56/1997

Firenzessä 19 päivänä huhtikuuta 1972 Yliopistollisen Eurooppa-instituutin perustamisesta tehty yleissopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 13 päivänä kesäkuuta 1997 annetulla lailla (663/1997) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niinikään 13 päivänä kesäkuuta 1997, on voimassa 19 päivästä kesäkuuta 1997 lähtien niin kuin siitä on sovittu.

Yliopistollisen Eurooppa-instituutin perustamisesta tehdyn yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 13 päivänä kesäkuuta 1997 annettu laki (663/1997) ja tämä asetus tulevat voimaan 16 päivänä heinäkuuta 1997.

1 artikla

Tällä sopimuksella Euroopan yhteisöjen jäsenvaltiot, jäljempänä "sopimusvaltiot", perustavat yhdessä yliopistollisen Eurooppainstituutin, jäljempänä "instituutti". Instituutti on oikeushenkilö.

Instituutin kotipaikka on Firenzessä.

2 artikla

1. Instituutin päämääränä on myötävaikuttaa toiminnallaan korkeamman opetuksen ja tutkimuksen alalla Euroopan kulttuuri- ja tiedeperinnön kehittymiseen kokonaisuudessaan ja monipuolisuudessaan. Sen tehtävät koskevat myös niitä suuria liikkeitä ja toimielimiä, jotka ovat osa Euroopan historiaa ja kehitystä. Tehtävissä otetaan huomioon yhteydet Euroopan ulkopuolisiin kulttuureihin.

Tämä päämäärä saavutetaan ylimmän yliopistotason opetuksen ja tutkimuksen avulla.

2. Instituutin tehtävänä on myös tarjota paikka, jossa vaihdetaan kokemuksia ja ajatuksia sen toiminnan piiriin kuuluvilla opetuksen- ja tutkimuksenaloilla.

3 artikla

1. Sopimusvaltiot toteuttavat tarpeelliset toimenpiteet instituutin tehtävien toteuttamisen helpottamiseksi kunnioittaen tutkimuksen ja opetuksen vapautta.

2. Sopimusvaltiot edistävät instituutin vaikutusalueen kasvua yliopisto- ja tiedemaailmassa. Tämän vuoksi ne avustavat instituuttia asianmukaisen yhteistyön aikaansaamiseksi niiden alueilla olevien yliopistojen ja tieteellisten laitosten välillä sekä koulutuksen, kulttuurin ja tutkimuksen alalla toimivaltaisten eurooppalaisten ja kansainvälisten toimielinten välillä.

3. Toimivaltansa puitteissa instituutti toimii yhteistyössä yliopistojen ja kaikkien yhteistyöstä kiinnostuneiden kansallisten tai kansainvälisten opetus- tai tutkimustoimielinten kanssa; se voi solmia sopimuksia valtioiden ja kansainvälisten toimielinten kanssa.

4 artikla

Instituutilla ja sen henkilökunnalla on tehtäviensä suorittamiseksi tarpeelliset erioikeudet ja vapaudet tämän sopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan mukaisesti, joka on sopimuksen erottamaton osa.

Instituutti solmii Italian hallituksen kanssa kotipaikkaa koskevan sopimuksen, joka johtokunnan on hyväksyttävä yksimielisesti.

5 artikla

Instituutin toimielimet ovat:

a) johtokunta,

b) instituutin rehtori, ja

c) opetus- ja tutkimusneuvosto.

6 artikla

1. Johtokunnassa on sopimusvaltioiden hallitusten edustajat; kullakin hallituksella on neuvostossa yksi ääni ja se nimeää siihen kaksi edustajaa.

Johtokunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa Firenzessä.

2. Kunkin sopimusvaltion edustaja toimii vuorollaan johtokunnan puheenjohtajana vuoden ajan.

3. Instituutin rehtori, sihteeri ja Euroopan yhteisöjen edustaja osallistuvat johtokunnan kokouksiin, mutta heillä ei ole äänioikeutta.

4. Johtokunta on vastuussa instituutin toiminnan pääasiallisesta ohjauksesta; se määrää instituutin toiminnasta ja tarkkailee sen kehittymistä. Johtokunnan tehtävänä on helpottaa yhtäältä hallituksen välisiä suhteita instituutin osalta sekä toisaalta hallitusten ja instituutin välisiä suhteita.

Johtokunta tekee sille annettujen tehtävien suorittamiseksi tarpeelliset päätökset 5 ja 6 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

5. Johtokunta yksimielisesti:

a) vahvistaa instituutin toimintaa koskevat säännöt sekä 26 artiklassa säädetyt varainhoitoon sovellettavat määräykset,

b) päättää säännöistä, joiden mukaan työkielten valinta suoritetaan 27 artiklan mukaisesti,

c) laatii instituutin henkilöstösäännöt; näissä henkilöstösäännöissä on määriteltävä instituutin ja henkilöstön välisestä riitojen ratkaisumenettelystä,

d) päättää vakinaisten professorin virkojen perustamisesta instituuttiin,

e) kutsuu itse määrääminsä edellytyksin 9 artiklan 3 kohdassa määritellyt henkilöt osallistumaan opetus- ja tutkimusneuvoston toimiin,

f) solmii kotipaikkaa koskevan sopimuksen instituutin ja Italian hallituksen välillä sekä kaikki 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut sopimukset,

g) nimittää instituutin ensimmäisen rehtorin ja sihteerin,

h) sallii 8 artiklan 3 kohtaa koskevan poikkeuksen,

i) muuttaa 11 artiklassa määrättyä osastojakoa tai perustaa uusia osastoja,

j) antaa 34 artiklassa tarkoitetun myönteisen lausunnon, ja

k) toteuttaa 34 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet.

