten asemien osalta järjestö sen mukaan, mitä on täsmennetty pöytäkirjan I osan 4 kohdan mukaisissa sopimuksissa tai järjestelyissä, vastaa vain kuluista, jotka koituvat

a) tietojen välittämisestä kansainväliseen tietokeskukseen,

b) tällaisilta asemilta saatujen tietojen luotettavuuden tarkistamisesta,

c) asemien saattamisesta tarvittavalle tekniselle tasolle, ellei tällaisista laitoksista vastuussa oleva valtio itse vastaa näistä kuluista,

d) uusien asemien perustamisesta tarpeen vaatiessa tässä sopimuksessa edellytettyihin tarkoituksiin sinne, missä tarvittavia laitoksia ei sillä hetkellä ole, ellei tällaisista laitoksista vastuussa oleva valtio itse vastaa näistä kuluista, sekä

e) kaikista muista kuluista, jotka liittyvät järjestön tarvitsemien tietojen toimittamiseen, siten kuin mainitaan asianomaisissa toimintakäsikirjoissa.

21. Järjestö vastaa myös kuluista, jotka koituvat kunkin sopimusvaltion valitsemien ja pyytämien raportointituotteiden toimittamisesta ja palvelujen antamisesta kansainvälisen tietokeskuksen tavanomaisesti tarjolla olevista raportointituotteista ja palveluista, sen mukaan mitä on mainittu pöytäkirjan I osan F luvussa. Kaikkien muiden lisätietojen tai tuotteiden valmistamisesta ja siirtämisestä koituvista kuluista vastaa pyynnön esittävä sopimusvaltio.

22. Sopimuksiin tai tarpeen mukaan järjestelyihin, jotka solmitaan sopimusvaltioiden tai sellaisten valtioiden kanssa, joiden alueella on kansainvälisen monitorointijärjestelmän laitoksia tai jotka muutoin ottavat vastuun niistä, sisältyy määräykset siitä, mikä taho vastaa näistä aiheutuvista kuluista. Näihin määräyksiin voi sisältyä menettelytapoja, joiden mukaisesti sopimusvaltio vastaa 19 a), 20 c) ja 20 d) kappaleissa tarkoitetuista kuluista niiden laitosten osalta, jotka ovat sen alueella tai joista se on vastuussa ja saa korvauksen siten, että sen maksuosuuden mukaista suoritusta järjestölle alennetaan vastaavasti. Tällainen alennus ei saa ylittää 50 prosenttia sopimusvaltion vuotuisesta maksuosuuden mukaisesta suorituksesta, mutta se voidaan jakaa useammalle peräkkäiselle vuodelle. Sopimusvaltio voi jakaa tällaisen alennuksen toisen sopimusvaltion kanssa näiden valtioiden välisellä sopimuksella tai järjestelyllä ja hallintoneuvoston suostumuksella.Tässä kohdassa tarkoitetut sopimukset ja järjestelyt hyväksytään II artiklan 26 h) ja 38 i) kohtien mukaisesti.

Muutokset kansainväliseen monitorointijärjestelmään

23. Kaikki 11 kohdassa tarkoitetut kansainvälistä monitorointijärjestelmää koskevat toimenpiteet, joiden seurauksena monitorointitekniikkoja lisätään tai poistetaan, sisällytetään sen jälkeen, kun niistä on sovittu, tähän sopimukseen ja pöytäkirjan VII artiklan 1―6 kohtien mukaisesti.

24. Seuraavia kansainvälisen monitorointijärjestelmän muutoksia pidetään, edellyttäen, että niistä on sovittu niiden valtioiden kanssa, joita ne välittömästi koskevat, luonteeltaan hallinnollisina tai teknisinä asioina VII artiklan 7 ja 8 kohtien mukaisesti:

a) muutokset niiden laitosten lukumäärään, jotka on mainittu kyseistä monitorointitekniikkaa koskevassa pöytäkirjassa,

b) muutokset niiden erillisten laitosten muihin yksityiskohtiin, jotka on lueteltu pöytäkirjan 1 liitteen taulukoissa (mukaan lukien muun muassa laitoksesta vastaava valtio, laitoksen sijainti, nimi ja tyyppi sekä sen kuuluminen seismiseen pääverkostoon tai sivuverkostoon).

Jos hallintoneuvosto suosittelee VII artiklan 8 d) kohdan mukaisesti tällaisten muutosten hyväksymistä, se yleensä myös suosittelee VII artiklan 8 g) kohdan mukaisesti, että tällaiset muutokset tulevat voimaan pääjohtajan ilmoitettua niiden hyväksymisestä.

25. Välittäessään hallintoneuvostolle ja sopimusvaltioille tietoja ja arviointeja VII artiklan 8 b) kohdan mukaisesti pääjohtaja antaa jokaisen 24 kohdan mukaisen ehdotuksen osalta

a) teknisen arvion ehdotuksesta,

b) lausunnon ehdotuksen hallinnollisesta ja rahallisesta vaikutuksesta sekä

c) selonteon neuvonpidosta niiden valtioiden kanssa, joita ehdotus välittömästi koskee, mukaan lukien maininnan niiden suostumuksesta.

Tilapäisjärjestelyt

26. Siinä tapauksessa, että pöytäkirjan 1 liitteen taulukoissa mainittuun monitorointiasemaan tulee merkittävä tai peruuttamaton toimintahäiriö, tai kun tarkoituksena on korvata muunlaiset tilapäiset supistumat monitoroinnin kattamassa alueessa pääjohtaja keskusteltuaan ja sovittuaan niiden valtioiden kanssa, joita asia välittömästi koskee, sekä hallintoneuvoston suostumuksella ryhtyy enintään yhden vuoden kestäviin tilapäisjärjestelyihin, jotka voidaan tarpeen vaatiessa määrätä uudelleen toiseksi vuodeksi hallintoneuvoston ja niiden valtioiden suostumuksella, joita asia välittömästi koskee. Tällaiset järjestelyt eivät saa johtaa siihen, että kansainvälisen monitorointijärjestelmän toimivien monitorointiasemien määrä kyseisen verkon osalta ylittää siihen kuuluvien asemien määrän; ne vastaavat mahdollisimman pitkälle kyseisen verkoston toimintakäsikirjassa mainittuja teknisiä ja toimintaa koskevia vaatimuksia; ne toteutetaan järjestön talousarvion puitteissa. Pääjohtaja ryhtyy myös toimiin tilanteen oikaisemiseksi ja tekee ehdotuksia sen ratkaisemiseksi pysyvällä tavalla. Pääjohtaja ilmoittaa kaikille sopimusvaltioille jokaisesta tämän kohdan mukaisesti tehdystä päätöksestä.

Yhteistyössä olevat kansalliset laitokset

27. Sopimusvaltiot voivat myös erikseen ryhtyä yhteistyöjärjestelyihin järjestön kanssa tarkoituksenaan antaa kansainvälisen tietokeskuksen käyttöön lisätietoja sellaisilta kansallisilta monitorointiasemilta, jotka eivät kuulu muodollisesti kansainväliseen monitorointijärjestelmään.

28. Tällaiset yhteistyöjärjestelyt voidaan perustaa seuraavalla tavalla:

a) Tekninen sihteeristö ryhtyy sopimusvaltion pyynnöstä ja asianomaisen valtion kustannuksella tarvittaviin toimiin todistaakseen, että jokin monitorointiasema vastaa kansainväliseen monitorointijärjestelmään kuuluvien monitorointiasemien asianomaisissa toimintakäsikirjoissa mainittuja teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia, sekä suorittaa järjestelyt sen antamien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Hallintoneuvoston suostumuksella tekninen sihteeristö määrää sen jälkeen muodollisesti sellaisen aseman yhteistyössä olevaksi kansalliseksi asemaksi. Tekninen sihteeristö ryhtyy tarpeen vaatiessa asianmukaisiin toimiin annetun todistuksen uudistamiseksi.

b) Tekninen sihteeristö ylläpitää ajan tasalla olevaa luetteloa yhteistyössä olevista kansallisista asemista ja jakaa sitä kaikille sopimusvaltioille.

c) Sopimusvaltion pyynnöstä kansainvälinen tietokeskus pyytää tietoja yhteistyössä olevilta kansallisilta asemilta neuvonpidon ja selvitysten helpottamiseksi sekä paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön käsittelyyn kyseisen sopimusvaltion vastatessa tietojen siirtämisestä koituvista kuluista.

Ehdot, joilla tällaisilta asemilta saatavia lisätietoja annetaan käyttöön ja joilla kansainvälinen tietokeskus voi pyytää muuta tai nopeampaa raportointia tai selvityksiä, täsmennetään kyseisen monitorointiverkoston toimintakäsikirjoissa.

C. NEUVONPITO JA SELVITTÄMINEN

29. Ilman että minkään sopimusvaltion oikeus pyytää paikan päällä suoritettavaa tarkastusta tulee loukatuksi, sopimusvaltioiden tulisi aina, kun se on mahdollista aluksi pyrkiä kaikin tavoin joko yksin tai järjestön kanssa tai välityksellä selvittämään ja ratkaisemaan jokainen asia, joka voi aiheuttaa huolestuneisuutta siitä, että tässä sopimuksessa asetettuja perusvelvoitteita mahdollisesti ei noudateta.

30. Sopimusvaltio, joka saa 29 kohdan mukaisen pyynnön suoraan toiselta sopimusvaltiolta, antaa selvityksen pyynnön esittäneelle sopimusvaltiolle mahdollisimman pian, mutta joka tapauksessa viimeistään 48 tunnin kuluttua pyynnön esittämisestä. Pyynnön esittänyt ja sen saanut sopimusvaltio voivat ilmoittaa hallintoneuvostolle ja pääjohtajalle pyynnöstä ja vastauksesta.

31. Sopimusvaltiolla on oikeus pyytää pääjohtajaa avustamaan minkä tahansa asian selvittämistä, joka voi aiheuttaa huolestuneisuutta siitä, että tässä sopimuksessa asetettuja perusvelvoitteita ei mahdollisesti noudateta. Pääjohtaja antaa tarpeelliset tähän huolenaiheeseen liittyvät teknisen sihteeristön hallussa olevat tiedot. Pääjohtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle pyynnöstä ja vastaukseksi annetuista tiedoista, jos pyynnön esittänyt sopimusvaltio tätä pyytää.

32. Sopimusvaltiolla on oikeus pyytää hallintoneuvostoa hankkimaan selvitys toiselta sopimusvaltiolta mistä tahansa asiasta, joka voi aiheuttaa huolestuneisuutta siitä, että tässä sopimuksessa asetettuja perusvelvoitteita ei mahdollisesti noudateta. Tällaisessa tapauksessa menetellään seuraavasti:

a) Hallintoneuvosto toimittaa selvityspyynnön pääjohtajan välityksellä pyynnön kohteena olevalle sopimusvaltiolle viimeistään 24 tunnin kuluttua pyynnön vastaanottamisesta selvityksen saamista varten.

b) Pyynnön saanut sopimusvaltio antaa hallintoneuvostolle selvityksen mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 48 tunnin kuluttua pyynnön vastaanottamisesta.

c) Hallintoneuvosto ottaa selvityksen tiedoksi ja toimittaa sen edelleen pyynnön esittäneelle sopimusvaltiolle viimeistään 24 tunnin kuluttua selvityksen vastaanottamisesta.

d) Jos pyynnön esittänyt sopimusvaltio pitää selvitystä riittämättömänä, sillä on oikeus pyytää hallintoneuvostoa hankkimaan pyynnön kohteena olevalta sopimusvaltiolta lisäselvitystä.

Hallintoneuvosto ilmoittaa viipymättä kaikille sopimusvaltioille mistä tahansa tämän kohdan mukaisesta selvityspyynnöstä samoin kuin pyynnön saaneen sopimusvaltion antamasta vastauksesta.

33. Jos pyynnön esittänyt sopimusvaltio pitää 32 d) kohdan mukaisesti saatua selvitystä epätyydyttävänä, sillä on oikeus pyytää koolle hallintoneuvoston kokous, johon asianosaisilla sopimusvaltioilla, jotka eivät ole hallintoneuvoston jäseniä, on oikeus osallistua. Hallintoneuvosto käsittelee tällaisessa kokouksessa asian ja voi suositella toimenpiteitä V artiklan mukaisesti.

D. PAIKAN PÄÄLLÄ SUORITETTAVAT TARKASTUKSET
Pyyntö suorittaa tarkastus paikalla

34. Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus pyytää tarkastusta paikalla tämän artiklan ja pöytäkirjan II osan määräysten mukaisesti minkä tahansa sopimusvaltion alueella tai missä tahansa muussa paikassa, joka on tällaisen sopimusvaltion oikeudenkäyttövallan tai valvonnan alainen tai missä tahansa alueella, joka on minkä tahansa valtion oikeudenkäyttövallan tai valvonnan ulkopuolella.

35. Paikan päällä suoritettavan tarkastuksen ainoana tarkoituksena on selvittää, onko suoritettu ydinaseen koeräjäytys tai mikään muu ydinräjäytys I artiklaa rikkoen ja koota mahdollisuuksien mukaan kaikki tiedot, joista voisi olla apua mahdollisen määräysten rikkojan tunnistamisessa.

36. Pyynnön esittäneellä sopimusvaltiolla on velvollisuus pitää paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskeva pyyntö tämän sopimuksen puitteissa ja esittää pyynnössään tietoja 37 kohdan mukaisesti. Pyynnön esittävä sopimusvaltio pidättyy perusteettomista tai väärässä tarkoituksessa tehdyistä tarkastuspyynnöistä.

37. Paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön tulee perustua kansainvälisen monitorointijärjestelmän kokoamiin tietoihin tai asiaan liittyviin teknisiin tietoihin, jotka on saatu kansallisin teknisin todentamiskeinoin yleisesti tunnustettujen kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti, tai näiden yhdistelmään. Pyyntö sisältää pöytäkirjan II osan 41 kohdan mukaiset tiedot.

38. Pyynnön esittävä sopimusvaltio esittää paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön hallintoneuvostolle sekä samanaikaisesti pääjohtajalle, jotta tämä aloittaisi välittömästi sen käsittelyn.

Jatkotoimet paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön esittämisen jälkeen

39. Hallintoneuvosto aloittaa oman käsittelynsä välittömästi saatuaan paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön.

40. Saatuaan paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön pääjohtaja tunnustaa pyynnön esittävälle sopimusvaltiolle pyynnön vastaanottamisen kahden tunnin sisällä ja välittää pyynnön kuuden tunnin sisällä sopimusvaltiolle, jonka osalta pyydetään tarkastusta. Hän varmistautuu siitä, että pyyntö vastaa pöytäkirjan II osan 41 kohdan vaatimuksia, ja auttaa tarpeen vaatiessa pyynnön esittävää sopimusvaltiota pyynnön laatimisessa asianmukaisella tavalla sekä välittää pyynnön hallintoneuvostolle ja kaikille muille sopimusvaltioille 24 tunnin sisällä.

41. Kun paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskeva pyyntö täyttää vaatimukset, tekninen sihteeristö aloittaa viipymättä paikan päällä suoritettavan tarkastuksen valmistelut.

42. Saatuaan paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön, joka koskee sopimusvaltion oikeudenkäyttövallan tai valvonnan alaista tarkastusaluetta, pääjohtaja pyytää välittömästi selvitystä sopimusvaltiolta, jonka osalta tarkastusta pyydetään, jotta pyyntöön sisältyvä huoli selvitettäisiin ja poistettaisiin.

43. Sopimusvaltio, joka saa 42 kohdan mukaisen selvityspyynnön, toimittaa pääjohtajalle selitykset ja kaikki muut käytettävissään olevat asiaan liittyvät tiedot mahdollisimman pian ja viimeistään 72 tunnin kuluttua selvityspyynnön vastaanottamisesta.

44. Ennen kuin hallintoneuvosto tekee päätöksen paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevasta pyynnöstä, pääjohtaja toimittaa sille välittömästi kaikki kansainväliseltä monitorointijärjestelmältä saatavat tai minkä tahansa sopimusvaltion toimittamat pyynnössä mainittua tapausta koskevat lisätiedot, mukaan lukien kaikki 42 ja 43 kohtien mukaisesti toimitetut selvitykset samoin kuin kaikki muut tekniseltä sihteeristöltä saadut tiedot, jotka pääjohtaja arvioi hyödyllisiksi tai joita hallintoneuvosto on pyytänyt.

45. Mikäli pyynnön esittänyt sopimusvaltio ei ole sitä mieltä, että paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevassa pyynnössä esitetty huolenaihe on selvitetty, eikä peruuta pyyntöä, hallintoneuvosto tekee pyynnön johdosta päätöksen 46 kohdan mukaisesti.

Hallintoneuvoston päätökset

46. Hallintoneuvosto tekee päätöksen paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön johdosta viimeistään 96 tunnin kuluttua siitä, kun se on vastaanottanut pyynnön sen esittäneeltä sopimusvaltiolta. Päätökseen paikan päällä suoritettavan tarkastuksen järjestämisestä vaaditaan 30 puoltavaa ääntä hallintoneuvoston jäseniltä. Jos hallintoneuvosto ei hyväksy tarkastusta, valmistelut pysäytetään eikä pyynnön johdosta ryhdytä mihinkään muihin toimiin.

47. Viimeistään 25 vuorokauden kuluttua paikan päällä suoritettavan tarkastuksen hyväksymisestä 46 kohdan mukaisesti tarkastusryhmä toimittaa hallintoneuvostolle pääjohtajan välityksellä väliselonteon tarkastuksen kulusta. Tarkastuksen jatkamista pidetään hyväksyttynä, jollei hallintoneuvosto viimeistään 72 tunnin kuluttua tarkastuksen kulkua koskevan väliselonteon saamisesta päätä kaikkien jäsentensä enemmistöllä, ettei tarkastusta jatketa. Jos hallintoneuvosto päättää, ettei tarkastusta jatketa, tarkastus lopetetaan ja tarkastusryhmä poistuu tarkastusalueelta ja tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion alueelta mahdollisimman pian pöytäkirjan II osan 109 ja 110 kohtien mukaisesti.

48. Suorittaessaan tarkastusta paikan päällä tarkastusryhmä voi tehdä hallintoneuvostolle pääjohtajan välityksellä ehdotuksen maankuoren poraamisesta. Hallintoneuvosto tekee päätöksen tällaisen ehdotuksen johdosta viimeistään 72 tunnin kuluttua ehdotuksen vastaanottamisesta. Päätökseen poraamisen hyväksymisestä vaaditaan hallintoneuvoston kaikkien jäsenten enemmistön kannatus.

49. Tarkastusryhmä voi pyytää pääjohtajan välityksellä hallintoneuvostoa pidentämään tarkastuksen kestoa enintään 70 vuorokaudella pöytäkirjan II osan 4 kohdassa mainitun 60 vuorokauden määräajan jälkeen, jos tarkastusryhmä pitää tällaista pidennystä olennaisena sille, että se voi suorittaa tehtävänsä. Tarkastusryhmä mainitsee pyynnössään, mitä pöytäkirjan II osan 69 kohdassa mainittuja toiminnan muotoja ja teknisiä menetelmiä se aikoo käyttää jatketulla määräajalla. Hallintoneuvosto tekee päätöksen keston pidennystä koskevasta pyynnöstä viimeistään 72 tunnin kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Päätökseen, jolla tarkastuksen keston pidentäminen hyväksytään, vaaditaan hallintoneuvoston kaikkien jäsenten enemmistön kannatus.

50. Milloin tahansa sen jälkeen, kun paikan päällä suoritettavan tarkastuksen jatkaminen on hyväksytty 47 kohdan mukaisesti, tarkastusryhmä voi esittää pääjohtajan välityksellä hallintoneuvostolle suosituksen tarkastuksen lopettamisesta. Tällainen suositus katsotaan hyväksytyksi, jollei hallintoneuvosto viimeistään 72 tunnin kuluttua suosituksen vastaanottamisesta päätä kaikkien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä olla hyväksymättä tarkastuksen lopettamista. Jos tarkastus lopetetaan, tarkastusryhmä poistuu tarkastusalueelta ja tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion alueelta mahdollisimman pian pöytäkirjan II osan 109 ja 110 kohtien mukaisesti.

51. Pyynnön esittänyt sopimusvaltio ja sopimusvaltio, jonka osalta tarkastusta on pyydetty, saavat osallistua paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön käsittelyyn hallintoneuvostossa ilman äänioikeutta. Pyynnön esittänyt sopimusvaltio ja tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio saavat myös osallistua ilman äänioikeutta kaikkeen muuhun myöhempään tarkastuksen käsittelyyn hallintoneuvostossa.

52. Pääjohtaja ilmoittaa kaikille sopimusvaltioille 24 tunnin kuluessa kaikista hallintoneuvoston 46―50 kohtien mukaisesti tekemistä päätöksistä sekä selonteoista, ehdotuksista, pyynnöistä ja suosituksista.

Jatkotoimet hallintoneuvoston hyväksyttyä paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön

53. Hallintoneuvoston hyväksymän paikan päällä suoritettavan tarkastuksen panee toimeen viipymättä tarkastusryhmä, jonka pääjohtaja nimittää tämän sopimuksen ja pöytäkirjan määräysten mukaisesti. Tarkastusryhmä saapuu lähtöpaikalle viimeistään kuuden päivän kuluttua siitä, kun hallintoneuvosto on vastaanottanut paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön sen esittäneeltä sopimusvaltiolta.

54. Pääjohtaja määrää tarkastustoimeksiannon paikan päällä suoritettavaa tarkastusta varten. Tarkastustoimeksianto sisältää pöytäkirjan II osan 42 kohdassa mainitut tiedot.

