70/1997

Annettu: 1.10.1997

Asetus Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään:

1 §

Tallinnassa 27 päivänä syyskuuta 1996 Suomen tasavallan ja Viron tasavallan välillä sosiaaliturvasta tehty sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 15 päivänä elokuuta 1997 annetulla lailla (884/1997) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niinikään 15 päivänä elokuuta 1997 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 1997, tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1997 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia määräyksiä sopimuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa asianomainen ministeriö.

3 §

Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annettu laki (884/1997) ja tämä asetus tulevat voimaan 1 päivänä lokakuuta 1997.

Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997

SOPIMUS SOSIAALITURVASTA SUOMEN TASAVALLAN JA VIRON TASAVALLAN VÄLILLÄ

Suomen tasavalta ja Viron tasavalta, jotka haluavat kehittää läheistä yhteistyötään sosiaaliturvan alalla ja yhteensovittaa Suomen ja Viron välillä liikkuvien ihmisten oikeudet sosiaaliturvaan, ovat sopineet seuraavasta:

I OSA

Yleiset määräykset

1 artikla
Määritelmät

1. Tässä sopimuksessa käytettävillä käsitteillä on seuraava merkitys:

a) "sopimuspuoli" tarkoittaa Suomen tasavaltaa tai Viron tasavaltaa,

b) "lainsäädäntö" tarkoittaa lakeja, asetuksia ja määräyksiä, jotka koskevat 2 artiklassa mainittuja kummankin sopimuspuolen sosiaaliturvajärjestelmien aloja,

c) "toimivaltainen viranomainen" tarkoittaa Suomessa sosiaali- ja terveysministeriötä ja Virossa sosiaaliministeriötä,

d) "laitos" tarkoittaa viranomaista tai laitosta, jolle kuuluu 2 artiklassa mainitun lainsäädännön soveltaminen,

e) "toimivaltainen laitos" tarkoittaa laitosta, joka sovellettavan lainsäädännön mukaan on toimivaltainen,

f) "etuus" tarkoittaa kaikkia tämän sopimuksen 2 artiklassa mainitun lainsäädännön edellyttämiä rahasuorituksia tai muita etuuksia; 7 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetut työskentelyyn perustuvat etuudet ovat Suomessa työtuloon perustuvat sairauspäivärahat, vanhempainetuudet, työeläkkeet ja työttömyysetuudet sekä Virossa pakolliset sairausvakuutusetuudet, työttömyysetuudet ja vanhuuseläkkeet,

g) "sairaanhoitoetuus" tarkoittaa Suomessa julkisen terveydenhuoltojärjestelmän palveluja ja sairausvakuutuslain mukaan maksettavia sairaanhoitokorvauksia sekä Virossa sairausvakuutuslain mukaan annettavia palveluja,

h) "vanhempainetuus" tarkoittaa Suomessa sairausvakuutuslain mukaisia vanhempainetuuksia ja Virossa raskauden ja synnytyksen perusteella maksettavaa etuutta,

i) "perhe-etuus" tarkoittaa Suomessa lapsilisää ja äitiysavustusta ja Virossa lapsietuuksia,

j) "vakuutuskausi" tarkoittaa työskentely-, maksu- tai asumiskausia sen mukaan kuin ne on määritelty tai tunnustettu vakuutuskausiksi siinä lainsäädännössä, jonka mukaisesti ne on täytetty tai niitä pidetään täytettyinä, samoin kuin kaikkia kausia, jotka sopimuspuolen lainsäädännössä rinnastetaan vakuutuskausiin,

k) "asuminen" tarkoittaa Suomen osalta, että henkilöllä on Suomessa varsinainen asunto ja koti ja että hän jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee Suomessa, ja Viron osalta, että henkilö on vakinainen asukas Virossa sekä että ulkomaalainen oleskelee Virossa määräaikaisen oleskeluluvan perusteella.

l) "työskentely" tarkoittaa Suomen osalta toimintaa,jonka perusteella henkilöä pidetään työeläkejärjestelmää koskevassa lainsäädännössä tarkoitettuna työntekijänä tai yrittäjänä ja Viron osalta toimintaa, jonka ajalta työnantaja on velvollinen maksamaan sosiaalimaksuja ja jolta itsenäinen yrittäjä on maksanut sosiaalimaksuja.

m) "perheenjäsen" tarkoittaa puolisoa ja lasta, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta sekä sellaista alle 25-vuotiasta lasta, joka päätoimisesti opiskelee tai on ammatillisessa koulutuksessa.