6. Johtokunta tekee muut kuin 5 kohdassa määrätyt päätökset määräenemmistöllä ja erityisesti ne, jotka koskevat:

a) instituutin rehtorin ja sihteerin nimeämistä,

b) instituutin talousarvion hyväksymistä sekä talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämistä rehtorille,

c) opetus- ja tutkimusneuvoston ehdotusta yleisen opetusohjelman hyväksymiseksi, ja

d) työjärjestyksen vahvistamista.

7. Kun päätökset edellyttävät määräenemmistöä, äänet painotetaan seuraavasti:

Belgia 5

Tanska 3

Saksan liittotasavalta 10

Ranska 10

Irlanti 3

Italia 10

Luxemburg 2

Alankomaat 5

Yhdistynyt kuningaskunta 10

Ratkaisun edellytyksenä on vähintään neljäkymmentäyksi ääntä, jotka edustavat vähintään kuutta asian puolesta äänestävää hallitusta.

8. Äänestämättä jättäminen ei estä johtokuntaa tekemästä ratkaisua, jonka edellytyksenä on yksimielisyys.

7 artikla

1. Instituutin johtajana on rehtori. Hän panee säädökset ja päätökset täytäntöön tai huolehtii täytäntöönpanosta tämän sopimuksen soveltamiseksi sekä tekee ne hallinnolliset päätökset, jotka eivät kuulu instituutin muiden toimielinten toimivaltaan.

2. Rehtori on vastuussa instituutin hallinnosta. Hän toimii instituutin oikeudellisena edustajana.

Rehtori laatii ehdotuksen vuosittaisesta talousarviosta sekä taloussuunnitelman kolmeksi vuodeksi ja esittää ne johtokunnalle neuvoteltuaan ensin opetus- ja tutkimusneuvoston kanssa.

Hän nimittää osastojen johtajat ja opetushenkilöstön jäsenet, joista opetus- ja tutkimusneuvosto tekee ehdotuksen 9 artiklan 5 kohdan d alakohdan mukaisesti.

Hän nimittää instituutin hallintohenkilöstön jäsenet.

3. Johtokunta valitsee instituutin rehtorin opetus- ja tutkimusneuvoston esittämästä kolmesta ehdokkaasta.

Rehtori nimetään kolmeksi vuodeksi. Hänen toimikautensa voidaan uusia kerran.

8 artikla

1. Sihteeri avustaa instituutin rehtoria tämän johto- ja hallintotehtävissä.

2. Sihteerin toimikausi ja sen pituus vahvistetaan 6 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla määräyksillä.

3. Sihteeri ja instituutin rehtori eivät saa olla samaa kansallisuutta, ellei johtokunta yksimielisesti toisin päätä.

9 artikla

1. Opetus- ja tutkimusneuvostolla on tutkimusta ja opetusta koskeva yleinen toimivalta, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta instituutin muiden toimielinten toimivaltaa.

Sen puheenjohtajana toimii instituutin rehtori.

2. Opetus- ja tutkimusneuvoston jäseniä ovat:

a) instituutin rehtori,

b) instituutin sihteeri, joka osallistuu tehtäviin ilman äänioikeutta,

c) osastojen johtajat,

d) kaikki professorit tai osa instituuttiin nimetyistä professoreista,

e) muun opetushenkilöstön edustajat, ja

f) tutkijoiden edustajat.

3. Johtokunta voi esittää tietyin itse määritteleminsä edellytyksin opetus- ja tutkimusneuvoston tehtäviin osallistumista koskevan kutsun henkilöille, joilla on erityinen pätevyys ja jäsenvaltioiden kansalaisuus ja jotka edustavat talous-, sosiaali- ja kulttuurielämän eri aloja.

4. Edellä 6 artiklan 5 kohdan a alakohdassa säädetyissä määräyksissä määritellään:

a) opetus- ja tutkimusneuvostossa 2 kohdan d, e ja f alakohdassa ilmoitettujen ryhmiä edustavien jäsenten lukumäärä, heidän valintaansa koskevat säännöt sekä toimikauden pituus, ja

b) opetus- ja tutkimusneuvoston määräenemmistöä koskevat säännöt.

5. Opetus- ja tutkimusneuvosto:

a) laatii opinto- ja tutkimusohjelmat,

b) osallistuu alustavan vuosittaisen talousarvion sekä kolmivuotisen talousarvioehdotuksen valmisteluun,

c) auttaa kaikki tutkimusta ja opetusta koskevat täytäntöönpanomääräykset, jotka eivät kuulu instituutin muiden toimielinten toimivaltaan,

d) toimiessaan rajoitetussa kokoonpanossaan, johon kuuluvat ainoastaan ne opetushenkilöiden jäsenet, joiden asema on vähintään yhtä korkea kuin valittavien henkilöiden, nimittää osastojen johtajat, professorit ja muut opettajat, jotka on kutsuttu instituutin opetushenkilöstön jäseniksi,

e) määrittelee edellytykset, joiden perusteella 14 artiklassa tarkoitetut tutkinnot tai todistukset myönnetään,

f) laatii sisäänpääsy- ja tutkintolautakunnan jäsenluettelon,

g) tutkii instituutin rehtorin laatiman ja johtokunnalle esitetyn ehdotuksen toimintakertomukseksi.

6. Opetus- ja tutkimusneuvosto voi tehdä johtokunnalle omasta aloitteestaan ehdotuksia neuvoston toimivaltaa koskevista kysymyksistä.

7. Opetus- ja tutkimusneuvoston työvaliokunta, jota johtaa instituutin rehtori sihteerin avustamana ja jonka jäseniä ovat instituutin rehtori sekä osastojen johtajat, suorittaa opetus- ja tutkimusneuvoston sille antamat erityistehtävät. Se ilmoittaa tälle miten se on suorittanut nämä tehtävät.