55. Pääjohtaja ilmoittaa pöytäkirjan II osan 43 kohdan mukaisesti tarkastuksen kohteena olevalle sopimusvaltiolle tästä tarkastuksesta vähintään 24 tuntia ennen tarkastusryhmän suunniteltua saapumista lähtöpaikalleen.

Paikan päällä suoritettavan tarkastuksen toimeenpano

56. Jokainen sopimusvaltio antaa järjestön panna toimeen alueellaan tai oikeudenkäyttövaltansa tai valvontansa alaisissa paikoissa paikan päällä suoritettavan tarkastuksen tämän sopimuksen ja pöytäkirjan määräysten mukaisesti. Mikään sopimusvaltio ei ole kuitenkaan velvollinen hyväksymään samanaikaisia tarkastuksia alueellaan ja muualla oikeudenkäyttövaltansa tai valvontansa alaisissa paikoissa.

57. Tämän sopimuksen ja pöytäkirjan määräysten mukaisesti tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on

a) oikeus ja velvollisuus ryhtyä kaikkiin kohtuullisiin ponnisteluihin osoittaakseen noudattavansa tätä sopimusta ja antaa tässä tarkoituksessa tarkastusryhmän suorittaa sille uskotun tarkastustoimeksiannon mukaisen tehtävän,

b) oikeus ryhtyä tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin suojatakseen kansallisia turvallisuusetujaan ja estääkseen sellaisten luottamuksellisten tietojen leviämisen, jotka eivät liity tarkastuksen päämääriin,

c) velvollisuus sallia pääsy tarkastusalueella pelkästään tarkastuksen päämääriin liittyvien tosiasioiden määrittelemiseksi ottaen huomioon alakohdan b) ja kaikki perustuslain mukaiset velvoitteet, jotka sillä voi olla omistusoikeuden tai etsintöjen tai takavarikoinnin osalta,

d) velvollisuus olla vetoamatta tähän kohtaan tai pöytäkirjan II osan 88 kohtaan peittämään I artiklan mukaisten velvollisuuksiensa rikkomusta sekä

e) velvollisuus olla estämättä tarkastusryhmän liikkumismahdollisuuksia tarkastusalueella ja tämän sopimuksen ja pöytäkirjan mukaisten tarkastustoimien suorittamista.

Paikan päällä suoritettavan tarkastuksen yhteydessä pääsy tarkoittaa tarkastusryhmän ja tarkastuskaluston pääsyä fyysisessä mielessä tarkastusalueelle sekä tarkastustoimia tarkastusalueella.

58. Paikan päällä suoritettava tarkastus tehdään mahdollisimman vähän tunkeilevalla tavalla siten, että tarkastustoimeksianto voidaan panna toimeen tehokkaasti ja määräajassa ja pöytäkirjassa esitettyjen menettelytapojen mukaisesti. Kaikkialla, missä se on mahdollista, tarkastusryhmä aloittaa vähiten tunkeilevista menettelytavoista siirtyen sitten enemmän tunkeileviin menettelytapoihin vain siten kuin se pitää tarpeellisena koota tarpeeksi tietoja selvittääkseen huolen tämän sopimuksen mahdollisesta noudattamatta jättämisestä. Tarkastajat hakevat vain niitä tietoja ja data-aineistoa, jotka ovat tarpeen tarkastusta varten, ja pyrkivät mahdollisimman vähän puuttumaan tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion normaaliin toimintaan.

59. Tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio avustaa tarkastusryhmää koko tarkastuksen ajan ja helpottaa sen tehtävää.

60. Jos tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio pöytäkirjan II osan 86―96 kohtien mukaisesti toimien rajoittaa pääsyä tarkastusalueella, se ryhtyy kaikkiin kohtuullisiin ponnisteluihin konsultoiden tarkastusryhmän kanssa osoittaakseen vaihtoehtoisin keinoin, että se noudattaa tätä sopimusta.

Tarkkailija

61. Tarkkailijan osalta menetellään seuraavasti:

a) pyynnön esittänyt sopimusvaltio voi lähettää tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion suostumuksella edustajan, joka on pyynnön esittäneen sopimusvaltion tai kolmannen sopimusvaltion kansalainen, tarkkailemaan paikan päällä suoritettavan tarkastuksen tekemistä,

b) tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio ilmoittaa ehdotetun tarkkailijan hyväksymisestä tai epäämisestä pääjohtajalle 12 tunnin kuluttua siitä, kun hallintoneuvosto on hyväksynyt paikan päällä suoritettavan tarkastuksen,

c) tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion hyväksyessä tarkkailijan tulon se sallii tarkkailijalle pääsyn pöytäkirjan mukaisesti sekä

d) tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio hyväksyy yleensä ehdotetun tarkkailijan, mutta jos se epää hänen tulonsa, asia merkitään tarkastusta koskevaan selontekoon.

Tarkkailijoita saa olla enintään kolme, kun on useampia pyynnön esittäneitä maita.

Selonteot paikan päällä suoritetusta tarkastuksesta

62. Tarkastusta koskeviin selontekoihin sisältyy

a) kuvaus tarkastusryhmän toiminnoista,

b) tarkastusryhmän toteamat tarkastuksen päämääriin liittyvät tosiasiat,

c) selostus paikan päällä suoritetun tarkastuksen aikana tarjotusta yhteistyöstä,

d) kuvaus tarkastuskohteelle sallitun pääsyn laajuudesta tarkastuksen aikana, siihen kuuluvat seikat mainiten ja mukaan lukien tarkastusryhmälle tarjotut vaihtoehtoiset keinot sekä

e) kaikki muut tarkastuksen päämääriin liittyvät yksityiskohdat.

Tarkastajien toisistaan poikkeavat havainnot voidaan lisätä selontekoon.

63. Pääjohtaja antaa luonnokset tarkastusta koskevista selonteoista tarkastuksen kohteena olevalle sopimusvaltiolle. Tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on oikeus esittää pääjohtajalle 48 tunnin kuluessa huomautuksensa ja selityksensä sekä esittää kaikki tiedot ja data-aineisto, jotka sen mielestä eivät liity tarkastuksen päämääriin ja joita ei pitäisi levittää teknisen sihteeristön ulkopuolelle. Pääjohtaja harkitsee tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion tarkastusta koskevan selonteon luonnokseen tekemiä muutosehdotuksia ja ottaa ne mukaan luonnokseen aina silloin, kun se on mahdollista. Pääjohtaja liittää myös tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion huomautukset ja selitykset tarkastusta koskevaan selontekoon.

64. Pääjohtaja välittää tarkastusta koskevan selonteon viipymättä pyynnön esittäneelle sopimusvaltiolle, tarkastuksen kohteena olevalle sopimusvaltiolle, hallintoneuvostolle ja kaikille muille sopimusvaltioille. Pääjohtaja välittää myös viipymättä hallintoneuvostolle ja kaikille sopimusvaltioille kaikki määrätyissä laboratorioissa pöytäkirjan II osan 104 kohdan mukaisesti suoritetun näytteiden tutkimuksen tulokset, asiaan liittyvät kansainvälisestä monitorointijärjestelmästä saadut tiedot, pyynnön esittäneen ja tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion esittämät arviot samoin kuin kaikki muut tiedot, jotka hän katsoo aiheellisiksi. Kun kyseessä on 47 kohdassa tarkoitettu väliselonteko tarkastuksen kulusta, pääjohtaja välittää selonteon hallintoneuvostolle kyseisessä kohdassa mainitussa määräajassa.

65. Hallintoneuvosto käsittelee valtuuksiensa ja tehtäviensä mukaisesti tarkastusta koskevan selonteon ja kaiken muun 64 kohdan mukaisesti toimitetun aineiston ja ottaa kantaa siihen siitä,

a) onko tätä sopimusta rikottu sekä

b) onko oikeutta pyytää paikan päällä suoritettavaa tarkastusta käytetty väärin.

66. Jos hallintoneuvosto valtuuksiensa ja tehtäviensä mukaisesti toimien päätyy siihen, että 65 kohdan perusteella jatkotoimet voivat olla tarpeen, se ryhtyy asianmukaisiin toimiin V artiklan mukaisesti.

Perusteettomat tai väärinkäyttöön tarkoitetut paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevat pyynnöt

67. Jos hallintoneuvosto ei hyväksy paikan päällä suoritettavaa tarkastusta sillä perusteella, että pyyntö paikan päällä suoritettavasta tarkastuksesta on perusteeton tai väärinkäyttöön tarkoitettu, tai jos tarkastus on lopetettu tällaisista syistä, hallintoneuvosto asiaa käsiteltyään päättää, onko ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi ja onko erityisesti

a) vaadittava pyynnön esittänyttä sopimusvaltiota maksamaan kulut teknisen sihteeristön suorittamista valmisteluista,

b) peruutettava pyynnön esittäneeltä sopimusvaltiolta hallintoneuvoston määräämäksi ajaksi oikeus pyytää paikan päällä suoritettavaa tarkastusta sekä onko

c) peruutettava pyynnön esittäneeltä sopimusvaltiolta määräajaksi oikeus toimia hallintoneuvostossa.

E. LUOTTAMUSTA LISÄÄVÄT TOIMET

68. Tarkoituksena

a) edistää kaiken sellaisen sopimuksen noudattamiseen kohdistuvan epäilyn nopeaa selvittämistä, joka voi syntyä kemiallisiin räjäytyksiin liittyvien todentamistietojen väärästä tulkinnasta sekä

b) antaa apua niiden asemien asteikoiden kalibroinnissa, jotka kuuluvat kansainvälisen monitorointijärjestelmän verkostoon

jokainen sopimusvaltio sitoutuu olemaan yhteistyössä järjestön ja muiden sopimusvaltioiden kanssa toteutettaessa pöytäkirjan III osassa tarkoitettuja asianmukaisia toimenpiteitä.

V ARTIKLA
Toimenpiteet tilanteiden oikaisemiseksi ja sopimuksen noudattamisen varmistamiseksi, mukaan lukien pakotteet

1. Ottaen huomioon muun muassa hallintoneuvoston suositukset konferenssi ryhtyy 2 ja 3 kohdissa tarkoitettuihin tarpeellisiin toimiin varmistaakseen tämän sopimuksen noudattamisen sekä korjatakseen ja parantaakseen jokaisen tilanteen, joka on ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa.

2. Tapauksissa, jolloin konferenssi tai hallintoneuvosto on pyytänyt sopimusvaltiota oikaisemaan tilanteen, jossa ongelmia aiheutuu siitä, miten sopimusvaltio noudattaa sopimusta, ja jos kyseinen sopimusvaltio ei täytä pyyntöä annetussa määräajassa, konferenssi voi muun muassa päättää rajoittaa sen nauttimia oikeuksia tai etuoikeuksia tai keskeyttää ne siihen saakka, kunnes konferenssi toisin määrää.

3. Tapauksissa, jolloin tämän sopimuksen tavoite ja päämäärä ovat vaarassa tämän sopimuksen perusvelvoitteiden noudattamatta jättämisseurauksena, konferenssi voi suositella sopimusvaltioille yhteisiä kansainvälisen oikeuden mukaisia toimenpiteitä.

4. Konferenssi tai kiireisessä tapauksessa hallintoneuvosto voi saattaa asian siihen kuuluvine tietoineen ja johtopäätöksineen Yhdistyneiden Kansakuntien tietoon.

VI ARTIKLA
RIITOJEN RATKAISEMINEN

1. Riidat, jotka voivat syntyä tämän sopimuksen soveltamisesta ja tulkinnasta, ratkaistaan tämän sopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti sekä tavalla, joka on yhdenmukainen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan kanssa.

2. Kun kahden tai useamman sopimusvaltion välillä tahi yhden tai useamman sopimusvaltion ja järjestön välillä syntyy riita tämän sopimuksen soveltamisesta ja tulkinnasta, asianomaiset osapuolet pitävät neuvoa keskenään ratkaistakseen riidan mahdollisimman pikaisesti neuvotteluin tai muilla rauhanomaisilla keinoilla osapuolten valinnan mukaan, myös turvautumalla asianmukaisiin tämän sopimuksen toimielimiin sekä kääntymällä yhteisellä suostumuksella Kansainvälisen tuomioistuimen puoleen sen perussäännön mukaisesti. Asianomaiset osapuolet tiedottavat hallintoneuvostolle suoritettavista toimenpiteistä.

3. Hallintoneuvosto voi myötävaikuttaa tämän sopimuksen soveltamisesta ja tulkinnasta syntyneiden riitojen ratkaisemiseen kaikilla sopiviksi katsomillaan tavoilla sekä tarjoamalla hyviä palveluksiaan, kehottamalla kiistassa mukana olevia sopimusvaltioita hakemaan ratkaisua itse valitsemallaan tavalla, saattamalla asia sopimuspuolten konferenssin tietoon ja suosittelemalla aikarajaa kaikkiin sovittuihin menettelytapoihin.

4. Konferenssi käsittelee kiistoihin liittyviä kysymyksiä, joita ovat esittäneet sopimusvaltiot tai joita hallintoneuvosto on saattanut sen tietoon. Mikäli konferenssi katsoo tarpeelliseksi, se II artiklan 26 j) kohdan mukaisesti perustaa toimielimiä hoitamaan tehtäviä näiden riitojen ratkaisemiseksi tai antaa nämä tehtävät olemassa oleville toimielimille.

5. Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen suostumuksella konferenssilla ja hallintoneuvostolla on kummallakin erikseen oikeus pyytää Kansainvälistä tuomioistuinta antamaan lausuntonsa mistä tahansa oikeudellisesta kysymyksestä, joka syntyy järjestön toiminnan puitteissa. Tässä tarkoituksessa järjestö ja Yhdistyneet Kansakunnat solmivat sopimuksen II artiklan 38 h) kohdan mukaisesti.

6. Tämä artikla ei vaikuta IV ja V artiklan soveltamiseen.

VII ARTIKLA
MUUTTAMINEN

1. Mikä tahansa sopimusvaltio voi milloin tahansa sen jälkeen, kun tämä sopimus on tullut voimaan, ehdottaa sopimuksen, pöytäkirjan tai pöytäkirjan liitteiden muuttamista. Mikä tahansa sopimusvaltio voi myös 7 kohdan mukaisesti ehdottaa muutoksia pöytäkirjaan ja sen liitteisiin. Sopimuksen muuttamista koskevien ehdotusten osalta noudatetaan 2―6 kohdissa esitettyä menettelytapaa. Jäljempänä olevan 7 kohdan mukaisten muutosehdotusten osalta noudatetaan 8 kohdassa esitettyjä menettelytapoja.

2. Ehdotusta sopimuksen määräysten muuttamiseksi käsittelee ja sen hyväksyy vain sopimuksen muuttamista varten koolle kutsuttu konferenssi.

3. Jokainen ehdotus sopimuksen muuttamiseksi ilmoitetaan pääjohtajalle, joka lähettää sen kaikille sopimusvaltioille ja tallettajalle sekä tiedustelee näiden mielipiteitä siitä, pitäisikö kutsua koolle sopimuspuolten konferenssi käsittelemään ehdotusta. Jos sopimusvaltioiden enemmistö ilmoittaa viimeistään 30 vuorokauden kuluttua tiedustelun lähettämisestä kannattavansa ehdotuksen jatkokäsittelyä, pääjohtaja kutsuu koolle konferenssin, johon kutsutaan kaikki sopimusvaltiot.

4. Sopimuksen muuttamista koskevaa ehdotusta käsittelemään koolle kutsuttu konferenssi pidetään välittömästi konferenssin sääntömääräisen kokouksen jälkeen, jolleivät kaikki ne sopimusvaltiot, jotka ovat kannattaneet konferenssin koollekutsumista, pyydä sen pitämistä aikaisemmin. Sopimuksen muuttamista varten konferenssia ei missään tapauksessa pidetä, ennen kuin on kulunut 60 vuorokautta sopimuksen muuttamista koskevan ehdotuksen lähettämisestä.

5. Konferenssi hyväksyy sopimuksen muuttamista koskevan ehdotuksen, jos muuttamista äänestyksessä puoltaa sopimuspuolten enemmistö ja jos yksikään sopimuspuoli ei äänestä muuttamista vastaan.

6. Sopimuksen muutokset tulevat kaikkien sopimusvaltioiden osalta voimaan 30 päivän kuluttua sen jälkeen, kun kaikki konferenssissa niiden puolesta äänestäneet sopimusvaltiot ovat tallettaneet ratifiointia tai hyväksymistä koskevat asiakirjat.

7. Jotta tämä sopimus pysyisi elinkelpoisena ja tehokkaana, pöytäkirjan I ja III osia sekä sen 1 ja 2 liitteitä muutetaan 8 kohdan mukaisesti, jos ehdotetut muutokset koskevat vain luonteeltaan hallinnollisia ja teknisiä asioita. Mitään muita pöytäkirjan ja sen liitteiden määräyksiä ei muuteta 8 kohdan mukaisesti.

8. Edellä 7 kohdassa tarkoitetut ehdotetut muutokset tehdään seuraavia menettelytapoja noudattaen:

a) Ehdotettujen muutosten teksti lähetetään yhdessä tarpeellisten tietojen kanssa pääjohtajalle. Jokainen sopimusvaltio ja pääjohtaja voivat antaa lisätietoja ehdotuksen arviointia varten. Pääjohtaja lähettää viipymättä kaikki tällaiset ehdotukset ja tiedot kaikille sopimusvaltioille, hallintoneuvostolle ja tallettajalle.

b) Viimeistään 60 vuorokauden kuluttua ehdotuksen vastaanottamisesta pääjohtaja tekee arvioinnin ehdotuksesta määritelläkseen kaikki sen mahdolliset seuraamukset tämän sopimuksen määräysten ja niiden soveltamisen osalta ja lähettää kaikki tällaiset tiedot kaikille sopimusvaltioille ja hallintoneuvostolle.

c) Hallintoneuvosto käsittelee ehdotuksen kaikkien käytettävissään olevien tietojen valossa samoin kuin sen, täyttääkö ehdotus 7 kohdan vaatimukset. Viimeistään 90 vuorokauden kuluttua ehdotuksen vastaanottamisesta hallintoneuvosto ilmoittaa suosituksensa kaikille sopimusvaltioille harkittavaksi. Sopimusvaltiot ilmoittavat vastaanottamisen 10 vuorokauden sisällä.

d) Jos hallintoneuvosto suosittelee kaikille sopimusvaltioille ehdotuksen hyväksymistä, ehdotus katsotaan hyväksytyksi, jollei mikään sopimusvaltio ilmoita vastustavansa sitä 90 vuorokauden sisällä suosituksen vastaanottamisesta. Jos hallintoneuvosto suosittelee ehdotuksen hylkäämistä, ehdotus katsotaan hylätyksi, jollei yksikään sopimusvaltio ilmoita vastustavansa sen hylkäämistä 90 vuorokauden sisällä suosituksen vastaanottamisesta.

e) Jollei hallintoneuvoston suositus saa osakseen d) alakohdan mukaista hyväksymistä, konferenssi tekee päätöksen ehdotuksesta ja siitä, vastaako se 7 kohdan vaatimuksia, asiakysymyksenä seuraavassa kokouksessaan.

f) Pääjohtaja ilmoittaa kaikille jäsenvaltioille ja tallettajalle kaikista tämän kohdan mukaisesti tehdyistä päätöksistä.

g) Tämän menettelytavan mukaisesti hyväksytyt muutokset tulevat voimaan kaikkien sopimusvaltioiden osalta 180 vuorokauden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja ilmoittaa niiden hyväksymisestä, jollei hallintoneuvosto ole suositellut toista määräaikaa tai konferenssi päättänyt toisesta määräajasta.

VIII ARTIKLA
SOPIMUKSEN TARKISTAMINEN

1. Jollei sopimusvaltioiden enemmistö päätä toisin, kymmenen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta pidetään sopimusvaltioiden konferenssi, jossa käsitellään sopimuksen toimivuutta ja tehokkuutta pyrkimyksenä varmistua siitä, että sopimuksen johdantoon ja määräyksiin sisältyviä päämääriä ja tarkoituksia toteutetaan. Tässä tarkastelussa otetaan huomioon kaikki tähän sopimukseen liittyvät uudet tieteen ja tekniikan saavutukset. Minkä tahansa sopimusvaltion pyynnöstä tarkistamiskonferenssi harkitsee mahdollisuutta sallia maanalaisia ydinräjäytyksiä rauhanomaisiin tarkoituksiin. Jos tarkistamiskonferenssi päättää yksimielisesti, että tällaisia ydinräjäytyksiä voidaan sallia, se aloittaa viipymättä työn, jonka tarkoituksena on suositella sopimusvaltiolle sellaista sopimuksen asianmukaista muuttamista, joka estäisi kaikenlaisten sotilaallisten etujen saannin tällaisista ydinräjäyksistä. Mikä tahansa sopimusvaltio voi välittää pääjohtajalle minkä tahansa tätä tarkoittavan ehdotuksen sopimuksen muuttamiseksi, joka käsitellään VII artiklan määräysten mukaisesti.

2. Tarkistamiskonferenssi voidaan kutsua koolle samaan tarkoitukseen kymmenen vuoden välein, jos konferenssi tästä niin päättää edellisenä vuonna menettelytapa-asiana. Tällainen konferenssi voidaan kutsua kokoon vähemmän kuin kymmenen vuoden välein, jos konferenssi tästä niin päättää asiakysymyksenä.

3. Tavanomaisesti tarkistamiskonferenssi pidetään välittömästi II artiklassa tarkoitetun sääntömääräisen vuotuisen kokouksen jälkeen.