2. Muilla tässä sopimuksessa käytetyillä käsitteillä ja ilmaisuilla on se merkitys, joka niille on annettu kysymyksessä olevan sopimuspuolen lainsäädännössä.

2 artikla
Sovellettava lainsäädäntö

1. Tätä sopimusta sovelletaan sopimuspuolten lainsäädäntöön, joka koskee

A. Suomessa:

a) sairausvakuutusta mukaan luettuna vanhempainetuudet sekä julkista terveydenhuoltojärjestelmää,

b) kansaneläke- ja yleistä perhe-eläkejärjestelmää sekä työeläkejärjestelmää,

c) työttömyysturvaa,

d) tapaturma- ja ammattitautivakuutusta siltä osin kuin kysymys on 8-11 artiklan soveltamisesta,

e) työmarkkinatukea siltä osin kuin kysymys on 8-11 artiklan soveltamisesta,

f) kuntoutusrahaa ja Kansaneläkelaitoksen järjestämää kuntoutusta siltä osin kuin kysymys on 8-11 artiklan soveltamisesta,

g) vammaistukea ja lapsen hoitotukea siltä osin kuin kysymys on 8-11 artiklan soveltamisesta,

h) lapsilisää ja äitiysavustusta,

i) työnantajan sosiaaliturvamaksua.

B. Virossa:

a) sairausvakuutusta,

b) valtiollista eläkejärjestelmää,

c) työttömyysturvaa,

d) tapaturmien ja ammattitautien perusteella maksettavia korvauksia siltä osin kuin kysymys on 8-11 artiklan soveltamisesta,

e) lapsietuuksia,

f) sosiaalimaksua.

2. Tätä sopimusta sovelletaan lainsäädäntöön, jolla koonnetaan, korvataan, muutetaan tai täydennetään 1 kappaleessa mainittua lainsäädäntöä, jollei sopimuspuolten välillä toisin sovita.

3. Sopimuksen voimaantulon yhteydessä toimivaltaiset viranomaiset toimittavat toisilleen luettelon 1 kappaleessa mainittuja sosiaaliturvan aloja koskevasta lainsäädännöstään. Sen jälkeen toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat toisilleen vuosittain ennen helmikuun loppua muutoksista, jotka johtuvat siihen mennessä voimaan tulleesta lainsäädännöstä.

4. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, sitä sovellettaessa ei oteta huomioon sopimuspuolten tekemiä kansainvälisiä sopimuksia tai sellaista sopimuspuolen lainsäädäntöä, joka johtuu kansainvälisestä sopimuksesta.

3 artikla
Henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan

Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, sitä sovelletaan 2 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön piiriin kuuluviin tai kuuluneisiin henkilöihin ja näiden perheenjäseniin ja edunsaajiin.

4 artikla
Yhdenvertainen kohtelu

1. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, sopimuspuolten kansalaiset rinnastetaan toisiinsa, kun kysymys on sopimuspuolten lainsäädännön mukaisia etuuksia koskevista oikeuksista tai velvollisuuksista.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan samoin edellytyksin myös sopimuspuolten kansalaisten perheenjäseniin ja edunsaajiin, mikäli nämä johtavat oikeutensa heistä.

5 artikla
Pakolaiset ja valtiottomat henkilöt

Suomi soveltaa 4 artiklan määräyksiä myös pakolaisiin, joita tarkoitetaan pakolaisten oikeusasemaa koskevassa 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyssä yleissopimuksessa ja 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyssä pöytäkirjassa, sekä valtiottomiin henkilöihin, joita tarkoitetaan valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevassa 28 päivänä syyskuuta 1954 tehdyssä yleissopimuksessa edellyttäen, että he asuvat sopimuspuolen alueella.

6 artikla
Etuuksien maksaminen ulkomaille

1. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, eläkkeinä myönnettyjä rahasuorituksia, jotka maksetaan työkyvyttömyyden, vanhuuden tai perheenhuoltajan kuoleman johdosta, ei saa vähentää, muuttaa, keskeyttää tai peruuttaa sen vuoksi, että etuudensaaja asuu toisen sopimuspuolen alueella.

2. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, edellisessä kappaleessa tarkoitetut etuudet maksetaan kolmannen valtion alueella asuvalle toisen sopimuspuolen kansalaiselle samoin edellytyksin kuin sopimuspuolen lainsäädännön mukaan kolmannen valtion alueella asuvalle tämän sopimuspuolen kansalaiselle edellyttäen, että tällä sopimuspuolella on kysymyksessä olevan valtion kanssa sosiaaliturvasopimus tai vastaava järjestely.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräyksiä ei sovelleta Suomen työttömyys- ja osa-aikaeläkkeeseen eikä eläkkeensaajien asumistukeen.

4. Sopimuspuolen alueella asuvalla henkilöllä, joka työskentelee toisen sopimuspuolen alueella, on sairauden tai vanhemmuuden johdosta oikeus päivärahaan työskentelymaasta niin kauan kuin palvelussuhde tai yritystoiminta kestää. Jos palvelussuhde tai yritystoiminta on päättynyt päivärahakauden aikana, etuutta maksetaan, muiden edellytysten täyttyessä, enintään 90 päivän ajan.

II OSA

Sovellettavaa lainsäädäntöä koskevat määräykset

7 artikla
Pääsäännöt

1. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, sopimuspuolen alueella työskentelevä henkilö kuuluu työskentelymaan lainsäädännön piiriin riippumatta siitä, kumman sopimuspuolen alueella hän asuu. Muihin henkilöihin sovelletaan asuinmaan lainsäädäntöä.

2. Sopimuspuolen alueella asuvalla henkilöllä, joka työskentelee kummankin sopimuspuolen alueella, on oikeus asumisen perusteella myönnettäviin etuuksiin vain sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, jossa hän asuu. Työskentelyyn perustuvat etuudet määräytyvät kummankin sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti.

3. Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen 23 artiklassa tarkoitetussa toimeenpanosopimuksessa määrätyllä tavalla henkilöiden kuulumisesta lainsäädäntönsä piiriin.

8 artikla
Poikkeukset

1. Työntekijä, joka

a) on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on sopimuspuolen alueella,

b) kuuluu tämän sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, ja

c) lähetetään tilapäisesti toisen sopimuspuolen alueelle työnantajan tai työnantajan kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvan työnantajan sellaista työtä varten, joka kestää enintään kolme vuotta, pysyy ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piirissä ikään kuin hän asuisi ja työskentelisi sen sopimuspuolen alueella.

2. Kummankin sopimuspuolen alueella toimivan kuljetusyrityksen matkustava henkilökunta kuuluu sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jonka alueella yrityksellä on kotipaikka.

3. a) Aluksen miehistö kuuluu sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jonka lippua alus käyttää.

b) Jos sopimuspuolen lipun alla kulkeva alus annetaan vuokralle pääasiassa ilman miehistöä toisen sopimuspuolen alueella olevalle varustamolle, tämän kappaleen a kohdan määräys koskee vain henkilöä, joka on aluksen omistajan tai tämän käyttämän työnantajan palveluksessa. Varustamon tai varustamon käyttämän työnantajan palveluksessa oleva henkilö kuuluu sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jonka alueella on varustamon tai sen käyttämän työnantajan kotipaikka.

4. a) Sopimuspuolen diplomaattisen tai konsuliedustuston henkilökunta kuuluu lähettävän sopimuspuolen lainsäädännön piiriin edellyttäen, että he ovat tämän sopimuspuolen kansalaisia.

b) Sopimuspuolen diplomaattiedustuston hallinnolliseen ja tekniseen henkilökuntaan ja palveluskuntaan, samoin kuin konsuliviranomaisen toimihenkilöihin ja palveluskuntaan, jotka ovat ennen palvelussuhteen alkamista asuneet työskentelyvaltiossa, sovelletaan 7 artiklan 1 kappaleen määräyksiä. Kuitenkin he voivat valita kuulumisen ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piiriin edellyttäen, että he ovat tämän sopimuspuolen kansalaisia. Valinta on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tämä sopimus tulee voimaan tai kysymyksessä oleva työskentely alkaa toisen sopimuspuolen alueella.

c) Tämän kappaleen a kohdan määräyksiä sovelletaan myös sopimuspuolten muihin valtion tai julkisen yhteisön palveluksessa oleviin lähetettyihin henkilöihin.

