94/1996

Genevessä 22 päivänä joulukuuta 1992 ja Kiotossa 14 päivänä lokakuuta 1994 Kansainvälisen televiestintäliiton peruskirjaan, Kansainvälisen televiestintäliiton yleissopimukseen ja Kansainvälisen televiestintäliiton peruskirjaan, Kansainvälisen televiestintäliiton yleissopimukseen sekä hallinnollisiin ohjesääntöihin liittyvien riitojen pakollista ratkaisua koskevaan valinnaiseen pöytäkirjaan tehdyt muutokset, jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 14 päivänä maaliskuuta 1996, ovat voimassa 28 päivästä toukokuuta 1996 niin kuin siitä on sovittu.

Kansainvälisen televiestintäliiton peruskirjaan tehtyjen muutosten hyväksymisen yhteydessä Suomi on tehnyt seuraavan varauman:

1 artiklaLiiton tarkoitus

2 1. Liiton tarkoituksena on

3 a) ylläpitää ja laajentaa kansainvälistä yhteistyötä kaikkien liiton jäsenten välillä kaikenlaatuisten televiestintäyhteyksien parantamiseksi ja niiden järkiperäisen käytön edistämiseksi,

4 b) lisätä ja tarjota teknistä apua kehitysmaille televiestintäasioissa sekä lisäksi edistää täytäntöönpanossa tarvittavien materiaalien ja rahavarojen hankintaa,

5 c) edistää teknisten laitteiden kehitystä ja niiden mahdollisimman tehokasta käyttöä televiestintäpalvelujen suorituskyvyn parantamiseksi, käyttökelpoisuuden lisäämiseksi ja saattamiseksi yleisön käyttöön niin laajalti kuin mahdollista,

6 d) edistää uusien televiestintätekniikoiden etujen ulottamista kaikkiin maailman asukkaisiin,

7 e) edistää televiestintäpalvelujen käyttöä tavoitteena rauhanomaisten suhteiden helpottaminen,

8 f) yhdenmukaistaa jäsenten pyrkimykset näiden päämäärien saavuttamiseksi,

9 g) edistää kansainvälisellä tasolla laajemman lähestymistavan omaksumista kysymyksissä televiestinnästä maailmanlaajuisessa tietotaloudessa ja -yhteiskunnassa toimimalla yhteistyössä muiden maailmanlaajuisten ja alueellisten hallitustenvälisten järjestöjen kanssa sekä niiden ei-hallitustenvälisten järjestöjen kanssa, joita televiestintä koskee.

10 2. Tätä tarkoitusta varten liiton tulee etenkin

11 a) suorittaa radiotaajuusspektrin taajuusalueiden jako, radiotaajuuksien jako sekä annettujen taajuuksien ja niihin liittyvien geostationäärisen radan ratapaikkojen luettelointi haitallisten häiriöiden välttämiseksi eri maiden radioasemien välillä,

12 b) koordinoida pyrkimyksiä eri maiden radioasemien välisten haitallisten häiriöiden poistamiseksi sekä radiotaajuusspektrin ja geostationäärisen satelliittiradan käytön parantamiseksi radioviestintäpalveluja varten,

13 c) helpottaa maailmanlaajuista televiestinnän standardointia tyydyttävän palvelutason saavuttamiseksi,

14 d) edistää kansainvälistä yhteistyötä teknisen avun jakamiseksi kehitysmaille ja televiestintävälineistön ja -verkkojen luomista, kehittämistä ja parantamista kehitysmaissa kaikin sen käytettävissä olevin keinoin, mukaan lukien Kansainvälisen televiestintäliiton osallistuminen Yhdistyneiden Kansakuntien asiaa koskeviin ohjelmiin sekä sen omien resurssien käyttö siten kuin on tarkoituksenmukaista,

15 e) koordinoida pyrkimyksiä yhdenmukaistaa televiestintälaitteiden kehittäminen, etenkin avaruustekniikkaa käyttävien laitteiden, jotta niiden tarjoamista mahdollisuuksista saataisiin täysi hyöty,

16 f) edistää jäsentensä välistä yhteistyötä sellaisten mahdollisimman alhaisten maksujen aikaansaamiseksi, jotka kuitenkin samalla takaavat tehokkaan palvelun, ottaen huomioon tarpeen hoitaa televiestinnän raha-asiat itsenäisesti ja terveeltä pohjalta,

17 g) edistää toimenpiteitä ihmishengen turvallisuuden varmistamiseksi eri televiestintäpalvelujen yhteistoiminnalla,

18 h) suorittaa tutkimuksia, laatia säännöksiä, hyväksyä päätöslauselmia, laatia suosituksia ja mielipiteitä sekä koota ja julkaista televiestintää koskevia tietoja,

19 i) edistää yhdessä kansainvälisten rahoitus- ja kehitysjärjestöjen kanssa etuoikeutettujen tai edullisten puiteluottojen järjestämistä sellaisten sosiaalisten hankkeiden kehittämiseksi, joiden tarkoituksena on muun muassa televiestintäpalvelujen ulottaminen maiden syrjäisimmille alueille.

2 artiklaLiiton kokoonpano

20 Kansainväliseen televiestintäliittoon, ottaen huomioon yleismaailmallisuuden periaatteen sekä sen, että liittoon osallistumisen toivottaisiin olevan yleismaailmallista, kuuluu

21 a) valtio, joka ennen tämän peruskirjan ja yleissopimuksen voimaantuloa on Kansainvälisen televiestintäliiton jäsenenä ollut sopimuspuolena jossain kansainvälisessä teleliikenneyleissopimuksessa,

22 b) muu valtio, joka on Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen ja joka liittyy tähän peruskirjaan ja yleissopimukseen tämän peruskirjan 53 artiklan mukaisesti,

23 c) muu valtio, joka ei ole Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen ja joka hakee Kansainvälisen televiestintäliiton jäsenyyttä ja joka varmistettuaan liiton jäsenistä kahden kolmasosan tuen hakemukselleen liittyy tähän peruskirjaan ja yleissopimukseen tämän peruskirjan 53 artiklan mukaisesti. Jos jäseneksi liittymistä koskeva hakemus tehdään kahden täysivaltaisten edustajien konferenssin välisenä aikana, pääsihteeri tiedustelee liiton jäsenten mielipidettä. Jäsenen katsotaan pidättyneen mielipiteensä esittämisestä, ellei se ole vastannut neljän kuukauden kuluessa siitä, kun sen mielipidettä on tiedusteltu.

3 artiklaJäsenten oikeudet ja velvollisuudet

24 1. Liiton jäsenillä on tässä peruskirjassa ja yleissopimuksessa määrätyt oikeudet ja velvollisuudet.

25 2. Jäsenten oikeudet liiton konferensseihin, kokouksiin ja neuvotteluihin osallistumiseen nähden ovat seuraavat:

26 a) Kaikilla jäsenillä on oikeus ottaa osaa konferensseihin, ne ovat vaalikelpoisia neuvostoon, ja niillä on oikeus nimittää ehdokkaita liiton virkailijoiden tai radio-ohjesääntölautakunnan jäsenten vaaleihin.

27 b) Tämän peruskirjan 169 ja 210 kohdan määräysten mukaisesti jokaisella jäsenellä on yksi ääni kaikissa täysivaltaisten edustajien konferensseissa, kaikissa maailmankonferensseissa, kaikissa radioviestintäkokouksissa ja tutkimusryhmien kokouksissa sekä, mikäli se on neuvoston jäsen, kyseisen neuvoston kaikissa istunnoissa. Alueellisissa konferensseissa vain asianomaisen alueen jäsenillä on äänioikeus.

28 c) Tämän peruskirjan 169 ja 210 kohdan määräysten mukaisesti jokaisella jäsenellä on samoin yksi ääni kaikissa kirjeenvaihdolla suoritetuissa neuvotteluissa. Alueellisia konferensseja koskevissa neuvotteluissa ainoastaan asianomaisen alueen jäsenillä on äänioikeus.

4 artiklaLiiton asiakirjat

29 1. Liiton asiakirjat ovat

- tämä Kansainvälisen televiestintäliiton peruskirja

- Kansainvälisen televiestintäliiton yleissopimus ja

- hallinnolliset ohjesäännöt.

30 2. Tämä peruskirja, jonka määräyksiä täydentävät yleissopimuksen määräykset, on liiton perusasiakirja.

31 3. Sekä tätä peruskirjaa että yleissopimusta täydentävät jäljempänä luetellut hallinnolliset ohjesäännöt, jotka sääntelevät televiestinnän käyttöä ja sitovat kaikkia jäseniä:

- kansainvälinen televiestintäohjesääntö

- radio-ohjesääntö.

32 4. Mikäli tämän peruskirjan määräys on ristiriidassa yleissopimuksen tai hallinnollisten ohjesääntöjen määräysten kanssa, peruskirja ratkaisee. Mikäli yleissopimuksen ja hallinnollisten ohjesääntöjen määräysten välillä ilmenee ristiriita, yleissopimus ratkaisee.

5 artiklaMääritelmät

33 Ellei asiayhteys muuta edellytä,

34 a) tässä peruskirjassa käytetyillä termeillä, jotka on määritelty siihen erottamattomana osana kuuluvassa liitteessä, on asianomaisessa liitteessä niille määrätty merkitys,

35 b) muilla kuin tämän peruskirjan liitteessä määritellyillä, yleissopimuksessa käytetyillä ja siihen erottamattomana osana kuuluvassa liitteessä määritellyillä termeillä on asianomaisessa liitteessä niille määrätty merkitys,

36 c) muilla, hallinnollisissa ohjesäännöissä määritellyillä termeillä on niille ohjesäännöissä määrätty merkitys.

6 artiklaLiiton asiakirjojen täytäntöönpano

37 1. Jäsenet ovat velvollisia noudattamaan tämän peruskirjan, yleissopimuksen ja hallinnollisten ohjesääntöjen määräyksiä kaikilla perustamillaan ja käytössään olevilla televiestintätoimistoilla ja -asemilla, jotka hoitavat kansainvälisiä telepalveluja tai jotka voivat aiheuttaa haitallista häiriötä muiden maiden radiopalveluille, lukuun ottamatta palveluja, jotka on tämän peruskirjan 48 artiklan mukaisesti vapautettu näistä velvoitteista.

38 2. Jäsenet ovat myös velvollisia ryhtymään tarvittaviin toimiin saattaakseen sellaiset telelaitokset, jotka ne ovat oikeuttaneet harjoittamaan teletoimintaa ja jotka hoitavat kansainvälistä liikennettä tai ylläpitävät asemia, jotka voivat aiheuttaa haitallista häiriötä muiden maiden radioviestinnälle, noudattamaan tämän peruskirjan, yleissopimuksen ja hallinnollisten ohjesääntöjen määräyksiä.

7 artiklaLiiton rakenne

39 Liitto käsittää seuraavat elimet:

40 a) täysivaltaisten edustajien konferenssi, joka on liiton ylin elin,

41 b) neuvosto, joka on täysivaltaisten edustajien konferenssin valtuuttama,

42 c) kansainvälisen televiestinnän maailmankonferenssit,

43 d) radioviestintäsektori, johon sisältyvät maailmanlaajuiset ja alueelliset radioviestintäkonferenssit, radioviestintäkokoukset ja radio-ohjesääntölautakunta,

44 e) televiestinnän standardointisektori, johon sisältyvät maailmanlaajuiset televiestinnän standardointikonferenssit,

45 f) televiestinnän kehityssektori, johon sisältyvät maailmanlaajuiset ja alueelliset televiestinnän kehityskonferenssit,

46 g) pääsihteeristö.

8 artiklaTäysivaltaisten edustajien konferenssi

47 1. Täysivaltaisten edustajien konferenssi koostuu jäseniä edustavista valtuuskunnista. Se kokoontuu joka neljäs vuosi.

48 2. Täysivaltaisten edustajien konferenssi

49 a) määrää yleisistä toimintaperiaatteista tämän peruskirjan 1 artiklassa määriteltyjen liiton päämäärien saavuttamiseksi,

50 b) käsittelee neuvoston kertomukset liiton toiminnasta edellisestä täysivaltaisten edustajien konferenssista lähtien sekä liiton suositelluista strategisista toimintaperiaatteista ja suunnitelmista,

51 c) vahvistaa liiton talousarvion perusteet ja määrää edellä 50 kohdassa tarkoitettujen kertomusten perusteella tehtyjen päätösten valossa liiton menojen ylärajan seuraavaan täysivaltaisten edustajien konferenssiin saakka harkittuaan kaikkia liiton työhön tänä ajanjaksona liittyviä asiaankuuluvia näkökohtia,

52 d) laatii liiton henkilökuntaa koskevat yleiset määräykset ja tarvittaessa määrää liiton kaikkien virkailijoiden peruspalkat, palkka-asteikot sekä palkkio- ja eläkejärjestelmät,

53 e) tutkii liiton tilit ja hyväksyy ne lopullisesti, jos se on aiheellista,

54 f) valitsee ne liiton jäsenet, jotka muodostavat neuvoston,

55 g) valitsee pääsihteerin, varapääsihteerin ja sektorien toimistojen johtajat liiton vaaleilla valituiksi virkamiehiksi,

56 h) valitsee radio-ohjesääntölautakunnan jäsenet,

57 i) käsittelee ja hyväksyy, mikäli aiheellista, liiton jäsenten tähän peruskirjaan tai yleissopimukseen esittämät muutosehdotukset tämän peruskirjan 55 artiklan määräysten ja yleissopimuksen vastaavien määräysten mukaisesti,

58 j) tekee ja uudistaa tarvittaessa liiton ja muiden kansainvälisten järjestöjen välisiä sopimuksia, tarkastaa jokaisen väliaikaisen sopimuksen, jonka neuvosto on liiton puolesta tehnyt tällaisten järjestöjen kanssa, ja ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joita se näiden sopimusten suhteen pitää tarkoituksenmukaisina,

59 k) käsittelee muut tarpeellisiksi katsotut televiestintäkysymykset.

59 A 3. Poikkeuksellisesti kahden varsinaisen täysivaltaisten edustajien konferenssin välillä on mahdollista kutsua koolle ylimääräinen täysivaltaisten edustajien konferenssi, jolla on rajoitettu esityslista ja joka käsittelee erityisiä asioita,

59 B a) edellisen varsinaisen täysivaltaisten edustajien konferenssin päätöksellä,

59 C b) mikäli kaksi kolmasosaa liiton jäsenistä sitä kukin erikseen pyytää pääsihteeriltä,

59 D c) neuvoston ehdotuksesta vähintään kahden kolmasosan liiton jäsenistä sen hyväksyessä.

9 artiklaVaaleja ja niihin liittyviä seikkoja koskevat periaatteet

60 1. Täysivaltaisten edustajien konferenssi varmistaa kaikissa tämän peruskirjan 54 - 56 kohdassa tarkoitetuissa vaaleissa seuraavat seikat:

61 a) Neuvoston jäsenten valinnassa on otettava huomioon, että neuvoston paikkojen tulee olla tasapuolisesti jaettu maailman kaikkien alueiden kesken.

62 b) Pääsihteeri, varapääsihteeri, toimistojen johtajat ja radio-ohjesääntölautakunnan jäsenet on valittava jäsenten kansalaisistaan esittämien ehdokkaiden keskuudesta. Näiden on kaikkien oltava eri jäsenvaltioiden kansalaisia, ja heidän valinnassaan on asiaan kuuluvalla tavalla otettava huomioon tasapuolinen maantieteellinen jakauma maailman eri alueiden kesken. Vaaleilla valittujen virkamiesten osalta on myös kiinnitettävä asianmukaista huomiota tämän peruskirjan 154 kohtaan sisältyviin periaatteisiin.

63 c) Radio-ohjesääntölautakunnan jäsenet on valittava henkilökohtaisessa ominaisuudessaan. Jokainen jäsen saa esittää vain yhtä ehdokasta.

64 2. Täysivaltaisten edustajien konferenssi vahvistaa näiden vaalien menettelytavat. Määräykset, jotka koskevat virkaanastumista, avointa virkaa ja mahdollisuutta tulla uudelleen valituksi, sisältyvät yleissopimukseen.

10 artiklaNeuvosto

65 1. (1) Neuvosto muodostuu liiton jäsenistä, jotka täysivaltaisten edustajien konferenssi valitsee tämän peruskirjan 61 kohdan määräysten mukaisesti.

66 (2) Neuvoston jokainen jäsen nimittää neuvostoon yhden henkilön, jota voi avustaa yksi tai useampi neuvonantaja.

67 2. Neuvosto laatii oman työjärjestyksensä.

68 3. Täysivaltaisten edustajien konferenssien välisenä aikana neuvosto toimii liiton johtoelimenä täysivaltaisten edustajien konferenssin puolesta kyseisen konferenssin sille antamien valtuuksien rajoissa.

69 4. (1) Neuvosto ryhtyy kaikkiin toimenpiteisiin helpottaakseen jäsenten tämän peruskirjan, yleissopimuksen ja hallinnollisten ohjesääntöjen määräysten, täysivaltaisten edustajien konferenssin tekemien päätösten sekä tarvittaessa liiton muiden konferenssien ja kokousten tekemien päätösten toimeenpanoa, ja se suorittaa kaikki täysivaltaisten edustajien konferenssin sille antamat tehtävät.

70 (2) Se käsittelee laajoja televiestintäpolitiikkaa koskevia aiheita sopusoinnussa täysivaltaisten edustajien konferenssin määrittämien suuntaviivojen kanssa varmistaakseen, että liiton toimintaperiaatteet ja strategia vastaavat täysin jatkuvasti muuttuvaa televiestintäympäristöä.

71 (3) Se huolehtii liiton toiminnan tehokkaasta yhtenäistämisestä ja harjoittaa tehokasta pääsihteeristön ja kolmen sektorin taloudellista valvontaa.

72 (4) Se edistää liiton tarkoitusperien mukaisesti televiestinnän kehittämistä kehitysmaissa kaikin käytettävissä olevin keinoin, mukaan lukien liiton osallistuminen Yhdistyneiden Kansakuntien asianomaisiin ohjelmiin.

11 artiklaPääsihteeristö

73 1. (1) Pääsihteeristöä johtaa pääsihteeri yhden varapääsihteerin avustamana.

74 (2) Pääsihteeri valmistelee koordinointikomitean avustamana liiton strategiset toimintaperiaatteet ja suunnitelmat ja sovittaa yhteen sen toimintoja.

75 (3) Pääsihteeri ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin taatakseen liiton varojen taloudellisen käytön ja on vastuussa neuvostolle kaikista liiton toiminnan hallinnollisista ja taloudellisista asioista.

76 (4) Pääsihteeri toimii liiton laillisena edustajana.

77 2. Varapääsihteeri on vastuussa pääsihteerille. Varapääsihteeri avustaa pääsihteeriä tämän tehtävien suorittamisessa sekä suorittaa ne erityiset tehtävät, jotka pääsihteeri hänelle antaa. Varapääsihteeri hoitaa pääsihteerin tehtäviä viimeksi mainitun poissaollessa.

12 artiklaTehtävät ja rakenne

78 1. (1) Radioviestintäsektorin tehtävänä on radioviestintään liittyvien liiton tarkoitusperien toteuttaminen sellaisina kuin ne on esitetty tämän peruskirjan 1 artiklassa,

- varmistamalla, että kaikki radioviestintäpalvelut, mukaan lukien geostationääristä satelliittirataa käyttävät palvelut, käyttävät radiotaajuusspektriä järkiperäisesti, tasapuolisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti tämän peruskirjan 44 artiklan määräysten mukaisesti, ja

- toteuttamalla tutkimuksia ilman taajuusaluerajoja ja antamalla suosituksia radioviestintäasioissa.

79 (2) Radioviestintäsektorin ja televiestinnän standardointisektorin täsmällisiä vastuualueita tarkastellaan jatkuvasti uudelleen läheisessä yhteistyössä molempia sektoreita kiinnostavien seikkojen suhteen yleissopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti. Radioviestintä-, televiestinnän standardointi- ja televiestinnän kehityssektorien välillä harjoitetaan tiivistä koordinointia.

80 2. Radioviestintäsektorin toimielimet ovat

81 a) maailmanlaajuiset ja alueelliset radioviestintäkonferenssit,

82 b) radio-ohjesääntölautakunta,

83 c) radioviestintäkokoukset, jotka ovat maailman radioviestintäkonferenssien yhteydessä,

84 d) radioviestintätutkimusryhmät,

85 e) radioviestintätoimisto, jota johtaa vaaleilla valittu johtaja.

86 3. Radioviestintäsektoriin kuuluvat jäseninä

87 a) itseoikeutettuina liiton kaikkien jäsenten hallinnot,

88 b) jokainen yksikkö tai järjestö, joka on siihen hyväksytty yleissopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti.

13 artiklaRadioviestintäkonferenssit ja radioviestintäkokoukset

89 1. Maailman radioviestintäkonferenssi voi tarkistaa radio-ohjesäännön osittain tai poikkeustapauksissa kokonaisuudessaan, ja se voi käsitellä kaikkia yleismaailmallisen luonteen omaavia sen toimivallan piiriin kuuluvia ja esityslistaan liittyviä kysymyksiä. Sen muut tehtävät luetellaan yleissopimuksessa.

90 2. Maailman radioviestintäkonferenssit kutsutaan tavallisesti koolle joka toinen vuosi. Kuitenkin yleissopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti konferenssi voidaan jättää kutsumatta koolle tai voidaan kutsua koolle ylimääräinen konferenssi.

91 3. Radioviestintäkokoukset kutsutaan myös tavallisesti koolle joka toinen vuosi, ja ne järjestetään maailman radioviestintäkonferenssien yhteydessä radioviestintäsektorin toiminnan tehokkuuden parantamiseksi. Radioviestintäkokoukset huolehtivat maailman radioviestintäkonferenssien työssään tarvitsemasta teknisestä perustasta, ja ne vastaavat kaikkiin mainittujen konferenssien pyyntöihin. Radioviestintäkokousten tehtävät tarkennetaan yleissopimuksessa.

92 4. Maailman radioviestintäkonferenssin, radioviestintäkokouksen ja alueellisen radioviestintäkonferenssin päätösten tulee olla joka suhteessa tämän peruskirjan ja yleissopimuksen mukaisia. Radioviestintäkokouksen tai alueellisen radioviestintäkonferenssin päätösten tulee lisäksi olla joka suhteessa radio-ohjesäännön mukaisia. Päätöslauselmia ja päätöksiä tehdessään konferenssien on otettava huomioon ennakoitavissa olevat taloudelliset seuraamukset ja pyrittävä välttämään päätöslauselmia ja ratkaisuja, jotka saattaisivat ylittää täysivaltaisten edustajien konferenssin asettamat määrärahojen ylärajat.

14 artiklaRadio-ohjesääntölautakunta

93 1. Radio-ohjesääntölautakunta koostuu vaaleilla valituista jäsenistä, joiden on oltava täysin päteviä radioviestintäsektorilla ja joilla on oltava käytännön kokemusta taajuuksien jakamisesta ja käytöstä. Jokaisen jäsenen on oltava perehtynyt jonkin tietyn maailman alueen maantieteellisiin, taloudellisiin ja demografisiin olosuhteisiin. Jäsenet suorittavat tehtävänsä liiton palveluksessa itsenäisesti ja osa-aikaisesti.

94 2. Radio-ohjesääntölautakunnalla on seuraavat tehtävät:

95 a) Työjärjestyksen hyväksyminen, tekniset arviointiperusteet mukaan lukien, radio-ohjesäännön mukaisesti ja niiden päätösten mukaisesti, joita toimivaltainen radioviestintäkonferenssi voi tehdä. Johtaja ja toimisto käyttävät tätä työjärjestystä radio-ohjesäännön soveltamisessa rekisteröidäkseen jäsenten antamia taajuuksia. Hallinnot voivat vapaasti kommentoida tätä työjärjestystä ja erimielisyyksien jatkuessa asia jätetään tulossa olevan maailman radioviestintäkonferenssin ratkaistavaksi.

96 b) Minkä tahansa muun asian käsitteleminen, jota ei voida ratkaista edellä tarkoitettua työjärjestystä soveltamalla.

97 c) Taajuuksien jakoon ja käyttöön liittyvien tämän peruskirjan 78 kohdassa tarkoitettujen lisätehtävien suorittaminen radio-ohjesäännössä määrättyjen menettelytapojen mukaisesti. Nämä lisätehtävät määrää sille joko liiton asiassa toimivaltainen konferenssi tai liiton jäsenten enemmistön suostumuksella neuvosto tällaisen konferenssin valmistelemiseksi tai sen päätösten toimeenpanemiseksi.

98 3. (1) Radio-ohjesääntölautakunnan jäsenet eivät suorita tehtäviään asianomaisten maidensa tai jonkin alueen edustajina, vaan kansainvälisen luottamustoimen puolueettomina hoitajina. Lautakunnan jokaisen jäsenen on erityisesti vältettävä puuttumista päätöksiin, jotka koskevat suoraan kyseisen jäsenen omaa hallintoa.

99 (2) Suorittaessaan liittoa koskevia tehtäviään yksikään lautakunnan jäsenistä ei saa pyytää tai ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai hallituksen jäseneltä tai miltään julkiselta tai yksityiseltä järjestöltä tai henkilöltä. Jäsenten on pidättäydyttävä sellaisen toimen toteuttamisesta tai sellaiseen päätökseen osallistumisesta, joka ei sovellu heidän edellä 98 kohdassa määriteltyyn asemaansa.