IX ARTIKLA
VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN

1. Tämän sopimuksen voimassaoloaika on rajoittamaton.

2. Jokaisella sopimusvaltiolla on kansallista itsemääräämisoikeuttaan toteuttaessaan oikeus irtisanoa tämä sopimus, jos se katsoo, että sopimuksen alaan kuuluvat poikkeukselliset tapahtumat ovat vaarantaneet sen elintärkeitä etuja.

3. Irtisanominen tapahtuu lähettämällä kuutta kuukautta ennen irtisanomisen voimaantuloa irtisanomisilmoitus kaikille muille sopimusvaltioille, hallintoneuvostolle, tallettajalle ja Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostolle. Irtisanomisilmoitukseen sisältyy toteamus poikkeuksellisesta tapahtumasta tai tapahtumista, joiden sopimusvaltio katsoo vaarantaneen sen elintärkeitä etuja.

X ARTIKLA
PÖYTÄKIRJAN JA LIITTEIDEN ASEMA

Tämän sopimuksen liitteet, pöytäkirja ja pöytäkirjan liitteet ovat sopimuksen erottamattomia osia. Mikä tahansa viittaus tähän sopimukseen koskee myös sopimuksen liitteitä, pöytäkirjaa ja pöytäkirjan liitteitä.

XI ARTIKLA
ALLEKIRJOITTAMINEN

Tämä sopimus on avoin kaikille valtioille allekirjoittamista varten ennen sen voimaan tuloa.

XII ARTIKLA
RATIFIOINTI

Tämän sopimuksen allekirjoittaneet valtiot ratifioivat sopimuksen valtiosääntöjensä määräämällä tavalla.

XIII ARTIKLA
LIITTYMINEN

Mikä tahansa valtio, joka ei ole allekirjoittanut sopimusta ennen sen voimaantuloa, voi liittyä siihen milloin tahansa voimaantulon jälkeen.

XIV ARTIKLA
VOIMAANTULO

1. Tämä sopimus tulee voimaan 180 vuorokauden kuluttua siitä päivästä kun kaikki tämän sopimuksen 2 liitteessä mainitut valtiot ovat tallettaneet ratifiointikirjansa, mutta ei kuitenkaan missään tapauksessa aikaisemmin kuin kahden vuoden kuluttua sopimuksen avaamisesta allekirjoittamista varten.

2. Jos tämä sopimus ei ole tullut voimaan kolmen vuoden kuluttua sen allekirjoittamiselle avaamisen vuosipäivästä, tallettaja kutsuu kokoon niiden valtioiden konferenssin, jotka ovat jo tallettaneet ratifiointikirjansa, näiden valtioiden enemmistön pyynnöstä. Konferenssi selvittää, missä määrin 1 kohdassa mainittu ehto on täytetty, ja asiaa käsiteltyään tekee yksimielisesti päätöksen siitä, mihin toimiin voitaisiin ryhtyä kansainvälistä oikeutta noudattaen sopimuksen ratifioimisen ja sen voimaantulon jouduttamiseksi,

3. Jollei 2 kohdassa tarkoitettu konferenssi tai jokin muu tämäntapainen konferenssi toisin päätä, tämä menettely toistetaan sitä seuraavina sopimuksen allekirjoittamiselle avaamisen vuosipäivinä siihen saakka, kunnes sopimus tulee voimaan.

4. Kaikki allekirjoittajavaltiot kutsutaan osallistumaan tarkkailijoina 2 kohdassa tarkoitettuun konferenssiin ja kaikkiin sitä seuraaviin 3 kohdassa tarkoitettuihin konferensseihin.

5. Niiden valtioiden osalta, joiden ratifiointi- tai liittymiskirja on talletettu tämän sopimuksen tultua voimaan, sopimus tulee voimaan 30. päivänä niiden ratifiointi- tai liittymiskirjan tallettamisesta.

XV ARTIKLA
Varaumat

Tämän sopimuksen artikloihin ja liitteisiin ei voida tehdä varaumia. Tämän sopimuksen pöytäkirjan määräyksiin ja pöytäkirjan liitteisiin ei voida tehdä varaumia, jotka eivät sovi yhteen tämän sopimuksen tarkoituksen ja päämäärän kanssa.

XVI ARTIKLA
TALLETTAJA

1. Tämän sopimuksen tallettaja on Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ja hän ottaa vastaan allekirjoitukset sekä ratifiointi- ja liittymiskirjat.

2. Tallettaja ilmoittaa viipymättä kaikille sopimuksen allekirjoittaneille ja siihen liittyneille valtioille jokaisen allekirjoittamisen päivämäärän, jokaisen ratifiointi- tai liittymiskirjan tallettamisen päivämäärän, tämän sopimuksen voimaantulon päivämäärän sekä kaikista sopimukseen tehdyistä muutoksista ja tarkistuksista samoin kuin muiden ilmoitusten vastaanottamisesta.

3. Tallettaja lähettää tämän sopimuksen asianmukaisesti oikeiksi todistetut jäljennökset allekirjoittajavaltioiden ja siihen liittyneiden valtioiden hallituksille.

4. Tallettaja rekisteröi tämän sopimuksen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

XVII ARTIKLA
ALKUPERÄISET TEKSTIT

Tämä sopimus, jonka arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan- ja venäjänkieliset alkuperäiset tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia, talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

SOPIMUKSEN 1 LIITE

II ARTIKLAN 28 KAPPALEEN MUKAINEN LUETTELO VALTIOISTA
Afrikka:

Algeria, Angola, Benin, Botswana, Burkina Faso, Burundi, Djibuti, Egypti, Eritrea, Etelä-Afrikka, Etiopia, Gabon, Gambia, Ghana, Guinea, Guinea-Bissau, Kamerun, Kap Verde, Kenia, Keski-Afrikan tasavalta, Komorit, Kongo, Lesoto, Liberia, Libyan arabitasavalta, Madagaskar, Malawi, Mali, Mauritania, Mauritius, Marokko, Mosambik, Namibia, Niger, Nigeria, Norsunluurannikko, Päiväntasaajan Guinea, Ruanda, Sao Tome ja Principe, Senegal, Seychellit, Sierra Leone, Somalia, Sudan, Swazimaa, Tansanian yhdistynyt tasavalta, Togo, Tshad, Tunisia, Uganda, Zaire, Zambia ja Zimbabwe.

Itä-Eurooppa:

Albania, Armenia, Azerbaidzhan, Bosnia ja Herzegovina, Bulgaria, Georgia, Jugoslavia, Jugoslavian entinen Makedonian tasavalta, Kroatia, Latvia, Liettua, Moldova, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tshekin tasavalta, Ukraina, Unkari, Valko-Venäjä, Venäjän federaatio ja Viro

Latinalainen Amerikka ja Karibian alue:

Antigua ja Barbuda, Argentiina, Bahamasaaret, Barbados, Belize, Bolivia, Brasilia, Chile, Costa Rica, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, El Salvador, Grenada, Guatemala, Guyana, Haiti, Honduras, Jamaika, Kolumbia, Kuuba, Meksiko, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, Saint Kitts ja Nevis, Santa Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Suriname, Trinidad ja Tobago, Uruguay ja Venezuela.

Lähi-itä ja Etelä-Aasia:

Afganistan, Bahrain, Bangladesh, Bhutan, Intia, Iran (islamilainen tasavalta), Irak, Israel, Jemen, Jordania, Kazakstan, Kuwait, Kirgisia, Libanon, Malediivit, Oman, Nepal, Pakistan, Qatar, Saudi Arabia, Sri Lanka, Syyrian arabitasavalta, Tadzhikistan, Turkmenistan, Uzbekistan ja Yhdistyneet arabiemiraatit

Pohjois-Amerikka ja Länsi-Eurooppa:

Alankomaat, Amerikan yhdysvallat, Andorra, Belgia, Espanja, Irlanti, Islanti, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, Italia, Itävalta, Kanada, Kreikka, Kypros, Liechtenstein, Luxemburg, Malta, Monaco, Norja, Portugali, Pyhä istuin, Ranska, Ruotsi, Saksa, San Marino, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Turkki

Kaakkois-Aasia, Tyynen meren alue ja Kaukoitä:

Australia, Brunei-Darussalam, Cookinsaaret, Fidhzi, Filippiinit, Indonesia, Japani, Kambodzha, Kiina, Kiribati, Korean demokraattinen kansantasavalta, Korean tasavalta, Laon demokraattinen kansantasavalta, Malesia, Marshallsaaret, Mikronesia (liittoutuneet valtiot), Mongolia, Myanmar, Nauru, Niue, Palau, Papua-Uusi-Guinea, Salomonsaaret, Samoa, Singapore, Thaimaa, Tonga, Tuvalu, Uusi-Seelanti, Vanuatu ja Vietnam

SOPIMUKSEN 2 LIITE

XIV ARTIKLAN MUKAINEN LUETTELO VALTIOISTA

Luettelo niistä aseidenriisuntakonferenssin valtioista 18 päivänä kesäkuuta 1996 olleen tilanteen mukaisesti, jotka muodollisesti osallistuivat konferenssin vuoden 1996 kokoukseen ja jotka ovat Kansainvälisen atomienergiajärjestön vuoden 1996 huhtikuulta olevan julkaisun "Nuclear Power Reactors of the World " taulukossa 1, sekä niistä aseidenriisuntakonferenssin valtioista 18 päivänä kesäkuuta 1996 olleen tilanteen mukaisesti, jotka muodollisesti osallistuivat konferenssin vuoden 1996 kokoukseen ja jotka ovat Kansainvälisen atomienergiajärjestön vuoden 1995 joulukuulta olevan julkaisun "Nuclear Research Reactors of the World" taulukossa 1:

Alankomaat, Algeria, Amerikan yhdysvallat, Argentiina, Australia, Bangladesh, Belgia, Brasilia, Bulgaria, Chile, Egypti, Espanja, Etelä-Afrikka, Indonesia, Intia, Iran (islamilainen tasavalta), Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, Israel, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Kiina, Kolumbia, Korean demokraattinen kansantasavalta, Korean tasavalta, Meksiko, Norja, Pakistan, Peru, Puola, Slovakia, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Turkki, Ukraina, Unkari, Venäjän federaatio, Vietnam ja Zaire

PÖYTÄKIRJA SOPIMUKSEEN TÄYDELLISESTÄ YDINKOEKIELLOSTA
I OSA
Kansainvälinen monitorointijärjestelmä ja kansainvälisen tietokeskuksen tehtävät
A. Yleisiä määräyksiä

1. Kansainvälinen monitorointijärjestelmä käsittää IV artiklan 16 kohdassa tarkoitetut monitorointilaitokset ja vastaavat viestintävälineet.

2. Kansainvälisen monitorointijärjestelmän monitorointilaitoksiin kuuluvat tämän pöytäkirjan 1 liitteessä mainitut laitokset. Kansainvälinen monitorointijärjestelmä täyttää tekniset ja toimintaa koskevat vaatimukset, jotka esitetään tarkemmin asianomaisissa toimintakäsikirjoissa.

3. Yhteistyössä ja pitäen neuvoa sopimusvaltioiden, muiden valtioiden ja tarpeen vaatiessa kansainvälisten järjestöjen kanssa järjestö järjestää ja koordinoi II artiklan mukaisesti kansainvälisen monitorointijärjestelmän hoidon ja ylläpidon sekä sen muuttamisen tai kehittämisen vastaisuudessa siten, kuin sovitaan.

4. Asianomaisten sopimusten tai järjestelyjen ja menettelytapojen mukaisesti sopimusvaltio tai muu kansainvälisen monitorointijärjestelmän laitteita alueellaan pitävä tai niistä muutoin vastuussa oleva valtio ja tekninen sihteeristö ovat keskenään sopien yhteistyössä, kun on kyse monitorointilaitosten, niihin liittyvien hyväksyttyjen laboratorioiden ja vastaavien viestintävälineiden järjestämisestä, käyttämisestä, ajan tasalle saattamisesta, rahoittamisesta ja ylläpitämisestä sen oikeudenkäytön tai valvonnan alaisilla alueilla tai muualla kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Tällainen yhteistyö vastaa asianomaisiin toimintakäsikirjoihin sisältyviä turvallisuutta ja luotettavuutta koskevia vaatimuksia ja teknisiä erityispiirteitä. Tällainen valtio antaa tekniselle sihteeristölle oikeuden päästä monitorointilaitokseen tarkastamaan laitteet ja viestintäyhteydet ja suostuu tekemään tarpeelliset muutokset laitteissa ja toimintaan liittyvissä menettelytavoissa sovittujen vaatimusten täyttämiseksi. Tekninen sihteeristö antaa tällaisille valtioille asianmukaista teknistä apua siten, kuin hallintoneuvosto harkitsee tarpeelliseksi, jotta laitos toimisi asianmukaisesti osana kansainvälistä monitorointijärjestelmää.

5. Järjestön ja sopimusvaltioiden tai kansainvälisen monitorointijärjestelmän laitteita alueellaan omaavien tai niistä muutoin vastuussa olevien valtioiden välisen yhteistyön muodoista määrätään sopimuksissa tai erillisissä järjestelyissä kussakin tapauksessa erikseen.

B. SEISMOLOGINEN MONITOROINTI

6. Kukin sopimusvaltio sitoutuu olemaan yhteistyössä kansainvälisessä seismologisten tietojen vaihdossa auttaakseen tämän sopimuksen noudattamisen todentamista. Tähän yhteistyöhön kuuluu seismologisten perus- ja apumonitorointi-asemien maailmanlaajuisen verkoston perustaminen ja toiminta. Nämä asemat välittävät tietoja sovittujen menettelytapojen mukaisesti kansainväliselle tietokeskukselle.

7. Perusasemien verkoston muodostavat tämän pöytäkirjan 1 liitteen 1-A taulukossa luetellut 50 asemaa. Nämä asemat täyttävät seismologisen seurannan ja seismologisten tietojen kansainvälisen vaihdon toimintakäsikirjassa mainitut tekniset ja toimintaa koskevat vaatimukset. Perusasemilta jatkuvasti saatavat tiedot välitetään suoraan tai kansallisen tietokeskuksen kautta suoraa yhteyttä käyttäen kansainväliseen tietokeskukseen.

8. Täydennyksenä perusverkostoon 120 aseman apuverkosto antaa tietoja pyynnöstä suoraan tai kansallisen tietokeskuksen kautta kansainväliseen tietokeskukseen. Käytettävät apuasemat on lueteltu tämän pöytäkirjan 1 liitteen 1-B taulukossa. Apuasemat täyttävät seismologisen seurannan ja seismologisten tietojen vaihdon toimintakäsikirjassa mainitut tekniset ja toimintaa koskevat vaatimukset. Kansainvälinen tietokeskus voi milloin tahansa pyytää tietoja apuasemilta ja tiedot ovat välittömästi käytössä kansainvälisten suorien tietokoneyhteyksien kautta.

C. RADIONUKLIDIMONITOROINTI

9. Kukin sopimusvaltio sitoutuu olemaan yhteistyössä kansainvälisessä ilmakehän radionuklideja koskevien tietojen vaihdossa auttaakseen tämän sopimuksen noudattamisen todentamista. Tähän yhteistyöhön kuuluu radionuklidien valvonnan monitorointiasemien ja hyväksyttyjen laboratorioiden maailmanlaajuisen verkoston perustaminen ja toiminta. Verkosto välittää tietoja sovittujen menettelytapojen mukaisesti kansainväliselle tietokeskukselle.

10. Ilmakehässä radionuklideja mittaavien asemien verkostoon kuuluu tämän pöytäkirjan 1 liitteen 2-A taulukossa esitetty 80 aseman maailmanlaajuinen verkosto. Kaikki asemat pystyvät monitorointia suorittaessaan toteamaan, onko ilmakehässä kyseeseen tulevia hiukkasia. Tämän sopimuksen voimaantulosta lähtien 40 tällaista asemaa pystyy myös monitoroimaan kyseeseen tulevia jalokaasuja. Tässä tarkoituksessa konferenssi hyväksyy järjestäytymiskokouksessaan valmistelukomission suosituksen siitä, mitkä 40 asemaa tämän sopimuksen 1 liitteen 2-A taulukossa luetelluista asemista pystyvät monitoroimaan jalokaasuja. Ensimmäisessä säännönmukaisessa vuosikokouksessaan konferenssi käsittelee ja hyväksyy suunnitelman jalokaasujen monitorointiin liittyvien voimavarojen käytöstä koko verkossa. Pääjohtaja laatii konferenssille selonteon menettelytavoista tämän toteuttamiseksi. Kaikki monitorointisemat täyttävät radionuklidien monitoroinnin ja radionuklideja koskevien tietojen kansainvälisen vaihdon toimintakäsikirjassa mainitut tekniset ja toimintaa koskevat vaatimukset.

11. Radionuklidien monitorointia harjoittavien asemien verkostoa tukevat laboratoriot, jotka tekninen sihteeristö on hyväksynyt asianomaisen toimintakäsikirjan mukaisesti suorittamaan radionuklidiasemilta saatujen näytteiden erittelyä siten, kuin järjestön kanssa sovitaan ja palvelusta perittävän korvauksen perusteella. Tekninen sihteeristö voi tarpeen vaatiessa velvoittaa tämän pöytäkirjan 1 liitteen 2-B taulukossa lueteltuja asianmukaisesti varustettuja laboratorioita suorittamaan radionuklidivalvonnan asemilta saatujen näytteiden lisäerittelyä. Hallintoneuvoston suostumuksella tekninen sihteeristö voi tarpeen mukaan hyväksyä muitakin laboratorioita suorittamaan monitorointiasemilta saatavien näytteiden tavanomaisen erittelyn. Kaikki hyväksytyt laboratoriot välittävät tällaisten erittelyjen tulokset kansainväliseen tietokeskukseen ja näin tehdessään ne täyttävät radionuklidien monitoroinnin ja radionuklideja koskevien tietojen kansainvälisen vaihdon toimintakäsikirjassa luetellut tekniset ja toimintaa koskevat vaatimukset.

D. HYDROAKUSTINEN MONITOROINTI

12. Kukin sopimusvaltio sitoutuu olemaan yhteistyössä kansainvälisessä hydroakustisen tiedon vaihdossa auttaakseen tämän sopimuksen noudattamisen todentamista. Tähän yhteistyöhön kuuluu hydroakustisten monitorointiasemien maailmanlaajuisen verkoston perustaminen ja toiminta. Verkosto välittää tietoja sovittujen menettelytapojen mukaisesti kansainväliselle tietokeskukselle.

13. Hydroakustisten asemien verkoston muodostavat tämän pöytäkirjan 1 liitteen 3 taulukossa luetellut asemat, ja niihin kuuluu kuuden hydrofonisen ja viiden T-faasiaseman kokonaisverkosto. Nämä asemat täyttävät hydroakustisen seurannan ja hydroakustisen tiedon kansainvälisen vaihdon toimintakäsikirjassa luetellut tekniset ja toimintaa koskevat vaatimukset.

E. INFRAÄÄNIMONITOROINTI

14. Kukin sopimusvaltio sitoutuu olemaan yhteistyössä kansainvälisessä infraäänitietojen vaihdossa auttaakseen tämän sopimuksen noudattamisen todentamista. Tähän yhteistyöhön kuuluu infraäänien monitorointiasemien maailmanlaajuisen verkoston perustaminen ja toiminta. Verkosto välittää tietoja sovittujen menettelytapojen mukaisesti kansainväliselle tietokeskukselle.

15. Infraääniasemien verkoston muodostavat tämän pöytäkirjan 1 liitteen 4 taulukossa luetellut asemat, ja siihen kuuluu 60 aseman kokonaisverkosto. Nämä asemat täyttävät infraäänimonitoroinnin ja infraäänitietojen kansainvälisen vaihdon toimintakäsikirjassa luetellut tekniset ja toimintaa koskevat vaatimukset

F. KANSAINVÄLISEN TIETOKESKUKSEN TEHTÄVÄT

16. Kansainvälinen tietokeskus vastaanottaa, kokoaa, muokkaa, erittelee, selostaa ja arkistoi kansainvälisen monitorointijärjestelmän laitoksilta saatuja tietoja, mukaan lukien tulokset hyväksyttyjen laboratorioiden suorittamista erittelyistä.

17. Kansainvälisen tietokeskuksen käyttämät menettelytavat ja tavanomaiset arviointiperusteet sen valikoidessa tapahtumia silloin, kun se hoitaa sille uskottuja tehtäviä ja erityisesti laatii tavanomaisia raportointituotteita tai antaa tavanomaisiksi luokiteltuja palveluja sopimusvaltioille, täsmennetään kansainvälisen tietokeskuksen toimintakäsikirjassa ja niitä kehitetään vähitellen. Konferenssi hyväksyy järjestäytymiskokouksessaan valmistelukomission alkuaan kehittelemät menettelytavat ja arvosteluperusteet.