5. Opiskelija, joka välittömästi ennen opintojen alkamista on kuulunut sopimuspuolen lainsäädännön piiriin ja joka päätoimisesti opiskelee tai on ammatillisessa koulutuksessa toisen sopimuspuolen alueella, pysyy ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön piirissä, jollei 7 artiklan määräyksistä muuta johdu.

9 artikla
Poikkeuksista sopiminen

1. Toimivaltaiset viranomaiset tai näiden valtuuttamat toimielimet voivat sopia poikkeuksista 7 ja 8 artiklan määräyksiin.

2. Jollei erityisestä syystä muuta johdu, poikkeuksista ei voida 8 artiklan 1 kappaleen aika mukaan lukien sopia viittä vuotta pidemmäksi ajaksi.

10 artikla
7-9 artiklan soveltaminen perheenjäseniin

1. Sopimuksen 8 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetun työntekijän mukana seuraavat ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet kuuluvat saman sopimuspuolen lainsäädännön piiriin kuin työntekijä.

2. Sopimuksen 8 artiklan 4 kappaleen a ja c kohdassa tarkoitetun henkilön mukana seuraavat ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet kuuluvat saman sopimuspuolen lainsäädännön piiriin kuin edellä tarkoitettu henkilö.

3. Sovittaessa 9 artiklan mukaisesti poikkeuksista 7 ja 8 artiklan määräyksiin, mukana seuraavat ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet kuuluvat saman sopimuspuolen lainsäädännön piiriin kuin henkilö, jonka osalta poikkeuksesta on sovittu, jollei sopimuksessa ole perheenjäsenistä muuta määrätty.

4. Tämän artiklan 1, 2 ja 3 kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos perheenjäsen kuuluu oman työskentelynsä perusteella toisen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin.

11 artikla
Vakuutusmaksut

Työntekijää tai yrittäjää koskevat vakuutusmaksut maksetaan sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, jonka piiriin hän tämän sopimuksen mukaan oman työnsä perusteella kuuluu. Tähän työhön ja siitä saatuihin tuloihin liittyviä vakuutusmaksuja ei makseta toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti.

III OSA

Sairaus-, vanhempain- ja sairaanhoitoetuudet

12 artikla
Vakuutus- ja etuuskausien huomioon ottaminen

Määrättäessä oikeudesta sairaus- tai vanhempainetuuteen otetaan tarvittaessa huomioon toisen sopimuspuolen alueella täytetyt vakuutuskaudet samoin kuin etuuskaudet, sikäli kuin ne eivät ole päällekkäisiä.

13 artikla
Sairaanhoitoetuudet

1. Jos sopimuspuolen alueella asuvalla henkilöllä on oikeus tämän sopimuspuolen lainsäädännön mukaisiin sairaanhoitoetuuksiin, hän saa oleskellessaan tilapäisesti toisen sopimuspuolen alueella terveydentilansa vuoksi välittömästi tarvitsemansa sairaanhoitoetuudet viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti.

2. Edellisen kappaleen määräyksiä ei sovelleta henkilöön, jonka oleskelun tarkoituksena on sairaanhoitoetuuksien saaminen. Hätätilanteita lukuun ottamatta edellisen kappaleen määräyksiä ei sovelleta 23 artiklassa tarkoitetussa toimeenpanosopimuksessa lueteltujen proteesien, tärkeiden apuvälineiden tai muiden huomattavien sairaanhoitoetuuksien myöntämiseen.

3. Henkilöllä, joka asuu sopimuspuolen alueella, mutta kuuluu 7 artiklan perusteella toisen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, on oikeus sairaanhoitoetuuksiin myös asuinmaassaan.

4. Henkilö, joka saa eläkettä sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, saa sairaanhoitoetuudet sen sopimuspuolen alueella, jossa hän asuu.

14 artikla
Edustustoissa työskentelevien, heidän perheenjäsentensä sekä eräiden muiden henkilöryhmien oikeus sairaanhoitoetuuksiin

1. Sopimuksen 13 artiklan 1 ja 2 kappaleen määräyksiä sovelletaan myös sopimuspuolen alueella olevan toisen sopimuspuolen diplomaattisen tai konsuliedustuston henkilökuntaan kuuluviin henkilöihin samoin kuin heidän samassa taloudessa asuviin perheenjäseniinsä.