100 (3) Jokaisen jäsenvaltion on kunnioitettava lautakunnan jäsenten tehtävien kansainvälistä erityisluonnetta ja pidättäydyttävä yrityksestä vaikuttaa jäseniin heidän suorittaessaan tehtäviään lautakunnassa.

101 4. Radio-ohjesääntölautakunnan työskentelytavat määritellään yleissopimuksessa.

15 artiklaRadioviestinnän tutkimusryhmät

102 Radioviestinnän tutkimusryhmien tehtävät tarkennetaan yleissopimuksessa.

16 artiklaRadioviestintätoimisto

103 Radioviestintätoimiston johtajan tehtävät tarkennetaan yleissopimuksessa.

17 artiklaTehtävät ja rakenne

104 1. (1) Televiestinnän standardointisektorin tehtävänä on televiestinnän standardointia koskevien liiton tarkoitusperien toteuttaminen sellaisina kuin ne on esitetty tämän peruskirjan 1 artiklassa, tutkimalla tekniikkaan, käyttöön ja hinnoitteluun liittyviä kysymyksiä sekä antamalla niistä suosituksia tarkoituksena yhtenäistää televiestintää maailmanlaajuisesti.

105 (2) Televiestinnän standardointisektorin ja radioviestintäsektorin täsmällisiä vastuualueita tarkastellaan jatkuvasti uudelleen läheisessä yhteistyössä molempia sektoreja kiinnostavien seikkojen suhteen yleissopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti. Radioviestintä-, televiestinnän standardointi- ja televiestinnän kehityssektorien välillä harjoitetaan tiivistä koordinointia.

106 2. Televiestinnän standardointisektorin toimielimet ovat

107 a) maailman televiestinnän standardointikonferenssit,

108 b) televiestinnän standardoinnin tutkimusryhmät,

109 c) televiestinnän standardointitoimisto, jota johtaa vaaleilla valittu johtaja.

110 3. Televiestinnän standardointisektoriin kuuluvat jäseninä

111 a) itseoikeutettuina liiton kaikkien jäsenten hallinnot,

112 b) jokainen yksikkö tai järjestö, joka on siihen hyväksytty yleissopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti.

18 artiklaMaailman televiestinnän standardointikonferenssit

113 1. Maailman televiestinnän standardointikonferenssien tehtävät tarkennetaan yleissopimuksessa.

114 2. Maailman televiestinnän standardointikonferenssit kutsutaan tavallisesti koolle joka neljäs vuosi. Yleissopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti voidaan kuitenkin kutsua koolle ylimääräinen konferenssi.

115 3. Maailman televiestinnän standardointikonferenssin päätösten tulee olla joka suhteessa tämän peruskirjan, yleissopimuksen ja hallinnollisten ohjesääntöjen mukaisia. Päätöslauselmia ja päätöksiä tehdessään konferenssien tulee ottaa huomioon ennakoitavissa olevat taloudelliset seuraamukset ja pyrkiä välttämään päätöslauselmia ja ratkaisuja, jotka saattaisivat lisätä menoja kohtuuttomasti ja aiheuttaa täysivaltaisten edustajien konferenssin myöntämien määrärahojen ylittymisen.

19 artiklaTeleviestinnän standardoinnintutkimusryhmät

116 Televiestinnän standardoinnin tutkimusryhmien tehtävät luetellaan yleissopimuksessa.

20 artiklaTeleviestinnän standardointitoimisto

117 Televiestinnän standardointitoimiston johtajan tehtävät tarkennetaan yleissopimuksessa.

21 artiklaTehtävät ja rakenne

118 1. (1) Televiestinnän kehityssektorin tehtäviin kuuluu liiton tarkoitusperien toteuttaminen sellaisina kuin ne on esitetty tämän peruskirjan 1 artiklassa ja toimivaltansa puitteissa liiton kaksoisvelvoitteiden täyttäminen toisaalta Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestönä ja toisaalta Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysjärjestelmän tai muiden rahoitusjärjestelyjen hankkeiden toimeenpanevana järjestönä tarkoituksena helpottaa ja laajentaa televiestintäkehitystä tarjoamalla, järjestämällä ja koordinoimalla teknistä yhteistyötä ja avustustoimia.

119 (2) Radioviestintä-, televiestinnän standardointi- ja televiestinnän kehityssektorien toiminnoissa harjoitetaan läheistä yhteistyötä kehitysasioissa tämän peruskirjan asianomaisten määräysten mukaisesti.

120 2. Edellisen puitteissa televiestinnän kehityssektorin erityisiin tehtäviin kuuluu

121 a) lisätä päätöksentekijöiden tietoisuutta televiestinnän merkityksestä kansallisissa taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa kehittämisohjelmissa sekä antaa tietoja ja neuvoja toimintaohjelman ja rakenteen mahdollisten vaihtoehtojen suhteen,

122 b) edistää televiestintäverkkojen ja -palvelujen kehittämistä, laajentamista ja toimintaa erityisesti kehitysmaissa ottaen huomioon myös muiden asiaankuuluvien elinten toiminnan vahvistamalla inhimillisten voimavarojen kehittämismahdollisuuksia, suunnittelua, johtamista, voimavarojen käyttöönottoa sekä tutkimusta ja kehittelyä,

123 c) edistää televiestinnän kasvua toimimalla yhteistyössä alueellisten televiestintäjärjestöjen sekä maailmanlaajuisten ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten kanssa ja valvomalla sen kehitysohjelmaan sisältyvien hankkeiden asemaa varmistaakseen, että ne pannaan asianmukaisesti täytäntöön,

124 d) tehostaa varojen hankintaa avustaakseen kehitysmaita televiestintäalalla edistämällä etuoikeutettujen tai edullisten puiteluottojen järjestämistä ja toimimalla yhdessä kansainvälisten rahoitus- ja kehitysjärjestöjen kanssa,

125 e) edistää ja sovittaa yhteen ohjelmia, jotka nopeuttavat soveltuvien teknologioiden siirtämistä kehitysmaihin, ottaen huomioon kehittyneiden maiden verkoissa tapahtuvat muutokset ja kehityksen,

126 f) rohkaista teollisuuden osallistumista televiestinnän kehittämiseen kehitysmaissa sekä neuvoa soveltuvan teknologian valinnassa ja siirrossa,

127 g) neuvoa, suorittaa tai tukea tarpeen mukaan tekniikkaan, talouteen, rahoitukseen, johtamiseen, sääntelyyn ja toimintatapoihin liittyviä kysymyksiä koskevia tutkimuksia, mukaan lukien televiestinnän alaan kuuluvia erityisiä hankkeita koskevat tutkimukset,

128 h) toimia yhteistyössä muiden sektorien, pääsihteeristön ja muiden alan elinten kanssa tarkoituksena kehittää yleinen suunnitelma kansainvälisiä ja alueellisia televiestintäverkkoja varten näiden kehityksen koordinoimisen helpottamiseksi televiestintäpalvelujen tarjoamista silmällä pitäen,

129 i) edellä olevia tehtäviä suorittaessaan kiinnittää erityistä huomiota vähiten kehittyneiden maiden tarpeisiin.

130 3. Televiestinnän kehityssektorin toimielimet ovat

131 a) maailmanlaajuiset ja alueelliset kehityskonferenssit,

132 b) televiestinnän kehittämisen tutkimusryhmät,

133 c) televiestinnän kehitystoimisto, jota johtaa vaaleilla valittu johtaja.

134 4. Televiestinnän kehityssektoriin kuuluvat jäseninä

135 a) itseoikeutettuina liiton kaikkien jäsenten hallinnot,

136 b) jokainen yksikkö tai järjestö, joka on siihen hyväksytty yleissopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti.

22 artiklaTeleviestinnän kehityskonferenssit

137 1. Televiestinnän kehityskonferenssit ovat tilaisuus keskustelulle ja televiestinnän kehitykseen liittyvien aiheiden, hankkeiden ja ohjelmien tarkastelulle sekä suuntaviivojen antamiselle televiestinnän kehitystoimistolle.

138 2. Televiestinnän kehityskonferenssit sisältävät

139 a) maailman televiestinnän kehityskonferenssit,

140 b) alueelliset televiestinnän kehityskonferenssit.

141 3. Kahden täysivaltaisten edustajien konferenssin välillä pidetään yksi maailman televiestinnän kehityskonferenssi ja voimavarojen ja tärkeysjärjestyksen mukaan alueellisia televiestinnän kehityskonferensseja.

142 4. Televiestinnän kehityskonferenssit eivät tee päätösasiakirjoja. Niiden päätelmät ovat päätöslauselmien, päätösten, suositusten tai kertomusten muodossa. Näiden päätelmien tulee olla joka suhteessa tämän peruskirjan, yleissopimuksen ja hallinnollisten ohjesääntöjen mukaisia. Päätöslauselmia ja päätöksiä tehdessään konferenssien on otettava huomioon ennakoitavissa olevat taloudelliset seuraamukset ja pyrittävä välttämään päätöslauselmia ja ratkaisuja, jotka saattaisivat lisätä menoja kohtuuttomasti ja aiheuttaa täysivaltaisten edustajien konferenssin myöntämien määrärahojen ylittymisen.

143 5. Televiestinnän kehityskonferenssien tehtävät tarkennetaan yleissopimuksessa.

23 artiklaTeleviestinnän kehittämisen tutkimusryhmät

144 Televiestinnän kehittämisen tutkimusryhmien tehtävät tarkennetaan yleissopimuksessa.

24 artiklaTeleviestinnän kehitystoimisto

145 Televiestinnän kehitystoimiston johtajan tehtävät tarkennetaan yleissopimuksessa.

25 artiklaKansainvälisen televiestinnän maailman-konferenssit

146 1. Kansainvälisen televiestinnän maailmankonferenssi voi tarkistaa kansainvälisiä televiestintäohjesääntöjä osittain tai poikkeustapauksissa täydelleen, ja se voi käsitellä kaikkia yleismaailmallisen luonteen omaavia sen toimivallan piiriin ja sen esityslistaan liittyviä kysymyksiä.

147 2. Kansainvälisen televiestinnän maailmankonferenssien päätösten tulee olla joka suhteessa tämän peruskirjan ja yleissopimuksen mukaisia. Päätöslauselmia ja päätöksiä tehdessään konferenssien on otettava huomioon ennakoitavissa olevat taloudelliset seuraamukset ja pyrittävä välttämään päätöslauselmia ja ratkaisuja, jotka saattaisivat lisätä menoja kohtuuttomasti ja aiheuttaa täysivaltaisten edustajien konferenssin myöntämien määrärahojen ylittymisen.

26 artiklaKoordinointikomitea

148 1. Koordinointikomitea koostuu pääsihteeristä, varapääsihteeristä ja kolmen toimiston johtajista. Sen puheenjohtajana toimii pääsihteeri ja hänen poissaollessaan varapääsihteeri.

149 2. Koordinointikomitea toimii sisäisenä johtoryhmänä, joka neuvoo pääsihteeriä ja antaa tälle käytännön apua kaikissa hallintoa, taloutta, tietojärjestelmiä ja teknistä yhteistyötä koskevissa kysymyksissä, jotka eivät kuulu tietyn sektorin tai pääsihteeristön yksinomaiseen toimivaltaan, sekä ulkosuhteissa ja julkisessa tiedotustoiminnassa. Näitä kysymyksiä tutkiessaan komitean on otettava täydellisesti huomioon tämän peruskirjan ja yleissopimuksen määräykset, neuvoston päätökset ja liiton kokonaisetu.

27 artiklaLiiton valitut virkamiehet ja henkilökunta

150 1. (1) Suorittaessaan tehtäviään eivät liiton valitut virkamiehet eikä henkilökunta saa pyytää tai ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai muulta liiton ulkopuolella olevalta viranomaiselta. Heidän on pidättäydyttävä kaikista toimista, jotka eivät sovellu heidän asemaansa kansainvälisinä virkamiehinä.

151 (2) Jokaisen jäsenen on kunnioitettava näiden liiton valittujen virkamiesten ja henkilökunnan tehtävien kansainvälistä erityisluonnetta ja pidättäydyttävä yrityksestä vaikuttaa heihin heidän suorittaessaan tehtäviään.

152 (3) Liiton valittu virkamies tai henkilökuntaan kuuluva ei saa olla osallisena tai hyödynsaajana millään tavalla missään televiestintätoimintaa koskevassa yrityksessä paitsi virkatehtäviensä puolesta. Kuitenkaan sanaa 'taloudellinen hyöty' ei ole tulkittava sovellettavaksi aiemman työn tai toiminnan vuoksi tulevan eläkkeen saamiseen.

153 (4) Liiton tehokkaan toiminnan varmistamiseksi jäsenmaan, jonka kansalainen on valittu pääsihteeriksi, varapääsihteeriksi tai toimiston johtajaksi, on pidättäydyttävä niin pitkälle kuin suinkin kutsumasta takaisin tätä henkilöä kahden täysivaltaisten edustajien konferenssien välisenä aikana.

154 2. Henkilökuntaa valittaessa ja sen palvelusehtoja määrättäessä on päähuomio kiinnitettävä siihen, että liiton palvelukseen saadaan niin tehokkaita, päteviä ja luotettavia henkilöitä kuin suinkin. Asianmukaista huomiota on myös kiinnitettävä siihen, että henkilökunta valitaan mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä pohjalta.

28 artiklaLiiton talous

155 1. Liiton menoihin sisältyvät

156 a) neuvoston kulut,

157 b) pääsihteeristön ja liiton sektorien kulut,

158 c) täysivaltaisten edustajien konferenssien sekä kansainvälisen televiestinnän maailmankonferenssien kulut.

159 2. Liiton kulut katetaan jäsenten sekä yksikköjen ja järjestöjen, joille on annettu lupa osallistua liiton toimintaan yleissopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti, maksusuorituksilla. Kukin jäsen ja kukin valtuutettu yksikkö tai järjestö maksaa summan, joka on suhteessa sen yleissopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti valitseman maksuluokan yksikköjen lukumäärään.

160 3. (1) Jäsenet saavat vapaasti valita maksuluokan, jonka mukaan ne sitoutuvat osallistumaan liiton kulujen kattamiseen.

161 (2) Tämä valinta tehdään kuuden kuukauden kuluessa täysivaltaisten edustajien konferenssin päättymisestä yleissopimukseen sisältyvien maksuluokkien mukaisesti.

162 (3) Jos täysivaltaisten edustajien konferenssi hyväksyy muutoksen yleissopimuksen maksuosuusluokkiin, pääsihteeri tiedottaa jäsenille muutoksen voimaantulopäivän. Jäsen ilmoittaa pääsihteerille kuuden kuukauden kuluessa tiedonannon saatuaan, minkä maksuosuusluokan se on voimassaolevasta muutetusta taulukosta valinnut.

163 (4) Kunkin jäsenen edellä 161 tai 162 kohdassa valitsemaa maksuosuusluokkaa sovelletaan ensimmäiseen kaksivuotistalousarvioon sen jälkeen, kun edellä 161 tai 162 kohdassa mainittu kuuden kuukauden ajanjakso on päättynyt.

164 4. Jäsenet, jotka eivät ole ilmoittaneet päätöstään 161 ja 162 kohtien mukaisessa ajassa, säilyttävät aiemmin valitsemansa maksuluokan.

165 5. Jäsenen valitsemaa maksuluokkaa voidaan alentaa vain edellä 161, 162 ja 163 kohdan mukaisesti. Kuitenkin poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten kansainvälisiä avustusohjelmia vaativien luonnononnettomuuksien yhteydessä, neuvosto voi antaa luvan maksuyksikköjen lukumäärän alentamiseen sitä pyytävälle jäsenelle, joka on osoittanut, että se ei enää pysty suorittamaan maksua alun perin valitsemansa maksuluokan mukaan.

166 6. Vastaavasti jäsenet voivat neuvoston suostumuksella valita alemman maksuluokan kuin edellä 161 kohdan mukaan valittu, mikäli niiden suhteellinen maksukyky 163 kohdassa mainitusta päivämäärästä lukien on uudella maksukaudella olennaisesti huonompi kuin aiemmin.

167 7. Edellä tämän peruskirjan 43 kohdassa mainittujen alueellisten konferenssien aiheuttamien kulujen kattamiseen osallistuvat kaikki kyseiseen alueeseen kuuluvat jäsenet maksuluokkansa mukaan ja, milloin se on aiheellista, samoin perustein kaikki ne muiden alueiden jäsenet, jotka ovat osallistuneet kyseisiin konferensseihin.

168 8. Edellä 159 kohdassa tarkoitetut jäsenet, yksiköt ja järjestöt maksavat etukäteen vuotuiset neuvoston hyväksymään kaksivuotiseen talousarvioon tai sen muutokseen perustuvat maksuosuutensa.

169 9. Jäsen, jolla on suorittamattomia maksuja liitolle, menettää tämän peruskirjan 27 ja 28 kohdassa määritellyn äänioikeutensa niin pitkäksi aikaa kuin sen velkojen määrä on yhtä suuri tai suurempi kuin ne maksusuoritukset, jotka on määrätty tämän jäsenen maksettavaksi kahdelta edelliseltä vuodelta.

170 10. Erityiset määräykset, joita sovelletaan edellä 159 kohdassa tarkoitettujen yksiköiden ja järjestöjen ja muiden kansainvälisten järjestöjen suorittamiin maksuihin, ovat yleissopimuksessa.

29 artiklaKielet

171 1. (1) Liiton viralliset ja työkielet ovat arabia, englanti, espanja, kiina, ranska ja venäjä.

172 (2) Täysivaltaisten edustajien konferenssin asianomaisten päätösten mukaisesti näitä kieliä on käytettävä liiton asiakirjojen ja tekstien laatimiseen sekä julkaisemiseen muodoltaan ja sisällöltään yhtäpitävinä laitoksina ja vastavuoroiseen tulkkaukseen liiton konferenssien ja kokousten aikana.

173 (3) Tekstien välisissä eroissa tai niitä koskevissa riidoissa ranskankielinen teksti on ratkaiseva.

174 2. Milloin kaikki konferenssin tai kokouksen osanottajat ilmoittavat suostuvansa siihen, voidaan keskusteluja käydä vähemmin kielin kuin edellä mainitut.

30 artiklaLiiton sijaintipaikka

175 Liiton sijaintipaikka on Geneve.

31 artiklaLiiton oikeudellinen asema

176 Liitolla on kussakin jäsenmaassa se oikeusasema, joka sen tehtävien suorittamiseksi ja tarkoitusperien toteuttamiseksi on välttämätöntä.

32 artiklaKonferenssien ja muiden kokousten työjärjestys

177 1. Työnsä organisoimiseen ja keskustelujen johtamiseen liiton konferenssit ja kokoukset käyttävät yleissopimuksessa esitettyä työjärjestystä.

178 2. Konferenssit ja neuvosto saavat omaksua sellaisia sääntöjä, joita ne pitävät välttämättöminä työjärjestyksen sääntöjen lisäksi. Näiden lisäsääntöjen täytyy kuitenkin olla sopusoinnussa tämän peruskirjan ja yleissopimuksen kanssa. Konferenssien omaksumat säännöt julkaistaan konferenssin asiakirjoina.

33 artiklaYleisön oikeus kansainvälisten televiestintäpalvelujen käyttöön

179 Jäsenet tunnustavat yleisön oikeuden tietojen vaihtoon yleiseen viestintään tarkoitettujen kansainvälisten yhteyksien avulla. Palvelut, maksut ja tietojen suojelu kaikissa eri viestintälajeissa ovat kaikille käyttäjille samat ilman minkäänlaista etuoikeutta tai etusijaa.

34 artiklaTeleviestinnän pysäyttäminen

180 1. Jäsenet pidättävät itselleen oikeuden keskeyttää sellaisen yksityissähkeen lähetyksen, joka vaikuttaa vaaralliselta valtion turvallisuuden kannalta tai näyttää loukkaavan sen lakeja, yleistä järjestystä tai sopivuutta. Tällaisessa tapauksessa on kysymyksessä olevan sähkeen tai jonkin sen osan pysäyttämisestä kuitenkin viipymättä ilmoitettava lähtötoimipaikalle, paitsi milloin sellainen ilmoittaminen saattaa olla vaarallista valtion turvallisuudelle.

181 2. Jäsenet pidättävät itselleen myös oikeuden kaiken muun yksityisen televiestinnän katkaisemiseen, joka voi vaikuttaa vaaralliselta valtion turvallisuuden kannalta tai näyttää loukkaavan sen lakeja, yleistä järjestystä tai sopivuutta.

35 artiklaPalvelujen keskeyttäminen

182 Jokainen jäsen pidättää itselleen oikeuden keskeyttää kansainvälisen saapuvan, lähtevän tai kauttakulkevan televiestintäpalvelun joko yleisesti tai ainoastaan joissakin suhteissa tai joidenkin viestintälajien osalta edellyttäen, että jäsen ilmoittaa siitä pääsihteerin välityksellä välittömästi kaikille muille jäsenille.

36 artiklaVastuu

183 Jäsenet eivät ole vastuussa kansainvälisten televiestintäyhteyksien käyttäjille, varsinkaan vahingonkorvausvaatimuksiin nähden.

37 artiklaTeleviestinnän salaisuus

184 1. Jäsenet sitoutuvat ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin, jotka ovat käytetyn televiestintäjärjestelmän mukaisia, turvatakseen kansainvälisen tietojenvaihdon salassapysymisen.

185 2. Ne pidättävät itselleen kuitenkin oikeuden tiedottaa tämän vaihdon sisällöstä asianomaisille viranomaisille taatakseen, että noudatetaan niiden kansallisia lakeja tai niitä kansainvälisiä sopimuksia, joissa ne ovat sopimuspuolina.

38 artiklaTeleviestintäyhteyksien ja -laitteiden rakentaminen, käyttäminen ja suojaaminen

186 1. Jäsenet ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin nopeaan ja keskeytymättömään kansainväliseen televiestintään tarvittavien laitteistojen ja yhteyksien rakentamiseksi parhaissa teknisissä olosuhteissa.

187 2. Näitä yhteyksiä ja laitteita on, mikäli mahdollista, pidettävä toiminnassa käytännön kokemusten parhaiksi osoittamia menettelytapoja käyttäen. Ne on pidettävä asianmukaisessa käyttökunnossa ja tieteellisen ja teknisen kehityksen tasalla.

188 3. Jäsenet huolehtivat näiden lainkäyttövaltansa alaisten yhteyksien ja laitteiden turvaamisesta.

189 4. Ellei erikoissopimuksissa ole sovittu muita ehtoja, kukin jäsen ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin pitääkseen kunnossa toimivalta-alueellaan olevat kansainvälisten televiestintäjohtojen osat.

39 artiklaRikkomusten ilmoittaminen

190 Tämän peruskirjan 6 artiklan soveltamisen helpottamiseksi jäsenet sitoutuvat ilmoittamaan toisilleen tämän peruskirjan, yleissopimuksen ja hallinnollisten ohjesääntöjen määräysten rikkomisesta.

40 artiklaIhmishengen turvallisuutta koskevan televiestinnän asettaminen etusijalle

191 Kansainvälisissä televiestintäpalveluissa on annettava ehdoton etusija kaikelle televiestinnälle, joka koskee ihmishengen turvallisuutta merellä, maalla, ilmassa tai ulkoavaruudessa, samoin kuin Maailman terveysjärjestön (WHO) poikkeuksellisen kiireellisille epidemiologisille televiesteille.

41 artiklaValtion televiestinnän etusijalle asettaminen

192 Valtion televiestintä (katso tämän peruskirjan liite, 1014 kohta) välitetään mahdollisuuksien mukaan ja lähettäjän nimenomaisesta pyynnöstä ennen muita tiedotuksia tämän peruskirjan 40 ja 46 artiklan määräysten mukaisesti.

42 artiklaErikoissopimukset

193 Jäsenet pidättävät sekä itselleen että tunnustamilleen telelaitoksille ja muille tähän asianmukaisen luvan saaneille teleyrityksille oikeuden erikoissopimusten tekemiseen sellaisista televiestintäkysymyksistä, jotka eivät koske kaikkia jäseniä. Nämä sopimukset eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa tämän peruskirjan, yleissopimuksen tai hallinnollisten ohjesääntöjen määräysten kanssa, kun on kysymys haitallisista häiriöistä, joita niiden soveltaminen voisi aiheuttaa muiden jäsenten radioviestintäpalveluille, tai yleensä teknisestä haitasta, jonka niiden soveltaminen voisi aiheuttaa muiden jäsenten televiestintäpalvelujen käytölle.

43 artiklaAlueelliset konferenssit, sopimukset ja järjestöt

194 Jäsenet pidättävät itselleen oikeuden alueellisten konferenssien järjestämiseen, alueellisten sopimusten tekemiseen sekä alueellisten järjestöjen muodostamiseen sellaisten televiestintäkysymysten selvittämiseksi, jotka soveltuvat alueellisesti käsiteltäviksi. Alueelliset sopimukset eivät saa olla ristiriidassa tämän peruskirjan tai yleissopimuksen kanssa.