Kansainvälisen tietokeskuksen vakiotuotteet

18. Kansainvälinen tietokeskus soveltaa kansainvälisestä monitorointijärjestelmästä saatujen raakatietojen käsittelyyn tavanomaisesti automaattisia muokkausmenetelmiä ja inhimilliseen vuorovaikutukseen perustuvaa erittelyä tuottaessaan ja arkistoidessaan vakionomaisia kansainvälisen tietokeskuksen toiminnan tuloksia kaikkien sopimusvaltioiden nimissä. Nämä tulokset toimitetaan kuluitta sopimusvaltioille ja ne eivät haittaa lopullisten arvioiden tekemistä minkään tapahtuman luonteesta, mikä säilyy sopimusvaltioiden vastuulla, ja niihin kuuluu

a) yhdistettyjä luetteloita kaikista kansainvälisen monitorointijärjestelmän havaitsemista signaaleista samoin kuin vakionomaisia tapahtumaluetteloja ja -julkaisuja, joissa ilmoitetaan lasketut arvot ja niihin liittyvät epävarmuustekijät jokaisen tapahtuman osalta, jonka kansainvälinen tietokeskus on paikallistanut, käyttäen perustana määrättyjä vakiosuureita,

b) valikoiduista tapahtumista tiedottavia vakionomaisia julkaisuja, jotka saadaan tulokseksi, kun kansainvälinen tietokeskus soveltaa jokaiseen tapahtumaan vakionomaisia valikoinnin arviointiperusteita käyttäen tämän pöytäkirjan 2 liitteessä lueteltuja kuvaamisessa käytettyjä suureita tarkoituksena luonnehtia ja esittää vakionomaisessa tapahtumajulkaisussa tapahtumia ja samalla valikoida pois ne tapahtumat, joiden katsotaan olevan yhdenmukaisia luonnonilmiöiden tai ihmisen aiheuttamien ilmiöiden kanssa ja joilla ei ole tekemistä ydinalan kanssa; vakionomaisessa luettelossa ilmoitetaan lukuja käyttäen jokaisen tapahtuman osalta, missä määrin tapahtuma vastaa tai ei vastaa tapahtumien valikoinnin arviointiperusteita; soveltaessaan vakionomaista tapahtumien valikointia kansainvälinen tietokeskus käyttää niin maailmanlaajuisia kuin myös täydentäviä valikoinnin perusteita pyrkimyksenään ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan alueelliset poikkeamat. Kansainvälinen tietokeskus parantaa vähitellen toimintamahdollisuuksiaan sitä mukaa, kuin kokemusta kansainvälisen monitorointikeskuksen käytöstä saadaan,

c) yhteenvetoja, joissa esitetään lyhyesti kansainvälisen tietokeskuksen saamat ja arkistoimat tiedot, sen toiminnan tuotteet sekä kansainvälisen monitorointijärjestelmän ja kansainvälisen tietokeskuksen tehokkuus ja käyttötilanne, sekä

d) otteita ja valikoituja osakokonaisuuksia kansainvälisen tietokeskuksen a)-c) alakohdissa mainituista vakiotuotteista, jotka yksittäinen sopimusvaltio on pyytänyt.

19. Kansainvälinen tietokeskus suorittaa järjestön tai sopimusvaltion pyynnöstä, aiheuttamatta sopimusvaltiolle kuluja, erityistutkimuksia pyrkimyksenään antaa syvempi tekninen asiantuntijain laatimaan erittelyyn perustuva katsaus kansainvälisen monitorointijärjestelmän välittämistä tiedoista tarkoituksena parantaa signaalien ja tapahtumia kuvaavien suureiden arvioituja mitta-arvoja.

Kansainvälisen tietokeskuksen sopimus- valtioille antamat palvelut

20. Kansainvälinen tietokeskus antaa sopimusvaltioille avoimen, tasavertaisen, nopean ja käytännöllisen pääsyn kaikkeen raakatietoon samoin kuin muokattuun kansainvälisestä monitorointijärjestelmästä saatuun tietoon, kaikkiin kansainvälisen tietokeskuksen tuotteisiin ja kaikkiin muihin kansainvälisen monitorointijärjestelmän tietoihin, jotka ovat kansainvälisen tietokeskuksen arkistossa, sekä kansainvälisen tietokeskuksen välityksellä kansainvälisen monitorointijärjestelmän laitosten tietoihin. Menetelmiin, joiden tarkoituksena on edistää pääsyä tiedon pariin ja tietojen saantia, kuuluvat seuraavat palvelut:

a) kansainvälisen tietokeskuksen tuotteiden tai sopimusvaltion valinnan mukaan niiden osan automaattinen ja säännöllinen toimittaminen sopimusvaltiolle sekä pyynnöstä sopimusvaltion valitseman kansainvälisestä monitorointijärjestelmästä saadun tiedon toimittaminen,

b) sopimusvaltioiden erityisestä pyynnöstä muokatun tiedon ja tuotteiden toimittaminen tiedon ja tuotteiden saamiseksi kansainvälisen tietokeskuksen arkistosta ja kansainvälisen monitorointijärjestelmän laitosten arkistoista, mukaan lukien vuorovaikutuksen mahdollistava pääsy elektronisesti kansainvälisen tietokeskuksen tietopankkiin,

c) auttaa yksittäisiä jäsenvaltioita niiden pyynnöstä maksutta, mikäli työn laajuus on kohtuullinen, antamalla niille asiantuntijain laatimia teknisiä erittelyjä kansainvälisestä monitorointijärjestelmästä saaduista tiedoista ja muista kyseeseen tulevista pyytävän sopimusvaltion esittämistä tiedoista, joiden tarkoituksena on auttaa kyseistä sopimusvaltiota paikallistamaan yksittäisten tapahtumien alkusyy; tällaisen teknisen erittelyn tulosta pidetään pyynnön esittäneen sopimusvaltion toiminnan tuloksena, mutta se on kaikkien sopimusvaltioiden käytössä.

Edellä a) ja b) alakohdissa luetellut kansainvälisen tietokeskuksen palvelut ovat kaikkien sopimusvaltioiden käytettävissä maksutta. Käytettävissä olevien tietojen laajuus ja niiden esittämismuoto määritellään kansainvälisen tietokeskuksen toimintakäsikirjassa.

Tapahtumien valikointi kansallisella tasolla

21. Sopimusvaltion pyynnöstä kansainvälinen tietokeskus soveltaa säännöllisesti ja automaattisesti kaikkiin vakionomaisiin tuotteisiin kyseisen valtion määrittelemiä kansallisia tapahtumien valikoinnin arviointiperusteita ja toimittaa sille tällaisen erittelyn tulokset. Tämä palvelu tehdään maksutta pyynnön esittäneelle sopimusvaltiolle. Tällaista kansallista tapahtumien valikoinnin muokkausta pidetään pyynnön esittäneen sopimusvaltion tuotteena.

Tekninen apu

22. Kansainvälinen tietokeskus antaa tarpeen vaatiessa teknistä apua yksittäisille sopimusvaltioille

a) osallistumalla niiden vaatimusten muotoiluun tietojen ja tuotteiden valinnassa ja valikoinnissa,

b) asentamalla kansainväliseen tietokeskukseen sopimusvaltion toimittamia tietokonealgoritmeja tai ohjelmia laskemaan sellaisia signaalien ja tapahtumien mittasuureita, jotka eivät sisälly kansainvälisen tietokeskuksen toimintakäsikirjaan, jolloin tulokset katsotaan pyynnön esittäneen sopimusvaltion tuotteiksi, perimättä siitä maksua pyynnön esittäneeltä sopimusvaltiolta, mikäli työn laajuus on kohtuullinen, sekä

c) auttamalla sopimusvaltioita kehittämään mahdollisuuksiaan vastaanottaa, muokata ja eritellä kansainvälisestä monitorointijärjestelmästä saatavia tietoja kansallisessa tietokeskuksessa.

23. Kansainvälinen tietokeskus seuraa jatkuvasti kansainvälisen monitorointijärjestelmän laitteiden, viestiyhteyksien ja omien muokkausjärjestelmiensä toiminnan tilaa ja raportoi tästä. Mikäli jokin osa ei toimi asianomaisessa toimintakäsikirjassa edellytetyllä tasolla, keskus ilmoittaa siitä välittömästi vastuunalaisille tahoille.

II OSA
PAIKAN PÄÄLLÄ SUORITETTAVAT TARKASTUKSET
A. Yleisiä määräyksiä

1. Tässä osassa mainittuja menettelytapoja sovelletaan IV artiklaan sisältyvien paikan päällä suoritettavia tarkastuksia koskevien määräysten mukaisesti.

2. Paikan päällä suoritettava tarkastus tapahtuu sen tapahtuman alueella, joka on syynä paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskevaan pyyntöön.

3. Paikan päällä suoritettavan tarkastuksen alue on yhtenäinen eikä sen pinta-ala ylitä 1000 km2. Viivasuora etäisyys sen alueella ei mihinkään suuntaan ole yli 50 km.

4. Paikan päällä suoritettavan tarkastuksen kesto ei ylitä 60 vuorokautta alkaen siitä, kun paikan päällä suoritettavaa tarkastusta koskeva pyyntö on hyväksytty IV artiklan 46 kohdan mukaisesti, mutta tarkastusta voidaan pidentää enintään 70 vuorokaudella IV artiklan 49 kohdan mukaisesti.

5. Jos tarkastustoimeksiannossa mainittu tarkastusalue ulottuu sellaiselle alueelle tai muuhun sellaiseen paikkaan, joka on enemmän kuin yhden sopimusvaltion oikeudenkäyttövallan tai valvonnan alainen, paikan päällä suoritettavia tarkastuksia koskevat määräykset koskevat tarpeen mukaan jokaista sopimusvaltiota, jonka alueelle tarkastusalue ulottuu.

6. Tapauksissa, joissa tarkastusalue on tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion oikeudenkäyttövallan tai valvonnan alla, mutta sijaitsee toisen sopimusvaltion alueella, tai alueella, jonne pääsy tarkastuksen aloituskohdasta vaatii läpikulkua muun kuin tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion alueen kautta, tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio toteuttaa oikeutensa ja täyttää velvollisuutensa tällaisten tarkastusten osalta tämän pöytäkirjan mukaisesti. Tällaisessa tapauksessa sopimusvaltio, jonka alueella tarkastusalue sijaitsee, helpottaa tarkastusta ja antaa tarpeellista apua tarkastusryhmälle, jotta se voisi hoitaa tehtävänsä ajoissa ja tehokkaasti. Sopimusvaltiot, joiden alueen kautta joudutaan kulkemaan tarkastusalueelle pääsemiseksi, helpottavat tällaista kauttakulkua.

7. Tapauksissa, joissa tarkastusalue on tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion oikeudenkäyttövallan tai valvonnan alainen, mutta sijaitsee sellaisen valtion alueella, joka ei ole tämän sopimuksen sopimusvaltio, tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio ryhtyy kaikkiin tarpeellisiin toimiin varmistaakseen sen, että tarkastus voidaan suorittaa tämän pöytäkirjan mukaisesti. Sopimusvaltio, jolla on oikeudenkäyttövaltansa tai valvontansa alaisena yksi tai useampia alueita sellaisen valtion alueella, joka ei ole tämän sopimuksen sopimusvaltio, ryhtyy kaikkiin tarpeellisiin toimiin, jotta valtio, jonka alueella tarkastusalue sijaitsee, ottaa vastaan kyseistä sopimusvaltiota varten määrätyt tarkastajat ja tarkastajien apulaiset. Jollei tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio voi varmistaa pääsyä tarkastusalueelle, se osoittaa ryhtyneensä kaikkiin tarpeellisiin toimiin pääsyn aikaansaamiseksi.

8. Tapauksissa, joissa tarkastusalue on sopimusvaltion alueella, mutta on sellaisen valtion oikeudenkäyttövallan tai valvonnan alainen, joka ei ole tämän sopimuksen sopimusvaltio, sopimusvaltio ryhtyy kansainvälisen oikeuden sääntöjä ja käytäntöä noudattaen kaikkiin tarpeellisiin toimiin, jotka vaaditaan tarkastuksen kohteena olevalta sopimusvaltiolta ja sopimusvaltiolta, jonka alueella tarkastusalue on, varmistaakseen sen, että paikan päällä suoritettava tarkastus voidaan järjestää tämän pöytäkirjan mukaisesti. Jollei sopimusvaltio voi varmistaa pääsyä tarkastusalueelle, se osoittaa ryhtyneensä kansainvälisen oikeuden sääntöjä ja käytäntöä noudattaen kaikkiin tarpeellisiin toimiin pääsyn aikaansaamiseksi.

9. Tarkastusryhmän koko on pienin mahdollinen, joka on tarpeen tarkastustoimeksiannon täyttämiseen asianmukaisella tavalla. Tarkastuksen kohteena olevan valtion alueella samalla hetkellä olevien henkilöiden kokonaismäärä, maankuoren poraamista lukuunottamatta, ei minään aikana ylitä 40. Tarkastusryhmän jäsen ei saa olla pyynnön esittäneen sopimusvaltion tai tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion kansalainen.

10. Pääjohtaja määrittelee tarkastusryhmän koon ja valitsee sen jäsenet tarkastajien ja tarkastusapulaisten luettelosta ottaen huomioon kuhunkin pyyntöön kuuluvat erityispiirteet.

11. Tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio antaa tai järjestää tarkastusryhmälle sen tarvitsemat apuvälineet, viestintävälineet, tulkintapalvelut, kuljetukset, työ- ja asuintilat, ateriat ja lääkärinhoidon.

12. Järjestö korvaa tarkastuksen kohteena olevalle sopimusvaltiolle kohtuullisen lyhyessä ajassa tarkastuksen päätyttyä kaikki tarkastusryhmän oleskelusta ja toiminnasta tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion alueella aiheutuneet kulut, mukaan lukien 11 ja 49 kohdissa tarkoitetut kulut.

13. Paikan päällä suoritettavissa tarkastuksissa noudatettavat menettelytavat selostetaan tarkemmin paikan päällä suoritettavien tarkastusten toimintakäsikirjassa.

B. PYSYVÄT JÄRJESTELYT
Tarkastajien ja tarkastusapulaisten nimeäminen

14. Tarkastusryhmä muodostuu tarkastajista ja tarkastusapulaisista. Vain tähän tehtävään erityisesti määrätyt ammattitaitoiset tarkastajat voivat tehdä paikan päällä suoritettavan tarkastuksen. Heitä voivat avustaa erityisesti määrätyt tarkastusapulaiset, kuten tekninen ja hallintohenkilöstö, lentokoneen miehistö ja tulkit.

15. Ehdotuksia tehtävään määrättävistä tarkastajista ja tarkastusapulaisista tekevät sopimusvaltiot ja teknisen sihteeristön jäsenistä pääjohtaja pitäen perustana heidän asiantuntemustaan ja kokemustaan, joka liittyy paikan päällä suoritettavien tarkastusten tarkoitukseen ja tehtäviin. Sopimusvaltiot hyväksyvät heidän ehdokkuutensa etukäteen 18 kohdan mukaisesti.

16. Kukin sopimusvaltio ilmoittaa viimeistään 30 vuorokauden kuluttua siitä, kun tämä sopimus tulee sen osalta voimaan, niiden henkilöiden nimet, syntymäpäivät, sukupuolen, arvon, ammattitaidon ja ammattikokemuksen, joita se ehdottaa määrättäviksi tarkastajiksi ja tarkastusapulaisiksi.

17. Viimeistään 60 vuorokauden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta tekninen sihteeristö ilmoittaa kirjeitse kaikille sopimusvaltioille ensimmäisen luettelon, joka sisältää pääjohtajan ja sopimusvaltioiden tarkastajiksi ja tarkastusapulaisiksi ehdottamien henkilöiden nimet, kansalaisuuden, syntymäajan, sukupuolen ja arvon samoin kuin kuvauksen heidän ammattitaidostaan ja ammattikokemuksestaan.

18. Jokainen sopimusvaltio tunnustaa välittömästi vastaanottaneensa tarkastajiksi ja tarkastusapulaisiksi ehdotettujen henkilöiden ensimmäisen luettelon. Jokainen kyseisessä luettelossa mainittu tarkastaja ja tarkastusapulainen katsotaan hyväksytyksi, jollei jokin sopimusvaltio viimeistään 30 vuorokauden kuluttua siitä, kun se on tunnustanut vastaanottaneensa luettelon, ilmoita kirjallisesti hyväksymisensä epäämisestä. Sopimusvaltio voi esittää myös syyn epäämiseensä. Epäämistapauksessa ehdotettu tarkastaja tai tarkastusapulainen ei ryhdy tai osallistu paikan päällä suoritettavaan tarkastukseen kuuluviin toimintoihin epäämisestä ilmoittaneen sopimusvaltion oikeudenkäyttövallan tai valvonnan alaisella alueella olevassa paikassa. Tekninen sihteeristö ilmoittaa välittömästi vastaanottaneensa epäämisilmoituksen.

19. Aina kun pääjohtaja tai jokin sopimusvaltio ehdottaa lisäyksiä tai muutoksia tarkastajien ja tarkastusapulaisten luetteloon, entisten tilalle tulevat tarkastajat ja tarkastusapulaiset määrätään samalla tavalla, kuin heidät määrätään ensimmäisen luettelon osalta. Kukin sopimusvaltio ilmoittaa välittömästi tekniselle sihteeristölle, kun sen tehtävään nimittämä tarkastaja tai tarkastusapulainen ei enää voi hoitaa tehtäviään tarkastajana tai tarkastusapulaisena.

20. Tekninen sihteeristö pitää tarkastajien ja tarkastusapulaisten luetteloa ajan tasalla ja ilmoittaa kaikille sopimusvaltioille jokaisesta luetteloon tehdystä lisäyksestä tai muutoksesta.

21. Paikan päällä suoritettavaa tarkastusta pyytävä sopimusvaltio voi ehdottaa tarkastajien ja tarkastusapulaisten luettelossa olevaa tarkastajaa toimimaan sen tarkkailijana IV artiklan 61 kohdan mukaisesti.

22. Noudattaen 23 kohtaa sopimusvaltio saa milloin tahansa evätä jo hyväksytyn tarkastajan tai tarkastusapulaisen. Se ilmoittaa kirjallisesti tekniselle sihteeristölle epäämisestään ja voi mainita myös epäämisen syyn. Tällainen epääminen tulee voimaan 30 vuorokauden kuluttua siitä, kun tekninen sihteeristö on vastaanottanut ilmoituksen. Tekninen sihteeristö vahvistaa välittömästi epäämistä koskevan ilmoituksen vastaanottamisen sekä ilmoittaa epäyksen tehneille ja ehdokkaita asettaneille sopimusvaltioille päivämäärästä, jona tarkastaja tai tarkastusapulainen lakkaa olemasta kyseistä sopimusvaltiota varten määrättynä.

23. Sopimusvaltio, jolle on ilmoitettu tarkastuksesta, ei pyri poistamaan tarkastusryhmästä ketään tarkastustoimeksiannossa mainittua tarkastajaa tai tarkastusapulaista.

24. Sopimusvaltion hyväksymien tarkastajien ja tarkastusapulaisten määrän tulee olla riittävä varmistamaan, että tarkastajia ja tarkastusapulaisia on tarpeeksi. Jos pääsihteerin mielestä se seikka, että sopimusvaltio ei hyväksy ehdotettuja tarkastajia tai tarkastusapulaisia, estää nimittämästä riittävästi tarkastajia tai tarkastusapulaisia tai muutoin haittaa paikan päällä suoritettavan tarkastuksen päämäärien saavuttamista tehokkaalla tavalla, hän siirtää ongelman hallintoneuvoston käsiteltäväksi.

25. Jokainen tarkastajien ja tarkastusapulaisten luettelossa mainittu tarkastaja saa asianmukaisen koulutuksen. Tällaista koulutusta antaa tekninen sihteeristö noudattaen paikan päällä suoritettavien tarkastusten toimintakäsikirjassa mainittuja menettelytapoja. Tekninen sihteeristö sovittaa jäsenvaltioiden suostumuksella yhteen tarkastajien koulutusaikataulun.

Erioikeudet ja erivapaudet

26. Hyväksyttyään ensimmäisen tarkastajien ja tarkastusapulaisten luettelon 18 kohdan mukaisesti tai muutettuna 19 kohdan mukaisesti jokainen sopimusvaltio on velvollinen antamaan kansallisia menettelytapojaan noudattaen ja tarkastajan tai tarkastusavustajan anomuksesta monikertaviisumeita maahantuloon/maastalähtöön ja/tai kauttakulkuun ja muita asiakirjoja, joita käyttäen jokainen tarkastaja tai tarkastusapulainen voi tulla sopimusvaltion alueelle ja olla siellä tarkoituksenaan pelkästään tarkastustoiminnan suorittaminen. Jokainen sopimusvaltio antaa tähän tarkoitukseen tarvittavat viisumit ja matkustusasiakirjat 48 tunnin sisällä hakemuksen vastaanottamisesta tai välittömästi tarkastusryhmän saavuttua paikkaan, jossa se tulee sopimusvaltion alueelle. Tällaiset asiakirjat ovat voimassa niin kauan kuin tarpeen, jotta tarkastaja ja tarkastusapulainen voisivat olla tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion alueella tarkoituksenaan pelkästään tarkastustoiminnan suorittaminen.