10 artikla

Instituutti on jaettu osastoihin, jotka ovat tutkimuksen ja opetuksen perusyksikköjä ja jotka jakaantuvat seminaareihin.

11 artikla

1. Perustamisesta alkaen instituutissa on neljä osastoa, jotka erikoistuvat seuraaviin opetusaineisiin:

- historia ja kulttuuri,

- taloustiede,

- oikeustiede, ja

- valtio- ja yhteiskuntatieteet.

Neuvoteltuaan opetus- ja tutkimusneuvosten kanssa ja ottaen huomioon saadut kokemukset johtokunta voi yksimielisesti muuttaa tätä jakoa tai perustaa uusia osastoja. Opetus- ja tutkimusneuvosto voi laatia tätä varten suosituksia.

2. Talousarviossa annettujen varojen sekä opetus- ja tutkimusneuvoston hyväksymän ohjelman rajoissa kullakin osastolla on sille annetuissa opintoja ja tutkimusta koskevissa tehtävissä laaja itsenäinen täytäntöönpanovalta ja sille on annettu sen toiminnalle tarpeellinen henkilöstö.

12 artikla

1. Pääasiallinen tutkimustyö suoritetaan seminaareissa tai tutkimusryhmissä. Seminaareissa suoritettava työ voi olla osa saman osaston seminaarien tai muiden osastojen seminaarien työtä.

Osastojen johtajat ovat vastuussa eri seminaarien ja tutkimusryhmien järjestämisestä. Työ toteutetaan opettajien ja tutkijoiden aktiivisena yhteistyönä; opettajat ja tutkijat vahvistavat yhdessä työmenetelmät ja suuntaviivat näiden töiden kehittelyä varten.

2. Seminaareissa tai tutkimusryhmissä tehtävät tutkimustyöt on määriteltävä 9 artiklan 5 kohdassa määrättyjen opinto- ja tutkimusohjelmien rajoissa ja ottaen huomioon instituutin tehtävä.

Osastojen johtajien on ilmoitettava opetus- ja tutkimusneuvostolle kunkin suoritettavan seminaarin tai tutkimusryhmän hankkeiden aiheet sen jälkeen, kun professorit ja assistentit ovat niistä yhteisesti sopineet.

3. Instituutti voi järjestää harjoittelujaksoja ja keskustelutilaisuuksia, joihin voivat osallistua sellaiset henkilöt, joilla on jo ammattikokemusta niissä oppiaineissa, joissa instituutissa annetaan opetusta ja tehdään tutkimusta.

13 artikla

1. Instituutilla on kirjasto ja aineistopalvelu, jotka rahoitetaan vuosittaisesta toimintaa koskevasta talousarviosta.

2. Italian tasavalta sitoutuu toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet ja solmimaan kaikki sopimukset, joiden perusteella opetushenkilöstö ja tutkijat voivat käyttää Firenzen ja tarvittaessa myös muiden Italian kaupunkien arkistoja ja kirjastoja sekä pääsevät museoihin.

Yksityiskohtaiset määräykset tämän määräyksen soveltamisesta vahvistetaan kotipaikkaa koskevassa sopimuksessa.

14 artikla

1. Instituutilla on valtuudet myöntää oppiaineissa, joissa suoritetaan opintoja ja tehdään tutkimusta, Eurooppa-instituutin tohtorinarvo vähintään kahden vuoden opinnot instituutissa suorittaneelle tutkijalle, joka on esittänyt korkealaatuisen, itsenäisen instituutin hyväksymän työn ja joka on julkaistava 3 kohdassa vahvistettujen määräysten mukaisesti.

2. Instituutilla on valtuudet antaa tutkijoille osallistumistodistuksia.

3. Opetus- ja tutkimusneuvosto määrittää tässä artiklassa määrättyjen arvojen ja todistusten myöntämistä koskevat edellytykset; nämä edellytykset vaativat johtokunnan hyväksymisen.

15 artikla

1. Opetushenkilöstöön kuuluvat osastojen johtajat, professorit, assistentit ja muut opettajat.

2. Opetushenkilöstön jäsenet valitaan sellaisista sopimusvaltioiden kansalaisista, joiden pätevyys takaa instituutin töiden korkea-laatuisuuden. Instituutti voi kutsua myös muiden valtioiden kansalaisia.

3. Sopimusvaltiot toteuttavat mahdollisuuksiensa rajoissa tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen instituutin opetushenkilöstön jäseniksi valittujen henkilöiden liikkuvuutta.

16 artikla

1. Tässä sopimuksessa instituutin "tutkijoilla" tarkoitetaan opiskelijoita tai tutkijoita, joilla on kansallisesta korkeakoulusta saatu pätevyys, joka osoittaa soveltuvuuden tutkimustyön aloittamiseen tai jatkamiseen, ja jotka täyttävät 27 artiklan 3 kohdan edellytykset ja jotka on hyväksytty instituuttiin.

2. Instituutti on avoin sopimusvaltioiden kansalaisille.

Muiden valtioiden kansalaisia voidaan hyväksyä instituuttiin niiden asetusten asettamien rajoitusten ja edellytysten mukaisesti, jotka johtokunta hyväksyy kuultuaan ensin opetus- ja tutkimusneuvostoa.

3. Sisäänpääsylautakunta myöntää instituuttiin pääsyn tässä sopimuksessa vahvistettujen sääntöjen ja johtokunnan hyväksymien asetusten mukaisesti. Lautakunta ottaa huomioon hakijoiden pätevyyden ja mikäli mahdollista maan, josta he ovat kotoisin.

Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset avustavat instituuttia valintamenettelyn soveltamisessa.

17 artikla

1. Kukin sopimusvaltio edistää käytössään olevien varojen rajoissa apurahojen myöntämistä niille instituuttiin hyväksytyille henkilöille, joiden tilanne tekee tämän tarpeelliseksi, ja toteuttaa tarvittaessa aiheelliset toimenpiteet apurahojen asianmukaista myöntämistä koskevien määräysten mukauttamiseksi.

2. Varainhoitoa koskevissa säännöissä voidaan määrätä erityisrahaston perustamisesta, jonka tarkoituksena on tiettyjen apurahojen myöntäminen. Tätä rahastoa voitaisiin kartuttaa erityisesti yksityisillä lahjoituksilla.

3. Edellä olevat määräykset eivät ole esteenä sille, että Euroopan yhteisöjen myöntämiä apurahoja voivat saada ne instituutin tutkijat, jotka tekevät Euroopan kehittämistä koskevia tutkimuksia.

18 artikla

1. Kullekin varainhoitovuodelle laaditaan toimintaa koskeva talousarvio.

2. Kaikki instituutin tulot ja menot arvioidaan kultakin varainhoitovuodelta ja otetaan talousarvioon.

Talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

Varainhoitoa koskevissa säännöissä luetellaan instituutin tulot.

3. Varainhoitovuosi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

4. Tulot ja menot ilmoitetaan Italian liiroina.

19 artikla

1. Sopimusvaltioiden rahoitusosuudet instituutin talousarviossa tarkoitettujen menojen kattamiseksi määräytyvät seuraavan jakoperusteen mukaisesti:

Belgia 6,04 %

Tanska 2,47 %

Saksa 21,16 %

Ranska 21,16 %

Irlanti 0,62 %

Italia 21,16 %

Luxemburg 0,19 %

Alankomaat 6,04 %

Yhdistynyt kuningaskunta 21,16 %

2. Rahoitus vahvistetaan 1 päivänä tammikuuta 1978 alkaen niillä perusteilla, jotka määritellään 1 päivänä tammikuuta 1977 alkavan tarkistuksen aikana ottaen huomioon Euroopan yhteisöjen tähänastinen kehitys sekä yhteisön rahoituksen tarjoama vaihtoehto.

20 artikla

1. Talousarvioon otetaan vain yhden varainhoitovuoden menoja, jollei 26 artiklan mukaisissa määräyksissä toisin määrätä.

2. Jäljempänä 26 artiklassa määriteltyjen edellytysten mukaisesti muut kuin henkilöstömenoihin tarkoitetut määrärahat, joita ei ole käytetty varainhoitovuotena, voidaan siirtää ainoastaan seuraavaan varainhoitovuoteen.

3. Määrärahat jaotellaan lukuihin, joissa menot ryhmitellään laatunsa tai käyttötarkoituksensa mukaan, ja tarvittaessa ne jaotellaan edelleen varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti.

21 artikla

1. Rehtori toteuttaa talousarviota annettujen määrärahojen rajoissa annetun varainhoitoa koskevia sääntöjä noudattaen. Tämä antaa selvityksen varainhoidosta johtokunnalle.

2. Varainhoitoa koskevissa säännöissä voidaan määrätä määrärahojen siirrosta luvusta toiseen tai alajaottelusta toiseen.

22 artikla

Jollei talousarviosta ole äänestetty varainhoitovuoden alkuun mennessä, varainhoidosta annettujen sääntöjen mukaisesti talousarvion kunkin luvun tai kunkin muun alajaottelun mukaisiin menoihin voidaan kuukausittain käyttää määrä, joka on enintään yksi kahdestoistaosa edellisen varainhoitovuoden talousarvioon otetuista määrärahoista; komissio saa näin ollen kuitenkin käyttää ainostaan määrän, joka on enintään yksi kahdestoistaosa talousarvioesitykseen otetuista määrärahoista.

Neuvosto voi määräenemmistöllä ja ottaen huomioon muut ensimmäisessä kohdassa määrätyt edellytykset antaa luvan menoihin, jotka ovat suuremmat kuin yksi kahdestoista osa.

Sopimusvaltiot maksavat kuukausittain alustavasti ja edeltävän varainhoitovuoden jakoperusteen mukaisesti tarpeelliset määrät tämän artiklan soveltamisen varmistamiseksi.

23 artikla

1. Johtokunta nimeää kaksi eri kansallisuutta olevaa tarkastajaa kolmivuotiskaudeksi. Nämä tarkastajat voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.

Tositteiden perusteella ja tarvittaessa paikalla toimitettavan tarkastuksen tarkoituksena on todeta kaikkien tulojen ja menojen laillisuus ja asianmukaisuus sekä varmistautua siitä, että varainhoito on ollut moitteetonta.

Tarkastajat antavat vuosittain tilintarkastuskertomuksensa johtokunnalle.

Rehtorin on annettava tarkastajille kaikki ne tiedot ja kaikki mahdollinen apu, jotka he saattavat tarvita suorittaessaan tehtäviään.

2. Varainhoitoa koskevissa säännöissä määritellään ne edellytykset, joiden perusteella rehtorille myönnetään talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapaus.

24 artikla

1. Rehtori laatii kolmivuotisen talousarvioesityksen ja antaa sen johtokunnan tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi kuultuaan ensin opetus- ja tutkimusneuvostoa.

2. Edellä 1 kohdan soveltamista koskevat määräykset vahvistetaan varainhoitoa koskevissa säännöissä.

25 artikla

1. Italian tasavalta antaa instituutille veloituksetta maa-alan Firenzessä ja instituutin toiminnalle tarpeelliset rakennukset ja huolehtii niiden ylläpidosta.