44 artiklaRadiotaajuusspektrin sekä geostationäärisen satelliittiradan käyttö

195 1. Jäsenten on pyrittävä rajoittamaan käytettyjen taajuuksien lukumäärä ja spektritilan käyttö pienimpään mahdolliseen määrään, joka on välttämätön yhteyksien tyydyttävän toiminnan turvaamiseksi. Tässä tarkoituksessa ne pyrkivät käyttämään hyväkseen tekniikan viimeisintä kehitystä mahdollisimman nopeasti.

196 2. Käyttäessään taajuusalueita radioviestintään jäsenten tulee pitää mielessä, että radiotaajuusspektri ja geostationäärinen satelliittirata ovat rajallisia luonnonvaroja, joita täytyy käyttää järkevästi, tehokkaasti ja taloudellisesti radio-ohjesäännön määräysten mukaisesti, jotta eri maille tai maaryhmille sallittaisiin oikeudenmukainen pääsy kumpaankin, ottaen samalla huomioon kehitysmaiden erityistarpeet ja tiettyjen maiden maantieteellinen asema.

45 artiklaHaitalliset häiriöt

197 1. Kaikki asemat on niiden tarkoituksesta riippumatta rakennettava ja niitä on käytettävä siten, etteivät ne aiheuta haitallisia häiriöitä muiden jäsenten, tunnustettujen telelaitosten tai muiden asianmukaisella luvalla ja radio-ohjesäännön määräysten mukaisesti radioviestintää harjoittavien teleyritysten radiopalveluille tai -yhteyksille.

198 2. Kukin jäsen sitoutuu vaatimaan, että sen tunnustamat telelaitokset ja muut teleyritykset, jotka ovat saaneet asianmukaisen luvan radioviestinnän harjoittamiseen, noudattavat yllä olevan 197 kohdan määräyksiä.

199 3. Jäsenet pitävät lisäksi tarpeellisena ryhtymistä kaikkiin käytännössä mahdollisiin toimenpiteisiin, jotta estettäisiin kaikenlaisten sähkölaitteiden ja -välineiden käyttämisen aiheuttamat haitalliset häiriöt 197 kohdassa mainituille radioviestinnälle tai -palveluille.

46 artiklaHätäkutsut ja -sanomat

200 Radioasemat ovat velvollisia ottamaan vastaan mistä tahansa peräisin olevia hätäkutsuja ja -sanomia noudattaen niiden ehdotonta etuoikeutta sekä vastaamaan samalla tavoin sellaisiin sanomiin sekä ryhtymään viipymättä niiden edellyttämiin toimenpiteisiin.

47 artiklaVäärät tai vilpilliset hätä-, pika-, turvallisuus- tai kutsumerkit

201 Jäsenet sitoutuvat ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin estääkseen väärien tai vilpillisten hätä-, pika-, turvallisuus- tai kutsumerkkien lähettämisen tai levittämisen ja toimimaan yhteistyössä tällaisia merkkejä lähettävien, niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien asemien paikallistamiseksi ja tunnistamiseksi.

48 artiklaKansallisen puolustuslaitoksen laitteistot

202 1. Jäsenet pidättävät itselleen täyden vapauden sotilaallisten radiolaitteistojen suhteen.

203 2. Tällaisten laitteistojen tulee kuitenkin, niin pitkälle kuin mahdollista, noudattaa annettuja määräyksiä hädässä annettavasta avusta sekä toimenpiteistä, joihin haitallisten häiriöiden estämiseksi on ryhdyttävä, sekä hallinnollisten ohjesääntöjen määräyksiä käytettävistä lähetyslajeista ja taajuuksista sen mukaisesti, mitä asemien suorittaman palvelun luonne edellyttää.

204 3. Mainittujen laitteistojen on myös, milloin ne osallistuvat yleiseen viestintään tai muihin hallinnollisissa ohjesäännöissä edellytettyihin telepalveluihin, yleensä noudatettava näitä palveluja koskevia ohjesääntöjen määräyksiä.

49 artiklaSuhteet Yhdistyneisiin Kansakuntiin

205 Yhdistyneiden Kansakuntien ja Kansainvälisen televiestintäliiton välinen suhde määritellään näiden kahden järjestön välisessä sopimuksessa.

50 artiklaSuhteet muihin kansainvälisiin järjestöihin

206 Täydellisen kansainvälisen yhtenäisyyden aikaansaamiseksi televiestintää koskevissa asioissa liitto on yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa, joiden toiminta liittyy läheisesti sen tehtäviin.

51 artiklaSuhteet liiton ulkopuolisiin valtioihin

207 Jokainen jäsen varaa itselleen ja tunnustetuille telelaitoksille oikeuden asettaa ehdot, joilla se sallii televiestinnän vaihtamisen sellaisen valtion kanssa, joka ei ole liiton jäsen. Jos jäsen vastaanottaa liiton ulkopuolisen valtion alueelta peräisin olevan televiestin, se on välitettävä ja, sikäli kuin se käyttää jäsenen televiestintäkanavia, siihen sovelletaan tämän peruskirjan, yleissopimuksen ja hallinnollisten ohjesääntöjen pakollisia määräyksiä ja siitä peritään tavanomaiset maksut.

52 artiklaRatifioiminen ja hyväksyminen

208 1. Allekirjoittajajäsenen on samanaikaisesti yhdellä asiakirjalla ratifioitava tai hyväksyttävä tämä peruskirja ja yleissopimus valtiosääntöönsä sisältyvien määräysten mukaisesti. Tämä asiakirja on talletettava niin pian kuin mahdollista pääsihteerin huostaan. Pääsihteeri ilmoittaa jäsenille jokaisesta ratifioimis- ja hyväksymiskirjan tallettamisesta.

209 2. (1) Allekirjoittajajäsenellä on tämän peruskirjan 25 - 28 kohdassa liiton jäsenille myönnetyt oikeudet kahden vuoden ajan tämän peruskirjan ja yleissopimuksen voimaantulopäivästä lukien, vaikka se ei olisikaan tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjaa 208 kohdan mukaisesti.

210 (2) Allekirjoittajajäsenellä, joka ei ole kahden vuoden kuluessa tämän peruskirjan ja yleissopimuksen voimaantulopäivästä tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjaa 208 kohdan mukaisesti, ei ole oikeutta äänestää missään liiton konferenssissa tai missään neuvoston istunnossa tai missään liiton sektorien kokouksessa tai yleissopimuksen määräysten mukaan kirjeitse suoritetussa konsultaatiossa, ennen kuin se on tallettanut tällaisen asiakirjan. Tämä ei koske muita jäsenen oikeuksia kuin äänestysoikeutta.

211 3. Tämän peruskirjan ja yleissopimuksen tultua voimaan tämän peruskirjan 58 artiklan mukaisesti jokainen ratifioimis- ja hyväksymiskirja tulee voimaan sinä päivänä, jona se talletetaan pääsihteerin huostaan.

53 artiklaLiittyminen

212 1. Jäsen, joka ei ole tämän peruskirjan eikä yleissopimuksen allekirjoittajavaltio, tai tämän peruskirjan 2 artiklan määräykset huomioon ottaen muu siinä artiklassa mainittu valtio voi milloin tahansa liittyä tähän peruskirjaan ja yleissopimukseen. Liittyminen tapahtuu samanaikaisesti yhdellä asiakirjalla, joka koskee sekä tätä peruskirjaa että yleissopimusta.

213 2. Liittymiskirja talletetaan pääsihteerin huostaan, joka ilmoittaa jäsenille jokaisesta liittymiskirjan tallettamisesta, kun se on otettu vastaan, ja toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille jäsenille.

214 3. Tämän peruskirjan ja yleissopimuksen tultua voimaan tämän peruskirjan 58 artiklan mukaisesti liittymiskirja tulee voimaan päivänä, jona se talletetaan pääsihteerin huostaan, ellei siinä toisin määrätä.

54 artiklaHallinnolliset ohjesäännöt

215 1. Tämän peruskirjan 4 artiklassa määritellyt hallinnolliset ohjesäännöt ovat sitovia kansainvälisiä asiakirjoja ja riippuvaisia tämän peruskirjan sekä yleissopimuksen määräyksistä.

216 2. Tämän peruskirjan ja yleissopimuksen ratifiointi tai hyväksyminen tai liittyminen näihin tämän peruskirjan 52 ja 53 artiklan mukaisesti merkitsee samalla suostumusta sitoutua noudattamaan hallinnollisia ohjesääntöjä, jotka toimivaltainen maailmankonferenssi on hyväksynyt ennen tämän peruskirjan ja yleissopimuksen allekirjoittamispäivää. Suostumus on riippuvainen hallinnollisten ohjesääntöjen allekirjoittamishetkellä tehdyistä varaumista ja tarkistuksista, sikäli kuin nämä varaumat vahvistetaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjaa talletettaessa.

217 3. Hallinnollisten ohjesääntöjen osittaisia tai täydellisiä tarkistuksia, jotka on hyväksytty edellä mainitun päivämäärän jälkeen, sovelletaan väliaikaisesti, sikäli kuin kunkin jäsenen kansallinen laki sallii, kaikkiin jäseniin, jotka ovat allekirjoittaneet kyseiset tarkistukset. Väliaikainen soveltaminen on voimassa tarkistuksissa määrätystä päivämäärästä tai päivämääristä lähtien ja niitä koskevat ne varaumat, jotka on tehty tarkistuksia allekirjoitettaessa.

218 4. Väliaikainen soveltaminen jatkuu, kunnes

219 a) jäsen ilmoittaa pääsihteerille sitoutuvansa noudattamaan tarkistusta ja ilmoittaa tarvittaessa, missä määrin se vahvistaa mahdolliset tarkistusta allekirjoitettaessa tehdyt varaumat, tai

220 b) kuusikymmentä päivää on kulunut siitä, kun pääsihteeri on vastaanottanut jäsenen ilmoituksen, ettei se sitoudu noudattamaan kyseistä tarkistusta.

221 5. Jos pääsihteeri ei ole saanut joltain tarkistuksen allekirjoittajajäseneltä 219 tai 220 kohdan mukaista ilmoitusta ennen kuin kolmekymmentäkuusi kuukautta on kulunut tarkistuksessa määrätyn väliaikaisen soveltamisen alkamispäivästä, asianomaisen jäsenen katsotaan sitoutuneen noudattamaan tarkistusta mahdollisin varauksin, jotka se on tehnyt tarkistusta allekirjoittaessaan.

222 6. Liiton jäsenen, joka ei ole allekirjoittanut edellä 216 kohdassa määrätyn päivämäärän jälkeen hyväksyttyä hallinnollisten ohjesääntöjen osittaista tai täydellistä tarkistusta, on pyrittävä ilmoittamaan pääsihteerille viipymättä sitoutuvansa noudattamaan tarkistusta. Ellei pääsihteeri ole vastaanottanut ilmoitusta kyseiseltä jäseneltä ennen 221 kohdassa määrätyn ajanjakson umpeutumista, jäsenen katsotaan sitoutuneen noudattamaan tarkistusta.

223 7. Pääsihteerin on tiedotettava viipymättä jäsenille tämän artiklan mukaisista ilmoituksista.

55 artiklaTämän peruskirjan muuttamista koskevat määräykset

224 1. Liiton jäsen voi esittää tähän peruskirjaan muutoksia. Jotta muutosehdotus voitaisiin ajoissa jakaa kaikille liiton jäsenille harkittavaksi, se on toimitettava pääsihteerille viimeistään kahdeksan kuukautta ennen täysivaltaisten edustajien kokouksen aloittamiselle määrättyä päivää. Pääsihteeri toimittaa muutosehdotuksen kaikille jäsenille mahdollisimman ajoissa, mutta viimeistään kuusi kuukautta ennen mainittua päivämäärää.

225 2. Liiton jäsen tai sen valtuuskunta voi kuitenkin koska tahansa täysivaltaisten edustajien konferenssin aikana esittää muutoksen 224 kohdan mukaisesti jätettyyn muutosehdotukseen.

226 3. Täysivaltaisten edustajien konferenssin täysistunnon päätösvaltaisuus tähän peruskirjaan tai sen muutosehdotukseen esitetyn muutoksen käsittelyä varten edellyttää, että yli puolet täysivaltaisen edustajien konferenssiin valtuutetuista valtuuskunnista on läsnä.

227 4. Jotta haluttu muutos samoin kuin itse ehdotus sellaisenaan tai muutettuna hyväksyttäisiin yleiskokouksessa, täysivaltaisten edustajien konferenssiin valtuutettujen äänioikeutettujen valtuuskuntien kahden kolmasosan on hyväksyttävä ne.

228 5. Ellei muuta ole määrätty tätä artiklaa edeltävissä kohdissa, joita sovelletaan ennen muita määräyksiä, sovelletaan yleissopimukseen sisältyviä yleisiä määräyksiä konferensseista sekä konferenssien ja muiden kokouksien työjärjestyksestä.

229 6. Täysivaltaisten edustajien kokouksen tähän peruskirjaan hyväksymät muutokset tulevat voimaan yhtenä kokonaisuutena yhden muutosasiakirjan muodossa konferenssin vahvistamana päivämääränä niiden jäsenvaltioiden välillä, jotka ovat tallettaneet ennen kyseistä päivämäärää sekä tätä peruskirjaa että muutosasiakirjaa koskevan ratifiointi- tai hyväksymiskirjansa tai liittymiskirjansa. Muutosasiakirjan ratifiointi tai hyväksyminen tai siihen liittyminen ei voi koskea vain osaa asiakirjasta.

230 7. Pääsihteeri ilmoittaa kaikille jäsenille jokaisesta ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisesta.

231 8. Muutosasiakirjan tultua voimaan tämän peruskirjan ratifiointi, hyväksyminen ja siihen liittyminen 52 ja 53 artiklan mukaisesti tarkoittavat muutettua peruskirjaa.

232 9. Muutosasiakirjan tultua voimaan pääsihteeri toimittaa sen Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristöön rekisteröitäväksi Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti. Tämän peruskirjan 241 kohtaa sovelletaan myös tällaiseen muutosasiakirjaan.

56 artiklaRiitojen ratkaiseminen

233 1. Jäsenet voivat ratkaista riidat, jotka koskevat tämän peruskirjan, yleissopimuksen tai hallinnollisten ohjesääntöjen tulkintaa tai soveltamista, joko neuvotteluin, diplomaattiteitse tai kansainvälisten riitakysymysten ratkaisemiseksi niiden välillä tehdyissä kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa määrättyjen menettelyjen mukaisesti tai jollain muulla heidän yhteisesti päättämällään tavalla.

234 2. Milloin mitään näistä ratkaisumenetelmistä ei hyväksytä, riitapuolena oleva jäsen voi saattaa asian välimiesmenettelyyn yleissopimuksessa määrätyn menettelytavan mukaisesti.

235 3. Tätä peruskirjaa, yleissopimusta tai hallinnollista ohjesääntöä koskeviin riitoihin sovelletaan riitojen pakollista ratkaisua koskevaa valinnaista lisäpöytäkirjaa asianomaisen pöytäkirjan osapuolina olevien jäsenten kesken.

57 artiklaPeruskirjan ja yleissopimuksen irtisanominen

236 1. Jäsenellä, joka on ratifioinut tai hyväksynyt tämän peruskirjan ja yleissopimuksen tai liittynyt niihin, on oikeus irtisanoa ne. Tällaisessa tapauksessa tämä peruskirja ja yleissopimus irtisanotaan samanaikaisesti yhtenä asiakirjana pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella. Ilmoituksen vastaanotettuaan pääsihteeri ilmoittaa irtisanomisesta muille jäsenille.

237 2. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen.

58 artiklaVoimaantulo ja siihen liittyvät asiat

238 1. Tämä peruskirja ja yleissopimus tulevat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994 niiden jäsenten välillä, jotka ovat tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa ennen kyseistä päivämäärää.

239 2. Tämän peruskirjan ja yleissopimuksen tultua voimaan edellä olevan 238 kohdan mukaisesti ne kumoavat ja korvaavat osapuolten välillä Nairobissa vuonna 1982 tehdyn kansainvälisen teleliikenneyleissopimuksen.

240 3. Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan määräysten mukaisesti liiton pääsihteeri rekisteröi tämän peruskirjan ja yleissopimuksen Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä.

241 4. Tämän peruskirjan ja yleissopimuksen alkuperäiskappale, joka on tehty arabian, englannin, espanjan, kiinan, ranskan ja venäjän kielellä, jää liiton arkistoon. Pääsihteeri toimittaa kullekin allekirjoittajajäsenelle oikeaksi todistetun jäljennöksen tämän pyytämillä kielillä.

241 5. Mikäli tämän peruskirjan ja yleissopimuksen erikielisten tekstien välillä ilmenee eriävyyksiä, ranskankielinen teksti on ratkaiseva.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän Kansainvälisen televiestintäliiton peruskirjan sekä Kansainvälisen televiestintäliiton yleissopimuksen alkuperäiskappaleen.

Tehty Genevessä joulukuun 22 päivänä 1992 ja Kiotossa lokakuun 14 päivänä 1994

1 artiklaTäysivaltaisten edustajien konferenssi

1 1. (1) Täysivaltaisten edustajien konferenssi kutsutaan koolle Kansainvälisen televiestintäliiton peruskirjan (jäljempänä "peruskirja") 8 artiklan soveltuvien määräysten mukaisesti.

2 (2) Jos mahdollista, täysivaltaisten edustajien konferenssin tarkan kokoontumispaikan ja -ajan määrää edellinen täysivaltaisten edustajien konferenssi. Mikäli tämä ei ole mahdollista, neuvosto määrää ne liiton jäsenten enemmistön suostumuksella.

3 2. (1) Seuraavan täysivaltaisten edustajien konferenssin tarkkaa kokoontumispaikkaa ja -aikaa tai toista niistä voidaan muuttaa

4 a) jos vähintään neljäsosa liiton jäsenistä kukin erikseen esittää pääsihteerille muutosta, tai

5 b) neuvoston esityksestä.

6 (2) Jokainen tällainen muutos edellyttää liiton jäsenten enemmistön suostumusta.

2 artiklaVaalit ja niihin liittyvät seikat

Neuvosto

7 1. Lukuun ottamatta jäljempänä 10-12 kohdassa kuvailluissa tilanteissa vapautuvia avoimia paikkoja, neuvostoon vaaleilla valitut liiton jäsenet pysyvät toimessaan siihen päivään asti, jolloin uusi neuvosto valitaan. Heidät voidaan valita uudelleen.

8 2. (1) Jos kahden täysivaltaisten edustajien konferenssin välisenä aikana neuvoston jäsenen paikka tulee avoimeksi, se annetaan samalta alueelta kuin jäsen, jonka paikka on avoimena, tulevalle liiton jäsenelle, joka on saanut edellisissä vaaleissa valitsematta jääneistä eniten ääniä.

9 (2) Jos vapaata paikkaa ei jostain syystä voida täyttää edellä 8 kohdassa tarkoitetun menettelytavan mukaisesti, neuvoston puheenjohtaja pyytää kyseisen alueen muut jäsenet asettamaan ehdokkaansa kuukauden kuluessa kyseisen pyynnön lähettämisestä. Tämän jakson päättyessä neuvoston puheenjohtaja pyytää liiton jäseniä valitsemaan uuden jäsenen. Vaali toimitetaan umpilipuin kirjeenvaihdolla. Siinä vaaditaan sama enemmistö kuin edellä. Uusi jäsen pysyy toimessaan kunnes seuraava toimivaltainen täysivaltaisten edustajien konferenssi valitsee uuden neuvoston.

10 (3) Paikan neuvostossa katsotaan olevan avoinna

11 a) jos neuvoston jäsenellä ei ole ollut edustajaa läsnä kahdessa perättäisessä varsinaisessa neuvoston istunnossa,

12 b) jos liiton jäsen luopuu neuvoston jäsenyydestä.

Vaaleilla valitut virkamiehet

13 1. Pääsihteeri, varapääsihteeri ja toimistojen johtajat ryhtyvät hoitamaan tehtäviään päivänä, jonka täysivaltaisten edustajien konferenssi määrää heitä valittaessa. He pysyvät yleensä toimessaan siihen päivään saakka, jonka seuraava täysivaltaisten edustajien konferenssi määrää, ja heidät voidaan valita uudelleen vain kerran.

14 2. Jos pääsihteerin toimi tulee avoimeksi, varapääsihteeri seuraa pääsihteeriä tämän toimessa ja jatkaa siinä siihen päivään saakka, jonka seuraava täysivaltaisten edustajien konferenssi määrää. Varapääsihteerin seuratessa pääsihteeriä tämän toimessa näiden olosuhteiden vallitessa varapääsihteerin toimen katsotaan tulevan avoimeksi samana päivämääränä, ja jäljempänä olevan 15 kohdan määräyksiä sovelletaan.

15 3. Jos varapääsihteerin toimi tulee avoimeksi yli 180 päivää ennen seuraavan täysivaltaisten edustajien konferenssin alkamispäivää, neuvosto nimittää seuraajan toimen jäljellä olevaksi kestoajaksi.

16 4. Jos pääsihteerin ja varapääsihteerin toimet tulevat avoimiksi samaan aikaan, se johtaja, joka on kauimmin ollut virassaan, ottaa hoitaakseen pääsihteerin tehtävät ajaksi, joka ei ylitä yhdeksääkymmentä päivää. Neuvosto nimittää pääsihteerin ja, jos toimet tulevat avoimiksi enemmän kuin 180 päivää ennen seuraavan täysivaltaisten edustajien konferenssin alkamispäivää, myös varapääsihteerin. Neuvoston täten nimittämä virkamies palvelee edeltäjänsä toimen jäljellä olevan kestoajan.

17 5. Jos johtajan toimi tulee odottamatta avoimeksi, pääsihteeri toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen, että kyseisen johtajan tehtävät suoritetaan, kunnes neuvosto nimittää uuden johtajan tällaisen avoimen toimen ilmaantumista seuraavassa varsinaisessa istunnossaan. Näin nimitetty johtaja toimii seuraavan täysivaltaisten edustajien konferenssin määräämään päivään asti.

18 6. Peruskirjan 27 artiklan asiaankuuluvien määräysten mukaan neuvoston on huolehdittava tämän artiklan asianomaisissa määräyksissä kuvatussa tilanteessa pääsihteerin tai varapääsihteerin avoimen toimen täyttämisestä varsinaisessa istunnossaan, jos se pidetään yhdeksänkymmenen päivän kuluessa avoimen toimen ilmaantumisesta, tai puheenjohtajan koolle kutsumassa istunnossa kyseisissä määräyksissä tarkennettujen ajanjaksojen kuluessa.

19 7. Toimiminen, palveluajan pituudesta riippumatta, vaaleilla valitun virkamiehen toimessa edellä 14-18 kohdassa tarkoitetun nimityksen perusteella ei vaikuta vaalikelpoisuuteen kyseiseen toimeen valitsemiseksi tai siihen uudelleen valitsemiseksi.

Radio-ohjesääntölautakunnan jäsenet

20 1. Radio-ohjesääntölautakunnan jäsenet ottavat tehtävänsä vastaan täysivaltaisten edustajien konferenssin heidän valitsemisensa yhteydessä määrääminä päivinä. Heidän tulee olla virassaan seuraavan täysivaltaisten edustajien konferenssin määräämiin päivämääriin asti, ja heidät voidaan valita uudelleen vain kerran.

21 2. Jos kahden täysivaltaisten edustajien konferenssin välillä lautakunnan jäsen eroaa tai ei enää kykene hoitamaan tehtäviään, pääsihteeri, radio-ohjesääntölautakunnan johtajaa kuultuaan, kehottaa liiton jäseniä asianomaisella alueella nimeämään ehdokkaita seuraajan valintaa varten neuvoston seuraavassa istunnossa. Kuitenkin, jos virka vapautuu aikaisemmin kuin 90 päivää ennen seuraavaa neuvoston kokousta tai täysivaltaisten edustajien konferenssia edeltävän neuvoston istunnon jälkeen, asianomainen liiton jäsen nimeää mahdollisimman pian ja viimeistään 90 päivän kuluessa toisen kansalaisensa edellisen sijaiseksi, ja tämän toimikausi tapauksen mukaan jatkuu, kunnes joko neuvoston valitsema uusi jäsen tai seuraavan täysivaltaisten edustajien konferenssin valitsemat uudet jäsenet astuvat virkaan. Sijainen voidaan valita uudelleen neuvostossa tai täysivaltaisten jäsenten konferenssissa, tapauksen mukaan.

22 3. Radio-ohjesääntölautakunnan jäsenen katsotaan olevan kyvytön hoitamaan tehtäviään, jos hän on ollut poissa toistuvasti peräkkäisiä kertoja lautakunnan kokouksista. Pääsihteeri ilmoittaa lautakunnan puheenjohtajaa sekä asianomaista lautakunnan jäsentä ja liiton jäsentä kuultuaan avoimesta paikasta lautakunnassa ja toimii edellä 21 kohdassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

3 artiklaMuut konferenssit

23 1. Peruskirjan asianomaisten määräysten mukaisesti liiton seuraavat maailmankonferenssit kutsutaan koolle tavallisesti kahden täysivaltaisten edustajien konferenssin välisenä aikana:

24 a) kaksi maailman radioviestintäkonferenssia,

25 b) yksi maailman televiestinnän standardointikonferenssi,

26 c) yksi maailman televiestinnän kehityskonferenssi,

27 d) kaksi radioviestintäkokousta, jotka pidetään maailman radioviestintäkonferenssien yhteydessä.