27. Jotta tarkastusryhmän jäsenet voisivat hoitaa tehtäviään tehokkaalla tavalla, heille myönnetään a)-i) alakohdissa luetellut erioikeudet ja erivapaudet. Ne myönnetään heille sopimuksen edun mukaisesti eikä heidän henkilökohtaisen hyötynsä vuoksi. Heille myönnetään tällaiset erioikeudet ja erivapaudet koko ajaksi alkaen saapumisesta tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion alueelle ja päätyen lähtöön sieltä sekä sen jälkeen sellaisiin toimiin, joita he ovat ennen lähtöään tarkastustehtävässään suorittaneet.

a) Tarkastusryhmän jäsenille myönnetään koskemattomuus, jota diplomaattiedustajat nauttivat 18 päivänä huhtikuuta 1961 tehdyn diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen 29 artiklan mukaisesti.

b) Tämän sopimuksen mukaisissa tarkastustehtävissä olevan tarkastusryhmän käyttämille asuin- ja toimistotiloille myönnetään diplomaattiedustajien tiloille myönnettävä koskemattomuus ja suojelu diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

c) Tarkastusryhmän paperit ja kirjeenvaihto, mukaan lukien muistiinpanot, ovat koskemattomia samoin kuin kaikki diplomaattiedustajien paperit ja kirjeenvaihto diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tarkastusryhmällä on oikeus käyttää salausta yhteyksissään teknisen sihteeristön kanssa.

d) Tarkastusryhmän jäsenten kuljettamat näytteet ja hyväksytyt laitteet ovat koskemattomia, kun ne ovat tämän sopimuksen määräysten mukaisia, ja ne vapautetaan kaikista tullimaksuista. Vaaralliset näytteet kuljetetaan niitä koskevien määräysten mukaisesti.

e) Tarkastusryhmän jäsenille myönnetään diplomaattiedustajille diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen 31 artiklan 1―3 kohtien mukaisesti myönnettävät erivapaudet.

f) Tarkastusryhmän jäsenille myönnetään heidän suorittaessaan tämän sopimuksen mukaisia tehtäviä vapautus maksuista ja veroista, joka myönnetään diplomaattiedustajille diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen 34 artiklan mukaisesti.

g) Tarkastusryhmän jäsenten sallitaan tuoda tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion alueelle ilman tullimaksuja tai senkaltaisia maksuja henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja esineitä lukuun ottamatta esineitä, joiden tuonti tai vienti on lailla kielletty tai karanteenimääräyksin säädelty.

h) Tarkastusryhmän jäsenille myönnetään samat helpotukset valuutan ja sen vaihdon osalta, jotka myönnetään ulkomaisten hallitusten väliaikaisissa virkatehtävissä oleville edustajille.

i) Tarkastusryhmän jäsenet eivät ryhdy mihinkään ammattimaiseen tai kaupalliseen toimintaan henkilökohtaisen edun saamiseksi tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion alueella.

28. Kun tarkastusryhmän jäsenet matkustavat sellaisen muun sopimusvaltion kautta, joka ei ole tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio, heille myönnetään ne erioikeudet ja erivapaudet, joita diplomaattiedustajat nauttivat diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen 40 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Heidän kuljettamilleen papereille ja kirjeenvaihdolle, mukaan lukien muistiinpanot, sekä näytteille ja hyväksytyille laitteille myönnetään 27 c) ja d) kohdissa tarkoitetut erioikeudet ja erivapaudet.

29. Erioikeuksiensa ja erivapauksiensa estämättä tarkastusryhmän jäsenet ovat velvolliset noudattamaan tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion lakeja ja määräyksiä sekä siinä määrin, kuin on tarkastustoimeksiannon mukaista, olemaan puuttumatta kyseisen valtion sisäisiin asioihin. Jos tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio on sitä mieltä, että tässä pöytäkirjassa tarkoitettuja erioikeuksia tai erivapauksia on käytetty väärin, kyseinen sopimusvaltio ja pääjohtaja ryhtyvät neuvotteluihin todetakseen, onko väärinkäyttöä ollut, ja jos niin todetaan, estääkseen tällaisen väärinkäytön toistumisen.

30. Pääjohtaja voi poistaa tarkastusryhmän jäseniltä erivapauden oikeudenkäyttövallan osalta tapauksissa, joissa hän on sitä mieltä, että tämä erivapaus haittaisi oikeudenkäytön harjoittamista ja että se voidaan poistaa ilman, että haitataan tämän sopimuksen määräysten noudattamista. Koskemattomuuden poistaminen tulee aina ilmaista selkeästi.

31. Tarkkailijoille myönnetään samat erioikeudet ja erivapaudet kuin tarkastusryhmän jäsenille tämän luvun mukaisesti, lukuunottamatta tapauksia, joissa ne myönnetään 27 d) kohdan mukaisesti.

Maahantulon paikat

32. Jokainen sopimusvaltio määrää omat maahantulon paikkansa ja ilmoittaa niistä tekniselle sihteeristölle viimeistään 30 vuorokauden kuluttua siitä, kun tämä sopimus on tullut sen osalta voimaan. Nämä maahantulokohdat ovat sellaisia, että tarkastusryhmä pääsee ainakin yhdestä maahantulon kohdasta mille tahansa tarkastusalueelle 24 tunnin aikana. Tekninen sihteeristö ilmoittaa maahantulon paikkojen sijainnin kaikille sopimusvaltioille. Maahantulon paikat voivat olla myös maasta poistumisen paikkoja.

33. Jokainen sopimusvaltio voi muuttaa maahantulon paikkojaan ilmoittamalla tällaisesta muutoksesta tekniselle sihteeristölle. Muutokset tulevat voimaan 30 vuorokauden kuluttua siitä, kun tekninen sihteeristö vastaanottaa tällaisen ilmoituksen, jotta asianmukainen ilmoitus voitaisiin toimittaa kaikille sopimusvaltioille.

34. Jos tekninen sihteeristö on sitä mieltä, että maahantulon paikkoja on riittämättömästi varmistamaan tarkastusten suorittaminen ajoissa, tai että sopimusvaltion ehdottamat muutokset maahantulon paikkoihin haittaisivat tarkastusten suorittamista ajoissa, se ryhtyy neuvotteluihin asianomaisen sopimusvaltion kanssa ongelman ratkaisemiseksi.

Järjestelyt käytettäessä muita kuin reittilentoja

35. Jos tarkastusryhmä ei voi saapua maahantulon paikkaan kaupallisilla reittilennoilla, se voi käyttää muuta kuin reittilentoa. Jokainen sopimusvaltio ilmoittaa tekniselle sihteeristölle 30 vuorokauden sisällä siitä, kun tämä sopimus tulee sen osalta voimaan, diplomaattiluvan pysyvän numeron reittilentoihin kuulumatonta lentoa varten, jolla kuljetetaan tarkastusryhmä ja tarvittava varustus tarkastusta suorittamaan. Lennon reittinä käytetään vahvistettuja kansainvälisiä lentoreittejä, joista sopimusvaltio ja tekninen sihteeristö sopivat keskenään perustana tällaiselle diplomaattiluvalle.

Hyväksytty tarkastuksissa käytettävä varustus

36. Konferenssi käsittelee ja hyväksyy ensimmäisessä kokouksessaan luettelon paikan päällä suoritettavissa tarkastuksissa käytettävästä varustuksesta. Jokainen sopimusvaltio voi tehdä ehdotuksia varusteiden sisällyttämisestä luetteloon. Paikan päällä suoritettavien tarkastusten toimintakäsikirjassa on täsmennetty varustuksen käyttöohjeet, joissa otetaan huomioon turvallisuutta ja luottamuksellisuutta koskevat näkökannat sellaisiin tapauksiin nähden, joissa tällaista varustusta voidaan joutua käyttämään.

37. Paikan päällä suoritettaviin tarkastuksiin käytettävään varustukseen kuuluvat tarkastuksen perusvarustus ja 69 kohdassa tarkoitetut tekniset menettelytavat sekä apuvarustus, joka on tarpeen, jotta tarkastus voitaisiin suorittaa tehokkaasti ja ajoissa.

38. Tekninen sihteeristö huolehtii siitä, että kaikentyyppinen hyväksytty varustus on tarpeen vaatiessa saatavissa paikan päällä suoritettavaan tarkastukseen. Tekninen sihteeristö todistaa asianmukaisesti, että varustuksen asteikko on kalibroitu ja että sitä on ylläpidetty ja suojattu, jos paikan päällä suoritettavaa tarkastusta varten niin vaaditaan. Helpottaakseen tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion suorittamaa varustuksen tarkastusta maahantulon kohdassa tekninen sihteeristö antaa asiakirjat ja panee paikalleen sinetit osoittaakseen todistuksen luotettavuuden.

39. Kaikki pysyvästi käytetty varustus on teknisen sihteeristön hallussa. Tekninen sihteeristö on vastuussa tällaisen varustuksen ylläpidosta ja kalibroinnista.

40. Tekninen sihteeristö sopii tarpeen mukaan sopimusvaltioiden kanssa järjestelyistä luettelossa mainitun varustuksen hankkimiseksi. Nämä sopimusvaltiot ovat vastuussa tällaisen varustuksen ylläpidosta ja kalibroinnista.

C. Pyyntö tarkastuksen suorittamisesta paikan päällä, tarkastusta koskeva toimeksianto ja tarkastuksesta ilmoittaminen
Pyyntö tarkastuksen suorittamisesta paikan päällä

41. Edellä olevan IV artiklan 37 kohdan mukaisesti ainakin seuraavien tietojen tulee sisältyä pyyntöön tarkastuksen suorittamisesta paikan päällä:

a) pyynnön aiheuttaneen tapahtuman sijainnin arvioidut maantieteelliset ja korkeuskoordinaatit ilmoittaen mahdolliset virherajat,

b) tarkastettavan alueen ehdotetut rajat osoittaen ne kartalla sekä 2 ja 3 kohtien mukaisesti,

c) tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio tai sopimusvaltiot tai maininta, että tarkastettava alue tai sen osa on jokaisen sopimusvaltion oikeudenkäyttövallan tai valvonnan ulkopuolella,

d) pyynnön aiheuttaneen tapahtuman oletettava ympäristö,

e) pyynnön aiheuttaneen tapahtuman oletettu aika ilmoittaen mahdolliset virherajat,

f) kaikki mittaustiedot, joihin pyyntö perustuu,

g) ehdotetun tarkkailijan henkilötiedot, jos sellainen on, sekä

h) tulokset IV artiklan mukaisista neuvotteluista ja selvityksistä tai tarpeen vaatiessa selvitys syistä, miksi tällaisia neuvotteluja ja selvityksiä ei ole suoritettu.

Tarkastusta koskeva toimeksianto

42. Paikalla suoritettavaa tarkastusta koskevaan toimeksiantoon sisältyvät

a) hallintoneuvoston päätös paikalla suoritettavaa tarkastusta koskevan pyynnön johdosta,

b) tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion tai sopimusvaltioiden nimet tai maininta, että tarkastettava alue tai osa on jokaisen sopimusvaltion oikeudenkäyttövallan tai valvonnan ulkopuolella,

c) kartalla täsmennetyt tarkastettavan alueen sijainti ja rajat, ottaen huomioon kaikki pyynnön perusteena olevat tiedot ja kaikki saatavilla olevat tekniset tiedot, tuloksena neuvotteluista pyynnön esittäneen sopimusvaltion kanssa,

d) tarkastusryhmän suunnitellut toimintatavat tarkastusalueella,

e) tarkastusryhmän käyttämä maahantulon paikka,

f) tarpeen mukaan kaikki kauttakulku- ja oleskelupaikat,

g) tarkastusryhmän johtajan nimi,

h) tarkastusryhmän jäsenten nimet,

i) ehdotetun tarkkailijan nimi, jos sellainen on, sekä

j) luettelo tarkastuksen kohteena olevalla alueella käytettävästä varustuksesta.

Jos hallintoneuvoston IV artiklan 46―49 kohtien mukainen päätös edellyttää muutoksia tarkastusta koskevaan toimeksiantoon, pääjohtaja voi tarpeen mukaan saattaa toimeksiannon ajan tasalle d), h) ja j) alakohtien osalta. Pääjohtaja ilmoittaa välittömästi tarkastuksen kohteena olevalle sopimusvaltiolle jokaisesta tällaisesta muutoksesta.

Ilmoitus tarkastuksesta

43. Pääjohtajan tekemään IV artiklan 55 kohdan mukaiseen ilmoitukseen tarkastuksesta sisältyvät seuraavat tiedot:

a) tarkastusta koskeva toimeksianto,

b) tarkastusryhmän maahantulon paikkaan saapumisen päivämäärä ja arvioitu kellonaika,

c) väline, jolla saavutaan maahantulon paikkaan,

d) tarpeen vaatiessa diplomaattiluvan pysyvä numero reittilentoihin kuulumatonta lentoa varten sekä

e) luettelo kaikesta varustuksesta, jonka pääjohtaja pyytää pyynnön kohteena olevaa sopimusvaltiota antamaan tarkastusryhmän käyttöön tarkastusalueella.

44. Tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio tunnustaa vastaanottaneensa pääjohtajan ilmoituksen viimeistään 12 tunnin kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta.

D. TARKASTUSTA EDELTÄVÄT TOIMET
Tulo tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion alueelle, toiminta maahantulon paikassa ja siirtyminen tarkastusalueelle

45. Tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio, jolle on ilmoitettu tarkastusryhmän saapumisesta, varmistaa tarkastusryhmän pääsyn välittömästi alueelleen.

46. Jos matkustamiseen maahantulon paikkaan käytetään muuta kuin reittilentoa, tekninen sihteeristö ilmoittaa tarkastuksen kohteena olevalle sopimusvaltiolle sen kansallisen viranomaisen välityksellä kyseistä lentoa koskevan lentosuunnitelman alkaen viimeiseltä lentokentältä ennen lentokoneen tuloa mainitun sopimusvaltion ilmatilaan maahantulon paikkaan saakka vähintään kuusi tuntia ennen laskettua lähtöä kyseiseltä lentokentältä. Tällainen lentosuunnitelma toimitetaan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) siviili-ilma-aluksia koskevien menettelytapojen mukaisesti. Tekninen sihteeristö lisää lentosuunnitelman huomautuksia koskevaan kohtaan diplomaattiluvan pysyvän numeron ja asianmukaisen merkinnän siitä, että lentokone on tarkastustehtävässä. Jos käytetään sotilaslentokonetta, tekninen sihteeristö pyytää tarkastuksen kohteena olevalta sopimusvaltiolta etukäteen lupaa pääsyyn sen ilmatilaan.

47. Viimeistään kolme tuntia ennen tarkastusryhmän laskettua lähtöä viimeiseltä lentokentältä ennen lentokoneen tuloa tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion ilmatilaan tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio varmistaa, että 46 kohdan mukaisesti toimitettu lentosuunnitelma on hyväksytty, siten että tarkastusryhmä voi saapua maahantulon paikkaan arvioituna saapumisaikana.

48. Tarpeen vaatiessa tarkastusryhmän johtaja ja tarkastuksen kohteena olevan maan edustaja sopivat oleskelupaikasta ja lentosuunnitelmasta maahantulon paikasta oleskelupaikkaan ja tarpeen vaatiessa tarkastusalueelle.

49. Tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio huolehtii tarkastusryhmän lentokoneen pysäköinnistä, turvallisuudesta, huollosta ja polttoaineen tankkauksesta teknisen sihteeristön esittämän pyynnön mukaisesti maahantulon paikassa ja tarpeen vaatiessa oleskelupaikassa ja tarkastusalueella.Tällaiset lentokoneet eivät joudu suorittamaan lasku- ja nousumaksuja eivätkä muita vastaavanlaisia maksuja. Tämä kohta koskee myös ylilennolla olevia lentokoneita, kun niitä käytetään paikan päällä suoritettavaan tarkastukseen.

50. Noudattaen 51 kohdan määräyksiä tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio ei aseta mitään rajoituksia tarkastusryhmälle sen tuodessa hyväksyttyjä ja tarkastusta koskevan toimeksiannon mukaisia varusteita kyseisen sopimusvaltion alueelle tai käyttäessä niitä sopimuksen ja tämän pöytäkirjan mukaisesti.

51. Tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on oikeus noudattaen 54 kappaleessa mainittuja määräaikoja tarkastaa tarkastusryhmän jäsenten läsnäollessa maahantulon paikassa, että varustus on hyväksytty ja oikeaksi todistettu 38 kohdan mukaisesti. Tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio voi kieltää sellaisen varustuksen käytön, joka ei ole tarkastusta koskevan toimeksiannon mukainen tai jota ei ole hyväksytty ja oikeaksi todistettu 38 kohdan mukaisesti.

52. Saavuttuaan maahantulon paikkaan ja noudattaen 54 kohdassa mainittua aikarajaa tarkastusryhmän johtaja esittää välittömästi tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion edustajalle tarkastusta koskevan toimeksiannon ja tarkastusryhmän valmisteleman alustavan suunnitelman, jossa täsmennetään toiminnat, joihin se aikoo ryhtyä. Tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion edustajat antavat tarkastusryhmän jäsenille yleisluonteisia tietoja käyttäen tähän tarpeen mukaan karttoja ja muuta aineistoa. Tällaisiin yleisluonteisiin tietoihin kuuluvat maaston muodot, turvallisuus ja luottamuksellisuus sekä tarkastuksen huoltopuolen järjestelyt. Tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio voi ilmoittaa tarkastusalueella olevat paikat, jotka sen näkemyksen mukaan eivät liity tarkastuksen päämääriin.

53. Kun yleisluonteiset tiedot ennen tarkastusta on annettu, tarkastusryhmä tarpeen mukaan muuttaa valmistavaa tarkastussuunnitelmaa ottaen huomioon kaikki tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion esittämät huomautukset. Muutettu tarkastussuunnitelma annetaan tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion edustajan käyttöön.

54. Tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio antaa mahdollisuuksiensa mukaisesti apua tarkastusryhmälle ja huolehtii samoin sen samoin kuin sille kuuluvien 50 ja 51 kohdissa tarkoitetun hyväksytyn varustuksen ja matkatavaroiden kuljetuksesta maahantulon paikasta turvallisesti tarkastusalueelle viimeistään 36 tunnin kuluttua sen saapumisesta maahantulon paikkaan, ellei ole sovittu jostakin muusta ajankohdasta 57 kohdassa mainitun aikataulun puitteissa.

55. Varmistaakseen sen, että alue, johon tarkastusryhmä on kuljetettu, on tarkastusta koskevassa toimeksiannossa mainitun alueen mukainen, tarkastusryhmällä on oikeus käyttää hyväksyttyjä paikanmäärittelyyn tarkoitettuja varusteita. Tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio auttaa tarkastusryhmää tässä tehtävässä.

E. TARKASTUSTEN SUORITTAMINEN
Yleisiä sääntöjä

56. Tarkastusryhmä suorittaa tehtävänsä sopimuksen ja tämän pöytäkirjan mukaisesti.

57. Tarkastusryhmä aloittaa tarkastustoimintansa tarkastusalueella mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään 72 tunnin kuluttua saapumisestaan maahantulon paikkaan.

58. Tarkastusryhmän toiminta järjestetään siten, että sen jäsenet voivat suorittaa tehtävänsä ajoissa ja tehokkaasti ja aiheuttaen mahdollisimman vähän vaivaa tarkastuksen kohteena olevalle sopimusvaltiolle ja häiriöitä tarkastusalueella.

59. Jos tarkastuksen kohteena olevaa sopimusvaltiota on pyydetty 43 e) kohdan mukaisesti tai tarkastuksen aikana antamaan joitakin varusteita tarkastusryhmän käyttöön tarkastusalueella, tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio noudattaa pyyntöä siinä määrin, kuin tämä sille on mahdollista.

60. Paikan päällä suoritettavan tarkastuksen aikana tarkastusryhmällä on muun muassa

a) oikeus määrätä, miten tarkastus etenee, tarkastusta koskevan toimeksiannon mukaisesti ja ottaen huomioon kaikki tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion toimet, jotka koskevat säädeltyä kohteeseen pääsyä,

b) oikeus muuttaa tarkastussuunnitelmaa, siten kuin se on tarpeen, jotta tarkastus voitaisiin panna toimeen tehokkaalla tavalla,

c) velvollisuus ottaa huomioon tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion tarkastussuunnitelmaa koskevat suositukset ja siihen ehdottamat muutokset,

d) oikeus pyytää selvityksiä tarkastuksen yhteydessä mahdollisesti syntyvien epäselvyyksien johdosta,

e) velvollisuus käyttää vain sellaisia menetelmiä, jotka on lueteltu 69 kohdassa, ja pidättyä toiminnasta, joka ei ole tarkastuksen päämäärän mukaista; ryhmä kokoaa ja merkitsee laatimiinsa asiakirjoihin sellaiset seikat, jotka liittyvät tarkastuksen päämääriin, mutta ei etsi eikä merkitse laatimiinsa asiakirjoihin sellaisia tietoja, jotka eivät selvästi liity tarkastuksen päämääriin; kaikki sellainen koottu aineisto, jonka myöhemmin on havaittu olevan asiaan kuulumatonta, palautetaan tarkastuksen kohteena olevalle sopimusvaltiolle,

f) velvollisuus ottaa huomioon ja sisällyttää selontekoonsa sellaista data-aineistoa ja selityksiä tapahtuman luonteesta, jotka ovat aiheuttaneet pyynnön ja joita tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio on saanut kansallisesta monitorointiverkostostaan ja muista lähteistä,

g) velvollisuus luovuttaa tarkastuksen kohteena olevalle sopimusvaltiolle sen pyynnöstä kopiot tarkastusalueella kootuista tiedoista, mukaan lukien data-aineisto, sekä

h) velvollisuus kunnioittaa tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion luottamuksellisuutta, turvallisuutta ja terveydenhoitoa koskevia määräyksiä.