2. Edellisessä kappaleessa tarkoitettu sopimuspuolen edustusto voi sopia oikeudesta laajempiin sairaanhoitoetuuksiin toisen sopimuspuolen sairaanhoidon toimintayksikön kanssa.

3. Sopimuksen 13 artiklan 1 ja 2 kappaleen määräyksiä sovelletaan myös niihin henkilöihin, jotka 8-10 artiklan määräysten perusteella kuuluvat toisen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin.

15 artikla
Sairaanhoitoetuuksien kustannusten korvaaminen sopimuspuolten välillä

Sopimuksen 13 artiklan 1 ja 2 kappaleen ja 14 artiklan 1 ja 3 kappaleen määräysten mukaisesti annettujen sairaanhoitoetuuksien kustannukset korvataan sopimuspuolten välillä siten kuin 23 artiklassa tarkoitetussa toimeenpanosopimuksessa tarkemmin määrätään.

IV OSA

Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet

16 artikla
Eläkkeiden myöntäminen

Sopimuspuolten toimivaltaiset laitokset soveltavat oman maansa lainsäädäntöä myöntäessään eläkkeitä tämän sopimuksen perusteella.

17 artikla
Suomen kansaneläke- ja yleistä perhe-eläkejärjestelmää koskevat erityismääräykset

1. Sopimuspuolen alueella asuvan henkilön oikeudesta kansaneläkelain ja perhe-eläkelain mukaiseen eläkkeeseen samoin kuin eläkkeen maksamisesta määrätään tämän artiklan määräysten mukaisesti.

2. Sopimuspuolen kansalaisella on oikeus vanhuuseläkkeeseen, jos hän 16 vuotta täytettyään on asunut yhdenjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan Suomessa.

3. Sopimuspuolen kansalaisella on oikeus leskeneläkkeeseen, jos vainaja oli sopimuspuolen kansalainen, asui kuollessaan sopimuspuolen alueella ja sekä hän että leski 16 vuotta täytettyään ovat asuneet yhdenjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan Suomessa.

4. Sopimuspuolen kansalaisella on oikeus lapseneläkkeeseen, jos vainaja oli sopimuspuolen kansalainen, asui kuollessaan sopimuspuolen alueella ja hän 16 vuotta täytettyään oli asunut yhdenjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan Suomessa.

5. Sopimuspuolen kansalainen, jolle Suomessa asuessaan on myönnetty vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläke, säilyttää Viroon muuttaessaan oikeuden eläkkeeseen, jos hän 16 vuotta täytettyään on asunut yhdenjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan Suomessa.

6. Jos sopimuspuolen kansalaisella on oikeus tämän artiklan mukaiseen eläkkeeseen vain tämän sopimuksen perusteella, eläkettä määrättäessä otetaan huomioon myös henkilön Virosta saama eläke.

18 artikla
Suomen työeläkettä koskevat erityismääräykset

1. Jos oikeus eläkkeeseen edellyttää vakuutuskausien täyttämistä, näihin kausiin rinnastetaan tarvittaessa Viron lainsäädännön mukaan oman työn perusteella täytetyt vakuutuskaudet edellyttäen, että henkilö on ollut eläketapahtumavuoden ja sitä välittömästi edeltäneiden kymmenen kalenterivuoden aikana vähintään 12 kalenterikuukautta Suomen työeläkelainsäädännön alaisessa työssä.

2. Jos henkilö ei täytä Suomen työeläkejärjestelmän viiden vuoden asumisaikavaatimusta, joka koskee oikeutta tulevan ajan eläkkeeseen, hänen oman työnsä perusteella täyttämänsä vakuutuskaudet Virossa rinnastetaan asumisaikoihin Suomessa, jolleivät ne ole päällekkäisiä.

19 artikla
Viron kansaneläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja perhe-eläkettä koskevat erityismääräykset

Kansaneläke, työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke myönnetään ja maksetaan Suomeen muuttaneelle henkilölle vain, jos hän on asunut Virossa ennen eläkkeen myöntämistä yhdenjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan.