Samoin edellytyksin Italian tasavalta antaa instituutin opetushenkilöstön, tutkijoiden ja muun henkilöstön käyttöön instituutin tiloihin rakennetun varustetun ravintolan ja sosiaalitilat.

2. Edellä 1 kohdan soveltamista koskevista määräyksistä määrätään kotipaikkaa koskevassa sopimuksessa.

26 artikla

1. Johtokunta antaa yksimielisesti instituutin rehtorin tai johtokunnan jäsenen ehdotuksesta varainhoitoa koskevat säännöt täsmentäen erityisesti:

a) talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

b) kolmivuotisten taloussuunnitelmien laatimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt,

c) jäsenvaltioiden antamien avustusten maksamista ja käyttämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja menettelyt,

d) tulojen ja menojen hyväksyjien sekä tilivelvollisten vastuuta koskevat säännöt ja vastuun valvontaa koskevat yksityiskohtaiset määräykset.

2. Edellä 1 kohdassa säädettyjen varainhoitoon sovellettavien määräysten mukaisesti voidaan määrätä budjetti- ja talouskomitean perustamisesta, jonka jäseniä ovat sopimusvaltioiden edustajat ja jonka vastuulla on valmistella johtokunnan taloutta ja rahoitusta koskevat päätökset.

27 artikla

1. Instituutin viralliset kielet ovat tanska, saksa, englanti, ranska, italia ja hollanti.

2. Jokaista akateemista tehtävää varten valitaan kaksi työkieltä 1 kohdassa lueteltujen kielten joukosta ottaen huomioon opetushenkilöstön ja tutkijoiden kielitaito ja toivomukset.

Johtokunta päättää yksimielisesti näiden kielten valintamenettelyistä.

3. Opetushenkilöstöllä ja tutkijoilla on oltava kahdessa 1 kohdassa mainituista kielistä riittävä taito.

Opetus- ja tutkimusneuvosto voi sallia poikkeuksen tiettyihin instituutin hankkeisiin osallistumaan kutsuttujen asiantuntijoiden osalta.

28 artikla

Instituutilla on kaikissa sopimusvaltioissa kansallisen lainsäädännön mukainen laajin oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta tai kiinteää omaisuutta, tehdä sopimuksia ja käyttää puhevaltaa oikeudenkäynnissä; instituuttia edustaa tällöin sen rehtori.

29 artikla

Kaikki sopimusvaltioiden keskinäiset riidat sekä yhden tai useamman sopimusvaltion ja instituutin väliset sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat riidat, jotka voivat syntyä ja joita ei ole voitu ratkaista johtokunnassa, voidaan riidan osapuolen pyynnöstä antaa välityslautakunnan ratkaistavaksi.

Tässä tapauksessa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen puheenjohtaja nimeää välityslautakunnan, jonka on ratkaistava riita.

Sopimusvaltiot sitoutuvat panemaan täytäntöön välityslautakunnan päätökset.

30 artikla

1. Johtokunta kokoontuu välittömästi tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen.

2. Johtokunta solmii kotipaikkaa koskevan sopimuksen ja perustaa muut tässä sopimuksessa säädetyt toimielimet.

3. Väliaikainen opetus- ja tutkimuskomitea, jossa on kunkin sopimusvaltion kaksi edustajaa, joista vähintään yhden on oltava korkeakouluopettaja, valitsee yksimielisesti instituutin kahdeksan ensimmäistä opetushenkilöstön jäsentä.

Opetus- ja tutkimusneuvosto on päätösvaltainen, kun rehtori, sihteeri ja edellä mainitut kahdeksan opetushenkilöstön jäsentä on valittu siihen.

31 artikla

Johtokunta nimittää yksimielisesti instituutin ensimmäisen rehtorin ja sihteerin.

32 artikla

1. Kaikkien muiden Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden kuin sopimusvaltioiden liittyminen sopimukseen suoritetaan tallettamalla liittymisasiakirjat Italian hallituksen huostaan.

2. Liittyminen tulee voimaan sinä päivänä, jona johtokunta yksimielisesti ja liittyvän valtion kanssa sopien on päättänyt tarpeellisista muutoksista sopimuksen määräyksiin, erityisesti 6 artiklan 7 kohtaan ja 19 artiklan 1 kohtaan.

33 artikla

Kunkin sopimusvaltion hallitus, instituutin rehtori tai opetus- ja tutkimusneuvosto voivat tehdä johtokunnalle ehdotuksia tämän sopimuksen tarkistamiseksi. Jos johtokunta yksimielisesti puoltaa sopimusvaltioiden edustajien konferenssin koollekutsumista, johtokunnan puheenjohtajana toimivan maan hallitus kutsuu konferenssin koolle.

34 artikla

Jos instituutin toimielimen toiminta on tarpeellinen jonkin tämän sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi vaikka tässä sopimuksessa ei ole määrätty tätä varten tarkoitettuja valtuuksia, johtokunta toteuttaa yksimielisesti aiheelliset toimenpiteet.

35 artikla

1. Tätä sopimusta sovelletaan sopimusvaltioiden Euroopassa oleviin alueisiin, Ranskan merentakaisiin departementteihin ja Ranskan merentakaisiin alueisiin.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, sopimusta ei sovelleta Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluviin tukikohtiin Kyproksessa; sitä ei myöskään sovelleta Kanaalisaariin eikä Mansaareen, ellei Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus tähän sopimukseen liittyessään tai myöhemmin julista, että tätä sopimusta sovelletaan yhteen tai useampaan näistä alueista.