61. Tarkastuksen aikana tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on muun muassa

a) oikeus esittää tarkastusryhmälle milloin tahansa suosituksia mahdollisten muutosten tekemiseksi tarkastussuunnitelmaan,

b) oikeus ja velvollisuus määrätä edustaja yhteydenpitoon tarkastusryhmän kanssa,

c) oikeus pitää edustajiaan saattamassa tarkastusryhmää sen hoitaessa tehtäviään ja tarkkailemassa kaikkea tarkastusryhmän suorittamaa tarkastustoimintaa; tämä ei saa viivyttää tai muutoin estää tarkastusryhmää sen suorittaessa tehtäviään,

d) oikeus antaa lisätietoja ja pyytää sellaisten lisäseikkojen keräämistä ja merkitsemistä laadittaviin asiakirjoihin, joilla se uskoo olevan merkitystä tarkastuksen kannalta,

e) oikeus tutkia kaikki valokuvatuotteet ja mittaustulokset samoin kuin näytteet ja pitää kaikki valokuvat tai niiden osat, joissa on kuvattuina arkaluonteisia alueita, jotka eivät liity tarkastuksen päämääriin; tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on oikeus saada kaksoiskappaleet kaikista valokuvatuotteista ja mittauksen tuloksista; tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on oikeus pitää valokuvien alkuperäiskappaleet ja ensimmäisen sukupolven valokuvatuotteet ja panna valokuvat tai niiden osat yhteisesti sinetöityinä johonkin alueellaan olevaan paikkaan; tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on oikeus lähettää oma kuvaajansa ottamaan valokuvia tai suorittamaan videokuvausta tarkastusryhmän pyynnöstä; muutoin näitä tehtäviä suorittavat tarkastusryhmän jäsenet,

f) oikeus antaa tarkastusryhmälle omasta monitorointiverkostostaan ja muista lähteistä peräisin olevaa data-aineistoa ja selvitystä pyynnön aiheuttaneen tapauksen luonteesta sekä

g) velvollisuus antaa tarkastusryhmälle sellaisia selvityksiä, jotka voivat olla tarpeen tarkastuksen aikana syntyvien epäselvyyksien poistamiseksi.

Yhteydenpito

62. Tarkastusryhmän jäsenillä on oikeus milloin tahansa paikan päällä suoritettavan tarkastuksen aikana pitää yhteyttä toisiinsa ja tekniseen sihteeristöön. Ne voivat käyttää tähän tarkoitukseen asianmukaisesti hyväksyttyjä ja virallisesti todistettuja varusteitaan tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion suostumuksella siinä määrin kuin tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio ei anna heidän käyttöönsä muita viestintävälineitä.

Tarkkailija

63. Edellä olevan IV artiklan 61 kohdan mukaisesti pyynnön esittänyt sopimusvaltio pitää yhteyttä tekniseen sihteeristöön sovittaakseen yhteen tarkkailijan saapumisen samaan maahantulon paikkaan tai oleskelupaikkaan kuin tarkastusryhmän kohtuullisessa ajassa suhteessa tarkastusryhmän saapumiseen.

64. Tarkkailijalla on oikeus pitää koko tarkastuksen ajan yhteyttä pyynnön esittäneen sopimusvaltion tarkastuksen kohteena olevassa sopimusvaltiossa sijaitsevaan suurlähetystöön tai tällaisen suurlähetystön puuttuessa pyynnön esittäneeseen sopimusvaltioon itseensä.

65. Tarkkailijalla on oikeus saapua tarkastusalueelle sekä päästä sinne ja liikkua siellä siten, kuin tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio on sen myöntänyt.

66. Tarkkailijalla on oikeus tehdä suosituksia tarkastusryhmälle koko tarkastuksen ajan.

67. Tarkastusryhmä pitää tarkkailijaa koko tarkastuksen ajan tietoisena tarkastuksen suorittamisesta ja tuloksista.

68. Tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio antaa tai järjestää tarkkailijalle koko tarkastuksen ajan tarpeelliset apuvälineet, jotka ovat samantapaiset kuin ne, jotka tarkastusryhmällä on 11 kohdan mukaisesti. Pyynnön esittänyt sopimusvaltio vastaa kaikista niistä kuluista, jotka aiheutuvat tarkkailijan oleskelusta tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion alueella.

Tarkastukseen kuuluvat toiminnat ja menetelmät

69. Paikalle pääsyä sekä näytteiden keräilyä, käsittelyä ja erittelyä samoin kuin ylilentoja koskevien määräysten mukaisesti voidaan käyttää seuraavia tarkastustoiminnan muotoja ja menetelmiä:

a) sijainnin määrittely ilmasta käsin ja maan pinnalla tarkastusalueen rajojen määrittelemiseksi ja siinä olevien kohtien koordinaattien määrittelemiseksi tukemaan tarkastustoimintaa,

b) näköhavainnointi, video- ja valokuvaus sekä monispektrikuvaus, mukaan lukien infrapunamittaukset, maan pinnalla ja pinnan alla sekä ilmasta käsin tarkoituksena etsiä poikkeamat ja ihmisen aiheuttamat ilmiöt,

c) radioaktiivisuuden mittauksen tasot maan pinnan yläpuolella, maanpinnalla ja maan pinnan alla käyttäen gammasäteilyn monitorointia ja energian erotuskyvyn erittelyä ilmasta käsin samoin kuin maan pinnalla ja sen alla tarkoituksena etsiä ja tunnistaa säteilyn poikkeamat,

d) kovien, nestemäisten ja kaasun muodossa olevien näytteiden kerääminen ympäristöstä maan pinnan yläpuolella, maan pinnalla ja sen alapuolella poikkeamien löytämiseksi,

e) passiivinen seismologinen jälkipurkausten (aftershock) monitorointi tarkoituksena paikallistaa etsintäalue ja helpottaa tapahtuman luonteen määrittelyä,

f) resonanssiseismometria ja aktiiviset seismiset kuvaukset tarkoituksena etsiä ja paikantaa maanalaiset poikkeamat, mukaan lukien ontot tilat ja raunioalueet,

g) magneetti- ja gravitaatiokentän kartoitus, maan pinnan lävistävät tutkamittaukset ja sähkön johtavuuden mittaukset maan pinnalla ja ilmasta käsin tarpeen vaatiessa tarkoituksena löytää poikkeamat ja ihmisen aiheuttamat ilmiöt sekä

h) poraaminen radioaktiivisten näytteiden saamiseksi.

70. Enintään 25 vuorokauden ajan siitä, kun paikan päällä suoritettava tarkastus on hyväksytty IV artiklan 46 kohdan mukaisesti, tarkastusryhmällä on oikeus suorittaa mitä tahansa toimintaa ja käyttää mitä tahansa menetelmiä, jotka on lueteltu 69 a)-e) kohdissa. Jos tarkastuksen jatkaminen on hyväksytty IV artiklan 47 kohdan mukaisesti, tarkastusryhmällä on oikeus suorittaa mitä tahansa toimintaa ja käyttää mitä tahansa menetelmiä, jotka on lueteltu 69 a)-g) kohdissa. Tarkastusryhmä saa suorittaa porausta pelkästään hallintoneuvoston hyväksyttyä sen IV artiklan 48 kohdan mukaisesti. Jos tarkastusryhmä pyytää tarkastusajan jatkamista IV artiklan 49 kohdan mukaisesti, se ilmoittaa pyynnössään, mitä 69 kohdassa luetelluista toiminnan muodoista ja menetelmistä se aikoo käyttää voidakseen täyttää saamansa toimeksiannon.

Ylilennot

71. Paikan päällä suoritettavan tarkastuksen aikana tarkastusryhmällä on oikeus suorittaa ylilento tarkastusalueen yläpuolella tarkoituksena saada yleiskuva tarkastusalueesta, rajoittaa ja löytää edullisimmat kohdat maan pinnalla suoritettavalle tarkastukselle sekä helpottaa todisteiden keräämistä todetuista seikoista käyttäen 79 kohdassa lueteltuja varusteita.

72. Ylilento suoritetaan niin pian, kuin se on käytännössä mahdollista. Ylilennon kesto tarkastuksen kohteena olevan alueen yläpuolella ei ylitä 12 tuntia.

73. Tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion suostumuksella voidaan suorittaa muita ylilentoja käyttäen samalla 79 ja 80 kohdissa lueteltuja varusteita.

74. Ylilentojen kattama alue ei ulotu tarkastusalueen ulkopuolelle.

75. Tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on oikeus asettaa rajoituksia tai poikkeustapauksissa ja järkevästi perustellen kieltoja ylilennolle arkaluonteisilla alueilla, jotka eivät liity tarkastuksen päämäärään. Rajoitukset voivat koskeva lentokorkeutta, määrättyihin kohtiin suuntautuvien lentämiskertojen ja lentokierrosten lukumäärää, liitolennon kestoa, lentokonetyyppiä, koneessa olevien tarkastajien määrää sekä mittausten ja havaintojen tyyppiä. Jos tarkastusryhmä on sitä mieltä, että ylilentojen rajoitukset tai kiellot arkaluonteisilla alueilla voivat haitata sen toimeksiannon suorittamista, tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio ryhtyy kaikkiin kohtuuden rajoissa oleviin ponnisteluihin vaihtoehtoisten tarkastuskeinojen tarjoamiseksi.

76. Ylilennot suoritetaan lentosuunnitelman mukaisesti, joka on asianmukaisesti toimitettu ja hyväksytty tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion ilmailua koskevien sääntöjen ja määräysten mukaisesti. Kaikissa lentotoiminnoissa noudatetaan kaikilta osin huolellisesti tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion lentoturvallisuusmääräyksiä.

77. Laskeutuminen ylilennon aikana on yleensä oikeutettu vain purkamista ja lastaamista sekä polttoainetäydennystä varten.

78. Ylilennot suoritetaan tarkastusryhmän pyytämillä korkeuksilla ottaen huomioon suoritettava toiminta, näkyvyys sekä tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion ilmailu- ja turvallisuusmääräykset sekä sen oikeus suojata sellaisia arkaluontoisia tietoja, jotka eivät liity tarkastuksen päämääriin. Ylilennot suoritetaan enintään 1500 metrin korkeudella maan pinnasta.

79. Ylilentoon, joka suoritetaan 71 ja 72 kohtien mukaisesti, voidaan ilma-aluksessa käyttää seuraavia varusteita:

a) kenttäkiikareita,

b) passiivisia sijainnin määrityksen varusteita,

c) videokameroita sekä

d) kannettavia valokuvauskoneita.

80. Kaikilla 73 artiklan mukaisesti suoritettavilla lisälennoilla tarkastajat voivat käyttää ilma-aluksessa kannettavia ja helposti asennettavia varusteita

a) monispektrikuvaukseen (mukaan lukien infrapunakuvaus),

b) gammaspektroskopiaan ja

c) magneettisen kentän kartoitukseen.

81. Ylilennot suoritetaan suhteellisen hidaskulkuisella jäykkä- tai pyöriväsiipisellä ilma-aluksella. Ilma-aluksesta tulee olla laaja ja häiriötön näkymä alla olevalle maan pinnalle.

82. Tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on oikeus asettaa käyttöön oma ilma-aluksensa, joka on etukäteen varustettu tarpeen mukaan vastaavan toimintakäsikirjan teknisten vaatimusten mukaisesti, sekä lentokoneen miehistö. Muussa tapauksessa ilma-aluksen asettaa käyttöön tai vuokraa tekninen sihteeristö.

83. Jos ilma-alus on teknisen sihteeristön käyttöön asettama tai vuokraama, tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on oikeus tarkastaa ilma-alus varmistaakseen sen, että siinä on hyväksytty varustus tarkastusta varten. Tällainen tarkastus suoritetaan 57 kohdassa mainitun aikataulun mukaisesti.

84. Ilma-aluksessa olevaan henkilökuntaan kuuluvat

a) vähimmäismäärä miehistöä varmistamaan ilma-aluksen turvallinen toiminta,

b) enintään neljä tarkastusryhmän jäsentä,

c) enintään kaksi tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion edustajaa,

d) mahdollinen tarkkailija tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion suostumuksella sekä

e) tarpeen vaatiessa tulkki.

85. Ylilentojen toteuttamista koskevat menettelytavat esitetään yksityiskohtaisesti paikan päällä suoritettavien tarkastusten toimintakäsikirjassa.

Säädelty pääsy

86. Tarkastusryhmällä on oikeus päästä tarkastusalueelle sopimuksen ja tämän pöytäkirjan määräysten mukaisesti.

87. Tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio sallii kohteisiin pääsyn tarkastusalueella 57 kohdassa mainitun aikataulun puitteissa.

88. Tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion oikeuksiin ja velvollisuuksiin kuuluvat IV artiklan 57 kappaleen sekä edellä olevan 86 kappaleen mukaisesti

a) oikeus ryhtyä toimiin arkaluontoisien laitosten ja paikkojen suojelemiseksi tämän pöytäkirjan mukaisesti,

b) tapauksissa, joissa tarkastusalueella on rajoitettu pääsyä kohteisiin, velvollisuus ryhtyä kaikkiin järkeviin ponnisteluihin täyttääkseen tarkastuksen toimeksiantoon sisältyvät tarpeet vaihtoehtoisin keinoin; minkä tahansa sellaisen kysymyksen ratkaiseminen, joka koskee yhtä tai useampaa tarkastukseen kuuluvaa seikkaa, ei saa viivyttää tai häiritä tarkastusryhmän suorittamaa muihin seikkoihin kohdistuvaa tarkastusta sekä

c) oikeus tehdä lopullinen päätös tarkastusryhmän pääsystä mihin tahansa kohteeseen ottaen huomioon sen omat tämän sopimuksen mukaiset velvollisuudet ja määräykset, jotka koskevat säädeltyä pääsyä.

89. Tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on oikeus IV artiklan 57 b) kohdan ja edellä olevan 88 a) kohdan mukaisesti oikeus ryhtyä toimiin koko tarkastuksen kohteena olevalla alueella suojatakseen arkaluontoisia laitoksia ja paikkoja ja estääkseen sellaisten luottamuksellisten tietojen leviäminen, jotka eivät liity tämän sopimuksen päämäärään. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa

a) arkaluonteisten näkyvissä olevien kohteiden, varastojen ja varustuksen peittäminen,

b) radionuklidien aktiivisuuden ja hiukkassäteilyn mittausten rajoittaminen, kun tarkoituksena on määritellä, onko tarkastuksen päämäärään liittyviä säteilyn muotoja tai säteilyn energiaa,

c) näytteiden ottamisen tai erittelyn rajoittaminen, kun tarkoituksena on määritellä, onko tarkastuksen päämäärään liittyviä radioaktiivisia tai muita tuotteita,

d) rakennuksen ja muihin rakennelmiin pääsyn säätely 90 ja 91 kohtien mukaisesti sekä

e) pääsyn ilmoittaminen rajoitetuksi joidenkin paikkojen osalta 92―96 kohtien mukaisesti.

90. Pääsyä rakennuksiin ja muihin rakennelmiin lykätään siihen saakka, kunnes paikan päällä suoritettavan tarkastuksen jatkaminen on hyväksytty IV artiklan 47 kohdan mukaisesti, lukuun ottamatta pääsyä rakennuksiin ja muihin rakennelmiin, joista on pääsy kaivokseen, muihin kaivantoihin tai isoihin luoliin. Tällaisissa rakennuksissa ja rakennelmissa tarkastusryhmällä on oikeus vain läpikulkuun tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion antamien ohjeiden mukaisesti matkalla tällaisiin kaivoksiin, luoliin tai muihin kaivantoihin.

91. Jos tarkastusryhmä sen jälkeen, kun tarkastuksen jatkaminen on hyväksytty IV artiklan 47 kohdan mukaisesti, osoittaa uskottavalla tavalla tarkastuksen kohteena olevalle sopimusvaltiolle, että pääsy rakennuksiin ja muihin rakennelmiin on tarpeen tarkastusta koskevan toimeksiannon täyttämiseksi ja että tarpeellisia toimeksiannon mukaisia toimintoja ei voida suorittaa ulkoa päin, tarkastusryhmällä on oikeus päästä sellaisiin rakennuksiin ja muihin rakennelmiin. Tarkastusryhmän johtaja pyytää pääsyä määrättyyn rakennukseen tai rakennelmaan ilmoittaen tällaisen pääsyn tarkoituksen, tarkastajien täsmällisen määrän ja suunnitellut toiminnat . Tarkastusryhmä ja tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio sopivat neuvotteluin pääsyn edellytyksistä. Tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on oikeus asettaa rajoituksia pääsylle rakennuksiin ja muihin rakennelmiin sekä poikkeustapauksissa ja järkevästi perustellen kieltää niihin pääsy.

92. Mikään sellainen paikka, jolle pääsy on julistettu rajoitetuksi 89 e) kohdan mukaisesti, ei saa olla suurempi kuin neljä neliökilometriä. Tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on oikeus julistaa paikoiksi, joille pääsy on rajoitettu, yhteensä 50 neliökilometriä. Jos paikkoja, joille pääsy on rajoitettu, on enemmän kuin yksi, jokaisen tällaisen paikan tule olla toisesta sellaisesta paikasta vähintään 20 metrin etäisyydellä. Jokaisella paikalla, jolle pääsy on rajoitettu, on selvästi määritellyt rajat, joiden luo voidaan päästä.

93. Sellaisten paikkojen koko, sijainti ja rajat, joille pääsy on rajoitettu, esitellään tarkastusryhmän johtajalle viimeistään silloin, kun tarkastusryhmä pyytää pääsyä alueelle, johon kuuluu tällainen paikka kokonaisuudessaan tai osin.

94. Tarkastusryhmällä on oikeus sijoittaa varusteitaan ja suorittaa muita tarkastuksen kannalta tarpeellisia toimia sellaisen paikan rajalle saakka, jolle pääsy on rajoitettu.

95. Tarkastusryhmän sallitaan tehdä näköhavaintoja kaikista sellaisen paikan kohdista, jolle pääsy on julistettu rajoitetuksi, sen rajalta käsin.

96. Tarkastusryhmä ryhtyy kaikkiin järkeviin toimiin täyttääkseen tarkastusta koskevan toimeksiannon sellaisten paikkojen ulkopuolella, joille pääsy on julistettu rajoitetuksi, ennen kuin se pyytää pääsyä tällaisiin paikkoihin. Jos tarkastusryhmä milloin tahansa osoittaa uskottavalla tavalla tarkastuksen kohteena olevalle sopimusvaltiolle, ettei tarpeellisia toimeksiannon mukaisia toimia ole voitu suorittaa ulkoa käsin ja että pääsy paikkaan, johon pääsy on rajoitettu, on tarpeen, jotta toimeksianto voitaisiin täyttää, joillekin tarkastusryhmän jäsenille sallitaan pääsy paikan rajojen sisäpuolella olevien tehtävien suorittamiseen. Tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on oikeus peittää tai muuten suojata arkaluonteisia varusteita, esineitä ja aineita, jotka eivät liity tarkastuksen päämäärään. Tarkastajien määrä on pienin mahdollinen, joka tarvitaan tarkastukseen liittyvien tehtävien suorittamiseen. Tarkastusryhmä ja tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio sopivat neuvotteluin tällaisen pääsyn edellytyksistä.

Näytteiden kerääminen, käsittely ja erittely

97. Tarkastusryhmällä on oikeus 86―96 ja 98―100 kohtien mukaisesti kerätä tarkastuksen kohteena olevalta alueelta näytteitä ja viedä ne sieltä.

98. Aina silloin, kun on mahdollista, tarkastusryhmä erittelee näytteitä paikan päällä. Tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion edustajilla on oikeus olla läsnä, kun näytteitä eritellään paikan päällä. Tarkastusryhmän pyynnöstä tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio antaa sovittujen menettelytapojen mukaisesti apua näytteiden erittelyyn paikan päällä. Tarkastusryhmällä on oikeus siirtää näytteet muualle eriteltäviksi järjestön tähän tehtävään määräämissä laboratorioissa vain silloin, kun se osoittaa, ettei tarpeellista näytteiden erittelyä voida suorittaa paikan päällä.

99. Tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on oikeus pitää itsellään osa jokaisesta näytteestä, kun nämä näytteet on eritelty, sekä ottaa näytteiden kaksoiskappaleet.

100. Tarkastuksen kohteena olevalla sopimusvaltiolla on oikeus pyytää palauttamaan kaikki käyttämättömät näytteet tai niiden osat.

101. Tehtävään määrätyt laboratoriot suorittavat alueen ulkopuolelle eriteltäviksi siirrettyjen näytteiden kemiallista ja fysikaalista erittelyn. Tällaisen erittelyn yksityiskohdat esitetään paikan päällä suoritettavien tarkastusten toimintakäsikirjassa.

102. Pääjohtaja on ensisijaisesti vastuussa näytteiden turvallisuudesta, koskemattomuudesta ja säilymisestä sekä sen takaamisesta, että alueen ulkopuolelle eriteltäviksi siirrettyjen näytteiden luottamuksellisuus on suojattu. Pääjohtaja toimii tällöin paikan päällä suoritettavien tarkastusten toimintakäsikirjaan sisältyvien menettelytapojen mukaisesti. Joka tapauksessa pääjohtaja

a) määrää tiukan järjestyksen, jonka mukaisesti näytteitä kerätään, käsitellään, kuljetetaan ja eritellään,

b) hyväksyy laboratoriot, joiden tehtäväksi on annettu suorittaa erilaisia analyysejä,

c) valvoo varusteiden ja menettelytapojen vakiointia näissä tehtävään määrätyissä laboratorioissa sekä siirrettävien erittelyyn käytettyjen varusteiden ja menettelytapojen vakiointia,

d) seuraa laadun valvontaa ja yleisiä vakiotyyppejä, kun on kyse näiden laboratorioiden hyväksymisestä samoin kuin siirrettävistä varusteista ja menettelytavoista sekä

e) valikoi tehtävään määrätyistä laboratorioista ne, jotka suorittavat eritteleviä tai muita tehtäviä joidenkin määrättyjen tutkimusten yhteydessä.

103. Kun erittely suoritetaan alueen ulkopuolella, näytteet eritellään ainakin kahdessa tähän tehtävään määrätyssä laboratoriossa. Tekninen sihteeristö varmistaa sen, että erittelyt suoritetaan nopeasti. Tekninen sihteeristö pitää lukua näytteistä ja kaikki käyttämättömät näytteet tai niiden osat palautetaan tekniselle sihteeristölle.