20 artikla
Viron vanhuuseläkettä koskevat erityismääräykset

1. Täytettäessä Viron vanhuuseläkkeen odotusaikaedellytystä eläkeoikeuden syntymiseksi otetaan tarvittaessa huomioon Suomen lainsäädännön mukaan oman työn perusteella täytetyt vakuutuskaudet sikäli kuin ne eivät ole päällekkäisiä. Edellytyksenä on, että henkilö on työskennellyt Virossa vähintään kuuden kuukauden ajan.

2. Vanhuuseläkkeeseen maksetaan kansaneläkkeen lisäksi kansaneläkkeen osa, joka määräytyy kummankin sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti työskenneltyjen ja muiden eläkkeeseen oikeuttavien vuosien perusteella. Se maksetaan vain Viron lainsäädännön mukaisesti työskenneltyjen ja muiden eläkkeeseen oikeuttavien vuosien perusteella.

3. Ennen sopimuksen voimaantuloa Suomeen muuttaneelle henkilölle myönnetään ja maksetaan tämän artiklan 2 kappaleen mukaan määräytyvää vanhuuseläkettä vain, jos henkilöllä on ennen Suomeen siirtymistä eläkkeeseen oikeuttavia kausia Virossa vähintään kolme vuotta.

V OSA

Perhe-etuudet

21 artikla
Etuuksien maksaminen

1. Lapsilisät ja lapsietuudet, lukuun ottamatta lapsen synnytysavustusta, maksetaan sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, jonka piiriin lapsi kuuluu kuukauden ensimmäisenä päivänä.

2. Jos edellisessä kappaleessa tarkoitettua etuutta ei tämän sopimuksen tai sopimuspuolen lainsäädännön soveltamisesta johtuen maksettaisi kummastakaan maasta tai sitä maksettaisiin molemmista maista, se maksetaan yksinomaan sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, jossa lapsi tosiasiallisesti asuu.

3. Äitiysavustus ja lapsen synnytysavustus maksetaan sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, jonka lainsäädännön piiriin äiti kuuluu lapsen syntyessä tai jonka piirissä ottovanhempi tai lapseksiottaja on lapsen sijoituksen tapahtuessa.

VI OSA

Työttömyysturva

22 artikla
Vakuutus- ja etuuskausien huomioon ottaminen

1. Määrättäessä oikeudesta työttömyysetuuteen otetaan tarvittaessa huomioon toisen sopimuspuolen alueella täytetyt työskentelykaudet, jolleivat ne ole päällekkäisiä. Tällöin edellytetään kuitenkin, että henkilö on työskennellyt sen sopimuspuolen alueella, jonka lainsäädännön mukaista etuutta hän hakee, vähintään neljä viikkoa välittömästi ennen työttömyyttä tai että työ on tarkoitettu kestämään vähintään neljä viikkoa, mutta se on päättynyt henkilöstä riippumattomasta syystä aikaisemmin.

2. Sopimuspuolen lainsäädännön ja tämän artiklan 1 kappaleen perusteella haettujen etuuksien maksuaikaa vähennetään ottaen huomioon sellaiset työttömyyspäivät, joilta toisen sopimuspuolen toimivaltainen laitos on maksanut työttömyysetuutta.

VII OSA

Muut määräykset

23 artikla
Toimeenpanosopimus ja tietojenvaihto

a) sopivat tämän sopimuksen toimeenpanoa koskevasta menettelystä toimeenpanosopimuksella,

b) vaihtavat tietoja soveltamista koskevista toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet,

c) vaihtavat tietoja lainsäädäntönsä muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa sopimuksen soveltamiseen ja

d) nimeävät yhteyselimiä tämän sopimuksen soveltamisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi.

24 artikla
Hallinnollinen apu

Tätä sopimusta sovellettaessa viranomaiset ja laitokset, jotka toimeenpanevat sen määräyksiä, antavat toisilleen apua ikään kuin soveltaisivat omaa lainsäädäntöään. Hallinnollinen apu, jonka nämä viranomaiset ja laitokset antavat toisilleen, on maksutonta, jolleivat toimivaltaiset viranomaiset joidenkin kustannusten korvaamisesta toisin sovi.

25 artikla
Tietosuoja

Kaikki yksityishenkilöä koskevat tiedot, jotka tätä sopimusta sovellettaessa toimitetaan sopimuspuolelta toiselle, ovat luottamuksellisia ja niitä käytetään vain ratkaistaessa oikeutta sopimuksessa tarkoitettuun ja tietopyynnössä mainittuun tai siihen liittyvään etuuteen.