28 2. Poikkeuksellisesti täysivaltaisten edustajien konferenssin välisenä aikana

29 - toinen maailman radioviestintäkonferenssi sekä sen yhteydessä pidettävä radioviestintäkokous voidaan peruuttaa; vaihtoehtoisesti kumpi tahansa voidaan peruuttaa, vaikka toinen pidettäisiin,

30 - voidaan kutsua koolle ylimääräinen televiestinnän standardointikonferenssi.

31 3. Nämä toimet voidaan tehdä

32 a) täysivaltaisten edustajien konferenssin päätöksellä,

33 b) kyseisen sektorin aikaisemman maailmankonferenssin suosituksesta, jos neuvosto hyväksyy sen,

34 c) vähintään yhden neljäsosan liiton jäsenistä sitä pyytäessä, kunkin erikseen pääsihteerille osoittamasta pyynnöstä, tai

35 d) neuvoston esityksestä.

36 4. Alueellinen radioviestintäkonferenssi tulee kutsua koolle

37 a) täysivaltaisten edustajien konferenssin päätöksellä,

38 b) aikaisemman maailmanlaajuisen tai alueellisen radioviestintäkonferenssin suosituksesta, jos neuvosto hyväksyy sen,

39 c) vähintään yhden neljäsosan kysymyksessä olevaan alueeseen kuuluvista jäsenistä sitä pyytäessä, kunkin erikseen pääsihteerille osoittamasta pyynnöstä, tai

40 d) neuvoston esityksestä.

41 5. (1) Täysivaltaisten edustajien konferenssi voi vahvistaa maailmanlaajuisen tai alueellisen konferenssin tai radioviestintäkokouksen tarkat kokoontumispaikat ja -ajat.

42 (2) Tällaisen päätöksen puuttuessa neuvosto määrää maailmankonferenssin tai radioviestintäkokouksen tarkan kokoontumispaikan ja -ajan liiton jäsenten enemmistön suostumuksella sekä alueellisen konferenssin paikan ja ajan kyseiseen alueeseen kuuluvien liiton jäsenten enemmistön suostumuksella. Molemmissa tapauksissa sovelletaan 47 kohdan määräyksiä.

43 6. (1) Konferenssin tai kokouksen tarkka kokoontumispaikka tai -aika voidaan muuttaa

44 a) jos vähintään yksi neljäsosa liiton jäsenistä sitä pyytää maailmankonferenssin tai kokouksen ollessa kysymyksessä tai vähintään yksi neljäsosa liiton kyseiseen alueeseen kuuluvista jäsenistä sitä pyytää alueellisen konferenssin ollessa kysymyksessä; näiden on kunkin erikseen osoitettava pyyntönsä pääsihteerille, joka toimittaa ne edelleen neuvoston hyväksyttäväksi, tai

45 b) neuvoston esityksestä.

46 (2) Edellä 44 ja 45 kohdassa mainituissa tapauksissa eivät ehdotetut muutokset ole lopullisesti hyväksyttyjä, ennen kuin liiton jäsenten enemmistö on ne hyväksynyt maailmankonferenssin tai kokouksen ollessa kysymyksessä tai ennen kuin kyseiseen alueeseen kuuluvien liiton jäsenten enemmistö on ne hyväksynyt alueellisen konferenssin ollessa kysymyksessä 47 kohdan määräysten mukaisesti.

47 7. Tämän yleissopimuksen 42, 46, 118, 123, 138, 302, 304, 305, 307 ja 312 kohdassa mainituissa konsultaatioissa niiden liiton jäsenten, jotka eivät ole antaneet vastaustaan neuvoston määräämän ajan kuluessa, ei ole katsottava osallistuvan konsultaatioihin, eikä niitä sen tähden ole otettava huomioon laskettaessa enemmistöä. Ellei vastausten lukumäärä ylitä puolta niiden jäsenten lukumäärästä, joihin on oltu konsultaatioyhteydessä, on ryhdyttävä jatkokonsultaatioihin, joiden tulokset ovat ratkaisevia annettujen äänten lukumäärästä riippumatta.

48 8. (1) Kansainvälisen televiestinnän maailmankonferenssit kutsutaan koolle täysivaltaisten edustajien konferenssin päätöksestä.

49 (2) Maailman radioviestintäkonferenssin koollekutsumista, sen esityslistan hyväksymistä ja siihen osallistumista koskevia määräyksiä sovelletaan tapauksen mukaan myös kansainvälisen televiestinnän maailmankonferensseihin.

4 artiklaNeuvosto

50 1. Neuvoston jäsenten lukumäärän määrää täysivaltaisten edustajien konferenssi, joka pidetään joka neljäs vuosi.

50 A 2. Tämä lukumäärä ei saa olla yli 25 prosenttia liiton jäsenten kokonaismäärästä.

51 2. (1) Neuvosto pitää varsinaisen istuntonsa vuosittain liiton sijaintipaikassa.

52 (2) Tämän istunnon aikana voidaan poikkeustapauksissa päättää ylimääräisen istunnon pitämisestä.

53 (3) Varsinaisten istuntojen välisenä aikana puheenjohtaja voi kutsua neuvoston koolle, yleensä liiton sijaintipaikkaan, liiton jäsenten enemmistön pyynnöstä tai puheenjohtajan aloitteesta tämän yleissopimuksen 18 kohdan ehtojen mukaisesti.

54 3. Neuvosto tekee päätöksiä ainoastaan istunnossa ollessaan. Neuvosto voi istunnossaan poikkeuksellisesti sopia, että jokin määrätty asia ratkaistaan kirjeenvaihdolla.

55 4. Jokaisen varsinaisen istunnon alkaessa neuvosto valitsee oman puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa jäsentensä edustajien joukosta ottaen huomioon vuorotteluperiaatteen eri alueiden kesken. He pysyvät toimessaan seuraavan varsinaisen istunnon alkuun saakka, eikä heitä voida valita uudelleen. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajana viimeksi mainitun poissaollessa.

56 5. Jäsenen neuvostossa palvelemaan nimittämän henkilön on oltava, mikäli mahdollista, virkamies, joka palvelee telehallinnossa tai joka on suoraan vastuullinen telehallinnolle tai telehallinnosta ja jolla on pätevyys televiestinnän alalla.

57 6. Liitto maksaa ainoastaan ne kunkin neuvoston jäsenen edustajan matka-, oleskelu- ja vakuutuskulut, jotka aiheutuvat tehtävien hoitamisesta neuvoston istunnoissa.

58 7. Neuvoston kunkin jäsenen edustajalla on oikeus osallistua tarkkailijana liiton sektorien kaikkiin kokouksiin.

59 8. Liiton pääsihteeri toimii neuvoston sihteerinä.

60 9. Pääsihteerillä, varapääsihteerillä ja toimistojen johtajilla on viran puolesta oikeus osallistua neuvoston neuvotteluihin, mutta he eivät saa osallistua äänestyksiin. Neuvosto voi kuitenkin pitää ainoastaan jäsentensä edustajien keskeisiä kokouksia.

61 10. Neuvosto käsittelee joka vuosi pääsihteerin laatiman kertomuksen liiton suositelluista strategisista toimintaperiaatteista ja suunnitelmista, jotka noudattavat täysivaltaisten edustajien konferenssin antamia suuntaviivoja, sekä toteuttaa asianmukaiset toimet.

62 11. Kahden täysivaltaisten edustajien konferenssin välillä neuvosto valvoo liiton yleistä johtamista ja hallintoa. Sen tehtäviin kuuluvat erityisesti seuraavat:

63 (1) Se hyväksyy ja tarkastaa liiton henkilöstösäännöt ja talousohjesäännön ja kaikki muut tarpeellisiksi katsomansa ohjesäännöt, ottaen huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien ja yhteistä palkka-, palkkio- ja eläkejärjestelmää soveltavien erikoisjärjestöjen voimassa olevan käytännön.

64 (2) Se tarkistaa tarpeen vaatiessa

65 a) asiantuntijatason ja ylempien virkailijoiden palkkojen perusasteikot, lukuunottamatta vaalein täytettävien virkojen palkkoja, Yhdistyneiden Kansakuntien yhteisen järjestelmän vastaaville viroille määräämien palkkojen perusasteikkojen muutoksia vastaaviksi,

66 b) toimistohenkilökunnan palkkojen perustaulukot Yhdistyneiden Kansakuntien ja erikoisjärjestöjen liiton sijaintipaikassa maksamien palkkojen muutoksia vastaaviksi,

67 c) asiantuntijatason ja ylempiin, myös vaalein täytettäviin virkoihin kuuluvat paikalliskorotukset Yhdistyneiden Kansakuntien päätösten mukaisesti liiton sijaintipaikassa maksettavia paikalliskorotuksia vastaaviksi,

68 d) liiton koko henkilökunnan saamat palkkiot Yhdistyneiden Kansakuntien yhteiseen järjestelmään tehtyjen muutosten mukaisesti.

69 (3) Se tekee päätöksiä liiton henkilökunnan oikeudenmukaisen maantieteellisen jakautumisen varmistamiseksi ja tarkkailee näiden päätösten toteutumista.

70 (4) Se päättää peruskirjan ja tämän yleissopimuksen mukaisia liiton pääsihteeristössä ja sektorien toimistoissa tehtäviä huomattavia organisaatiomuutoksia koskevista ehdotuksista, jotka pääsihteeri jättää sen ratkaistaviksi sen jälkeen, kun niitä on käsitelty koordinointikomiteassa.

71 (5) Se tutkii ja ratkaisee liiton virkoja ja henkilöstöä sekä henkilöresurssien kehittämisohjelmia koskevat usean vuoden suunnitelmat sekä antaa liiton henkilökunnan hankkimista koskevia suuntaviivoja niin henkilöstön tason kuin rakenteen suhteen, ottaen huomioon täysivaltaisten edustajien konferenssin antamat yleisohjeet ja peruskirjan 27 artiklan asianomaiset määräykset.

72 (6) Se tarkistaa tarpeen mukaan liiton ja sen henkilökunnan Yhdistyneiden Kansakuntien henkilökunnan yhteiseen eläkekassaan maksettavat suoritukset kyseisen eläkekassan sääntöjen ja ohjesäännön mukaisesti sekä rahastossa noudatettavan käytännön mukaan liiton henkilökunnan eläke- ja avustusrahastojen edunsaajille maksettavat elinkustannusavustukset.

73 (7) Se tarkastaa ja hyväksyy liiton kaksivuotisen talousarvion ja tarkastaa talousarvioennusteen kyseistä talousarviota seuraavalle kahden vuoden jaksolle, ottaen huomioon täysivaltaisten edustajien konferenssin peruskirjan 50 kohtaan liittyvät päätökset sekä kyseisen konferenssin peruskirjan 51 kohdan mukaisesti asettamat menorajat. Se varmistaa, että mahdollisimman suurta säästäväisyyttä noudatetaan, kuitenkin pitäen mielessä liiton velvollisuuden saavuttaa tyydyttäviä tuloksia niin nopeasti kuin mahdollista. Tehdessään tämän neuvosto ottaa myös huomioon tämän yleissopimuksen 86 kohdassa mainittuun pääsihteerin kertomukseen sekä tämän yleissopimuksen 101 kohdassa mainittuun varainhoitotoimintakertomukseen sisältyvät koordinointikomitean mielipiteet.

74 (8) Se toimittaa pääsihteerin laatimien liiton tilien vuotuisen tarkastuksen ja hyväksyy ne tarvittaessa alistettaviksi seuraavalle täysivaltaisten edustajien konferenssille.

75 (9) Se ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin liiton konferenssien koolle kutsumiseksi ja antaa maailmankonferenssin ollessa kyseessä liiton jäsenten enemmistön tai alueellisen konferenssin ollessa kyseessä kyseiseen alueeseen kuuluvien liiton jäsenten enemmistön suostumuksella asianmukaiset ohjeet liiton pääsihteeristölle ja sektoreille näiden teknisen ja muunlaisen avustamisen suhteen konferenssien valmistelussa ja järjestämisessä.

76 (10) Se tekee tämän yleissopimuksen 28 kohtaan liittyvät tarvittavat päätökset.

77 (11) Se päättää konferenssien tekemien kaikkien sellaisten päätösten täytäntöönpanosta, joilla on taloudellisia seuraamuksia.

78 (12) Se suorittaa muut liiton asianmukaista toimintaa varten tarpeelliseksi katsotut tehtävät perussopimuksen, tämän yleissopimuksen ja hallinnollisten ohjesääntöjen puitteissa.

79 (13) Se ryhtyy liiton jäsenten enemmistön suostumuksella tarpeellisiin toimenpiteisiin sellaisten asioiden ratkaisemiseksi väliaikaisesti, joista peruskirjassa, tässä yleissopimuksessa, hallinnollisissa ohjesäännöissä ja niiden liitteissä ei ole mainintaa ja joiden ratkaisemiseksi ei voida odottaa seuraavaa päätösvaltaista konferenssia.

80 (14) Se on vastuussa yhteistyöstä kaikkien peruskirjan 49 ja 50 artiklassa mainittujen kansainvälisten järjestöjen kanssa ja tätä varten tekee liiton puolesta väliaikaisia sopimuksia peruskirjan 50 artiklassa ja yleissopimuksen 260 ja 261 kohdassa mainittujen kansainvälisten järjestöjen kanssa ja Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa Yhdistyneiden Kansakuntien ja Kansainvälisen televiestintäliiton välisen sopimuksen soveltamiseksi. Nämä väliaikaiset sopimukset alistetaan täysivaltaisten edustajien konferenssille peruskirjan 8 artiklan määräysten mukaisesti.

81 (15) Se lähettää liiton jäsenille niin pian kuin mahdollista kunkin istuntonsa jälkeen yhteenvetopöytäkirjat neuvoston toiminnasta sekä muut tarpeellisiksi katsomansa asiakirjat.

82 (16) Se alistaa täysivaltaisten edustajien konferenssille tutkittavaksi kertomuksen liiton kaikkien elinten toiminnasta edellisestä täysivaltaisten edustajien konferenssista lähtien sekä kaikki asianmukaiset suositukset.

5 artiklaPääsihteeristö

83 1. Pääsihteerillä on seuraavat tehtävät:

84 a) Pääsihteeri on vastuussa liiton varojen yleisestä hallinnasta. Hän voi antaa osan näiden varojen hallinnasta varapääsihteerin ja toimistojen johtajien tehtäväksi, neuvoteltuaan tarpeen mukaan koordinointikomitean kanssa.

85 b) Pääsihteeri koordinoi liiton pääsihteeristön ja sektorien toimintaa ottaen huomioon koordinointikomitean näkemykset, jotta taattaisiin liiton resurssien mahdollisimman tehokas ja taloudellinen käyttö.

86 c) Neuvoteltuaan koordinointikomitean kanssa ja ottaen huomioon sen näkemykset pääsihteeri valmistelee ja alistaa neuvostolle vuosittaisen kertomuksen, jossa mainitaan televiestintäympäristössä tapahtuneet muutokset ja joka sisältää liiton tuleviin toimintaperiaatteisiin ja strategioihin liittyvät suositellut toimet tämän yleissopimuksen 61 kohdassa määrätyllä tavalla samoin kuin arvion niiden taloudellisista seuraamuksista.

87 d) Pääsihteeri järjestää pääsihteeristön työskentelyä ja nimittää tämän sihteeristön henkilökunnan täysivaltaisten edustajien konferenssien antamien ohjeiden ja neuvoston laatimien sääntöjen mukaisesti.

88 e) Pääsihteeri ryhtyy hallinnollisiin toimenpiteisiin liiton sektorien toimistojen järjestämiseksi sekä nimittää näiden henkilökunnan kunkin toimiston johtajan valinnan ja ehdotusten perusteella, vaikka lopullisen nimityksen tai virasta vapauttamisen tekee pääsihteeri.

89 f) Pääsihteeri ilmoittaa neuvostolle kaikki Yhdistyneiden Kansakuntien sekä erityisjärjestöjen päätökset, jotka koskevat yhteisen järjestelmän työ-, palkka- ja eläke-ehtoja.

90 g) Pääsihteeri valvoo kaikkien neuvoston hyväksymien ohjesääntöjen noudattamista.

91 h) Pääsihteeri hankkii oikeudellista neuvontaa liitolle.

92 i) Pääsihteeri valvoo hallinnollisen johtamisen tarkoituksessa liiton henkilökuntaa, jotta taattaisiin mahdollisimman tehokas henkilökunnan hyödyntäminen ja sovellettaisiin siihen yhteisen järjestelmän työehtoja. Toimistojen johtajia suoraan avustamaan nimitetty henkilökunta työskentelee pääsihteerin hallinnollisessa valvonnassa ja suoraan asianomaisilta johtajilta tulevien määräysten alaisina, mutta neuvoston yleisten hallinnollisten ohjeiden mukaisesti.

93 j) Pääsihteeri siirtää liiton yleisen edun nimessä ja yhteistyössä kyseisten toimistojen johtajien kanssa väliaikaisesti henkilökunnan jäseniä tarpeen vaatiessa toisiin tehtäviin työmäärän vaihtelua vastaavasti.

94 k) Pääsihteeri hoitaa kyseisen toimiston johtajan suostumuksella kunkin sektorin konferensseja ja kokouksia varten tarvittavat hallinnolliset ja taloudelliset järjestelyt.

95 l) Ottaen huomioon kunkin sektorin vastuulla olevat tehtävät pääsihteeri vastaa liiton konferensseja edeltävästä ja niiden jälkeisestä sihteeristötyöstä.

96 m) Pääsihteeri valmistelee suosituksia tämän yleissopimuksen 342 kohdassa tarkoitetulle ensimmäiselle valtuuskuntien johtajien tapaamiselle, ottaen huomioon mahdollisten alueellisten neuvottelujen tulokset.

97 n) Pääsihteeri huolehtii tarvittaessa yhteistyössä kutsuvan hallituksen kanssa liiton konferenssien sihteeristöstä ja liiton kokousten valmistelujen hoidosta tarvittaessa yhteistyössä asianomaisen johtajan kanssa turvautuen liiton henkilökuntaan tarpeelliseksi katsomassaan määrin 93 kohdan mukaisesti. Pääsihteeri voi pyydettäessä sopimuksesta huolehtia myös muiden televiestintäkokousten sihteeristöstä.

98 o) Pääsihteeri toteuttaa tarvittavat toimet viestintäluetteloiden, tiedonantolehtien ja muiden asiakirjojen ja papereiden, jotka ovat pääsihteeristön ja sektorien laatimia, jotka on toimitettu liitolle tai joiden julkaisemista konferenssit tai neuvosto pyytävät, julkaisemiseksi ja jakamiseksi ajallaan. Neuvoston on pidettävä yllä luetteloa julkaistavista asiakirjoista neuvoteltuaan kyseisen konferenssin kanssa niiden viestintäluetteloiden ja muiden asiakirjojen osalta, joiden julkaisemista konferenssit pyytävät.

99 p) Pääsihteeri julkaisee määräajoin yleisiä televiestintäkysymyksiä käsittelevää aikakauslehteä joko itse hankkimiensa tai hänen käytettäväkseen annettujen tietojen perusteella, mukaan luettuna tiedot, joita hän voi saada toisilta kansainvälisiltä järjestöiltä.

100 q) Neuvoteltuaan koordinointikomitean kanssa ja toteutettuaan kaikki mahdolliset säästämistoimenpiteet pääsihteeri laatii ja alistaa neuvostolle sellaisen kaksivuotisen talousarvioluonnoksen, joka peittää täysivaltaisten edustajien konferenssin määrittelemissä rajoissa liiton menot. Tämä luonnos koostuu kokonaistalousarviosta, joka sisältää kulupohjaiset talousarviot kolmelle sektorille, jotka on laadittu pääsihteerin antamien talousarvio-ohjeiden mukaisesti ja jotka käsittävät kaksi versiota. Ensimmäinen versio perustuu maksuosuusyksikön nollakasvuun ja toinen kasvuun, joka on pienempi tai korkeintaan yhtä suuri kuin täysivaltaisten edustajien konferenssin määräämä raja, kun on turvauduttu vararahastoon. Neuvoston hyväksymisen jälkeen talousarvioluonnos lähetetään tiedoksi liiton kaikille jäsenille.

101 r) Pääsihteeri laatii koordinointikomitean avustamana vuosittaisen varainhoitoa koskevan toimintakertomuksen talousohjesäännön mukaisesti ja alistaa sen neuvoston käsiteltäväksi. Varainhoitoa koskeva toimintakertomus ja tiivistelmä tileistä laaditaan ja alistetaan seuraavan täysivaltaisten edustajien konferenssin tarkastettavaksi ja lopullisesti hyväksyttäväksi.

102 s) Pääsihteeri laatii koordinointikomitean avustamana liiton toimintaa koskevan vuosikertomuksen, joka lähetetään neuvoston hyväksymisen jälkeen kaikille jäsenille.

103 t) Pääsihteeri huolehtii kaikista muista liiton sihteerin tehtävistä.

104 u) Pääsihteeri huolehtii kaikista muista neuvoston hänelle uskomista tehtävistä.

105 2. Pääsihteeri tai varapääsihteeri voi osallistua neuvonantajan ominaisuudessa liiton konferensseihin. Pääsihteeri tai hänen edustajansa voi osallistua neuvonantajan ominaisuudessa kaikkiin muihin liiton kokouksiin.

6 artiklaKoordinointikomitea

106 1. (1) Koordinointikomitea avustaa ja neuvoo pääsihteeriä kaikissa peruskirjan 26 artiklan ja tämän yleissopimuksen asianomaisten artiklojen soveltuvissa määräyksissä mainituissa asioissa.

107 (2) Komitea on vastuussa yhdenmukaisesta toiminnasta kaikkien peruskirjan 49 ja 50 artiklassa mainittujen kansainvälisten järjestöjen kanssa, mitä tulee liiton edustukseen näiden järjestöjen konferensseissa.

108 (3) Komitea tutkii liiton töiden edistymistä ja avustaa pääsihteeriä tämän yleissopimuksen 86 kohdassa tarkoitetun kertomuksen valmistelussa neuvoston käsiteltäväksi.

109 2. Komitea pyrkii saavuttamaan yksimielisiä päätöksiä. Komitean enemmistön kannatuksen puuttuessa puheenjohtaja voi poikkeuksellisissa olosuhteissa tehdä omalla vastuullaan päätöksiä edellyttäen, että hän pitää kyseessä olevista asioista päättämistä niin kiireellisenä, ettei se voi odottaa seuraavaa neuvoston istuntoa. Tällöin hänen on annettava pikaisesti kirjallinen kertomus neuvoston jäsenille esittäen perustelunsa tällaiselle toiminnalle samoin kuin komitean muiden jäsenten esittämät kirjalliset näkemykset. Jos tällaisissa olosuhteissa tarkastellut asiat eivät ole kiireellisiä, mutta kuitenkin tärkeitä, ne jätetään neuvoston seuraavan istunnon harkittaviksi.

110 3. Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle ainakin kerran kuukaudessa. Komitea voidaan myös kutsua koolle tarvittaessa kahden sen jäsenen vaatimuksesta.

111 4. Asioiden käsittelystä koordinointikomiteassa tehdään kertomus, joka luovutetaan pyynnöstä neuvoston jäsenille.

7 artiklaMaailman radioviestintäkonferenssi

112 1. Peruskirjan 90 kohdan mukaisesti maailman radioviestintäkonferenssi kutsutaan koolle käsittelemään erityisiä radioviestintää koskevia asioita. Maailman radioviestintäkonferenssi käsittelee niitä kohtia, jotka sisältyvät sen tämän artiklan asianomaisten määräysten mukaisesti hyväksyttyyn esityslistaan.

113 2. (1) Maailman radioviestintäkonferenssin esityslistaan voi sisältyä

114 a) peruskirjan 4 artiklassa tarkoitetun radio-ohjesäännön tarkistaminen osittain tai poikkeuksellisesti täydelleen,

115 b) mikä tahansa muu yleismaailmallinen kysymys, joka kuuluu konferenssin toimivaltaan,

116 c) kohta, joka koskee radio-ohjesääntölautakunnan ja radioviestintätoimiston toimia koskevia ohjeita ja kyseisten toimien tarkastelemista uudelleen,

117 d) radioviestintäkokouksen tutkittavien kysymysten hyväksyminen sekä sellaisten asioiden hyväksyminen, joita kokous käsittelee tulevien radioviestintäkonferenssien yhteydessä.

118 (2) Tämän esityslistan yleinen sisältö olisi vahvistettava neljä vuotta etukäteen, ja neuvoston olisi vahvistettava lopullinen esityslista mieluiten kaksi vuotta ennen konferenssia liiton jäsenten enemmistön suostumuksella tämän yleissopimuksen 47 kohdan määräysten mukaisesti. Nämä kaksi esityslistan versiota olisi laadittava maailman radioviestintäkonferenssin suositusten perusteella tämän yleissopimuksen 126 kohdan mukaisesti.

119 (3) Tämä esityslista sisältää kaikki kysymykset, jotka täysivaltaisten edustajien konferenssi on halunnut sijoitettavaksi esityslistalle.