104. Tekninen sihteeristö kokoaa laboratorion suorittaman erittelyn tulokset näytteistä, jotka liittyvät tarkastuksen päämäärään. Pääjohtaja toimittaa IV artiklan 63 kohdan mukaisesti kaikki tällaiset tulokset välittömästi tarkastuksen kohteena olevalle sopimusvaltiolle huomautusten esittämistä varten ja sen jälkeen hallintoneuvostolle ja kaikille muille sopimusvaltioille liittäen mukaan yksityiskohtaiset tiedot tehtävään määrättyjen laboratorioiden käyttämistä varusteista ja menetelmistä.

Tarkastusten suorittaminen alueilla, jotka eivät ole minkään valtion oikeudenkäyttö- vallan tai valvonnan alaisia

105. Jos paikan päällä suoritettava tarkastus tapahtuu alueella, joka ei ole minkään valtion oikeudenkäyttövallan tai valvonnan alainen, pääjohtaja neuvottelee asianomaisten sopimusvaltioiden kanssa ja sopii kaikista kauttakulku- ja oleskelupaikoista tarkoituksena helpottaa tarkastusryhmän saapumista nopeasti tarkastusalueelle.

106. Sopimusvaltiot, joiden alueella kauttakulku- ja oleskelupaikat sijaitsevat, antavat niin paljon kuin mahdollista apuaan tarkoituksena helpottaa siinä määrin kuin mahdollista itse tarkastusta ja samalla tarkastusryhmän, sen matkatavaroiden ja varusteiden kuljetusta tarkastusalueelle sekä tarjota asianmukaiset 11 kohdassa tarkoitetut apuvälineet. Järjestö korvaa apua antaneille sopimusvaltioille kaikki niille koituneet kulut.

107. Pääjohtaja voi neuvotella hallintoneuvoston suostumuksella pysyvistä järjestelyistä sopimusvaltioiden kanssa tarkoituksena helpottaa avun saamista paikan päällä suoritettavassa tarkastuksessa alueella, joka ei ole minkään valtion oikeudenkäyttövallan tai valvonnan alainen.

108. Tapauksissa, jolloin yksi tai useampi sopimusvaltio on suorittanut poikkeuksellista tapahtumaa koskevan tutkimuksen alueella, joka ei ole minkään valtion oikeudenkäyttövallan tai valvonnan alainen, ennen kuin on esitetty pyyntöä paikan päällä suoritettavasta tarkastuksesta tällä alueella, tekninen neuvosto voi ottaa huomioon kaikki tällaisen tutkimuksen tulokset harkinnassaan IV artiklan mukaisesti.

Menettelytavat suoritetun tarkastuksen jälkeen

109. Saatettuaan tarkastuksen päätökseen tarkastusryhmä tapaa tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion edustajan tarkoituksena käsitellä tarkastusryhmän tekemiä valmistelevia johtopäätöksiä ja poistaa epäselvyydet. Tarkastusryhmä toimittaa tarkastuksen kohteena olleen sopimusvaltion edustajalle valmistelevat johtopäätöksensä kirjallisesti vakiomuodossa sekä niiden mukana luettelon kaikista näytteistä ja muusta aineistosta, joita on otettu tarkastuksen kohteena olevalta alueelta 98 kohdan mukaisesti. Tarkastusryhmän johtaja allekirjoittaa asiakirjan. Tarkastuksen kohteena olleen sopimusvaltion edustaja varmentaa nimikirjoituksellaan asiakirjan osoittaakseen, että hän on tutustunut sen sisältöön. Tapaaminen päättyy viimeistään 24 tunnin kuluttua tarkastuksen päättymisestä.

Lähtö

110. Saatettuaan suoritetun tarkastuksen jälkeiset toimenpiteet päätökseen tarkastusryhmä ja tarkkailija lähtevät mahdollisimman pian tarkastuksen kohteena olevan sopimusvaltion alueelta. Tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio tekee kaiken voitavansa antaakseen apua tarkastusryhmälle ja varmistaakseen tarkastusryhmän sekä sen varustuksen ja matkatavaroiden toimituksen turvallisesti maasta poistumisen paikkaan. Jos tarkastuksen kohteena oleva sopimusvaltio ja tarkastusryhmä eivät ole toisin sopineet, maasta poistuminen tapahtuu samassa paikassa kuin maahantulo.

III OSA
LUOTTAMUSTA LISÄÄVÄT TOIMET

1. Jokainen sopimusvaltio toimittaa IV artiklan 68 kohdan mukaisesti vapaaehtoisesti tekniselle sihteeristölle ilmoituksen jokaisesta kemiallisesta räjäytyksestä, jossa käytetään 300 tonnin tai sitä suurempaa trotyylierää vastaava määrä räjäytysainetta, joka on räjäytetty yhdellä kertaa missä tahansa sen alueella tai missä tahansa sen oikeudenkäyttövallan tai valvonnan alaisella alueella. Mahdollisuuksien mukaan tällainen ilmoitus toimitetaan etukäteen. Tällaiseen ilmoitukseen mainitaan yksityiskohdat räjäytyksen paikasta ja ajasta sekä käytetyn räjähdysaineen määrästä ja lajista, samoin kuin räjäytyksen osatekijöistä ja suunnitellusta tarkoituksesta.

2. Jokainen sopimusvaltio toimittaa vapaaehtoisesti mahdollisimman pian tämän sopimuksen voimaan tultua tekniselle sihteeristölle ja sen jälkeen vuosittain ajankohtaiset tiedot siitä, kuinka paljon se kansallisella tasolla tekee kaikkia muita kemiallisia räjäytyksiä, joiden voimakkuus vastaa yli 300 tonnin trotyylierää. Sopimusvaltio pyrkii ilmoittamaan erityisesti

a) niiden paikkojen maantieteellisen sijainnin, joissa räjäytykset suoritetaan,

b) niiden toimintojen luonteen, joiden avulla tällaiset räjäytykset suoritetaan, sekä räjäytysten yleispiirteet ja tiheyden,

c) kaikki muut saatavissa olevat asiaan liittyvät yksityiskohdat sekä

antamaan apua tekniselle sihteeristölle selvitettäessä minkä tahansa tällaisen tapahtuman alkuperää, kun kansainvälinen monitorointijärjestelmä on tapahtuman todennut.

3. Jokainen sopimusvaltio voi vapaaehtoisesti tai keskinäisesti sopien kutsua teknisen sihteeristön tai muiden sopimusvaltioiden edustajia käymään sen alueella olevissa 1 ja 2 kohdissa tarkoitetuissa paikoissa.

4. Kansainvälisen monitorointijärjestelmän kalibroinnin tarkistamiseksi sopimusvaltiot voivat pitää yhteyttä tekniseen sihteeristöön suorittaakseen kemiallisia kalibrointiräjäytyksiä tai toimittaakseen asiaan kuuluvia tietoja kemiallisista räjäytyksistä, jotka on suunniteltu muihin tarkoituksiin.