3. Poiketen siitä mitä 1 kohdassa määrätään, sopimusta ei sovelleta Färsaariin. Tanskan kuningaskunnan hallitus voi kuitenkin ilmoittaa tämän perustamissopimuksen soveltamisesta myös Färsaariin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1975 Italian tasavallan hallituksen huostaan talletettavalla julistuksella, josta Italian tasavallan hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen muiden jäsenvaltioiden hallitukselle.

4. Kukin sopimusvaltio voi ilmoittamalla Italian hallitukselle tämän sopimuksen allekirjoittamisen, hyväksymisen tai ratifioinnin yhteydessä tai siihen liittyessään tai milloin tahansa myöhempänä ajankohtana julistaa, että tätä sopimusta sovelletaan kyseisen valtion yhdellä tai useammalla Euroopan ulkopuolisella alueella, jonka kansainvälisistä suhteista kyseinen valtio on vastuussa ja jotka on kyseisessä julistuksessa eritelty.

36 artikla

Sopimus annetaan sopimusvaltioiden ratifioitavaksi tai hyväksyttäväksi niiden valtiosääntöjen asettamien vaatimusten mukaisesti.

Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona Italian hallitus on vastaanottanut viimeisen ilmoituksen näiden muodollisuuksien täyttymisestä.

37 artikla

Italian hallitus ilmoittaa sopimusvaltioille

a) jokaisesta allekirjoituksesta,

b) jokaisesta ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjan tallettamisesta sekä kaikista 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista julistuksista,

c) tämän sopimuksen voimaantulosta, ja

d) kaikista tähän sopimukseen 33 artiklan mukaisesti tehdyistä muutoksista.

38 artikla

Tämä sopimus, joka on laadittu yhtenä kappaleena hollannin, italian, ranskan ja saksan kielellä jokaisen neljän ollessa yhtä todistusvoimaisen, talletetaan Italian tasavallan hallituksen arkistoon, ja tämä hallitus toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä muiden sopimusvaltioiden hallituksille.

Tämän sopimuksen englannin-, iirin-, ja tanskankieliset tekstit, jotka sellaisina kuin ne on esitetyt johtokunnan päätöksen liitteessä täsmentävät sopimukseen tehdyt Irlannin, Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan ja Tanskan liittymisen edellyttämät muutokset, ovat todistusvoimaisia kuten edellä mainitut alkuperäistekstit; Italian hallitus toimittaa niiden oikeaksi todistetun kopion kunkin sopimusvaltion hallitukselle.

1 artikla

Suorittaessaan virkatehtäviään yliopistollisella Eurooppa-instituutilla, jäljempänä "instituutti" on tuomioiden täytäntöönpanoa koskeva vapaus paitsi:

a) kolmannen osapuolen sellaisen vahingonkorvauskanteen osalta, joka koskee instituutille kuuluvan tai sen lukuun käytetyn moottoriajoneuvon aiheuttamaa vahinkoa taikka liikennerikosta, jossa tällainen ajoneuvo on ollut osallisena;

b) sopimuksen määräysten tai tämän pöytäkirjan soveltamiseksi annetun välitystuomion tai tuomiolauselman täytäntöönpanon osalta,

c) erityisessä tapauksessa, jolloin johtokunta on yksimielisesti luopunut tämän määräyksen suomasta vapautuksesta.

2 artikla

1. Instituutin tilat ja rakennukset ovat loukaamattomia. Tämä määräys ei estä 19 artiklan mukaisten toimenpiteiden tai johtokunnan yksimielisesti sallimien toimenpiteiden täytäntöönpanemista.

2. Instituutti ei saa sallia, että sen tiloja tai rakennuksia käyttää turvapaikkanaan rikoksentekijä, joka on tavattu pakenemasta verekseltään tai jolle on annettu rikosta koskeva pidätysmääräys, tuomio tai karkotusmääräys.

3. Instituutin arkistot ovat loukkaamattomia.

3 artikla

Instituutin omaisuus ja varat eivät saa olla hallinnollisen pakkotoimenpiteen taikka oikeudenkäyntiin liittyvän turvaamistoimenpiteen kohteena, kuten etsinnän, takavarikon, menettämisseuraamuksen tai ulosoton kohteena, lukuun ottamatta 1 artiklan a, b ja c kohdassa määrättyjä tapauksia.

4 artikla

1. Instituutin maahantuomat ja maasta viemät sen virkatehtävien suorittamiselle ehdottoman tarpeelliset tavarat ovat vapautettuja kaikista liikevaihtoveroista, tulleista ja muista veroista ja maksuista sekä kaikista tuontia ja vientiä koskevista kielloista ja rajoituksista, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta sitä, mitä sopimusvaltioiden taide- ja kulttuuriperinnön suojelemiseksi annetuista kansallisissa säädöksissä säädetään.

2. Suorittaessaan virallisia tehtäviään instituutin lähettämien tai sille lähetettyjen julkaisujen tai muun tiedotusaineiston levikkiä ei mitenkään rajoiteta.

3. Instituutti nauttii kunkin sopimusvaltion alueella tämän valtion kansainvälisille järjestöille myöntämästä kohtelusta virallisten ilmoitusten ja kaikkien asiakirjojen siirron osalta. Instituutin virallista kirjeenvaihtoa tai muita virallisia ilmoituksia ei saa sensuroida.

5 artikla

1. Kun instituutti suorittaa virallisia tehtäviään sen varat, tulot ja muu omaisuus vapautetaan kaikista välittömistä veroista.

2. Kun instituutti tekee huomattavia ja sen ehdottomasti tarpeellisia ostoja, joiden hintaan sisältyy välillisiä veroja tai myyntiveroja, sopimusvaltiot toteuttavat aina kun on mahdollista toimenpiteet tällaisista veroista ja maksuista vapauttamiseksi tai niiden suorittamiseksi takaisin.