120 3. (1) Tätä esityslistaa voidaan muuttaa

121 a) jos vähintään neljäsosa liiton jäsenistä sitä pyytää; kunkin on erikseen osoitettava tällaiset pyynnöt pääsihteerille, joka toimittaa ne neuvostolle hyväksyntää varten, tai

122 b) neuvoston esityksestä.

123 (2) Maailman radioviestintäkonferenssin esityslistaan esitetyt muutokset hyväksytään lopullisesti vasta, kun liiton jäsenten enemmistö on ne hyväksynyt tämän yleissopimuksen 47 kohdan määräysten mukaisesti.

124 4. Konferenssi myös

125 (1) käsittelee ja hyväksyy toimiston johtajan kertomuksen sektorin toiminnasta edellisen konferenssin jälkeen,

126 (2) suosittelee neuvostolle tulevan konferenssin esityslistaan lisättäviä kohtia ja antaa mielipiteensä konferenssien esityslistoista vähintään neljän vuoden jaksolta sekä antaa arvionsa taloudellisista seuraamuksista,

127 (3) sisällyttää päätöksiinsä ohjeita tai pyyntöjä, tapauksen mukaan, pääsihteerille ja liiton sektoreille.

128 5. Radioviestintäkokouksen tai asiaankuuluvien tutkimusryhmien puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voivat osallistua sen yhteydessä pidettävään maailman radioviestintäkonferenssiin.

8 artiklaRadioviestintäkokoukset

129 1. Radioviestintäkokous käsittelee ja antaa tarpeen mukaan suosituksia kysymyksissä, jotka on hyväksytty sen omien menettelytapojen mukaisesti tai jotka täysivaltaisten edustajien konferenssi, mikä tahansa muu konferenssi, neuvosto tai radio-ohjesääntölautakunta on alistanut sen käsiteltäväksi.

130 2. Edellä olevan 129 kohdan osalta radioviestintäkokous

131 (1) käsittelee kertomukset, jotka tutkimusryhmät ovat valmistelleet tämän yleissopimuksen 157 kohdan mukaisesti, ja hyväksyy, muuttaa tai hylkää kyseisiin kertomuksiin sisältyvät suositusluonnokset,

132 (2) pitäen mielessä tarpeen pitää liiton resursseihin kohdistuvat paineet mahdollisimman pieninä, hyväksyy olemassa olevien ja uusien kysymysten tarkastelusta johtuvan työohjelman sekä määrittää niiden tutkimisen tärkeysjärjestyksen, kiireellisyyden, arvioidut taloudelliset seuraamukset ja niiden tutkimisen päätökseen saamiseen tarvittavan ajanjakson,

133 (3) päättää edellä 132 kohdasta johdetun hyväksytyn työohjelman valossa tarpeesta säilyttää, lopettaa tai muodostaa tutkimusryhmiä ja jakaa kullekin niistä tutkittavat kysymykset,

134 (4) ryhmittelee mahdollisimman paljon kysymyksiä, joilla on merkitystä kehitysmaille, jotta helpotettaisiin niiden osallistumista näiden kysymysten tutkimiseen,

135 (5) antaa neuvoja sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa vastauksena maailman radioviestintäkonferenssilta tulleisiin pyyntöihin,

136 (6) tiedottaa sen yhteydessä pidettävälle maailman radioviestintäkonferenssille edistyksestä asioissa, jotka voidaan sisällyttää tulevien radioviestintäkonferenssien esityslistaan.

137 3. Radioviestintäkokouksen puheenjohtajana toimii sen maan hallituksen nimittämä henkilö, jossa kokous pidetään, tai jos kokous pidetään liiton sijaintipaikassa, kokouksen itsensä valitsema henkilö. Puheenjohtajaa avustavat kokouksen valitsemat varapuheenjohtajat.

9 artiklaAlueelliset radioviestintäkonferenssit

138 Alueellisen radioviestintäkonferenssin esityslistassa voi olla ainoastaan radioviestintää koskevia alueellisluonteisia erityiskysymyksiä, joihin kuuluvat määräykset radio-ohjesääntölautakunnalle ja radioviestintätoimistolle niiden toiminnasta kyseisillä alueilla, edellyttäen, että tällaiset määräykset eivät ole ristiriidassa muiden alueiden etujen kanssa. Tällaisessa konferenssissa voidaan keskustella ainoastaan sen esityslistaan sisältyvistä asioista. Tämän yleissopimuksen 118-123 kohdassa olevia määräyksiä sovelletaan alueelliseen radioviestintäkonferenssiin, kuitenkin ainoastaan kyseisen alueen jäsenten osalta.

10 artiklaRadio-ohjesääntölautakunta

139 1. Lautakunta koostuu yhdeksästä täysivaltaisten edustajien konferenssin vaaleilla valitsemasta jäsenestä.

140 2. Peruskirjan 14 artiklassa tarkennettujen tehtävien lisäksi lautakunta tutkii radioviestintätoimiston johtajalta tulleet raportit haitallisten häiriöiden tutkimuksista, joita on suoritettu yhden tai useamman asianomaisen hallinnon pyynnöstä, ja muotoilee tarvittavat suositukset.

141 3. Lautakunnan jäsenillä on velvollisuus osallistua neuvoa-antavassa ominaisuudessa radioviestintäkonferensseihin ja radioviestintäkokouksiin. Lautakunnan puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla tai heidän nimeämillään edustajilla on velvollisuus osallistua neuvoa-antavassa ominaisuudessa täysivaltaisten edustajien konferensseihin. Kaikissa näissä tapauksissa jäsenet, joilla on tällaisia velvollisuuksia, eivät saa osallistua näihin konferensseihin omien kansallisten valtuuskuntiensa jäseninä.

142 4. Liitto maksaa ainoastaan ne lautakunnan jäsenten matka-, oleskelu- ja vakuutuskulut, jotka aiheutuvat heidän suorittaessaan liittoa koskevia tehtäviään.

143 5. Lautakunnan työjärjestys on seuraava:

144 (1) Lautakunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhdeksi vuodeksi. Tämän jälkeen varapuheenjohtajasta tulee aina vuoden kuluttua puheenjohtaja, ja valitaan uusi varapuheenjohtaja. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ollessa poissa lautakunta valitsee keskuudestaan tilapäisen puheenjohtajan kyseistä tilaisuutta varten.

145 (2) Lautakunta pitää tavallisesti neljä kokousta vuodessa, yleensä liiton sijaintipaikassa. Kokouksissa on oltava paikalla vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä, ja kokous voi hoitaa tehtävänsä käyttämällä nykyaikaisia viestintävälineitä.

146 (3) Lautakunta pyrkii saavuttamaan yksimielisiä päätöksiä. Jos se epäonnistuu tässä pyrkimyksessään, päätös on voimassa ainoastaan, jos vähintään kaksi kolmasosaa lautakunnan jäsenistä äänestää sen puolesta. Jokaisella lautakunnan jäsenellä on yksi ääni. Äänestämistä edustajan kautta ei sallita.

147 (4) Lautakunta voi tehdä tarpeellisiksi katsomiaan peruskirjan, tämän yleissopimuksen ja radio-ohjesäännön mukaisia sisäisiä järjestelyjä. Tällaiset järjestelyt julkaistaan osana lautakunnan työjärjestystä.

11 artiklaRadioviestinnän tutkimusryhmät

148 1. Radioviestintäkokous asettaa radioviestinnän tutkimusryhmät.

149 2. (1) Radioviestinnän tutkimusryhmät tutkivat kysymyksiä ja laativat suositusluonnoksia aiheista, jotka on alistettu niiden käsiteltäväksi tämän yleissopimuksen 7 artiklan määräysten mukaisesti. Kyseiset suositusluonnokset alistetaan maailman radioviestintäkokouksen hyväksyttäväksi tai kahden tällaisen kokouksen välisenä aikana kirjeenvaihtona hallintojen hyväksyttäväksi kokouksen hyväksymien menettelytapojen mukaisesti. Kummallakin tavalla hyväksytyillä suosituksilla on sama asema.

150 (2) Alla olevan 158 kohdan mukaisesti yllä olevien kysymysten tutkiminen keskittyy seuraaviin:

151 a) radiotaajuusspektrin käyttö maan päällä ja avaruudessa tapahtuvassa radioviestinnässä (sekä geostationäärisen satelliittiradan käyttö),

152 b) radiojärjestelmien ominaisuudet ja suorituskyky,

153 c) radioasemien toiminta,

154 d) hätä- ja turvallisuusasioiden radioviestinnälliset seikat.

155 (3) Nämä tutkimukset eivät yleensä käsittele taloudellisia kysymyksiä, mutta silloin, kun niissä vertaillaan teknisiä vaihtoehtoja, taloudelliset tekijät voidaan ottaa huomioon.

156 3. Radioviestinnän tutkimusryhmät tekevät myös valmistelevia tutkimuksia teknisistä, toiminnallisista ja menettelytapaan liittyvistä seikoista, joita maailmanlaajuiset ja alueelliset radioviestintäkonferenssit käsittelevät, ja laativat niistä kertomuksia radioviestintäkokouksen sitä varten hyväksymän työohjelman mukaisesti tai neuvoston määräysten mukaisesti.

157 4. Jokainen tutkimusryhmä valmistaa radioviestintäkokoukselle kertomuksen, jossa mainitaan työn edistyminen, edellä 149 kohdassa olevan neuvottelumenettelyn mukaisesti hyväksytyt suositukset ja kaikki luonnokset uusista tai tarkistetuista suosituksista kokouksen harkittavaksi.

158 5. Ottaen huomioon peruskirjan 79 kohdan, radioviestintäsektori ja televiestinnän standardointisektori tarkastelevat jatkuvasti edellä tämän sopimuksen 151-154 kohdassa ja 193 kohdassa lueteltuja televiestinnän standardointisektoriin liittyviä tehtäviä tarkoituksena saavuttaa yhteisymmärrys tutkittavina olevien seikkojen jakamisessa tapahtuvista muutoksista. Nämä kaksi sektoria toimivat läheisessä yhteistyössä ja ne hyväksyvät menettelytapoja tällaisen tarkastelun suorittamiseksi ja yhteisymmärryksen saavuttamiseksi nopeasti ja tehokkaasti. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, asia voidaan alistaa neuvoston kautta täysivaltaisten edustajien konferenssin päätettäväksi.

159 6. Suorittaessaan tutkimuksiaan radioviestinnän tutkimusryhmien on kiinnitettävä asianmukaista huomiota sellaisten kysymysten tutkimiseen ja sellaisten suositusten muotoiluun, jotka ovat suoraan yhteydessä televiestintäyhteyksien luomiseen, kehittämiseen ja parantamiseen kehitysmaissa sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla. Niiden on kiinnitettävä työssään asianmukaista huomiota radioviestintään liittyvien kansallisten, alueellisten ja muiden kansainvälisten järjestöjen työhön ja toimittava niiden kanssa yhteistyössä, pitäen mielessä liiton tarpeen säilyttää johtava asemansa televiestintäalalla.

160 7. Radioviestintäsektorin toimien tarkastelun helpottamiseksi on toteutettava toimia yhteistyön ja yhteensovittamisen edistämiseksi muiden järjestöjen kanssa, joita radioviestintä koskee, sekä televiestinnän standardointisektorin ja televiestinnän kehityssektorin kanssa. Radioviestintäkokous määrää näitä toimenpiteitä varten erityistehtävät, osallistumisehdot ja soveltamisohjeet.

12 artiklaRadioviestintätoimisto

161 1. Radioviestintätoimiston johtaja järjestää ja yhteensovittaa radioviestintäsektorin työt. Toimiston tehtäviä täydennetään radio-ohjesäännön määräyksissä tarkennetuilla tehtävillä.

162 2. Johtajan tehtäviin kuuluvat erityisesti seuraavat:

163 (1) Radioviestintäkonferenssien ollessa kyseessä:

164 a) Johtaja sovittaa yhteen tutkimusryhmien ja toimiston valmistelutyöt, ilmoittaa jäsenille tämän valmistelutyön tuloksista, kerää jäsenten huomautukset ja alistaa konferenssille yhdistetyn kertomuksen, joka voi sisältää sääntelyn luonteisia ehdotuksia.

165 b) Johtaja osallistuu asemansa perusteella radioviestintäkokouksen ja radioviestinnän tutkimusryhmien neuvotteluihin vain neuvoa-antavassa ominaisuudessa. Johtaja suorittaa tämän yleissopimuksen 94 kohdan mukaisesti kaikki radioviestintäkonferenssien ja radioviestintäsektorin kokousten edellyttämät valmistelut yhteistyössä pääsihteeristön kanssa ja tarvittaessa muiden liiton sektorien kanssa ja kiinnittäen asianmukaista huomiota neuvoston ohjeisiin näitä valmisteluja tehdessään.

166 c) Johtaja tarjoaa apua kehitysmaille näiden valmistellessa radioviestintäkonferensseja.

167 (2) Radio-ohjesääntölautakunnan ollessa kyseessä:

168 a) Johtaja valmistelee ja alistaa työjärjestysluonnoksen radio-ohjesääntölautakunnan hyväksyttäväksi. Työjärjestykseen sisältyy muun muassa radio-ohjesäännön määräysten soveltamiseksi vaadittavat laskentamenetelmät ja tiedot.

169 b) Johtaja jakaa kaikille liiton jäsenille lautakunnan työjärjestyksen ja kerää hallinnoilta saadut sitä koskevat huomautukset.

170 c) Johtaja käsittelee hallinnoilta saatua tietoa radio-ohjesäännön ja alueellisten sopimusten asianomaisten määräysten mukaisesti ja muokkaa sen tarvittaessa julkaisukelpoiseen muotoon.

171 d) Johtaja soveltaa lautakunnan hyväksymää työjärjestystä, valmistelee ja julkaisee kyseiseen työjärjestykseen perustuvia huomioita ja alistaa lautakunnalle huomioiden tarkistukset, joita hallinto vaatii ja joita ei voida ratkaista kyseistä työjärjestystä käyttämällä.

172 e) Johtaja suorittaa radio-ohjesäännön asianomaisten määräysten mukaisesti taajuuksien, ja tarvittaessa niihin liittyvien satelliittien ratapaikkojen, järjestelmällisen luetteloinnin ja rekisteröinnin sekä pitää ajan tasalla kansainvälistä taajuusrekisteriä. Hän tarkistaa kyseisen rekisterin merkintöjä muuttaakseen tai poistaakseen tarvittaessa kyseisen hallinnon suostumuksella ne, jotka eivät heijasta tämänhetkistä taajuuskäyttöä.

173 f) Johtaja avustaa haitallisten häiriötapausten ratkaisemisessa yhden tai useamman asianomaisen hallinnon pyynnöstä, tekee tarvittaessa tutkimuksia ja valmistelee lautakunnan harkittavaksi kertomuksen, johon sisältyy suositusluonnoksia kyseisille hallinnoille.

174 g) Johtaja toimii lautakunnan toimeenpanevana sihteerinä.

175 (3) Johtaja sovittaa yhteen radioviestinnän tutkimusryhmien töitä ja on vastuussa kyseisten töiden järjestelemisestä.

176 (4) Johtaja huolehtii myös seuraavista:

177 a) Johtaja suorittaa tutkimuksia antaakseen neuvoja jäsenille, jotta voitaisiin käyttää mahdollisimman monia radiokanavia niillä taajuusspektrin alueilla, joilla voi esiintyä haitallisia häiriöitä, ja jotta geostationääristä satelliittirataa käytettäisiin tasapuolisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon apua tarvitsevien jäsenten tarpeet, kehitysmaiden erityistarpeet sekä tiettyjen maiden erityinen maantieteellinen sijainti.

178 b) Johtaja vaihtaa jäsenten kanssa tietoja koneellisesti luettavassa ja muussa muodossa ja pitää ajan tasalla radioviestintäsektorin asiakirjoja ja tietokantoja ja huolehtii pääsihteerin kanssa tarvittaessa niiden julkaisemisesta liiton työkielillä peruskirjan 172 kohdan mukaisesti.

179 c) Johtaja pitää ajan tasalla vaadittavat perusrekisterit.

180 d) Johtaja jättää maailman radioviestintäkonferenssille kertomuksen radioviestintäsektorin toiminnasta viimeisen konferenssin jälkeen. Jos radioviestintäkonferenssia ei ole suunniteltu, viimeisen konferenssin jälkeisen kaksivuotisjakson kattava kertomus jätetään neuvostolle ja liiton jäsenille.

181 e) Johtaja valmistelee radioviestintäsektorin tarpeita vastaavan kulupohjaisen talousarvioehdotuksen ja toimittaa sen pääsihteerille koordinointikomitean harkittavaksi ja liiton talousarvioon sisällyttämistä varten.

182 3. Johtaja valitsee toimiston teknisen ja hallinnollisen henkilöstön neuvoston hyväksymän talousarvion rajoissa. Pääsihteeri nimittää teknisen ja hallinnollisen henkilöstön yhteisymmärryksessä johtajan kanssa. Pääsihteerin asiana on lopullisesti päättää nimittämisestä tai erottamisesta.

183 4. Johtaja huolehtii televiestinnän kehityssektorin tarvitsemasta teknisestä avusta peruskirjan ja tämän yleissopimuksen puitteissa.

13 artiklaMaailman televiestinnän standardointikonferenssi

184 1. Peruskirjan 104 kohdan mukaisesti maailman standardointikonferenssi kutsutaan koolle käsittelemään erityisiä televiestinnän standardointiin liittyviä asioita.

185 2. Kysymykset, joita maailman televiestinnän standardointikonferenssi tutkii ja joista sen on annettava suosituksia, hyväksytään sen omia menettelytapoja noudattaen tai ne alistaa sen käsiteltäväksi täysivaltaisten edustajien konferenssi, muu konferenssi tai neuvosto.

186 3. Peruskirjan 104 kohdan mukaisesti konferenssi

187 a) käsittelee tämän yleissopimuksen 194 kohdan mukaisesti valmistellut tutkimusryhmien kertomukset ja hyväksyy, muuttaa tai hylkää kyseisiin kertomuksiin sisältyvät suositusluonnokset,

188 b) pitäen mielessä tarpeen pitää liiton resursseihin kohdistuvat paineet mahdollisimman pieninä, hyväksyy olemassa olevien ja uusien kysymysten tarkastelusta johtuvan työohjelman sekä määrittää niiden tutkimisen tärkeysjärjestyksen, kiireellisyyden, arvioidut taloudelliset seuraamukset ja niiden tutkimisen päätökseen saamiseen tarvittavan ajanjakson,

189 c) päättää edellä 188 kohdassa mainitun hyväksytyn työohjelman valossa tarpeesta säilyttää, lopettaa tai muodostaa tutkimusryhmiä ja jakaa kullekin niistä tutkittavat kysymykset,

190 d) ryhmittelee mahdollisuuksien mukaan kysymykset, joilla on merkitystä kehitysmaille, jotta helpotettaisiin niiden osallistumista näihin tutkimuksiin,

191 e) tarkastaa ja hyväksyy johtajan kertomuksen sektorin toiminnasta viimeisen konferenssin jälkeen.

14 artiklaTeleviestinnän standardoinnin tutkimusryhmät

192 1. (1) Televiestinnän standardoinnin tutkimusryhmät tutkivat kysymyksiä ja valmistelevat suositusluonnoksia aiheista, jotka on alistettu niiden käsiteltäväksi tämän yleissopimuksen 13 artiklan määräysten mukaisesti. Kyseiset suositusluonnokset alistetaan maailman televiestinnän standardointikonferenssin hyväksyttäväksi tai kahden tällaisen konferenssin välisenä aikana kirjeenvaihtona hallintojen hyväksyttäväksi konferenssin hyväksymien menettelytapojen mukaisesti. Kummallakin tavalla hyväksytyillä suosituksilla on sama asema.

193 (2) Tutkimusryhmät tutkivat jäljempänä olevan 195 kohdan mukaisesti tekniikkaan, toimintaan ja hinnoitteluun liittyviä kysymyksiä ja valmistelevat suosituksia niistä televiestinnän standardoimiseksi maailmanlaajuisesti, mukaan lukien suositukset yleisten televerkkojen radiojärjestelmien yhteenliitännästä ja tähän liitäntään vaadittavasta suorituskyvystä. Tämän yleissopimuksen 151-154 kohdassa luetellut erityisesti radioviestintään liittyvät tekniset tai toiminnalliset kysymykset kuuluvat radioviestintäsektorin toimialaan.

194 (3) Jokainen tutkimusryhmä valmistelee televiestinnän standardointikonferenssia varten kertomuksen, jossa mainitaan työn edistyminen, edellä 192 kohdan neuvottelumenettelyn mukaisesti hyväksytyt suositukset ja kaikki luonnokset uusista tai tarkistetuista suosituksista konferenssin harkittavaksi.

195 2. Ottaen huomioon peruskirjan 105 kohdan, televiestinnän standardointisektori ja radioviestintäsektori tarkastelevat jatkuvasti edellä tämän yleissopimuksen 151-154 kohdassa ja 193 kohdassa lueteltuja radioviestintäsektoriin liittyviä tehtäviä tarkoituksena saavuttaa yhteisymmärrys tutkittavina olevien seikkojen jakamisessa tapahtuvista muutoksista. Nämä kaksi sektoria toimivat läheisessä yhteistyössä ja ne hyväksyvät menettelytapoja tällaisen tarkastelun suorittamiseksi ja yhteisymmärryksen saavuttamiseksi nopeasti ja tehokkaasti. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, asia voidaan alistaa neuvoston kautta täysivaltaisten edustajien konferenssin päätettäväksi.

196 3. Suorittaessaan tehtäviään televiestinnän standardoinnin tutkimusryhmien on kiinnitettävä asianmukaista huomiota sellaisten kysymysten tutkimiseen ja sellaisten suositusten muotoiluun, jotka ovat suoraan yhteydessä televiestintäyhteyksien luomiseen, kehittämiseen ja parantamiseen kehitysmaissa sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla. Niiden on kiinnitettävä työssään asianmukaista huomiota kansallisten, alueellisten ja muiden kansainvälisten standardointijärjestöjen työhön ja toimittava niiden kanssa yhteistyössä, pitäen mielessä liiton tarpeen säilyttää johtava asemansa maailmanlaajuisella televiestinnän standardointialalla.

197 4. Televiestinnän standardointisektorin toimien tarkastelun helpottamiseksi on toteutettava toimia yhteistyön ja yhteensovittamisen edistämiseksi muiden järjestöjen kanssa, joita televiestinnän standardointi koskee, sekä radioviestintäsektorin ja televiestinnän kehityssektorin kanssa. Maailman televiestinnän standardointikonferenssi määrää näitä toimenpiteitä varten erityistehtävät, osallistumisehdot ja työjärjestyksen.

15 artiklaTeleviestinnän standardointitoimisto

198 1. Televiestinnän standardointitoimiston johtaja järjestää ja sovittaa yhteen televiestinnän standardointisektorin työt.

199 2. Johtajan tehtäviin kuuluvat erityisesti seuraavat:

200 a) Johtaja saattaa vuosittain ajan tasalle maailman televiestinnän standardointikonferenssin hyväksymän työohjelman yhteistyössä televiestinnän standardoinnin tutkimusryhmien puheenjohtajien kanssa.

201 b) Johtaja osallistuu asemansa perusteella maailman televiestinnän standardointikonferenssien ja televiestinnän standardoinnin tutkimusryhmien neuvotteluihin vain neuvoa-antavassa ominaisuudessa. Johtaja suorittaa tämän yleissopimuksen 94 kohdan mukaisesti kaikki televiestinnän standardointisektorin konferenssien ja kokousten edellyttämät valmistelut yhteistyössä pääsihteeristön kanssa ja tarvittaessa muiden liiton sektorien kanssa ja kiinnittäen asianmukaista huomiota neuvoston ohjeisiin näitä valmisteluja tehdessään.

202 c) Johtaja käsittelee hallinnoilta saatua tietoa kansainvälisten televiestintäsääntöjen asianomaisten määräysten tai maailman televiestinnän standardointikonferenssin päätösten mukaisesti ja muokkaa sen tarvittaessa julkaisukelpoiseen muotoon.

203 d) Johtaja vaihtaa jäsenten kanssa tietoja koneellisesti luettavassa ja muussa muodossa ja valmistelee ja tarvittaessa pitää ajan tasalla televiestinnän standardointisektorin asiakirjoja ja tietokantoja ja huolehtii pääsihteerin kanssa tarvittaessa niiden julkaisemisesta liiton työkielillä peruskirjan 172 kohdan mukaisesti.

204 e) Johtaja jättää maailman televiestinnän standardointikonferenssille kertomuksen kyseisen sektorin toiminnasta viimeisen konferenssin jälkeen. Hän jättää myös viimeisen konferenssin jälkeisen kaksivuotisjakson kattavan kertomuksen neuvostolle ja liiton jäsenille, ellei toista konferenssia kutsuta koolle.

205 f) Johtaja valmistelee televiestinnän standardointisektorin tarpeita vastaavan kulupohjaisen talousarvioehdotuksen ja toimittaa sen pääsihteerille koordinointikomitean harkittavaksi ja liiton talousarvioon sisällyttämistä varten.

206 3. Johtaja valitsee televiestinnän standardointitoimiston teknisen ja hallinnollisen henkilöstön neuvoston hyväksymän talousarvion rajoissa. Pääsihteeri nimittää teknisen ja hallinnollisen henkilökunnan yhteisymmärryksessä johtajan kanssa. Pääsihteerin asiana on lopullisesti päättää nimittämisestä tai erottamisesta.