PÖYTÄKIRJAN 1 LIITE

Taulukko 1-A Luettelo seismologisen pääverkoston asemista

Asemasta vastuussa oleva valtio Paikka Leveysaste Pituusaste Tyyppi
1. Argentiina PLCA Paso Flores 40,7 e.l. 70,6 l.p. 3-C
2. Australia WRA Warramunga, NT 19,9 e.l. 134,3 i.p. pienoisverkko
3. Australia ASAR Alice-Springs, NT 23,7 e.l. 133,9 i.p. pienoisverkko
4. Australia STKA Stephens Creek, SA 31,9 e.l. 141,6 i.p. 3-C
5. Australia MAW Mawson, Etelämanner 67,6 e.l. 62,9 i.p. 3-C
6. Bolivia LPAZ La Paz 16,3 e.l. 68,1 l.p. 3-C
7. Brasilia BDFB Brasilia 15,6 e.l. 48,0 l.p. 3-C
8. Kanada ULMC Lac du Bonnet, Man. 50,2 p.l. 95,9 l.p. 3-C
9. Kanada YKAC Yellowknife, N.W.T. 62,5 p.l. 114,6 l.p. pienoisverkko
10. Kanada SCH Schefferville, Quebec 54,8 p.l. 66,8 l.p. 3-C
11. Keski-Afrikan tasavalta BGCA Bangui 05,2 p.l. 18,4 i.p. 3-C
12. Kiina HAI Hailar 49,3 p.l. 119,7 i.p. 3-C > pienoisverkko
13. Kiina LZH Lanzhou 36,1 p.l. 103,8 i.p. 3-C > pienoisverkko
14. Kolumbia XSA El Rosal 04,9 p.l. 74,3 l.p. 3-C
15. Norsunluu- rannikko DBIC Dimbroko 06,7 p.l. 04,9 l.p. 3-C
16. Egypti LXEG Luxor 26,0 p.l. 33,0 i.p. pienoisverkko
17. Suomi FINES Lahti 61,4 p.l. 26,1 i.p. pienoisverkko
18. Ranska PPT Tahiti 17,6 e.l. 149,6 l.p. 3-C
19. Saksa GEC2 Freyung 48,9 p.l. 13,7 i.p. pienoisverkko
20. määriteltävä määriteltävä määriteltävä määriteltävä määriteltävä
21. Iran (islamilainen tasavalta) THR Teheran 35,8 p.l. 51,4 i.p. 3-C
22. Japani MJAR Matsushiro 36,5 p.l. 138,2 i.p. pienoisverkko
23. Kazakstan MAK Makantshi 46,8 p.l. 82,0 i.p. pienoisverkko
24. Kenia KMBO Kilimambago 01,1 e.l. 37,2 i.p. 3-C
25. Mongolia JAVM Dzhavhlant 48,0 p.l. 106,8 i.p. 3-C > pienoisverkko
26. Niger uusi paikka määriteltävä määriteltävä 3-C > pienoisverkko
27. Norja NAO Hamar 60,8 p.l. 10,8 i.p. pienoisverkko
28. Norja ARAO Karasjok 69,5 p.l. 25.5. i.p. pienoisverkko
29. Pakistan PRPK Pari 33,7 p.l. 73,3 i.p. pienoisverkko
30. Paraguai CPUP Villa Florida 26,3 e.l. 57,3 l.p. 3-C
31. Korean tasavalta KSRS Wonju 37,5 p.l. 127,9 i.p. pienoisverkko
32. Venäjän federaatio KBZ Habaz 43,7 p.l.42,9 i.p. 3-C
33. Venäjän federaatio ZAL Zalesovo 53,9 p.l. 84,8 i.p. 3-C > pienoisverkko
34. Venäjän federaatio NRI Norilsk 69,0 p.l. 88,0 i.p. 3-C
35. Venäjän federaatio PDY Peledui 59,6 p.l. 112,6 i.p. 3-C > pienoisverkko
36. Venäjän federaatio PET Petropavlovsk- Kamtshatski 53,1 p.l. 157,8 i.p. 3-C > pienoisverkko
37. Venäjän federaatio USK Ussurijsk 44,2 p.l. 132,0 i.p. 3-C > pienoisverkko
38. Saudi-Arabia uusi paikka määriteltävä määriteltävä pienoisverkko
39. Etelä-Afrikka BOSA Boshof 28,6 e.l. 25,6 i.p. 3-C
40. Espanja ESDC Sonseca 39,7 p.l. 04,0 i.p. pienoisverkko
41. Thaimaa CMTO Chiang Mai 18,8 p.l. 99,0 i.p. pienoisverkko
42. Tunisia THA Thala 35,6 p.l. 08,7 i.p. 3-C
43. Turkki BRTR Belbashi pienoisverkko siirretään Keskiniin 39,9 p.l. 32,8 i.p. pienoisverkko
44. Turkmenistan GEYT Alibek 37,9 p.l. 58,1 i.p. pienoisverkko
45. Ukraina AKASG Malin 50,4 p.l. 29,1 i.p. pienoisverkko
46. Amerikan yhdysvallat LJTX Lajitas, TX 29,3 p.l. 103,7 l.p. pienoisverkko
47. Amerikan yhdysvallat MNV Mina, NV 38,4 p.l. 118,2 l.p. pienoisverkko
48. Amerikan yhdysvallat PIWY Pinedale, WY 42,8 p.l. 109,6 l.p. pienoisverkko
49. Amerikan yhdysvallat ELAK Eielson 64,8 p.l. 146,9 l.p. pienoisverkko
50. Amerikan yhdysvallat VNDA Vanda, Etelämanner 77,5 p.l. 161,9 l.p. 3-C
Selitys: 3-C > pienoisverkko ilmaisee, että kyseinen paikka voisi aloittaa toimintansa kansainvälisessä monitorointijärjestelmässä kolmiosaisena asemana ja laajeta myöhemmin pienoisverkoksi.
Taulukko 1-B Luettelo seismologisen apuverkoston asemista
Asemasta vastuussa oleva valtio Paikka Leveysaste PituusasteTyyppi
1. Argentiina CFA Coronel Fontana 31,6 e.l. 68,2 l.p. 3-C
2. Argentiina USHA Ushuaia 55,0 e.l. 68,0 l.p. 3-C
3. Armenia GNI Garni 40,1 p.l. 44,7 i.p. 3-C
4. Australia CTA Charters Towers, QLD 20,1 e.l. 146,3 i.p. 3-C
5. Australia FITZ Fitzroy Crossing, WA 18.1 e.l. 125,6 i.p. 3-C
6. Australia NWAO Narrogin, WA 32,9 e.l. 117,2 i.p. 3-C
7. Bangladesh CHT Chittagong 22,4 p.l. 91,8 i.p. 3-C
8. Bolivia SIV San Ignacio 16,0 e.l. 61,1 l.p. 3-C
9. Botswana LBTB Lobatse 25,0 e.l. 25,6 i.p. 3-C
10. Brasilia PTGA Pitinga 0,7 e.l. 60,0 l.p. 3-C
11. Brasilia RGNB Rio Grande do Norte 6,9 e.l. 37,0 l.p. 3-C
12. Kanada FRB Iqaluit, N.W.T. 63,7 p.l. 68,5 i.p. 3-C
13. Kanada DLBC Dease Lake, B.C. 58,4 p.l. 130,0 l.p. 3-C
14. Kanada SADO Sadows, Ont. 44,8 p.l. 79,1 l.p. 3-C
15. Kanada BBB Bella Bella, B.C. 52,2 p.l. 128,1 l.p. 3-C
16. Kanada MBC Mould Bay, N.W.T. 76,2 p.l. 119,4 l.p. 3-C
17. Kanada INK Inuvik, N.W.T. 68,3 p.l. 133,5 l.p. 3-C
18. Chile RPN Easter Island 27,2 e.l. 109,4 l.p. 3-C
19. Chile LVC Limon Verde 22,6 e.l. 68,9 l.p. 3-C
20. Kiina BJT Baijiatuan 40,0 p.l. 116,2 i.p. 3-C
21. Kiina KM I Kunming 25,2 p.l. 102,8 i.p. 3-C
22. Kiina SSE Sheshan 31,1 p.l. 121,2 i.p. 3-C
23. Kiina XAN Xi"an 34,0 p.l. 109,8 i.p. 3-C
24. Cookinsaaret RAR Rarotonga 21,2 e.l. 159,8 l.p. 3-C
25. Costa Rica JTS Las Juntas de Abangares 10,3 p.l. 85,0 l.p. 3-C
26. Tshekin tasavalta VRAC Vranov 49,3 p.l. 16,6 i.p. 3-C
27. Tanska SFJ Söndre Strömfjord, Grönlanti 67,0 p.l. 50,6 l.p. 3-C
28. Djibuti ATD Arta Tunnel 11,5 p.l. 42,9 i.p. 3-C
29. Egypti KEG Kottamys 29,9 p.l. 31,8 i.p. 3-C
30. Etiopia FURI Furi 8,9 p.l. 38,7 i.p. 3-C
31. Fidzhi MSVF Monasavu, Viti Levu 17,8 e.l. 178,1 i.p. 3-C
32. Ranska NOUC Port Laguerre, Uusi-Kaledonia 22,1 e.l. 166,3 i.p. 3-C
33. Ranska KOG Kourou, Ranskan Guyana 5,2 p.l. 52,7 l.p. 3-C
34. Gabon BAMB Bambay 1,7 e.l. 13,6 i.p. 3-C
35. Saksa/ Etelä-Afrikka― asema SANAE, Etelämanner 71,7 e.l. 2,9 l.p. 3-C
36. Kreikka IDI Anogia, Kreeta 35,3 p.l. 24,9 i.p. 3-C
37. Guatemala RDG Rabir 15,0 p.l. 90,5 l.p. 3-C
38. Islanti BORG Borgarnes 64,8 p.l. 21,3 l.p. 3-C
39. määriteltävä määriteltävä määriteltävä määriteltävä määriteltävä
40. Indonesia PACI Cibinong, Jawa Barat 6,5 e.l. 107,0 i.p. 3-C
41. Indonesia JAY Jayapura, Irian Jaya 2,5 e.l. 140,7 i.p. 3-C
42. Indonesia SWI Sorong, Irian Jaya 0,9 e.l. 131,3 i.p. 3-C
43. Indonesia PSI Parapat, Sumatera 2,7 p.l. 98,9 i.p. 3-C
44. Indonesia KAPI Kappang, Sulawesi Selatan 5,0 e.l. 119,8 i.p. 3-C
45. Indonesia KUG Kupang, Nusatenggara Timur 10,2 e.l. 123,6 i.p. 3-C
46. Iran (islamilainen tasavalta) KRM Kerman 30,3 p.l. 57,1 i.p. 3-C
47. Iran (islamilainen tasavalta) MSN Masjed-e-Soleyman 31,9 p.l. 49,3 i.p. 3-C
48. Israel MBH Eilat 29,8 p.l. 34,9 i.p. 3-C
49. Israel PARD Parod 32,6 p.l. 35,3 i.p. pienoisverkko
50. Italia ENAS Enna, Sisilia 37,5 p.l. 14,3 i.p. 3-C
51. Japani JNU Ohita, Kiushu 33,1 p.l. 130,9 i.p. 3-C
52. Japani JOW Kunigami, Okinawa 26,8 p.l. 128,3 i.p. 3-C
53. Japani JHJ Hachijojima, Izusaaret 33,1 p.l. 139,8 i.p. 3-C
54. Japani JKA Kamikawa-asahi, Hokkaido 44,1 p.l. 142,6 i.p. 3-C
55. Japani JCJ Chichijima, Ogasawara 27,1 p.l. 142,2 i.p. 3-C
56. Jordania ― Ashqof 32,5 p.l. 37,6 i.p. 3-C
57. Kazakstan BRVK Borovoje 53,1 p.l. 70,3 i.p. pienoisverkko
58. Kazakstan KURK Kurtshatov 50,7 p.l. 78,6 i.p. pienoisverkko
59. Kazakstan AKTO Aktjubinsk 50,4 p.l. 58,0 i.p. 3-C
60. Kirgisia AAK Ala-Artsha 42,6 p.l. 74,5 i.p. 3-C
61. Madagaskar TAN Antananarivo 18,9 e.l. 47,6 i.p. 3-C
62. Mali KOWA Kowa 14,5 p.l. 4.0 l.p. 3-C
63. Meksiko TEYM Tepich, Yucatan 20,2 p.l. 88,3 l.p. 3-C
64. Meksiko TUVM Tuzandepeti, Veracruz 18,0 p.l. 94,4 l.p. 3-C
65. Meksiko LPBM La Paz, Baja California Sur 24,2 p.l. 110,2 l.p. 3-C
66. Marokko MDT Midelt 32,8 p.l. 4,6 l.p. 3-C
67. Namibia TSUM Tsumeb 19,1 e.l. 17,4 i.p. 3-C
68. Nepal EVN Everest 28,0 p.l. 86,8 i.p. 3-C
69. Uusi-Seelanti EWZ Erawhon, Eteläinen saari 43,5 e.l. 170,9 i.p. 3-C
70. Uusi-Seelanti RAO Raulinsaari 29,2 e.l. 177,9 l.p. 3-C
71. Uusi-Seelanti URZ Urawera, Pohjoinen saari 38,3 e.l. 177,1 i.p. 3-C
72. Norja SPITS Huippuvuoret 78,2 p.l. 16,4 i.p. pienoisverkko
73. Norja JMI Jan Mayen 70,9 p.l. 8,7 l.p. 3-C
74. Oman WSAR Wadi Sarin 23,0 p.l. 58,0 i.p. 3-C
75. Papua-Uusi- Guinea PMG Port Moresby 9,4 e.l. 147,2 i.p. 3-C
76. Papua-Uusi- Guinea BIAL Bialla 5,3 e.l. 151,1 i.p. 3-C
77. Peru CAJP Cajamarca 7,0 e.l. 78,0 l.p. 3-C
78. Peru NNA Nana 12,0 e.l. 76,8 l.p. 3-C
79. Filippiinit DAV Davao, Mindanao 7,1 p.l. 125,6 i.p. 3-C
80. Filippiinit TGY Tagaytay, Luzon 14,1 p.l. 120,9 i.p. 3-C
81. Romania MLR Muntele Rosu 45,5 p.l. 25,9 i.p. 3-C
82. Venäjän federaatio KIRV Kirov 58,6 p.l. 49,4 i.p. 3-C
83. Venäjän federaatio KIVO Kislovodsk 44,0 p.l. 42,7 i.p. pienoisverkko
84. Venäjän federaatio OBN Obninsk 55,1 p.l. 36,6 i.p. 3-C
85. Venäjän federaatio ARU Arti 56,4 p.l. 58,6 i.p. 3-C
86. Venäjän federaatio SEY Seimtshan 62,9 p.l. 152,4 i.p. 3-C
87. Venäjän federaatio TLY Talaja 51,7 p.l. 103,6 i.p. 3-C
88. Venäjän federaatio YAK Jakutsk 62,0 p.l. 129,7 i.p. 3-C
89. Venäjän federaatio URG Urgal51,1 p.l. 132,3 i.p. 3-C
90. Venäjän federaatio BIL Bilibino 68,0 p.l. 166,4 i.p. 3-C
91. Venäjän federaatio TIXI Tiksi 71,6 p.l. 128,9 i.p. 3-C
92. Venäjän federaatio YSS Juzhno-Sahalinsk 47,0 p.l. 142,8 i.p. 3-C
93. Venäjän federaatio MA2 Magadan 59,6 p.l. 150,8 i.p. 3-C
94. Venäjän federaatio ZIL Zilim 53,9 p.l. 57,0 i.p. 3-C
95. Samoa AFI Afiamalu 13,9 e.l. 171,8 l.p. 3-C
96. Saudi-Arabia RAYN Ar Rayn 23,6 p.l. 45,6 i.p. 3-C
97. Senegal MBO Mbour 14,4 p.l. 17,0 l.p. 3-C
98. Salomonsaaret HNR Honiara, Guadalcanal 9,4 e.l. 160,0 i.p. 3-C
99. Etelä-Afrikka SUR Sutherland 32,4 e.l. 20,8 i.p. 3-C
100. Sri Lanka COC Colombo 6,9 p.l. 79,9 i.p. 3-C
101. Ruotsi HFS Hagfors 60,1 p.l. 13,7 i.p. pienoisverkko
102. Sveitsi DAVOS Davos 46,8 p.l. 9,8 i.p. 3-C
103. Uganda MBRU Mbarara 0,4 e.l. 30,4 i.p. 3-C
104. Yhdistynyt kuningaskunta EKA Eskdalemuir 55,3 p.l. 3,2 l.p. pienoisverkko
105. Amerikan yhdysvallat GUMO Guam, Marianassaaret 13,6 p.l. 144,9 i.p. 3-C
106. Amerikan yhdysvallat PMSA Palmer Station, Etelämanner 64,8 e.l. 64,1 l.p. 3-C
107. Amerikan yhdysvallat TKL Tuckaleechee Caverns, TN 35,7 p.l. 83,8 l.p. 3-C
108. Amerikan yhdysvallat PFCA Pinon Flat, Etelämanner 33,6 p.l. 116,5 l.p. 3-C
109. Amerikan yhdysvallat YBH Eskdalemuir 41,7 p.l.122,7 l.p. pienoisverkko
110. Amerikan yhdysvallat KDC Kodiakinsaari, AK 57,8 p.l. 152,5 l.p. 3-C
111. Amerikan yhdysvallat ALQ Albuquerque 35,0 p.l. 106,5 l.p. 3-C
112. Amerikan yhdysvallat ATTU Attu 52,8 p.l. 172,7 i.p. 3-C
113. Amerikan yhdysvallat ELK Elko, NV 40,7 p.l. 115,2 l.p. 3-C
114. Amerikan yhdysvallat SPA Etelänapa, Etelämanner 90,0 e.l. 3-C
115. Amerikan yhdysvallat NEW Newport, WA 48,3 p.l. 117,1 l.p. 3-C
116. Amerikan yhdysvallat SJG San Juan, PR 18,1 p.l. 66,2 l.p. 3-C
117. Venezuela SDV Santo Domingo 8,9 p.l. 70,6 l.p. 3-C
118. Venezuela PCRV Puerto la Cruz 10,2 p.l. 64,6 l.p. 3-C
119. Zambia LSZ Lusaka 15,3 e.l. 28,2 i.p. 3-C
120. Zimbabwe BUL Bulawao ilmoitettava ilmoitettava 3-C
Taulukko 2-A Luettelo säteilyvalvonnan asemista
Asemasta vastuussa oleva valtio Paikka Leveysaste Pituusaste
1. Argentiina Buenos Aires 34,0 e.l. 58,0 l.p.
2. Argentiina Salta 24,0 e.l. 65,0 l.p.
3. Argentiina Bariloche 41,1 e.l. 71,3 l.p.
4. Australia Melbourne, VIC 37,5 e.l. 144,6 i.p.
5. Australia Mawson, Etelämanner 67,6 e.l. 62,5 i.p.
6. Australia Townsville, QLD 19,2 e.l. 146,8 i.p.
7. Australia Macquariensaaret 54,0 e.l.159,0 i.p.
8. Australia Kookossaaret 12,0 e.l. 97,0 i.p.
9. Australia Darwin, NT 12,4 e.l. 130,7 i.p.
10. Australia Perth, WA 31,9 e.l. 116,0 i.p.
11. Brasilia Rio de Janeiro 22,5 e.l. 43,1 l.p.
12. Brasilia Recife 8,0 e.l. 35,0 l.p.
13. Kamerun Douala 4,2 p.l. 9,9 i.p.
14. Kanada Vancouver, B.C. 49,3 p.l. 123,2 l.p.
15. Kanada Resolute, N.W.T. 74,7 p.l. 94,9 l.p.
16. Kanada Yellowknife, N.W.T. 62,5 p.l. 114,5 l.p.
17. Kanada St.John"s, N.L. 47,0 p.l. 53,0 l.p.
18. Chile Punta Arenas 53,1 e.l. 70,6 l.p.
19. Chile Hanga-Roa, Pääsiäissaari 27,1 e.l. 108,4 l.p.
20. Kiina Beijing 39,8 p.l. 116,2 i.p.
21. Kiina Lanzhou 35,8 p.l. 103,3 i.p.
22. Kiina Guangzhou 23,0 p.l. 113,3 i.p.
23. Cookinsaaret Rarotonga 21,2 e.l. 159,8 l.p.
24. Ecuador San Cristobalin saari, Galapagossaaret 1,0 e.l. 89,2 l.p.
25. Etiopia Filtu 5,5 p.l. 42,7 i.p.
26. Fidzhisaaret Nadi 18,0 e.l. 177,5 i.p.
27. Ranska Papeete, Tahiti 17,0 e.l. 150,0 l.p.
28. Ranska Pointe-à-Pitre, Guadaloupe 17,0 p.l. 62,0 l.p.
29. Ranska Réunion 21,1 e.l. 55,6 i.p.
30. Ranska Port-aux-Francais, Kerguele 49,0 e.l. 70,0 i.p.
31. Ranska Cayenne, Ranskan Guyana 5.0 p.l. 52,0 l.p.
32. Ranska Dumont d"Urville, Etelämanner 66,0 e.l. 140,0 i.p.
33. Saksa Schauinsland/ Freiburg 47,9 p.l. 7,9 i.p.
34. Islanti Reykjavik 64,4 p.l. 21,9 l.p.
35. määriteltävä määriteltävä määriteltävä määriteltävä
36. Iran (islamilainen tasavalta) Teheran 26,5 p.l. 127,9 i.p.
37. Japani Okinawa 26,5 p.l. 127,9 i.p.
38. Japani Takasaki, Gunma 36,3 p.l. 139,0 i.p.
39. Kiribati Kiritimati 2,0 p.l. 157,0 l.p.
40. Kuwait Kuwait City 29,0 p.l. 48,0 i.p.
41. Libya Misratah 78,2 p.l. 16,4 i.p.
42. MalesiaKuala Lumpur2.6 p.l.101.5 i.p.
43. MauritaniaNouakchott 18.0 p.l.17.0 l.p.
44. MexikoBaja California28.0 p.l.113.0 l.p.
45. Mongolia Ulaanbaatar47.5 p.l.107.0 i.p.
46. Uusi SeelantiChatham Island44.0 e.l.176.5 l.p.
47. Uusi SeelantiKaitaia35.1 e.l.173.3 i.p.
48. NigeriaBilma18.0 p.l.13.0 i.p.
49. NorjaSpitsbergen78.2 p.l.16.4 i.p.
50. Panama Panama City 8,9 e.l. 79,6 l.p.
51. Papua- Uusi-Guinea New Hanover 3,0 e.l. 150,0 i.p.
52. Filippiinit Quezon City 14,5 p.l. 121,0 i.p.
53. Portugali Ponta Delgada, São Miguel, Azorit 37,4 p.l. 25,4 l.p.
54. Venäjän federaatio Kirov 58,6 p.l. 49,4 i.p.
55. Venäjän federaatio Norilsk 69,0 p.l. 88,0 i.p.
56. Venäjän federaatio Peledui 59,6 p.l. 112,6 i.p.
57. Venäjän federaatio Bilibino 68,0 p.l. 166,4 i.p.
58. Venäjän federaatio Ussurijsk 43,7 p.l. 131,9 i.p.
59. Venäjän federaatio Zalesovo 53,9 p.l. 84,8 i.p.
60. Venäjän federaatio Petropavlosk-Kamtshatski 53,1 p.l. 158,8 i.p.
61. Venäjän federaatio Dubna 56,7 p.l. 37,3 i.p.
62. Etelä-Afrikka Marioninsaari 46,5 e.l. 37,0 i.p.
63. Ruotsi Tukholma 59,4 p.l. 18,0 i.p.
64. Tansania Dar es Salaam 6.0 e.l. 39,0 i.p.
65. Thaimaa Bangkok 13,8 p.l. 100,5 i.p.
66. Yhdistynyt kuningaskunta BIOT/Chagossaaristo 7,0 e.l. 72,0 i.p.
67. Yhdistynyt kuningaskunta St. Helena 16,0 e.l. 6,0 l.p.
68. Yhdistynyt kuningaskunta Tristan de Cunha 37,0 e.l. 12,3 l.p.
69. Yhdistynyt kuningaskunta Halley, Etelämanner 76,0 e.l. 28,0 l.p.
70. Amerikan yhdysvallat Sacramento, CA 38,7 p.l. 121,4 l.p.
71. Amerikan yhdysvallat Sand Point, AK 55,0 p.l. 160,0 l.p.
72. Amerikan yhdysvallat Melbourne, FL 28,3 p.l. 80,6 l.p.
73. Amerikan yhdysvallat Palmer Station, Etelämanner 64,5 e.l. 64,0 l.p.
74. Amerikan yhdysvallat Ashland, KS 37,2 p.l. 99,8 l.p.
75. Amerikan yhdysvallat Charlottesville, VA 38,0 p.l. 78,0 l.p.
76. Amerikan yhdysvallat Salchaket, AK 64,4 p.l. 147,1 l.p.
77. Amerikan yhdysvallat Wakensaari 19,3 p.l. 166,6 i.p.
78. Amerikan yhdysvallat Midwaynsaaret 28,0 p.l. 177,0 l.p.
79. Amerikan yhdysvallat Oahu, HI 21,5 p.l. 158,0 l.p.
80. Amerikan yhdysvallat Upi, Guam 13,7 p.l. 144,9 i.p.
Taulukko 2-B Luettelo radionuklidilaboratorioista
Laboratoriosta vastuussa oleva valtio Laboratorion nimi ja paikka
1. Argentiina Säteilyn säätelyn kansallinen neuvosto Buenos Aires
2. Australia Australian säteilylaboratorio Melbourne, VIC
3. Itävalta Itävallan tutkimuskeskus Selbersdorf
4. Brasilia Säteilysuojauksen ja annosmittauksen laitos Rio de Janeiro
5. Kanada Kanadan terveysministeriö Ottawa, Ont.
6. Kiina Beijing
7. Suomi Säteilyturvakeskus Helsinki
8. Ranska Atomivoimakomissio Montlhéry
9. Israel Ydintutkimuskeskus Soreq Javne
10. Italia Kansallisen ympäristönsuojeluviraston laboratorio Rooma
11. Japani Japanin atomienergian tutkimuslaitos Tokai, Ibaraki
12. Uusi-Seelanti Kansallinen säteilylaboratorio Christchurch
13. Venäjän federaatioSäteilyvalvonnan keskuslaboratorio, puolustusministeriön erityisvalvonnan palvelu Moskova
14. Etelä-Afrikka Atomienergian korporaatio Pelindaba
15. Yhdistynyt kuningaskunta AWE Blacknest Chilton
16. Amerikan yhdysvallat McClellanin keskuslaboratoriot Sacramento, CA
Taulukko 3 Luettelo hydroakustisista asemista
Asemasta vastuussa oleva valtio Paikka Leveysaste Pituusaste Tyyppi
1. Australia Cape Leeuwin, WA 34,4 p.l. 115,1 i.p. hydrofoninen
2. Kanada Kuningatar Charlotten saari, B.C. 53,3 p.l. 132,5 l.p. T-vaiheinen
3. Chile Juan Fernándezin saaret 33,7 e.l. 78,8 l.p. hydrofoninen
4. Ranska Crozetinsaaret 46,5 e.l. 52,2 i.p. hydrofoninen
5. Ranska Guadeloupe 16,3 p.l. 61,1 l.p. T-vaiheinen
6. Meksiko Clarióninsaari 18,2 p.l. 114,6 l.p. T-vaiheinen
7. Portugali Flores 39,3 p.l. 31,3 l.p. T-vaiheinen
8. Yhdistynyt kuningaskunta BIOT/Chagossaaristo 7,3 e.l. 72,4 i.p. hydrofoninen
9. Yhdistynyt kuningaskunta Tristan da Cunha 37,2 e.l. 12,5 l.p. T-vaiheinen
10. Amerikan yhdysvallat Ascension 8,0 e.l. 14,4 l.p. hydrofoninen
11. Amerikan yhdysvallat Wakensaari 19,3 p.l. 166,6 i.p. hydrofoninen
Taulukko 4 Luettelo infraääniasemista
Asemasta vastuussa oleva valtio Paikka Leveysaste Pituusaste
1. Argentiina Paso Flores 40,7 e.l. 70,6 l.p.
2. Argentiina Ushuaia 55,0 e.l. 68,0 l.p.
3. Australia Davis Base, Etelämanner 68,4 e.l. 77,6 i.p.
4. Australia Narrogin, WA 32,9 e.l. 117,2 i.p.
5. Australia Hobart, TAS 42,1 e.l. 147,2 i.p.
6. Australia Kookossaaret 12,3 e.l. 97,0 i.p.
7. Australia Warramunga, NT 19,9 e.l. 134,3 i.p.
8. Bolivia La Paz 16,3 e.l. 68,1 l.p.
9. Brasilia Brasília 15,6 e.l. 48,0 l.p.
10. Kanada Lac du Bonnet, Man. 50,2 p.l. 95,9 l.p.
11. Kap Verde Kap Verden saaret 16,0 p.l. 24,0 l.p.
12. Keski-Afrikan tasavalta Bangui 5,2 p.l. 18,4 i.p.
13. Chile Pääsiäissaari 27,0 e.l. 109,2 l.p.
14. Chile Juan Fernándezin saari 33,8 e.l. 80,7 l.p.
15. Kiina Beijing 40,0 p.l. 116,0 i.p.
16. Kiina Kunming 25,0 p.l. 102,8 i.p.
17. Norsunluu- rannikko Dimbokro 6,7 p.l. 4,9 l.p.
18. Tanska Dundas, Grönlanti 76,5 p.l. 68,7 l.p.
19. Dzhibouti Dzhibouti 11,3 p.l. 43,5 i.p.
20. Ecuador Galápagossaaret 0,0 p.l. 91,7 l.p.
21. Ranska Markiisisaaret 10.0 e.l. 140,0 l.p.
22. Ranska Port LaGuerre, Uusi-Kaledonia 22,1 e.l. 166,3 i.p.
23. Ranska Kerguelen 49,2 e.l. 69,1 i.p.
24. Ranska Tahiti 17,6 e.l. 149,6 l.p.
25. Ranska Kourou, Ranskan Guyana 5,2 p.l. 52,7 l.p.
26. Saksa Freyung 48,9 p.l. 13,7 i.p.
27. Saksa Georg von Neumayer, Etelämanner 70,6 e.l. 8,4 l.p.
28. määriteltävä määriteltävä määriteltävä määriteltävä
29. Iran (islamilainen tasavalta) Teheran 35,7 p.l. 51,4 i.p.
30. Japani Tsukuba 36,0 p.l. 140,1 i.p.
31. Kazakstan Aktjubinsk 50,4 p.l. 58,0 i.p.
32. Kenia Kilimanbogo 1,3 e.l. 36,8 i.p.
33. Madagaskar Antanarivo 18,8 e.l. 47,5 i.p.
34. Mongolia Dzhavhlant 48,0 p.l. 106,8 i.p.
35. Namibia Tsumeb 19,1 e.l. 17,4 i.p.
36. Uusi-Seelanti Chathamsaari 44,0 e.l.176,5 l.p.
37. Norja Karasjok 69,5 p.l. 25,5 i.p.
38. Pakistan Rahimajar Khan 28,2 p.l. 70,3 i.p.
39. Palau Palau 7,5 p.l. 134,5 i.p.
40. Papu Uusi- Guinea Rabaul 4,1 e.l. 152,1 i.p.
41. Paraguay Villa Florida 26,3 e.l. 57,3 l.p.
42. Portugali Azorit 37,8 p.l. 25,5 l.p.
43. Venäjän federaatio Dubna 56,7 p.l. 37,3 i.p.
44. Venäjän federaatio Petropavlovsk-Kamtshatski 53,1 p.l. 158,8 i.p.
45. Venäjän federaatio Ussurijsk 43,7 p.l. 131,9 i.p.
46. Venäjän federaatio Zalesovo 53,9 p.l. 84,8 i.p.
47. Etelä-Afrikka Boshof 28,6 e.l. 25,4 i.p.
48. Tunisia Thala 35,6 p.l. 8,7 i.p.
49. Yhdistynyt kuningaskunta Tristan da Cunha 37,0 e.l. 12,3 l.p.
50. Yhdistynyt kuningaskunta Ascension 8.0 e.l. 14,3 l.p.
51. Yhdistynyt kuningaskunta Bermuda 32,0 p.l. 64,5 l.p.
52. Yhdistynyt kuningaskunta BIOT/Chagossaaristo 5,0 e.l. 72,0 i.p.
53. Amerikan yhdysvallat Eielson, AK 64,8 p.l. 146,9 l.p.
54. Amerikan yhdysvallat Siplen asema, Etelämanner 75,5 e.l. 83,6 l.p.
55. Amerikan yhdysvallat Windless Bight, Etelämanner 77,5 e.l. 161,8 i.p.
56. Amerikan yhdysvallat Newport, WA 48,3 p.l. 117,1 l.p.
57. Amerikan yhdysvallat Piñon Flat, CA 33,6 p.l. 116,5 l.p.
58. Amerikan yhdysvallat Midwaysaaret 28,1 p.l. 177,2 l.p.
59. Amerikan yhdysvallat Havaiji, HI 19,6 p.l. 155,3 l.p.
60. Amerikan yhdysvallat Wakensaari 19,3 p.l. 166,6 i.p.
PÖYTÄKIRJAN 2 LIITE
Luettelo kuvaamisessa käytettävistä suureista kansainvälisen tietokeskuksen vakionomaisten tapausten seulontaa varten

1. Kansainvälisen tietokeskuksen suorittamassa vakionomaisessa seulonnassa käytettävät arviointiperiaatteet perustuvat vakionomaisiin tapausten luonnehdintaan käytettäviin suureisiin, jotka määritellään silloin, kun käsitellään ja samalla yhdistellään kaikkia niitä tietoja, jotka saadaan kaikista kansainväliseen monitorointijärjestelmään kuuluvan monitorointiteknologian muodoista. Vakionomaisessa tapausten seulonnassa käytetään sekä maailmanlaajuisia että täydentäviä arviointiperiaatteita tarkoituksena ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan alueelliset vaihtelut.

2. Kansainvälisen monitorointijärjestelmän seismisen osan avulla löydettyihin tapahtumiin voidaan soveltaa muun muassa seuraavia suureita:

― tapahtumapaikka

― tapahtuman syvyys

― pinta-aaltojen voimakkuuden ja kappaleen aaltojen voimakkuuden välinen suhde

― merkkien taajuussisältö

― vaiheiden spektrisuhteet

― spektrivaihtelut

― P-aallon ensimmäinen liike

― pesäkkeen mekanismi

― seismisten vaiheiden suhteellinen kiihtyvyys

― vertailevat mittaukset muista tapahtumista ja tapahtumaryhmistä sekä

― käytettävissä olevat alueelliset vertailusuureet.

3. Kansainvälisen monitorointijärjestelmän hydroakustisen osan avulla löydettyihin tapahtumiin voidaan soveltaa muun muassa seuraavia suureita:

― signaalen taajuussisältö, mukaan lukien kulmataajuus, laajan vyöhykkeen energia sekä keskimääräinen keskitaajuus ja vyöhykkeen leveys

― taajuudesta riippuvan merkin kesto

― spektrisuhde sekä

― kuplasysäyssignaalien tuntomerkit ja kuplasysäyksen viivästyminen.

4. Kansainvälisen monitorointijärjestelmän infraääniosan avulla löydettyihin tapahtumiin voidaan soveltaa muun muassa seuraavia suureita:

― merkkien taajuussisältö ja hajaantuminen

― merkkien kesto sekä

― huippujen ääriväli.

5. Kansainvälisen monitorointijärjestelmän radionuklidiosan avulla löydettyihin tapahtumiin voidaan soveltaa muun muassa seuraavia suureita:

― luonnollisten ja keinotekoisten radionuklidien keskittyminen taustalla

― tavanomaisissa havainnoissa huomaamatta jäävien fissiotuotteiden ja aktivoitumisen keskittyminen sekä

― fission ja aktivoitumisen tuotteen suhde toiseen vastaavaan.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.