26 artikla
Veroista ja maksuista vapautuminen

1. Sopimuspuolen lainsäädännössä määrätty hakemusten ja asiakirjojen vapauttaminen veroista, leimaveroista, oikeudenkäynti- tai rekisteröintimaksuista tai niiden alentaminen, kun kysymys on tämän sopimuspuolen lainsäädännön soveltamisesta, on ulotettava koskemaan myös hakemuksia ja asiakirjoja, jotka annetaan toisen sopimuspuolen lainsäädännön tai tämän sopimuksen mukaan.

2. Tätä sopimusta sovellettaessa kysymykseen tulevat asiakirjat tai todistukset eivät tarvitse diplomaattisen tai konsuliviranomaisen vahvistamista.

27 artikla
Hakemusten jättäminen

1. Sopimuspuolen toimivaltaiselle laitokselle jätetty hakemus, ilmoitus tai muutoksenhakukirjelmä katsotaan samanaikaisesti jätetyksi myös toisen sopimuspuolen toimivaltaiselle laitokselle.

2. Sopimuspuolen lainsäädännön perusteella maksettavaa etuutta koskevaa hakemusta pidetään toisen sopimuspuolen lainsäädännön perusteella maksettavaa vastaavaa etuutta koskevana hakemuksena edellyttäen, että asianomainen henkilö kuuden kuukauden kuluessa ensiksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaisen hakemuslomakkeen jättämisestä tekee toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaista vastaavaa etuutta koskevan hakemuksen.

3. Laskettaessa Suomen lainsäädännön perusteella maksettavaa korotusta eläkkeen tai muun etuuden viivästymisajalta hakemus katsotaan viivästyskorotusta koskevaa lainsäädäntöä sovellettaessa jätetyksi silloin, kun se on saapunut tarpeellisine liitteineen toimivaltaiselle suomalaiselle laitokselle.

28 artikla
Tuomioistuinten päätösten ja muiden asiakirjojen tunnustaminen ja täytäntöönpano

1. Sopimuspuolen tuomioistuinten täytäntöönpanokelpoiset päätökset, jotka koskevat tässä sopimuksessa sovellettavaa lainsäädäntöä samoin kuin sopimuspuolen laitosten tai viranomaisten sosiaalivakuutuksen vakuutusmaksuja ja muita vaatimuksia koskevat täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisen sopimuspuolen alueella.

2. Tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta saadaan kieltäytyä vain, jos se on sen sopimuspuolen oikeusjärjestyksen vastaista, missä päätös tai asiakirja olisi tunnustettava ja pantava täytäntöön.

3. Täytäntöönpanossa noudatetaan sen sopimuspuolen lainsäädäntöä, jossa täytäntöönpano tapahtuu. Päätös tai asiakirja on varustettava sen täytäntöönpanokelpoisuutta koskevalla todistuksella (täytäntöönpanolauseke).

4. Sopimuspuolen laitoksen erääntyneitä vakuutusmaksuja koskevilla saatavilla on toisen sopimuspuolen täytäntöönpanossa sekä konkurssi- ja akordimenettelyssä sama etuoikeus kuin vastaavilla saatavilla tämän sopimuspuolen alueella.

29 artikla
Takaisinperintä

1. Jos sopimuspuolen laitos on maksanut etuudensaajalle etuutta enemmän kuin mihin tällä on oikeus, tämä laitos voi lainsäädäntönsä mukaisin edellytyksin ja rajoituksin pyytää toisen sopimuspuolen laitosta, joka maksaa etuuksia tälle etuudensaajalle, pidättämään liikaa maksetun määrän mainitulle etuudensaajalle maksamastaan määrästä.

2. Jos sopimuspuolen laitos on maksanut ennakkoa ajalta, jolta etuudensaajalla on oikeus saada vastaavaa etuutta toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, voi tämä laitos pyytää toisen sopimuspuolen laitosta pidättämään ennakkoa vastaavan määrän siitä määrästä, jonka laitos maksaa etuudensaajalle samalta ajalta.

3. Jos henkilö on saanut sosiaalihuoltoetuutta sopimuspuolen alueella ajalta, jolta hänellä on oikeus saada toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisia etuuksia, voi sosiaalihuoltoa antanut laitos, jos tällä on oikeus takaisinmaksuun etuudensaajan etuudesta, pyytää toisen sopimuspuolen laitosta pidättämään sosiaalihuoltoetuutta vastaavan määrän etuudesta, jonka viimeksi mainittu laitos maksaa tälle henkilölle.