207 4. Johtaja huolehtii televiestinnän kehityssektorin tarvitsemasta teknisestä avusta peruskirjan ja tämän yleissopimuksen puitteissa.

16 artiklaTeleviestinnän kehityskonferenssit

208 1. Peruskirjan 118 kohdan mukaisesti televiestinnän kehityskonferenssien tehtävät ovat seuraavat:

209 a) Maailman televiestinnän kehityskonferenssit laativat työohjelmia ja suuntaviivoja televiestinnän kehittämistä koskevien kysymysten ja tärkeysjärjestysten määrittelemiseksi ja antavat yleisohjeita televiestinnän kehityssektorin työohjelmaa varten. Ne voivat perustaa tarvittaessa tutkimusryhmiä.

210 b) Alueelliset televiestinnän kehityskonferenssit voivat antaa televiestinnän kehitystoimistolle neuvoja kyseisen alueen televiestinnän erityisvaatimuksista ja erityispiirteistä sekä jättää suosituksia maailman televiestinnän kehityskonferensseille.

211 c) Televiestinnän kehityskonferenssien tulisi vahvistaa tavoitteet ja toimintasuunnitelmat tasapainoista maailmanlaajuista ja alueellista televiestinnän kehitystä varten, kiinnittäen erityisesti huomiota kehitysmaiden verkkojen ja palvelujen laajentamiseen ja uudenaikaistamiseen sekä tätä tarkoitusta varten tarvittavien varojen hankintaan. Ne toimivat paikkana, jossa tutkitaan toimintaohjelmaan, organisaatioon, toimintaan, sääntelyyn, tekniikkaan ja rahoitukseen liittyviä kysymyksiä ja muita vastaavia seikkoja, joihin sisältyvät uusien rahoituslähteiden etsiminen ja käyttöönotto.

212 d) Maailmanlaajuiset ja alueelliset televiestinnän kehityskonferenssit tarkastelevat toimivaltaansa kuuluvalla alalla niille jätettyjä kertomuksia ja arvioivat sektorin toimintaa. Ne voivat myös käsitellä televiestinnän kehittämiseen liittyviä seikkoja, jotka koskevat liiton muiden sektorien toimintaa.

213 2. Televiestinnän kehitystoimiston johtaja valmistelee televiestinnän kehityskonferenssien esityslistaluonnoksen. Pääsihteeri jättää sen neuvoston hyväksyttäväksi maailmankonferenssin ollessa kyseessä liiton jäsenten enemmistön suostumuksella tai alueellisen konferenssin ollessa kyseessä kyseiseen alueeseen kuuluvien liiton jäsenten enemmistön suostumuksella tämän yleissopimuksen 47 kohdan määräysten mukaisesti.

17 artiklaTeleviestinnän kehittämisen tutkimusryhmät

214 1. Televiestinnän kehittämisen tutkimusryhmät käsittelevät televiestinnän erityiskysymyksiä, joilla on yleistä merkitystä kehitysmaille, mukaan luettuna edellä 211 kohdassa luetellut seikat. Tällaisia tutkimusryhmiä on rajoitettu määrä ja ne perustetaan määrätyksi ajanjaksoksi varojen saatavuuden mukaan. Niillä on erityiset toimeksiannot, ne käsittelevät kehitysmaille tärkeitä kysymyksiä ja ne ovat tehtäväsuuntautuneita.

215 2. Peruskirjan 119 kohdan määräykset huomioon ottaen radioviestintä-, televiestinnän standardointi- ja televiestinnän kehityssektorit tarkastelevat jatkuvasti tutkittavia seikkoja saavuttaakseen yhteisymmärryksen työnjaossa, välttääkseen kaksinkertaista työtä ja parantaakseen koordinointia. Sektorit hyväksyvät menettelytavat tällaisen tarkastelun suorittamiseksi ja yhteisymmärryksen saavuttamiseksi nopeasti ja tehokkaasti.

18 artiklaTeleviestinnän kehitystoimisto ja neuvottelukunta

216 1. Televiestinnän kehitystoimiston johtaja järjestää ja yhteensovittaa televiestinnän kehityssektorin työt.

217 2. Johtajan tehtäviin kuuluvat erityisesti seuraavat:

218 a) Johtaja osallistuu asemansa perusteella televiestinnän kehityskonferenssien ja televiestinnän kehittämisen tutkimusryhmien keskusteluihin vain neuvoa-antavassa ominaisuudessa. Johtaja suorittaa tämän yleissopimuksen 94 kohdan mukaisesti kaikki televiestinnän kehityssektorin konferenssien ja kokousten edellyttämät valmistelut yhteistyössä pääsihteeristön kanssa ja tarvittaessa muiden liiton sektorien kanssa ja kiinnittäen asianmukaista huomiota neuvoston ohjeisiin näitä valmisteluja tehdessään.

219 b) Johtaja käsittelee hallinnoilta saatua tietoa täysivaltaisten edustajien konferenssin ja televiestinnän kehityskonferenssien asiaan kuuluvien päätöslauselmien ja päätösten mukaisesti ja muokkaa sen tarvittaessa julkaisukelpoiseen muotoon.

220 c) Johtaja vaihtaa jäsenten kanssa tietoja koneellisesti luettavassa ja muussa muodossa ja valmistelee ja tarvittaessa pitää ajan tasalla televiestinnän kehityssektorin asiakirjoja ja tietokantoja ja huolehtii pääsihteerin kanssa tarvittaessa niiden julkaisemisesta liiton työkielillä peruskirjan 172 kohdan mukaisesti.

221 d) Johtaja kerää ja valmistelee julkaistavaksi yhteistyössä pääsihteeristön ja liiton muiden sektorien kanssa sekä teknistä että hallinnollista tietoa, joka voisi olla erityisen hyödyllistä kehitysmaille, auttaakseen niitä parantamaan televiestintäverkkojaan. Kehitysmaiden huomio kiinnitetään myös Yhdistyneiden Kansakuntien alaisten kansainvälisten ohjelmien tarjoamiin mahdollisuuksiin.

222 e) Johtaja jättää maailman televiestinnän kehityskonferenssille kertomuksen kyseisen sektorin toiminnasta viimeisen konferenssin jälkeen. Johtaja jättää myös viimeisen konferenssin jälkeisen kaksivuotisjakson kattavan kertomuksen neuvostolle ja liiton jäsenille.

223 f) Johtaja valmistelee televiestinnän kehityssektorin tarpeita vastaavan kulupohjaisen talousarvioehdotuksen ja toimittaa sen pääsihteerille koordinointikomitean harkittavaksi ja liiton talousarvioon sisällyttämistä varten.

224 3. Johtaja toimii yhteistyössä muiden valittujen virkamiesten kanssa vahvistaakseen liiton roolin katalysaattorina televiestinnän kehityksen kannustamiseksi. Hän tekee tarvittavat valmistelut yhteistyössä asianomaisen toimiston johtajan kanssa kyseisen sektorin toimintaa koskevien tiedotustilaisuuksien koollekutsumiseksi.

225 4. Kyseisten jäsenten pyynnöstä johtaja tutkii muiden toimistojen johtajien ja tarvittaessa pääsihteerin avustuksella niiden kansallisia televiestintäongelmia ja antaa niitä koskevia neuvoja. Teknisiä vaihtoehtoja vertailtaessa taloudelliset tekijät voidaan ottaa huomioon.

226 5. Johtaja valitsee televiestinnän kehitystoimiston teknisen ja hallinnollisen henkilöstön neuvoston hyväksymän talousarvion rajoissa. Pääsihteeri nimittää teknisen ja hallinnollisen henkilökunnan yhteisymmärryksessä johtajan kanssa. Pääsihteerin asiana on lopullisesti päättää nimittämisestä tai erottamisesta.

227 6. Johtaja perustaa televiestinnän kehittämisen neuvottelukunnan ja nimittää neuvottelukunnan jäsenet neuvoteltuaan pääsihteerin kanssa. Neuvottelukunta koostuu henkilöistä, jotka edustavat laajalti ja tasapuolisesti eri eturyhmiä ja asiantuntemusta televiestinnän kehittämisestä. Neuvottelukunta valitsee puheenjohtajansa keskuudestaan. Neuvottelukunta antaa sen kokouksiin osallistuvalle johtajalle neuvoja tärkeysjärjestyksistä ja toimintasuunnitelmista liiton televiestinnän kehitystoimissa. Se muun muassa suosittelee toimia yhteistyön ja koordinoinnin edistämiseksi muiden järjestöjen kanssa, jotka ovat kiinnostuneita televiestinnän kehittämisestä.

19 artiklaMuiden yksikköjen ja järjestöjen kuin hallintojen osallistuminen liiton toimintaan

228 1. Pääsihteeri ja toimistojen johtajat kannustavat seuraavia yksikköjä ja järjestöjä lisäämään osallistumista liiton toimintaan:

229 a) tunnustetut telelaitokset, tieteelliset tai teolliset järjestöt sekä rahoitus- tai kehityslaitokset, jotka kyseinen jäsen on hyväksynyt,

230 b) muut televiestintäasioita käsittelevät yksiköt, jotka kyseinen jäsen on hyväksynyt,

231 c) alueelliset ja muut kansainväliset televiestintä-, standardointi-, rahoitus- tai kehitysjärjestöt.

232 2. Toimistojen johtajat pitävät yllä läheisiä työsuhteita niihin yksiköihin ja järjestöihin, joille on annettu lupa osallistua yhden tai useamman liiton sektorin toimintaan.

233 3. Jäsenvaltion on toimitettava pääsihteerille hyväksymänsä edellä 229 kohdassa tarkoitetun yksikön tekemä pyyntö osallistua tietyn sektorin työhön peruskirjan ja tämän yleissopimuksen asianomaisten määräysten mukaisesti.

234 4. Jokainen edellä 230 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä tullut pyyntö, jonka asiaan kuuluva jäsen on jättänyt, käsitellään neuvoston vahvistaman menettelyn mukaisesti. Neuvosto tarkastelee tällaista pyyntöä sen suhteen, onko se edellä tarkoitetun menettelyn mukainen.

235 5. Jokainen edellä 231 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä tai järjestöltä (muu kuin tämän yleissopimuksen 260 ja 261 kohdassa tarkoitettu) tullut pyyntö osallistua tietyn sektorin työhön on toimitettava pääsihteerille ja se ratkaistaan neuvoston vahvistamien menettelytapojen mukaisesti.

236 6. Jokainen tämän yleissopimuksen 260-262 kohdassa tarkoitetulta järjestöltä tullut pyyntö osallistua tietyn sektorin työhön lähetetään pääsihteerille, ja kyseinen järjestö liitetään jäljempänä 237 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin.

237 7. Pääsihteeri kokoaa ja pitää yllä luetteloita kaikista tämän yleissopimuksen 229-231 ja 260-262 kohdassa tarkoitetuista yksiköistä ja järjestöistä, joilla on lupa osallistua kunkin sektorin töihin, ja julkaisee ja jakaa sopivin väliajoin nämä luettelot kaikille jäsenille ja kyseisen toimiston johtajalle. Kyseinen johtaja ilmoittaa näille yksiköille ja järjestöille niiden pyynnön käsittelystä.

238 8. Edellä 237 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin kuuluvia yksiköitä ja järjestöjä pidetään myös liiton sektorien ''jäseninä''. Ehdot niiden osallistumisesta sektoreihin tarkennetaan tässä artiklassa, 33 artiklassa ja tämän yleissopimuksen muissa asiaankuuluvissa määräyksissä. Peruskirjan 3 artiklan määräyksiä ei sovelleta niihin.

239 9. Edellä 229 tai 230 kohdassa tarkoitettu yksikkö tai järjestö voi toimia sen jäsenen puolesta, joka on sen hyväksynyt, jos kyseinen jäsen ilmoittaa kyseisen toimiston johtajalle, että sillä on siihen lupa.

240 10. Jokaisella yksiköllä tai järjestöllä, jolla on lupa osallistua tietyn sektorin työskentelyyn, on oikeus sanoa irti tämä osallistuminen ilmoittamalla siitä pääsihteerille. Myös kyseinen jäsen voi tarvittaessa sanoa irti tällaisen osallistumisen. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivämäärästä, jolloin pääsihteeri on saanut ilmoituksen.

241 11. Pääsihteeri poistaa yksikköjen ja järjestöjen luettelosta sellaisen yksikön tai järjestön, jolla ei enää ole lupaa osallistua sektorin töihin, neuvoston määrittämien perusteiden ja menettelytapojen mukaisesti.

20 artiklaAsiain käsittely tutkimusryhmissä

242 1. Radioviestintäkokous, maailman radioviestinnän standardointikonferenssi ja maailman televiestinnän kehityskonferenssi nimittävät puheenjohtajan ja tavallisesti yhden varapuheenjohtajan kullekin tutkimusryhmälle. Puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia nimitettäessä erityistä huomiota on kiinnitettävä pätevyysvaatimuksiin ja tasapuoliseen maantieteelliseen jakautumiseen ja tarpeeseen kannustaa kehitysmaiden tehokkaampaa osallistumista.

243 2. Jos jonkin tutkimusryhmän työmäärä sitä vaatii, kokous tai konferenssi nimittää niin monta varapuheenjohtajaa kuin se katsoo tarpeelliseksi, tavallisesti kuitenkin enintään kaksi.

244 3. Jos kyseisen sektorin kahden konferenssin välisenä aikana tutkimusryhmän puheenjohtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään ja jos vain yksi varapuheenjohtaja on nimitetty, tämä varapuheenjohtaja tulee puheenjohtajan tilalle. Mikäli tutkimusryhmään on nimitetty useampia kuin yksi varapuheenjohtaja, tutkimusryhmä valitsee seuraavassa kokouksessaan uuden puheenjohtajan varapuheenjohtajien joukosta ja tarvittaessa uuden varapuheenjohtajan tutkimusryhmän jäsenten joukosta. Tutkimusryhmä valitsee myös uuden varapuheenjohtajan, jos joku varapuheenjohtajista on estynyt hoitamasta tehtäviään edellä mainittuna aikana.

245 4. Tutkimusryhmät hoitavat työnsä, mikäli mahdollista, kirjeenvaihtona nykyaikaisia viestintävälineitä käyttäen.

246 5. Kunkin sektorin toimiston johtaja laatii toimivaltaisen konferenssin tai kokouksen päätösten perusteella pääsihteerin kanssa neuvoteltuaan ja peruskirjan ja yleissopimuksen vaatiman koordinoinnin jälkeen yleissuunnitelman tutkimusryhmien kokouksista.

247 6. Tutkimusryhmät voivat käynnistää toimia saadakseen jäsenten hyväksynnän kahden kokouksen tai konferenssin välillä laatimilleen suosituksille. Hyväksynnän saamiseksi sovelletaan toimivaltaisen kokouksen tai konferenssin hyväksymiä menettelytapoja. Näin hyväksytyillä suosituksilla on sama asema kuin konferenssin hyväksymillä suosituksilla.

248 7. Yhteistyöryhmiä voidaan asettaa tarvittaessa tutkimaan sellaisia kysymyksiä, jotka edellyttävät asiantuntijoiden osallistumista useasta tutkimusryhmästä.

249 8. Asianomaisen toimiston johtaja lähettää tutkimusryhmien lopulliset kertomukset kyseiseen sektoriin osallistuville hallinnoille, järjestöille ja yksiköille. Tällaisissa kertomuksissa on luettelo suosituksista, jotka on hyväksytty edellä olevan 247 kohdan mukaisesti. Nämä kertomukset on lähetettävä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa niin ajoissa, että ne ehtivät perille vähintään kuukautta ennen seuraavan toimivaltaisen konferenssin kokoontumista.

21 artiklaSuositukset konferenssilta toiselle

250 1. Jokainen konferenssi voi jättää toiselle liiton konferenssille niiden toimivaltaan kuuluvia suosituksia.

251 2. Tällaiset suositukset lähetetään pääsihteerille hyvissä ajoin kokoamista, yhteensovittamista ja tiedottamista varten, kuten tämän yleissopimuksen 320 kohdassa on määrätty.

22 artiklaSektorien keskinäiset suhteet ja suhteet kansainvälisiin järjestöihin

252 1. Toimistojen johtajat voivat suostua asianmukaisen kuulemisen ja peruskirjan, yleissopimuksen ja toimivaltaisten konferenssien tai kokousten tekemien päätösten edellyttämän yhteensovittamisen jälkeen järjestämään yhteisiä kahden tai kolmen sektorin tutkimusryhmien kokouksia tutkimaan ja valmistelemaan suositusehdotuksia niille yhteisistä kysymyksistä. Nämä suositusehdotukset alistetaan kyseisten sektorien toimivaltaisille konferensseille tai kokouksille.

253 2. Pääsihteeri, varapääsihteeri, muiden sektorien toimistojen johtajat tai heidän edustajansa sekä radio-ohjesääntölautakunnan jäsenet saavat osallistua neuvoa-antavassa ominaisuudessa tietyn sektorin konferensseihin tai kokouksiin. Tarvittaessa ne voivat kutsua pääsihteeristön edustajia tai toisen sektorin, joka ei ole pitänyt tarpeellisena olla edustettuna, edustajia osallistumaan kokoukseen neuvoa-antavassa ominaisuudessa.

254 3. Kun tietty sektori kutsutaan osallistumaan kansainvälisen järjestön kokoukseen, sen johtaja on oikeutettu ryhtymään järjestelyihin tarvittavan edustuksen aikaansaamiseksi neuvoa-antavassa ominaisuudessa, ottaen huomioon tämän yleissopimuksen 107 kohdan määräykset.

23 artiklaKutsuminen ja osanotto-oikeus täysivaltaisten edustajien konferensseihin jonkin hallituksen toimiessa koollekutsujana

255 1. Konferenssin tarkka paikka ja aika määrätään tämän yleissopimuksen 1 artiklan määräysten mukaisesti kutsuvan hallituksen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

256 2. (1) Vuotta ennen konferenssin alkamispäivää kutsuva hallitus lähettää kutsun liiton jokaisen jäsenmaan hallitukselle.

257 (2) Nämä kutsut voidaan lähettää suoraan tai pääsihteerin tai jonkin toisen hallituksen välityksellä.

258 3. Pääsihteeri pyytää seuraavia lähettämään tarkkailijoita:

259 a) Yhdistyneet Kansakunnat,

260 b) peruskirjan 43 artiklassa mainitut alueelliset televiestintäjärjestöt,

261 c) satelliittijärjestelmiä käyttävät hallitustenväliset järjestöt,

262 d) Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöt ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö,

262 a e) tämän yleissopimuksen 229 kohdassa tarkoitetut yksiköt ja järjestöt ja kansainvälisluonteiset järjestöt, jotka edustavat tällaisia yksikköjä ja järjestöjä.

263 4. (1) Jäsenten vastausten on saavuttava kutsuvalle hallitukselle vähintään kuukautta ennen konferenssin alkamispäivää, ja niissä olisi oltava, mikäli mahdollista, täydelliset tiedot valtuuskunnan kokoonpanosta.

264 (2) Nämä vastaukset voidaan lähettää suoraan koollekutsujana toimivalle hallitukselle tai pääsihteerin tai muun hallituksen välityksellä.

265 (3) Edellä 259-262 kohdassa tarkoitettujen järjestöjen vastausten on saavuttava pääsihteerille vähintään kuukautta ennen konferenssin alkamispäivää.

266 5. Liiton pääsihteeristö ja kolme toimistoa ovat edustettuina konferenssissa neuvoa-antavassa ominaisuudessa.

267 6. Täysivaltaisten edustajien konferensseihin saavat osallistua

268 a) valtuuskunnat,

269 b) edellä 259-262a kohdan mukaisesti kutsuttujen järjestöjen ja laitosten tarkkailijat.

24 artiklaKutsuminen ja osanotto-oikeus radio-viestintäkonferensseihin jonkin hallituksen toimiessa koollekutsujana

270 1. Konferenssin tarkka aika ja paikka vahvistetaan tämän yleissopimuksen 3 artiklan määräysten mukaisesti kutsuvan hallituksen kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen.

271 2. (1) Tämän yleissopimuksen 256-265 kohdan määräyksiä, 262a kohtaa lukuun ottamatta, sovelletaan radioviestintäkonferensseihin.

272 (2) Liiton jäsenten olisi ilmoitettava tunnustetuille telelaitoksille saamastaan kutsusta osallistua radioviestintäkonferenssiin.

273 3. (1) Kutsuva hallitus voi lähettää yhteisymmärryksessä neuvoston kanssa tai tämän esityksestä ilmoituksen muille kuin tämän yleissopimuksen 259-262 kohdassa tarkoitetuille kansainvälisille järjestöille, jotka voisivat olla kiinnostuneita tarkkailijoiden lähettämisestä osallistumaan konferenssiin neuvoa-antavassa ominaisuudessa.

274 (2) Edellä 273 kohdassa tarkoitetut kiinnostuneet kansainväliset järjestöt lähettävät kutsuvalle hallitukselle osallistumista koskevat hakemuksensa kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen päiväyksestä lukien.

275 (3) Kutsuva hallitus kokoaa hakemukset, ja konferenssi itse päättää, saako kysymyksessä oleva järjestö osallistua konferenssiin.

276 4. Radioviestintäkonferensseihin saavat osallistua

277 a) valtuuskunnat,

278 b) tämän yleissopimuksen 259-262 kohdassa tarkoitettujen järjestöjen ja laitosten tarkkailijat,

279 c) kansainvälisten järjestöjen tarkkailijat, jotka saavat osallistua konferensseihin 273-275 kohdan mukaisesti,

280 d) sellaisten tunnustettujen telelaitosten tarkkailijat, joille on tämän yleissopimuksen 19 artiklan mukaisesti annettu lupa osallistua radioviestinnän tutkimusryhmiin ja jotka asianomainen jäsenvaltio on asianmukaisesti valtuuttanut,

281 e) vaaleilla valitut virkamiehet neuvoa-antavassa ominaisuudessa, silloin, kun konferenssi käsittelee niiden toimivaltaan kuuluvia asioita, sekä radio-ohjesääntölautakunnan jäsenet,

282 f) niiden liiton jäsenten lähettämät tarkkailijat, jotka osallistuvat ilman äänestysoikeutta sellaisen alueen alueelliseen radioviestintäkonferenssiin, johon kyseiset jäsenet eivät alueellisesti kuulu.

25 artiklaKutsuminen ja osanotto-oikeus radioviestintäkokouksiin ja televiestinnän standardointikonferensseihin ja televiestinnän kehityskonferensseihin jonkin hallituksen toimiessa koollekutsujana

283 1. Kunkin kokouksen tai konferenssin tarkka aika ja paikka vahvistetaan tämän yleissopimuksen 3 artiklan määräysten mukaisesti kutsuvan hallituksen kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen.

284 2. Vuotta ennen kokouksen tai konferenssin alkamispäivää pääsihteeri lähettää kyseisen toimiston johtajan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen kutsun

285 a) kunkin liiton jäsenen hallinnolle,

286 b) yksiköille tai järjestöille, joilla on tämän yleissopimuksen 19 artiklan mukaisesti lupa osallistua kyseisen sektorin toimintaan,

287 c) peruskirjan 43 artiklassa tarkoitetuille alueellisille televiestintäjärjestöille,

288 d) satelliittijärjestelmiä käyttäville hallitustenvälisille järjestöille,

289 e) mille tahansa muulle alueelliselle järjestölle tai kansainväliselle järjestölle, joka käsittelee kokousta tai konferenssia kiinnostavia asioita.

290 3. Pääsihteeri pyytää myös seuraavia järjestöjä lähettämään tarkkailijoita:

291 a) Yhdistyneet Kansakunnat,

292 b) Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöt ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö.

293 4. Vastausten on saavuttava pääsihteerille vähintään kuukautta ennen kokouksen tai konferenssin alkamispäivää, ja niissä olisi oltava, mikäli mahdollista, täydelliset tiedot valtuuskunnan tai edustuksen kokoonpanosta.

294 5. Pääsihteeristö ja liiton vaaleilla valitut virkamiehet ovat kokouksessa tai konferenssissa edustettuina neuvoa-antavassa ominaisuudessa.

295 6. Kokoukseen tai konferenssiin saavat osallistua

296 a) valtuuskunnat,

297 b) edellä 287-289, 291 ja 292 kohdan mukaisesti kutsuttujen järjestöjen ja laitosten tarkkailijat,

298 c) edellä 286 kohdassa tarkoitettujen yksikköjen tai järjestöjen edustajat.

26 artiklaMenettelytapa maailmankonferenssien tai radioviestintäkokousten koolle kutsumiseksi tai peruuttamiseksi liiton jäsenten pyynnöstä tai neuvoston ehdotuksesta

299 1. Seuraavissa määräyksissä esitetään menettelytavat, joita sovelletaan kutsuttaessa koolle toinen maailman televiestinnän standardointikonferenssi kahden peräkkäisen täysivaltaisten edustajien konferenssin välisenä aikana ja vahvistettaessa sen tarkkaa paikkaa ja aikaa tai peruutettaessa toinen maailman radioviestintäkonferenssi tai toinen radioviestintäkokous.