3. Vapautusta ei myönnetä niistä veroista ja maksuista, jotka ovat ainoastaan julkisia palvelumaksuja.

6 artikla

Instituutti voi vastaanottaa ja pitää hallussaan kaikenlaisia varoja, valuuttoja, käteistä tai arvopapereita; se voi pitää niitä hallussaan vapaasti virkatehtäviään suorittaessaan, jollei kansallisissa valuutan valvontaa koskevissa määräyksissä toisin säädetä, ja sillä voi olla tilejä missä tahansa valuutassa siinä määrin kuin se on tarpeen sen sitoumusten täyttämiseksi.

7 artikla

Sopimusvaltioiden edustajilla sekä heidän neuvonantajillaan, jotka osallistuvat instituutin johtokunnan kokouksiin, on tehtäviään suorittaessaan sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä seuraavat erioikeudet, vapaudet ja helpotukset:

a) kyseisiä henkilöitä ei saa pidättää eikä vangita eikä heidän henkilökohtaisia matkatavaroitaan voida takavarikoida lukuun ottamatta tapauksia, joista asianomainen tavataan itse teosta,

b) kyseisiä henkilöitä ei voida näiden tehtävien päätyttyäkään haastaa oikeuteen teoista, jotka he ovat tehneet tehtäviään suorittaessaan ja toimivaltansa rajoissa; näihin tekoihin sisältyy myös kaikki, mitä he ovat sanoneet ja kirjoittaneet,

c) virallisten papereiden ja asiakirjojen loukkaamattomuus, ja

d) kaikki tarpeelliset hallinnolliset, erityisesti liikkumista tai oleskelua koskevat käytännön edut.

Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan myös johtokunnan kokouksiin osallistuviin Euroopan yhteisöjen edustajiin.

8 artikla

Sopimusvaltiot toteuttavat läheisessä yhteistyössä instituutin kanssa kaikki toimivaltaansa kuuluvat toimenpiteet myöntääkseen instituutin työhön osallistuville henkilöille ja erityisesti sopimuksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille henkilöille kaikki tarpeelliset hallinnolliset, erityisesti liikkumista, oleskelua ja valuuttaa koskevat edut.

9 artikla

1. Instituutin rehtoria, sihteeriä ja, jollei 13 artiklassa toisin määrätä, opetushenkilöstöä ja instituutin muuta henkilöstöä koskevat seuraavat erioikeudet ja vapaudet:

a) kyseisiä henkilöitä ei senkään jälkeen, kun he ovat eronneet instituutin palveluksesta, voida haastaa oikeuteen teoista, jotka he ovat tehneet tehtäviään suorittaessaan ja toimivaltansa rajoissa, mukaan lukien suulliset lausumat ja kirjalliset esitykset; tämä vapaus ei kuitenkaan koske edellä mainittujen henkilöiden tekemiä liikennerikoksia eikä vahinkoa, jonka on aiheuttanut tällaiselle henkilölle kuuluva tai tällaisen henkilön kuljettama ajoneuvo.

b) heidän talouteensa kuuluvilla perheenjäsenillä on samat oikeudet maahanmuuttorajoitusmääräyksiä tai ulkomaalaisten rekisteröintimääräyksiä koskeviin poikkeuksiin kuin ne, jotka myönnetään kansainvälisten järjestöjen henkilöstölle,

c) rahaa tai valuuttaa koskevien säännösten osalta heillä on samat erioikeudet kuin kansainvälisten järjestöjen henkilöstöllä, ja

d) heillä on oikeus tuoda maahan tullivapaasti huonekalunsa, tavaransa ja henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu auto silloin, kun he asettuvat kyseiseen valtioon ensimmäisen kerran vähintään yhden vuoden ajaksi sekä heillä on oikeus viedä maasta pois huonekalunsa, tavaransa ja henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu auto toimikautensa päätyttyä kyseisessä valtiossa, jollei toisin määrätä jossain tapauksissa sen valtion kansallisen lainsäädännössä säädetyissä edellytyksissä ja rajoituksissa, jossa tätä oikeutta käytetään.

2. Sopimusvaltiot toteuttavat kiinteässä yhteistyössä instituutin kanssa kaikki tarpeelliset toimenpiteet helpottaakseen niiden henkilöiden, jotka voivat hyötyä tämän artiklan määräyksistä, maahan saapumista, maassa asumista ja maasta poistumista.

10 artikla

Sopimusvaltiot toteuttavat kiinteässä yhteistyössä instituutin kanssa kaikki aiheelliset toimenpiteet turvatakseen tutkijoiden maahan saapumisen, oleskelun ja maasta poistumisen ja helpottaakseen niitä.

11 artikla

1. Henkilöstösäännöissä ja muissa säännöissä määritellään sosiaalietuusjärjestelmä, jota sovelletaan johtajaan, sihteeriin, opetushenkilöstöön ja muuhun henkilöstöön sekä tutkijoihin.

Jos tällaisista etuuksista ei ole määrätty, edellisessä alakohdassa tarkoitetut henkilöt voivat valita joko sen valtion lainsäädännön mukaiset etuudet, jossa instituutin kotipaikka sijaitsee tai sen sopimusvaltion lainsäädännön mukaiset etuudet, joka on heitä viimeksi koskenut taikka jonka kansalaisia he ovat.

Tämä valinta voidaan tehdä ainoastaan kerran ja se tulee voimaan sinä päivänä, jona kyseinen henkilö tulee instituutin palvelukseen.

2. Niiden opetushenkilöstön jäsenten ja tutkijoiden osalta, jotka eivät ole sopimusvaltioiden kansalaisia, aiheelliset toimeenpiteet toteutetaan henkilöstösääntöjen tai muiden sääntöjen mukaisesti.