4. Laitos pidättää edellisissä kappaleissa tarkoitettua liikasuoritusta, ennakkoa tai sosiaalihuoltoetuutta vastaavan määrän soveltamansa lainsäädännön mukaisin edellytyksin ja rajoituksin. Laitos siirtää näin pidättämänsä summan vaatimuksen esittäneelle toisen sopimuspuolen laitokselle.

30 artikla
Soveltamisessa käytettävät kielet

Sopimuspuolten viranomaiset ja laitokset voivat sopimusta soveltaessaan käyttää sopimuspuolten virallisia kieliä tai 23 artiklassa tarkoitetussa toimeenpanosopimuksessa määritellyllä tavalla englannin kieltä.

31 artikla
Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Sopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta syntyvät erimielisyydet ratkaistaan sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten välisillä neuvotteluilla.

2. Jollei erimielisyyttä voida ratkaista edellisessä kappaleessa mainitulla tavalla, sopimuspuoli voi alistaa erimielisyyden sitovaan ja lopulliseen välimiesmenettelyyn. Sopimuspuolet sopivat välimiesoikeuden kokoonpanosta ja menettelytapasäännöistä.

VIII OSA

Siirtymä- ja loppumääräyksiä

32 artikla
Sopimuksen soveltaminen voimaantuloa edeltävältä ajalta

1. Sopimus ei anna oikeutta etuuden saamiseen sen voimaantuloa edeltävältä ajalta.

2. Ennen sopimuksen voimaantuloa täytetyt sopimuspuolen lainsäädännön perusteella huomioon otettavat vakuutus- ja etuuskaudet otetaan huomioon määrättäessä oikeudesta etuuksiin tämän sopimuksen perusteella.

3. Sopimusta voidaan soveltaa myös ennen sen voimaantuloa sattuneisiin eläketapahtumiin.

4. Etuudet, joista on päätetty ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, voidaan asianomaisen henkilön hakemuksesta tarkistaa vastaamaan tämän sopimuksen määräyksiä. Tällainen tarkistaminen ei voi johtaa aiemmin myönnettyjen etuuksien vähenemiseen.

5. Jos henkilö asumisen perusteella on ansainnut oikeuden sopimuspuolen lainsäädännön mukaiseen eläkkeeseen ajalta ennen sopimuksen voimaantuloa ja samalta ajalta ansainnut oikeuden työskentelyyn perustuvaan eläkkeeseen toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, määrätään eläke vain viimeksi mainitun sopimuspuolen lainsäädännön mukaan ikään kuin hän olisi asunut siellä.

6. Sovellettaessa 8 artiklan 1 kappaleen määräyksiä ennen sopimuksen voimaantuloa sopimuspuolen alueelle lähetettyyn työntekijään katsotaan artiklan tarkoittaman työskentelyn alkavan sopimuksen voimaantulosta edellyttäen, että työntekijään on työskentelyn aikana sovellettu lähettävän sopimuspuolen kaikkea 2 artiklassa lueteltua lainsäädäntöä.

7. Jos sopimuspuolen viranomainen tai laitos on ennen sopimuksen voimaantuloa tehnyt päätöksen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta lähetettyyn työntekijään, tätä päätöstä pidetään 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna päätöksenä ilman eri hakemusta, jos päätös on voimassa enintään kolme vuotta sopimuksen voimaantulosta.

33 artikla
Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

1. Tämä sopimus tehdään toistaiseksi.

2. Kumpikin sopimuspuoli voi milloin tahansa sanoa sopimuksen irti. Jos sopimus irtisanotaan, se lakkaa olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun irtisanomisesta on diplomaattiteitse ilmoitettu toiselle sopimuspuolelle.

3. Jos tämä sopimus lakkaa olemasta voimassa, sopimuksen perusteella saadut oikeudet pysyvät edelleen voimassa.

34 artikla
Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan sitä kuukautta seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jolloin sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään tämän sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset.

Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Tallinnassa 27 päivänä syyskuuta 1996 kahtena suomen- ja vironkielisenä kappaleena suomen ja viron kielellä, jotka kummatkin tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.