300 2. (1) Liiton jäsenen, joka haluaa toisen maailman televiestinnän standardointikonferenssin koolle kutsumista, on tiedotettava siitä pääsihteerille ja ilmoitettava konferenssia varten ehdotettu paikka ja aika.

301 (2) Saatuaan vähintään neljäsosalta jäsenistä tällaisen pyynnön pääsihteeri lähettää välittömästi siitä tiedon televiestintäteitse tarkoituksenmukaisimmalla tavalla kaikille jäsenille ja pyytää jäseniä ilmoittamaan hänelle kuuden viikon kuluessa, hyväksyvätkö ne tehdyn ehdotuksen vai eivät.

302 (3) Jos tämän yleissopimuksen 47 kohdan mukaisesti määrätty jäsenten enemmistö hyväksyy ehdotuksen kokonaisuudessaan, toisin sanoen ehdotetun ajan ja paikan, pääsihteeri ilmoittaa siitä välittömästi liiton kaikille jäsenille televiestintäteitse tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

303 (4) Jos hyväksytyn ehdotuksen tarkoituksena on, että konferenssi kokoontuu muualle kuin liiton sijaintipaikkaan, pääsihteeri ryhtyy asianomaisen hallituksen suostumuksella tarpeellisiin toimenpiteisiin konferenssin koolle kutsumiseksi.

304(5) Jos tämän yleissopimuksen 47 kohdan mukaan määritelty jäsenten enemmistö ei hyväksy ehdotusta sellaisenaan (paikkaa ja aikaa), pääsihteeri ilmoittaa saapuneista vastauksista liiton jäsenille kehottaen jäseniä esittämään lopullisen mielipiteensä kiistanalaisesta kohdasta tai kohdista kuuden viikon kuluessa vastausten saapumisesta.

305 (6) Nämä kohdat katsotaan hyväksytyiksi, kun tämän yleissopimuksen 47 kohdan mukaisesti määritelty jäsenten enemmistö on ne hyväksynyt.

306 3. (1) Jokaisen liiton jäsenen, joka haluaa peruuttaa toisen maailman radioviestintäkonferenssin tai toisen radioviestintäkokouksen, on ilmoitettava siitä pääsihteerille. Saatuaan vähintään neljäsosalta jäsenistä tällaisen pyynnön pääsihteeri lähettää välittömästi siitä tiedon televiestintäteitse tarkoituksenmukaisimmalla tavalla kaikille jäsenille ja pyytää jäseniä ilmoittamaan hänelle kuuden viikon kuluessa, hyväksyvätkö ne tehdyn ehdotuksen vai eivät.

307 (2) Jos tämän yleissopimuksen 47 kohdan mukaisesti määrätty jäsenten enemmistö hyväksyy ehdotuksen, pääsihteeri ilmoittaa siitä välittömästi liiton kaikille jäsenille televiestintäteitse tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ja konferenssi tai kokous peruutetaan.

308 4. Edellä 301-307 kohdassa, 306 kohtaa lukuun ottamatta, esitettyä menettelytapaa sovelletaan myös silloin, kun neuvosto on tehnyt ehdotuksen toisen maailman televiestinnän standardointikonferenssin koolle kutsumisesta taikka toisen maailman radioviestintäkonferenssin tai toisen radioviestintäkokouksen peruuttamisesta.

309 5. Liiton jäsenen, joka haluaa kansainvälisen televiestinnän maailmankonferenssin koolle kutsumista, on ehdotettava sitä täysivaltaisten edustajien konferenssille. Konferenssin esityslista, tarkka paikka ja aika määritetään tämän yleissopimuksen 3 artiklan määräysten mukaisesti.

27 artiklaMenettelytapa alueellisten konferenssien koolle kutsumiseksi liiton jäsenten pyynnöstä tai neuvoston ehdotuksesta

310 Alueellisen konferenssin ollessa kysymyksessä tämän yleissopimuksen 300- 305 kohdassa esitettyä menettelytapaa sovelletaan vain asianomaisen alueen jäseniin. Jos konferenssi on kutsuttava koolle alueen jäsenten aloitteesta, riittää, että neljäsosa tämän alueen kaikista jäsenistä lähettää pääsihteerille yhdenmukaiset pyynnöt. Tämän yleissopimuksen 301-305 kohdassa esitettyä menettelytapaa sovelletaan myös silloin, kun neuvosto tekee ehdotuksen alueellisen konferenssin koolle kutsumisesta.

28 artiklaMääräykset niitä konferensseja varten, joiden koollekutsujana ei ole mikään hallitus

311 Jos jokin konferenssi pidetään ilman minkään hallituksen esittämää kutsua, sovelletaan tämän sopimuksen 23, 24 ja 25 artiklan määräyksiä. Sovittuaan asiasta Sveitsin valaliiton hallituksen kanssa pääsihteeri ryhtyy tällöin tarpeellisiin toimenpiteisiin konferenssin koolle kutsumiseksi liiton sijaintipaikkaan ja sen järjestämiseksi siellä.

29 artiklaKonferenssin ajan tai paikan muuttaminen

312 1. Tämän yleissopimuksen 26 ja 27 artiklan määräyksiä konferenssin koolle kutsumisesta sovelletaan vastaavasti silloin, kun liiton jäsenet pyytävät tai neuvosto ehdottaa jonkin konferenssin tarkan ajan ja/tai paikan muuttamista. Tällaisia muutoksia voidaan kuitenkin tehdä vain, jos tämän yleissopimuksen 47 kohdan mukaan määrätty asianomaisten jäsenten enemmistö niitä kannattaa.

313 2. Jokaisen jäsenen, joka ehdottaa konferenssin tarkan ajan tai paikan muuttamista, on hankittava ehdotukselleen kannatus vaadittavalta määrältä muita jäseniä.

314 3. Pääsihteeri ilmoittaa tarvittaessa tämän yleissopimuksen 301 kohdassa mainitussa tiedonannossa ajan tai paikan muuttamisesta johtuvista todennäköisistä taloudellisista seurauksista, kuten esimerkiksi kuluista, jotka ovat aiheutuneet konferenssin valmisteluista alkuaan valitussa paikassa.

30 artiklaKonferenssille tehtävien ehdotusten ja kertomusten esittämisaikarajat ja -ehdot

315 1. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan täysivaltaisten edustajien konferenssiin, maailmanlaajuisiin ja alueellisiin radioviestintäkonferensseihin ja kansainvälisen televiestinnän maailmankonferensseihin.

316 2. Välittömästi sen jälkeen, kun kutsut on lähetetty, pääsihteeri pyytää jäseniä lähettämään hänelle vähintään neljä kuukautta ennen konferenssin alkua konferenssin työskentelyä koskevat ehdotukset.

317 3. Kaikissa ehdotuksissa, joiden hyväksyminen aiheuttaa peruskirjan tai yleissopimuksen tekstin muutoksen tai hallinnollisten ohjesääntöjen tarkistamisen, on viitattava muutosta tai tarkistusta vaativan tekstin osan reunanumeroon. Ehdotusten perusteet on kussakin tapauksessa ilmoitettava niin lyhyesti kuin suinkin.

318 4. Pääsihteeri merkitsee liiton jäseneltä saadun jokaisen ehdotuksen liiton asianomaista jäsentä tarkoittavalla symbolilla osoittamaan sen alkuperää. Milloin enemmän kuin yksi jäsen on tehnyt ehdotuksen yhteisesti, se merkitään mahdollisuuksien mukaan kunkin jäsenen symbolilla.

319 5. Pääsihteeri ilmoittaa ehdotukset kaikille jäsenille sitä mukaa kuin niitä saapuu.

320 6. Pääsihteeri kokoaa ja järjestää jäseniltä saamansa ehdotukset ja toimittaa ne jäsenille sitä mukaa kuin ne saapuvat, mutta kuitenkin vähintään kaksi kuukautta ennen konferenssin alkua. Liiton vaaleilla valituilla virkamiehillä, liiton henkilökunnan jäsenillä sekä niillä tarkkailijoilla ja edustajilla, joilla on tämän yleissopimuksen soveltuvien määräysten mukainen oikeus osallistua konferensseihin, ei ole oikeutta tehdä ehdotuksia.

321 7. Pääsihteeri kerää myös jäseniltä, neuvostolta ja liiton sektoreilta saadut kertomukset sekä konferenssien suositukset ja toimittaa ne jäsenille mahdollisten muiden pääsihteerin kertomusten kanssa vähintään neljä kuukautta ennen konferenssin alkua.

322 8. Pääsihteeri toimittaa 316 kohdassa annetun määräajan jälkeen saadut ehdotukset kaikille jäsenille niin pian kuin mahdollista.

323 9. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta peruskirjan 55 artiklan eivätkä tämän yleissopimuksen 42 artiklan määräyksiin, jotka koskevat peruskirjan ja yleissopimuksen muuttamista.

31 artiklaKonferensseille myönnetyt valtuudet

324 1. Valtuuskunnan, jonka liiton jäsen lähettää täysivaltaisten edustajien konferenssiin, radioviestintäkonferenssiin tai kansainvälisen televiestinnän maailmankonferenssiin, täytyy olla asianmukaisesti valtuutettu 325-331 kohdan mukaisesti.

325 2. (1) Valtuuskuntien valtuutuksen täysivaltaisten edustajien konferensseihin tulee olla valtion päämiehen, pääministerin tai ulkoasiainministerin allekirjoittama asiakirja.

326 (2) Valtuuskuntien valtuutuksen muihin edellä 324 kohdassa tarkoitettuihin konferensseihin on oltava valtionpäämiehen, pääministerin, ulkoasiainministerin tai konferenssissa käsiteltävistä asioista vastuussa olevan ministerin allekirjoittama asiakirja.

327 (3) Valtuuskunnille, joiden on saatava jokin 325 tai 326 kohdassa mainitun viranomaisen vahvistus ennen päätösasiakirjojen allekirjoittamista, voi antaa väliaikaisen valtuutuksen konferenssin pitomaassa olevan kyseisen maan diplomaattisen edustuston päällikkö. Jos konferenssi pidetään Sveitsissä, voi asianomaisen maan Yhdistyneiden Kansakuntien Geneven toimiston pysyvän edustuston päällikkö myös antaa valtuuskunnalle väliaikaisen valtuutuksen.

328 3. Valtuuskirjat on hyväksyttävä, jos ne ovat 325-327 kohdassa mainitun asianomaisen viranomaisen allekirjoittamia ja täyttävät yhden seuraavista perusteista:

329 - ne myöntävät valtuuskunnalle täydet valtuudet,

330 - ne oikeuttavat valtuuskunnan edustamaan hallitustaan rajoituksitta,

331 - ne antavat valtuuskunnalle tai sen tietyille jäsenille oikeuden allekirjoittaa päätösasiakirjat.

332 4. (1) Valtuuskunnalla, jonka valtuuskirjojen täysistunto katsoo olevan kunnossa, on oikeus käyttää asianomaisen jäsenmaansa äänioikeutta peruskirjan 169 ja 210 kohdan määräysten mukaisesti ja allekirjoittaa päätösasiakirjat.

333 (2) Valtuuskunnalla, jonka valtuuskirjojen täysistunto ei katso olevan kunnossa, ei ole oikeutta käyttää asianomaisen jäsenmaan äänioikeutta eikä allekirjoittaa päätösasiakirjoja, ennen kuin asia on saatettu järjestykseen.

334 5. Valtuuskirjat on talletettava konferenssin sihteeristön huostaan niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Tämän yleissopimuksen 361 kohdassa mainitulle komitealle on annettava tehtäväksi tarkastaa ne ja antaa lausuntonsa täysistunnolle tämän tarkemmin määräämän ajan kuluessa. Odottaessaan täysistunnon asiaa koskevaa päätöstä liiton jäsenmaan valtuuskunnalla on oikeus osallistua konferenssiin ja käyttää asianomaisen jäsenen äänioikeutta.

335 6. Yleensä liiton jäsenten on pyrittävä lähettämään omat valtuuskuntansa liiton konferensseihin. Jos liiton jäsen ei kuitenkaan poikkeuksellisista syistä voi lähettää omaa valtuuskuntaansa, se voi antaa jonkin toisen jäsenmaan valtuuskunnalle valtuudet äänestää ja allekirjoittaa sen nimissä. Tällaiset valtuudet on annettava jonkin edellä 325 tai 326 kohdassa mainitun viranomaisen allekirjoittamalla asiakirjalla.

336 7. Äänioikeuden omaava valtuuskunta voi valtuuttaa toisen äänioikeuden omaavan valtuuskunnan käyttämään puolestaan äänioikeutta yhdessä tai useammassa istunnossa, jossa se ei voi olla läsnä. Tällaisessa tapauksessa sen on hyvissä ajoin ilmoitettava asiasta kirjallisesti konferenssin puheenjohtajalle.

337 8. Valtuuskunta ei voi käyttää enempää kuin yhtä valtuuskirjaääntä.

338 9. Sähkeenä lähetettyjä valtuuskirjoja ja valtakirjoja ei hyväksytä. Sähkeitse lähetetyt vastaukset konferenssin puheenjohtajan tai sihteeristön valtuuskirjojen selvennystä koskeviin pyyntöihin kuitenkin hyväksytään.

339 10. Jäsenen tai luvan saaneen yksikön tai järjestön, joka aikoo lähettää valtuuskunnan tai edustajia televiestinnän standardointikonferenssiin, televiestinnän kehityskonferenssiin tai radioviestintäkokoukseen, on ilmoitettava siitä kyseisen sektorin toimiston johtajalle ja tarkennettava valtuuskunnan jäsenten tai edustajien nimet ja tehtävät.

32 artiklaKonferenssien ja muiden kokousten työjärjestys

340 Työjärjestystä sovelletaan peruskirjan 55 artiklan ja tämän yleissopimuksen 42 artiklan muutosmääräysten estämättä.

1. Istumajärjestys

341 Konferenssin istunnoissa valtuuskuntien paikat järjestetään aakkosjärjestykseen edustettujen jäsenmaiden ranskankielisten nimien mukaan.

2. Konferenssin avaaminen

342 1. (1) Ennen konferenssin avausistuntoa pidetään valtuuskuntien johtajien kokous, jonka kestäessä valmistellaan ensimmäisen täysistunnon esityslista ja tehdään konferenssin ja sen komiteoiden organisaatiota, puheenjohtajuuksia sekä varapuheenjohtajuuksia koskevia esityksiä ottaen huomioon virkojen kierron, maantieteellisen jakaantumisen ja hakijoilta edellytettävän kyvykkyyden periaatteet sekä 346 kohdan määräykset.

343 (2) Valtuuskuntien johtajien kokouksen puheenjohtaja nimetään 344 ja 345 kohdan määräysten mukaisesti.

344 2. (1) Konferenssin avaa kutsuvan hallituksen nimeämä henkilö.

345 (2) Kutsuvan hallituksen puuttuessa konferenssin avaa iältään vanhin valtuuskunnan johtaja.

346 3. (1) Ensimmäisessä täysistunnossa valitaan konferenssin puheenjohtaja, joka on yleensä kutsuvan hallituksen nimeämä henkilö.

347 (2) Kutsuvan hallituksen puuttuessa puheenjohtaja valitaan valtuuskuntien johtajien 342 kohdassa mainitussa kokouksessa tekemän ehdotuksen perusteella.

348 4. Ensimmäisessä täysistunnossa suoritetaan myös

349 a) konferenssin varapuheenjohtajien vaali,

350 b) konferenssin komiteoiden muodostaminen sekä näiden puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien vaali,

351 c) konferenssin sihteeristön muodostaminen tämän yleissopimuksen 97 kohdan mukaisesti. Sihteeristöä voidaan tarvittaessa täydentää kutsuvan hallituksen hallinnon järjestämällä henkilökunnalla.

3. Konferenssin puheenjohtajanvaltuudet

352 1. Kaikkien muiden oikeuksien lisäksi, jotka tämän työjärjestyksen mukaan hänelle kuuluvat, puheenjohtaja avaa ja lopettaa täysistunnon kokoukset, johtaa keskusteluja, valvoo, että työjärjestystä noudatetaan, jakaa puheenvuorot, esittää kysymykset äänestettäviksi ja julistaa hyväksytyt päätökset.

353 2. Hänen tehtävänään on konferenssin työskentelyn yleinen johtaminen, ja hän huolehtii järjestyksen säilymisestä täysistunnoissa. Hän päättää työjärjestysehdotuksista ja puheenvuoroista, ja erityisesti hänellä on valta ehdottaa tiettyä kysymystä koskevan keskustelun lykkäämistä tai päättämistä, istunnon keskeyttämistä tai päättämistä. Hän voi myös päättää täysistunnon koollekutsumisen lykkäämisestä katsoessaan sen tarpeelliseksi.

354 3. Puheenjohtajan velvollisuus on suojella jokaisen valtuuskunnan oikeutta ilmaista mielipiteensä vapaasti ja täydellisesti keskusteltavana olevasta asiasta.

355 4. Hän valvoo, että keskustelu rajoittuu keskusteltavana olevaan asiaan, ja hän voi keskeyttää jokaisen asiasta poikkeavan puhujan sekä pyytää tätä rajoittamaan huomautuksensa käsiteltävään kysymykseen.

4. Komiteoiden asettaminen

356 1. Täysistunto voi asettaa komiteoita tutkimaan konferenssin käsiteltäväksi annettuja kysymyksiä. Nämä komiteat voivat vuorostaan asettaa alakomiteoita. Komiteat ja alakomiteat voivat muodostaa työryhmiä.

357 2. Alakomiteoita ja työryhmiä muodostetaan ainoastaan tarpeen mukaan.

358 3. Edellä 356 ja 357 kohdan mukaisesti perustetaan seuraavat komiteat:

4.1 Valmisteleva komitea

359 a) Tämä komitea koostuu normaalisti konferenssin tai kokouksen puheenjohtajasta, joka on samalla valmistelevan komitean puheenjohtaja, konferenssin varapuheenjohtajista sekä komiteoiden puheenjohtajista ja varapuheenjohtajista.

360 b) Valmisteleva komitea koordinoi kaikki työskentelyn sujuvuuteen liittyvät asiat ja suunnittelee kokousten järjestyksen ja lukumäärän pyrkien välttämään päällekkäisyyksiä pitäen mielessä joidenkin valtuuskuntien jäsenten rajoitetun lukumäärän.

4.2 Valtuuskirjakomitea

361 Täysivaltaisten edustajien konferenssi, radioviestintäkonferenssi tai kansainvälisen televiestinnän maailmankonferenssi nimeävät valtuuskirjakomitean, jonka tehtävänä on tarkastaa valtuuskuntien valtuuskirjat konferensseihin. Tämän komitean on ilmoitettava tuloksistaan täysistunnolle täysistunnon määrittelemän ajan kuluessa.

4.3 Toimituskomitea

362 a) Eri komiteoiden valmistelemat tekstit, jotka näiden komiteoiden tulee laatia mahdollisimman lopulliseen muotoon ottaen huomioon esitetyt mielipiteet, annetaan tarkastettavaksi toimituskomitealle, jonka tehtävänä on sisältöä muuttamatta parannella niiden muotoa sekä tarvittaessa yhdistää ne entisen tekstin osiin, joita ei ole muutettu.

363 b) Toimituskomitea esittää tekstit täysistunnolle, joka hyväksyy ne tai lähettää ne takaisin asianomaiselle komitealle uudelleen tarkasteltaviksi.

4.4 Talousarvion tarkastuskomitea

364 a) Jokaisen konferenssin alussa täysistunto asettaa talousarvion tarkastuskomitean, jonka tehtävänä on arvioida järjestelyt ja edustajien käytettävissä olevat etuisuudet sekä tarkastaa ja hyväksyä tilit konferenssin kuluista koko sen kestoajalta. Paitsi halukkaita valtuuskuntien jäseniä, tähän komiteaan kuuluu pääsihteerin edustaja, asianomaisen toimiston johtaja sekä, milloin jokin hallitus on kutsunut konferenssin koolle, kyseisen hallituksen edustaja.

365 b) Ennen kuin neuvoston konferenssia varten hyväksymä määräraha on loppuun käytetty, talousarvion tarkastuskomitean on yhteistyössä konferenssin sihteeristön kanssa esitettävä täysistunnolle väliaikainen lausunto kuluista. Täysistunnon on otettava huomioon tämä lausunto harkitessaan, edellyttävätkö saavutetut tulokset konferenssin jatkamista sen päivämäärän jälkeen, kun hyväksytty määräraha on käytetty loppuun.

366 c) Jokaisen konferenssin päättyessä on talousarvion tarkastuskomitean esitettävä täysistunnolle selostus, josta ilmenevät konferenssin arvioidut kokonaiskulut niin tarkkaan kuin mahdollista, kuten myös arvio kustannuksista, joita tällaisen konferenssin tekemien päätösten toteuttaminen mahdollisesti aiheuttaa.

367 d) Sen jälkeen, kun täysistunto on tarkastanut ja hyväksynyt tämän selostuksen, se ja täysistunnon sen johdosta tekemät huomautukset on lähetettävä pääsihteerille alistettavaksi neuvoston seuraavalle varsinaiselle istunnolle.

5. Komiteoiden kokoonpano

5.1 Täysivaltaisten edustajien konferenssit

368 Komiteat muodostetaan niiden jäsenten valtuutetuista sekä tämän yleissopimuksen 269 kohdassa mainituista tarkkailijoista, jotka ovat sitä pyytäneet tai jotka täysistunto on nimennyt.

5.2 Radioviestintäkonferenssit ja kansainvälisen televiestinnän maailmankonferenssit

369 Komiteat muodostetaan jäsenten valtuutetuista sekä tämän yleissopimuksen 278, 279 ja 280 kohdassa mainituista tarkkailijoista ja edustajista, jotka ovat sitä pyytäneet tai jotka täysistunto on nimennyt.

5.3. Radioviestintäkokoukset, televiestinnän standardointikonferenssit ja televiestinnän kehityskonferenssit

370 Jäsenten valtuutettujen ja tämän yleissopimuksen 259-262 kohdassa tarkoitettujen tarkkailijoiden lisäksi radioviestintäkokouksiin, televiestinnän standardointikonferenssien ja televiestinnän kehityskonferenssien komiteoihin voivat osallistua tämän yleissopimuksen 237 kohdassa tarkoitettuun asiaankuuluvaan luetteloon sisältyvien yksikköjen tai järjestöjen edustajat.

6. Alakomiteoiden puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

371 Kunkin komitean puheenjohtaja ehdottaa komitealleen sen asettamiin alakomiteoihin valittavat puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat.

7. Kokouskutsut

372 Täysistunnoista ja komiteoiden, alakomiteoiden ja työryhmien kokouksista ilmoitetaan hyvissä ajoin konferenssin kokoontumispaikassa.

8. Ennen konferenssin avaamista tehdyt esitykset

373 Täysistunto jakaa ennen konferenssin avaamista tehdyt esitykset asianomaisille komiteoille, jotka on asetettu tämän työjärjestyksen 4 alakohdan määräysten mukaan. Täysistunnolla on kuitenkin oikeus käsitellä suoraan mikä esitys hyvänsä.

9. Konferenssin aikana tehdyt esitykset ja muutosehdotukset

374 1. Konferenssin avaamisen jälkeen tehdyt esitykset ja muutosehdotukset annetaan konferenssin puheenjohtajalle, asianomaisen komitean puheenjohtajalle tai konferenssin sihteeristölle konferenssiasiakirjoina julkaistaviksi ja jaettaviksi.

375 2. Mitään kirjallista esitystä tai muutosehdotusta ei voida tehdä, ellei asianomaisen valtuuskunnan johtaja tai hänen sijaisensa ole sitä allekirjoittanut.

376 3. Konferenssin tai komitean, alakomitean tai työryhmän puheenjohtaja voi milloin tahansa tehdä esityksiä, jotka saattavat edistää keskusteluja.

377 4. Jokaisen esityksen tai muutosehdotuksen on sisällettävä tutkittava teksti sanamuodoltaan tarkkana ja täsmällisenä.

378 5. (1) Konferenssin puheenjohtaja tai asianomaisen komitean, alakomitean tai työryhmän puheenjohtaja päättää kussakin tapauksessa, voidaanko jokin esitys tai muutosehdotus, joka on tehty kokouksen aikana, antaa suullisesti vai onko se tehtävä kirjallisesti ja julkaistava ja jaettava 374 kohdan mukaisesti.

379 (2) Kaikkien tärkeiden äänestykseen asetettavien esitysten tekstit on jaettava konferenssin työskentelykielillä laadittuina tarpeeksi aikaisin, jotta niihin voitaisiin perehtyä ennen keskustelua.

380 (3) Lisäksi konferenssin puheenjohtajan on saadessaan 374 kohdassa mainitut esitykset ja muutosehdotukset annettava ne edelleen asianomaiselle komitealle tai täysistunnolle, tapauksen mukaan.

381 6. Jokainen asianmukaisesti valtuutettu henkilö voi lukea tai pyytää luettavaksi täysistunnossa jokaisen esityksen tai muutosehdotuksen, jonka hän konferenssin aikana on tehnyt, ja hänen on sallittava esittää siitä perustelunsa.

10. Edellytykset, joilla esityksestä tai muutosehdotuksesta voidaan keskustella, päättää tai äänestää

382 1. Mistään esityksestä tai muutosehdotuksesta ei voida keskustella, ellei sitä kannata vähintään yksi muu valtuuskunta ryhdyttäessä sitä käsittelemään.