12 artikla

1. Instituutin rehtorin, sihteerin, opetus- ja muun henkilöstön on maksettava instituutin hyväksi tulevaa veroa instituutin maksamista palkoista ja palkkaeduista johtokunnan valvistamien edellytysten ja menettelyjen mukaisesti, joista tämä päättää vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta. Kyseisistä palkoista ja palkkaeduista ei kanneta kansallista tuloveroa siitä päivämäärästä alkaen, kun tätä veroa sovelletaan; sopimusvaltiot pidättävät kuitenkin itsellään mahdollisuuden laatia selvityksen näistä palkoista ja palkkaeduista laskiessaan verotusmäärää, jota sovelletaan muista lähteistä saataviin tuloihin.

2. Edellä 1 kohdan määräyksiä ei sovelleta niihin korkotuloihin ja eläkkeisiin, jotka instituutti maksaa entisille johtajille ja sihteereille sekä opetus- tai muun henkilöstön jäsenille.

3. Tulo-, varallisuus- ja perintöveron sekä sopimusvaltioiden välillä solmitun kaksoisverotuksen välttämistä koskevan sopimuksen soveltamiseksi katsotaan instituutin rehtorin, sihteerin ja opetus- ja muun henkilöstön asuinmaassa ja verotuksellisessa kotipaikkavaltiossa, että heidän asuinpaikkansa on valtiossa, jossa heidän verotuksellinen kotipaikkansa on, jos tämä valtio on sopimusvaltio silloin, kun he asettuvat asumaan yksinomaan tehtäviensä suorittamiseksi instituutin palveluksessa muun sopimusvaltion kuin sen valtion alueelle, jossa heidän verotuksellinen kotipaikkansa on. Tätä määräystä sovelletaan myös puolisoon, jos tämä ei harjota ammattiaan, sekä tässä artiklassa viitattujen henkilöiden elättämiin ja huollossa oleviin lapsiin.

13 artikla

Johtokunta määrittelee yksimielisesti henkilöstöryhmät, joihin sovelletaan täysin tai osittain 9-12 artiklan määräyksiä.

14 artikla

1. Tässä pöytäkirjassa myönnetyt erioikeudet, vapaudet ja helpotukset myönnetään ainoastaan sopimusvaltioiden tai instituutin eduksi eikä edunsaajien henkilökohtaiseksi hyödyksi.

2. Toimivaltaisilta viranomaisilla ei ole ainoastaan oikeus, vaan myös velvollisuus lakkauttaa vapaudet, jos ne estävät oikeuden toteutumisen ja jos ne voidaan lakkauttaa vaarantamatta niitä tarkoituksia, joiden vuoksi ne on myönnetty.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset ovat:

- instituutin johtokunnan kokouksiin osallistuvien edustajien osalta sopimusvaltiot,

- instituutin johtokunnan kokouksiin osallistuvien edustajien osalta Euroopan yhteisöjen toimielimet,

- rehtorin ja sihteerin osalta instituutin johtokunta, ja

- instituutin opetus- ja muiden henkilöstön jäsenten osalta instituutin rehtori.

15 artikla

Tämän pöytäkirjan määräykset eivät saa estää kunkin sopimusvaltion oikeuttaa toteuttaa kaikkia sen turvallisuudelle tarpeellisia toimenpiteitä.

16 artikla

Sopimusvaltiot eivät ole velvollisia myöntämään 7 artiklassa, 9 artiklan c ja d kohdassa sekä 10 artiklassa tarkoitettuja erioikeuksia ja vapauksia omille kansalaisilleen ja pysyville asukkailleen.

17 artikla

Tämän pöytäkirjan mukaisiin instituutin virkatehtäviin kuuluu hallinnolliset tehtävät sekä opetus- ja tutkimustehtävät instituutin perustamista koskevassa sopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseksi.

18 artikla

Instituutin henkilöstön jäsenten yksinomaan henkilökohtaisiin tarpeisiin tarkoitettuihin tavaroihin ei sovelleta mitään vapauksia, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta, mitä 9 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetään.

Tämän pöytäkirjan määräysten nojalla maahantuotuja tai hankittuja tavaroita ei saa myydä, luovuttaa tai vuokrata edelleen muuten kuin vapautuksia myöntäneiden valtioiden hallituksien säätämin edellytyksin.

19 artikla

1. Instituutin rehtorin ja sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava kiinteässä yhteistyöhengessä tämän pöytäkirjan määräyksiä kunnioittaen instituutin riippumattomuutta helpottaakseen moitteetonta oikeudenkäyttöä, sosiaalilainsäädännön soveltamista, poliisitointa koskevien säädösten, yleistä turvallisuutta tai kansanterveyttä koskevien säädösten soveltamista sekä estääkseen tässä pöytäkirjassa määrättyjen erioikeuksien, vapauksien ja helpotusten väärinkäytön. Tässä kohdassa mainittua yhteistyömenettelyä voidaan tarkentaa 20 artiklassa määrätyillä lisäsopimuksilla.

2. Edellä 9-12 artiklan määräyksistä edun saavien henkilöiden nimi, asema ja osoite sekä heihin sovellettavista järjestelyistä ilmoitetaan säännöllisesti sopimusvaltioiden hallituksille.

20 artikla

Täydentäviä sopimuksia voidaan solmia instituutin sekä yhden tai useamman sopimusvaltion välillä tämän pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tai soveltamiseksi. Johtokunta tekee yksimielisesti tämän artiklan soveltamista koskevat päätökset.

21 artikla

Tätä pöytäkirjaa koskeviin riitoihin sovelletaan sopimuksen 29 artiklan määräyksiä.