383 2. Jokaisesta asianmukaisesti kannatetusta esityksestä tai muutosehdotuksesta on keskusteltava ja sen jälkeen päätettävä, tarvittaessa äänestyksellä.

11. Käsittelemättä jääneet tai lykätyt esitykset tai muutokset

384 Kun jokin esitys tai muutosehdotus on jäänyt käsittelemättä tai sen tutkiminen on lykätty, on sen valtuuskunnan, joka sen on esittänyt, huolehdittava sen ottamisesta käsiteltäväksi myöhemmin.

12. Täysistunnon keskustelusäännöt

12.1 Päätösvaltaisuus

385 Jotta täysistunnossa toimitettu äänestys olisi pätevä, on istunnossa oltava saapuvilla tai edustettuina enemmän kuin puolet konferenssiin valtuutetuista äänivaltaisista valtuuskunnista.

12.2 Keskustelujärjestys

386 (1) Henkilöiden, jotka haluavat puheenvuoroa, on pyydettävä sitä puheenjohtajalta. Yleisenä sääntönä on, että he aloittavat esityksensä ilmoittamalla, missä ominaisuudessa he puhuvat.

387 (2) Jokaisen puhujan on puhuttava hitaasti ja selvästi, lausuen sanat erikseen ja pysähtyen tarvittaessa, jotta kaikki voivat ymmärtää hänen tarkoituksensa.

12.3 Työjärjestysehdotukset ja-puheenvuorot

388 (1) Keskustelujen aikana jokainen valtuuskunta voi, katsoessaan sopivaksi, tehdä kokouksen työjärjestystä koskevan ehdotuksen tai pyytää työjärjestyspuheenvuoron, joista puheenjohtajan on heti päätettävä tämän ohjesäännön mukaisesti. Mikä tahansa valtuuskunta voi valittaa puheenjohtajan päätöksestä, joka kuitenkin jää voimaan, ellei läsnä olevien ja äänestävien valtuuskuntien enemmistö sitä vastusta.

389 (2) Valtuuskunta, joka tekee työjärjestysehdotuksen, ei voi puheenvuorossaan käsitellä kysymyksessä olevan asian sisältöä.

12.4 Työjärjestysehdotusten ja -puheenvuorojen tärkeysjärjestys

390 Tämän yleissopimuksen 388 kohdassa mainitut työjärjestysehdotukset ja -puheenvuorot käsitellään seuraavassa järjestyksessä:

391 a) työjärjestyspuheenvuoro, joka liittyy tämän ohjesäännön soveltamiseen, mukaan lukien äänestysmenettelytavat,

392 b) istunnon keskeyttäminen,

393 c) istunnon päättäminen,

394 d) keskustelun lykkääminen käsiteltävässä kysymyksessä,

395 e) keskustelun lopettaminen käsiteltävässä kysymyksessä,

396 f) kaikki muut työjärjestystä koskevat ehdotukset ja puheenvuorot, joita saatetaan esittää ja joiden keskinäisen käsittelyjärjestyksen puheenjohtaja määrää.

12.5 Ehdotus istunnon keskeyttämisestä tai päättämisestä

397 Keskusteltaessa jostakin kysymyksestä valtuuskunta voi ehdottaa istunnon keskeyttämistä tai päättämistä ilmoittaen ehdotuksensa perusteet. Jos tätä ehdotusta kannatetaan, puheenvuoro annetaan kahdelle keskeyttämistä tai päättämistä vastustavalle ja vain tätä asiaa käsittelevälle puhujalle, minkä jälkeen ehdotuksesta äänestetään.

12.6 Ehdotus keskustelun lykkäämisestä

398 Keskusteltaessa jostakin kysymyksestä valtuuskunta voi ehdottaa keskustelun lykkäämistä määräajaksi. Milloin tällainen ehdotus on tehty, sitä koskeva keskustelu on rajoitettava enintään kolmeen puhujaan ehdotuksen tekijän lisäksi, yhteen ehdotuksen puolesta ja kahteen sitä vastaan, minkä jälkeen ehdotuksesta äänestetään.

12.7 Ehdotus keskustelun lopettamisesta

399 Valtuuskunta voi milloin hyvänsä ehdottaa keskustelun lopettamista käsiteltävän kysymyksen osalta. Tällöin voidaan puheenvuoro antaa korkeintaan kahdelle ehdotusta vastustavalle puhujalle, minkä jälkeen ehdotuksesta äänestetään. Jos ehdotus saa tarvittavan kannatuksen, puheenjohtaja järjestää välittömästi äänestyksen kiistanalaisessa asiassa.

12.8 Puheenvuorojen rajoittaminen

400 (1) Täysistunto voi tarpeen mukaan rajoittaa saman valtuuskunnan jotakin asiaa koskevien puheenvuorojen lukumäärää ja kestämisaikaa.

401 (2) Menettelytapaa koskevissa kysymyksissä puheenjohtaja rajoittaa kuitenkin jokaisen puheenvuoron kestämisajan enintään viideksi minuutiksi.

402 (3) Kun puhuja ylittää puhetta varten myönnetyn ajan, puheenjohtaja ilmoittaa siitä kokoukselle ja kehottaa puhujaa lopettamaan selostuksensa lyhyesti.

12.9 Puhujaluettelon sulkeminen

403 (1) Keskustelun kuluessa puheenjohtaja voi määrätä, että luetaan luettelo puheenvuoroa haluavista puhujista. Hän lisää siihen niiden valtuuskuntien nimet, jotka ilmoittavat haluavansa puhua, ja kokouksen suostumuksella hän voi määrätä luettelon suljetuksi. Puheenjohtaja voi kuitenkin, jos hän katsoo tarpeelliseksi, poikkeuksellisesti myöntää oikeuden vastata aikaisemmin esitettyyn puheenvuoroon luettelon sulkemisen jälkeenkin.

404 (2) Kun puhujien luettelo on käyty loppuun, puheenjohtaja julistaa keskustelun asiasta päättyneeksi.

12.10 Toimivaltakysymykset

405 Toimivaltakysymykset, joita voi ilmetä, on ratkaistava ennen kuin keskusteltavana olevan asian sisällöstä äänestetään.

12.11 Ehdotuksen peruuttaminen ja uudelleen esittäminen

406 Ehdotuksen tekijä voi sen peruuttaa ennen kuin siitä äänestetään. Jokaisen näin peruutetun ehdotuksen, olkoon sitä muutettu tai ei, voi esittää uudelleen tai ottaa jälleen käsiteltäväksi joko muutoksen tehnyt tai jokin muu valtuuskunta.

13. Äänioikeus

407 1. Kaikissa konferenssin istunnoissa on liiton jäsenen valtuuskunnalla, jonka tämä jäsen on asianmukaisesti valtuuttanut osallistumaan konferenssin työhön, oikeus yhteen ääneen peruskirjan 3 artiklan mukaisesti.

408 2. Liiton jäsenen valtuuskunta käyttää äänioikeuttaan tämän yleissopimuksen 31 artiklassa määrätyillä ehdoilla.

409 3. Jos radioviestintäkokouksessa, maailman televiestinnän standardointikonferenssissa tai televiestinnän kehityskonferenssissa jäsentä ei edusta hallinto, kyseisen jäsenen tunnustettujen telelaitosten edustajilla on yhdessä, niiden lukumäärästä riippumatta, oikeus yhteen ääneen tämän yleissopimuksen 239 kohdan määräysten mukaisesti. Tämän yleissopimuksen 335-338 kohdan määräyksiä valtuuksien siirrosta sovelletaan edellä mainittuihin konferensseihin.

14. Äänestys

14.1 Enemmistön määrittely

410 (1) Enemmistön muodostaa yli puolet läsnä olevista ja äänestävistä valtuuskunnista.

411 (2) Äänestyksestä pidättyneitä valtuuskuntia ei oteta lukuun laskettaessa enemmistöä.

412 (3) Äänten jakaantuessa tasan, ehdotus tai muutos katsotaan hylätyksi.

413 (4) Tässä ohjesäännössä pidetään ''läsnä olevana ja äänestävänä valtuuskuntana'' jokaista valtuuskuntaa, joka äänestää jonkin ehdotuksen puolesta tai sitä vastaan.

14.2 Äänestyksestä poisjääminen

414 Läsnä olevia valtuuskuntia, jotka eivät osallistu johonkin erityiseen äänestykseen tai jotka nimenomaan ilmoittavat, etteivät halua siihen osallistua, ei pidetä poissa olevina tämän yleissopimuksen 385 kohdassa määriteltyä päätösvaltaisuutta silmällä pitäen eikä niiden katsota pidättyneen äänestämästä 416 kohdan määräyksiä sovellettaessa.

14.3 Määräenemmistö

415 Milloin on kysymys uusien jäsenten hyväksymisestä liiton jäseniksi, tarvittava enemmistö määrätään peruskirjan 2 artiklassa.

14.4 Äänestyksestä pidättyneiden lukumäärä ylittää viisikymmentä prosenttia

416 Siinä tapauksessa, että äänestyksestä pidättyneiden luku ylittää puolet annettujen äänien (puolesta, vastaan, pidättynyt) lukumäärästä, käsiteltävänä oleva asia siirretään myöhemmin pidettävään istuntoon, jossa äänestyksestä pidättyneitä ei oteta huomioon.

14.5 Äänestystavat

417 (1) Äänestys suoritetaan seuraavalla tavalla:

418 a) yleensä kättä nostamalla, jollei nimenhuutoa (b)-kohta) tai äänestystä umpilipuin (c)-kohta) ole vaadittu,

419 b) nimenhuudolla läsnä olevien ja äänivaltaisten jäsenten ranskankielisessä aakkosjärjestyksessä,

420 1. jos vähintään kaksi läsnäolevaa ja äänivaltaista valtuuskuntaa näin vaatii ennen äänestyksen alkamista ja jollei äänestystä umpilipuin (c)-kohta) ole vaadittu tai

421 2. jos (a)-kohdan menettelytapa ei osoita selvää enemmistöä,

422 c) äänestämällä umpilipuin, jos vähintään viisi läsnäolevaa ja äänivaltaista valtuuskuntaa sitä ennen äänestyksen alkamista pyytää.

423 (2) Puheenjohtaja tutkii ennen äänestyksen alkamista kaikki äänestystapaa koskevat pyynnöt ja sitten muodollisesti ilmoittaa noudatettavan äänestysmenettelyn ja äänestettäväksi jätettävän asian. Tämän jälkeen hän julistaa äänestyksen alkaneeksi. Kun äänestys on suoritettu, hän ilmoittaa sen tulokset.

424 (3) Silloin, kun on kyseessä äänestys umpilipuin, sihteeristö ryhtyy heti tarvittaviin toimenpiteisiin äänestyssalaisuuden turvaamiseksi.

425 (4) Äänestys voidaan suorittaa elektronisella järjestelmällä, jos sopiva järjestelmä on käytettävissä ja jos konferenssi näin päättää.

14.6 Kielto äänestyksen keskeyttämisestä

426 Kun äänestys on alkanut, mikään valtuuskunta ei voi sitä keskeyttää, ellei ole kysymys äänestyksen suoritustapaa koskevasta työjärjestyspuheenvuorosta. Menettelyn lainmukaisuutta koskeva kysely ei voi sisältää mitään ehdotusta, joka toisi mukanaan muutoksen käytyyn äänestykseen tai äänestyksen kohteena olevan asian sisältöön. Äänestys alkaa puheenjohtajan ilmoituksella äänestyksen alkamisesta ja päättyy puheenjohtajan ilmoittaessa sen tuloksista.

14.7 Äänestystä koskevat selitykset

427 Puheenjohtajan tulee antaa äänestyksen jälkeen puheenvuoro kaikille valtuuskunnille, jotka haluavat selittää äänestystään.

14.8 Äänestys ehdotuksen osista

428 (1) Kun ehdotuksen tekijä sitä pyytää tai kun kokous katsoo sen sopivaksi, taikka kun puheenjohtaja ehdotuksen tekijän suostumuksella sitä ehdottaa, kyseinen ehdotus jaetaan osiin ja sen eri osista äänestetään erikseen. Ehdotuksen osista, jotka on hyväksytty, äänestetään sitten kokonaisuutena.

429 (2) Jos kaikki ehdotuksen osat on hylätty, katsotaan itse ehdotus hylätyksi.

14.9 Samaa asiaa koskevien ehdotusten äänestysjärjestys

430 (1) Jos samasta asiasta tehdään useita ehdotuksia, niistä äänestetään siinä järjestyksessä kuin ne on esitetty, ellei kokous toisin päätä.

431 (2) Jokaisen äänestyksen jälkeen kokous päättää, äänestetäänkö seuraavasta ehdotuksesta vai ei.

14.10 Muutokset

432 (1) Muutokseksi katsotaan jokainen korjausehdotus, joka koskee ainoastaan jonkin alkuperäisen ehdotuksen osan poistamista, lisäystä siihen tai sen muutosta.

433 (2) Jokainen ehdotuksen esittävän valtuuskunnan hyväksymä tämän ehdotuksen muutos sisällytetään heti alkuperäiseen ehdotukseen.

434 (3) Mitään korjausehdotusta ei pidetä muutoksena, jos kokous katsoo sen olevan ristiriidassa alkuperäisen ehdotuksen kanssa.

14.11 Muutoksista äänestäminen

435 (1) Jos johonkin ehdotukseen esitetään muutos, on ensin äänestettävä tästä muutoksesta.

436 (2) Jos ehdotukseen esitetään kaksi muutosta tai useampia muutoksia, äänestetään ensin siitä muutoksesta, joka eniten poikkeaa alkuperäisestä tekstistä. Jos tämä ehdotus ei saavuta enemmistön kannatusta, sen jälkeen äänestetään siitä muutoksesta, joka jäljellä olevien joukosta vielä eniten poikkeaa alkuperäisestä tekstistä, ja samalla tavoin seuraavista, kunnes muutos saa enemmistön kannatuksen. Jos kaikki esitetyt muutokset on käsitelty ja mikään ei ole saavuttanut enemmistön kannatusta, otetaan alkuperäinen ehdotus äänestykseen.

437 (3) Jos yksi tai useampia muutoksia on hyväksytty, äänestetään tämän jälkeen täten muutetusta ehdotuksesta.

14.12 Äänestyksen uusiminen

438 (1) Konferenssin tai kokouksen komiteoissa, alakomiteoissa tai työryhmissä käsiteltyä ehdotusta, ehdotuksen osaa tai muutosta, josta on jo päätetty äänestämällä jossakin komiteassa, alakomiteassa tai työryhmässä, ei voida enää ottaa äänestykseen samassa komiteassa, alakomiteassa tai työryhmässä. Tätä periaatetta sovelletaan käytetystä äänestystavasta riippumatta.

439 (2) Täysistunnossa ei ehdotusta, ehdotuksen osaa tai muutosta oteta uudelleen äänestykseen, ellei

440 a) äänioikeutettujen jäsenten enemmistö näin vaadi ja

441 b) ellei äänestyksen uusimista koskevaa vaatimusta ole tehty vähintään vuorokautta äänestyksen jälkeen.

15. Keskustelusäännöt ja äänestystapa komiteoissa ja alakomiteoissa

442 1. Komiteoiden ja alakomiteoiden puheenjohtajilla on samanlaiset valtuudet kuin ne, jotka kuuluvat tämän työjärjestyksen 3 kappaleen nojalla konferenssin puheenjohtajalle.

443 2. Edellä 12 kappaleessa annettuja määräyksiä täysistunnon keskustelusäännöistä sovelletaan myös komiteoiden ja alakomiteoiden keskusteluihin, paitsi päätösvaltaisuutta koskevassa asiassa.

444 3. Edellä 14 kappaleessa annettuja määräyksiä sovelletaan myös komiteoissa ja alakomiteoissa suoritettaviin äänestyksiin.

16. Varaumat

445 1. Yleensä on valtuuskunnan, jonka mielipidettä toiset valtuuskunnat eivät kannata, koetettava, mikäli mahdollista, mukautua enemmistön mielipiteeseen.

446 2. Jos kuitenkin jostakin valtuuskunnasta näyttää jokin päätös olevan senlaatuinen, että se estäisi sen hallitusta ratifioimasta peruskirjan tai yleissopimuksen muutosta tai hyväksymästä ohjesääntöjen tarkistusta, tämä valtuuskunta voi tehdä lopullisia tai väliaikaisia varaumia tämän päätöksen suhteen. Varauman voi myös tehdä konferenssista poissa olevan jäsenen puolesta valtuuskunta, jolle asianomainen jäsen on tämän yleissopimuksen 31 artiklan mukaisesti antanut valtuudet allekirjoittaa päätösasiakirjat sen puolesta.

17. Täysistuntojen pöytäkirjat

447 1. Täysistuntojen pöytäkirjat laatii konferenssin sihteeristö, joka varmistaa, että ne jaetaan valtuuskunnille niin aikaisin kuin mahdollista, ei kuitenkaan missään tapauksessa myöhemmin kuin viisi työpäivää kokouksen jälkeen.

448 2. Pöytäkirjojen jakamisen jälkeen asianomaiset valtuuskunnat voivat kirjallisesti esittää konferenssin sihteeristölle oikeiksi katsomansa oikaisut. Tämä on tehtävä niin pian kuin suinkin. Tämä ei estä niitä esittämästä muutoksia suullisesti siinä istunnossa, jossa pöytäkirjat hyväksytään.

449 3. (1) Pöytäkirjoihin otetaan yleensä ainoastaan tehdyt esitykset ja johtopäätökset sekä niiden tärkeimmät perustelut niin suppeassa muodossa kuin mahdollista.

450 (2) Jokaisella valtuuskunnalla on kuitenkin oikeus vaatia jokaisen keskustelujen aikana esittämänsä lausuman merkitsemistä pöytäkirjaan joko pääkohdittain tai täydellisenä. Tällöin sen on kuitenkin yleensä ilmoitettava siitä puheenvuoronsa alussa helpottaakseen kertomuksen laatijoidensa työtä. Sen on itse toimitettava teksti konferenssin sihteeristölle kahden tunnin kuluessa istunnon päättymisestä.

451 4. Edellä 450 kohdassa myönnettyä lausumien pöytäkirjaan merkitsemistä koskevaa oikeutta tulee aina käyttää harkiten.

18. Komiteoiden ja alakomiteoiden yhteenvetopöytäkirjat ja toimintakertomukset

452 1. (1) Komiteoiden ja alakomiteoiden kokousten yhteenvetopöytäkirjat laatii kokousten mukaisessa järjestyksessä konferenssin sihteeristö, joka varmistaa, että ne jaetaan kyseisen kokouksen jälkeen viiden päivän kuluessa valtuuskunnille. Pöytäkirjojen on tuotava esiin keskustelujen olennaiset kohdat sekä ne eri mielipiteet, jotka on otettava huomioon, samoin kuin koko keskustelusta aiheutuvat ehdotukset ja päätökset.

453 (2) Jokaisella valtuuskunnalla on kuitenkin myös oikeus 450 kohdassa säädetyn oikeuden käyttämiseen.

454 (3) Edellä 453 kohdassa mainittua oikeutta on joka tapauksessa käytettävä harkiten.

455 2. Komiteat ja alakomiteat voivat laatia tarpeellisiksi katsomansa välitoimintakertomukset ja tarvittaessa, työnsä päätettyään, ne voivat esittää lopullisen toimintakertomuksen, jossa ne pääkohdittain toistavat lyhyesti ehdotukset ja johtopäätökset, joihin ne ovat päätyneet niiden suoritettaviksi annetuissa tutkimuksissa.

19. Pöytäkirjojen, yhteenvetopöytäkirjojen ja toimintakertomusten hyväksyminen

456 1. (1) Yleisenä sääntönä on, että täysistunnon sekä komitean tai alakomitean kunkin istunnon alussa puheenjohtaja tiedustelee, onko edellisen istunnon pöytäkirjan tai komitean tai alakomitean ollessa kysymyksessä yhteenvetopöytäkirjan suhteen huomautuksia. Näitä pidetään hyväksyttyinä, ellei mitään korjausta ole toimitettu sihteeristölle tai mitään vastalausetta esitetty suullisesti. Päinvastaisessa tapauksessa tarvittavat korjaukset tehdään pöytäkirjaan tai yhteenvetopöytäkirjaan.

457 (2) Asianomainen komitea tai alakomitea hyväksyy jokaisen väliaikaisen ja lopullisen toimintakertomuksen.

458 2. (1) Viimeisten täysistuntojen pöytäkirjat tarkastaa ja hyväksyy puheenjohtaja.

459 (2) Komitean tai alakomitean viimeisten istuntojen yhteenvetopöytäkirjat tarkastaa ja hyväksyy tämän komitean tai alakomitean puheenjohtaja.

20. Numerointi

460 1. Tarkastettavien tekstien lukujen, artiklojen ja kohtien numerot säilytetään ennallaan täysistunnossa suoritettavaan ensimmäiseen lukemiseen saakka. Lisätyt kohdat merkitään väliaikaisesti alkuperäisen tekstin lähinnä edellisen kohdan numerolla, johon lisätään ''A'', ''B'' jne.

461 2. Lukujen, artiklojen ja kohtien lopullinen numerointi annetaan toimituskomitean tehtäväksi, sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ensimmäisessä lukemisessa, mutta se voidaan täysistunnon päätöksellä uskoa myös pääsihteerin tehtäväksi.

21. Lopullinen hyväksyminen

462 Täysivaltaisten edustajien konferenssin, radioviestintäkonferenssin tai kansainvälisen televiestinnän maailmankonferenssin päätösasiakirjojen tekstit katsotaan lopullisiksi, kun täysistunto on ne hyväksynyt toisessa lukemisessa.

22. Allekirjoitus

463 Edellä 462 kohdassa tarkoitettujen konferenssien lopullisesti hyväksymät päätösasiakirjojen tekstit annetaan allekirjoitettaviksi valtuutetuille, joilla on tämän yleissopimuksen 31 artiklassa määrätyt valtuudet, jäsenmaiden ranskankielisessä aakkosjärjestyksessä.

23. Suhteet lehdistöön ja yleisöön

464 1. Virallisia tiedotuksia konferenssin työskentelystä voidaan antaa lehdistölle ainoastaan konferenssin puheenjohtajan luvalla.

465 2. Lehdistö ja yleisö voivat, siinä määrin kuin on käytännössä mahdollista, seurata konferensseja edellä 342 kohdassa tarkoitetussa valtuuskuntien johtajien kokouksessa hyväksyttyjen periaatteiden ja pääsihteerin suorittamien käytännön järjestelyjen mukaisesti. Lehdistön ja yleisön läsnäolo ei saa millään tavalla häiritä kokouksen tavanomaista työskentelyä.

466 3. Lehdistöllä ja yleisöllä ei ole pääsyä liiton muihin kokouksiin, jollei kyseinen kokous toisin päätä.

24. Vapautus maksuista

467 Konferenssin aikana valtuuskuntien jäsenillä, neuvoston jäsenten edustajilla, radio-ohjesääntölautakunnan jäsenillä, liiton pääsihteeristön ja konferenssiin osallistuvilla liiton sektorien ylimmillä virkailijoilla sekä konferenssissa avustavalla liiton sihteeristön henkilökunnalla on oikeus postin, lennättimen, puhelimen ja teleksin maksuttomaan käyttöön siinä määrin kuin sen maan hallitus, missä konferenssi pidetään, on voinut päästä tästä asiasta sopimukseen muiden hallitusten ja asianomaisten tunnustettujen telelaitosten kanssa.

33 artiklaTalous

468 1. (1) Jokainen jäsen valitsee maksuluokkansa peruskirjan 28 artiklan soveltuvien määräysten mukaisesti seuraavasta asteikosta:

40 yksikön luokka

35 yksikön luokka

30 yksikön luokka

28 yksikön luokka

25 yksikön luokka

23 yksikön luokka

20 yksikön luokka

18 yksikön luokka

15 yksikön luokka

13 yksikön luokka

10 yksikön luokka

8 yksikön luokka

5 yksikön luokka

4 yksikön luokka

3 yksikön luokka

2 yksikön luokka

1 1/2 yksikön luokka

1 yksikön luokka

1/2 yksikön luokka

1/4 yksikön luokka

1/8 yksikön luokka*

1/16 yksikön luokka*

(* vähiten kehittyneille maille siten kuin nämä ilmenevät Yhdistyneiden Kansakuntien luettelossa ja muille jäsenmaille niin kuin neuvosto päättää.)

469 (2) Edellä 468 kohdassa lueteltujen maksuluokkien lisäksi jokainen jäsen voi valita yli 40 yksikön maksuluokan.

470 (3) Pääsihteeri ilmoittaa kaikille liiton jäsenille kunkin jäsenen valitseman maksuluokan.

471 (4) Jäsenet voivat milloin tahansa valita jo hyväksymäänsä luokkaa korkeamman maksuluokan.

472 2. (1) Jokaisen uuden jäsenen tulee liittymisvuoden osalta suorittaa maksu liittymiskuukauden ensimmäisestä päivästä lukien.

473 (2) Jos jäsen irtisanoo peruskirjan ja tämän yleissopimuksen, sen on suoritettava maksu sen kuun viimeiseen päivään, jona tällainen irtisanominen tulee voimaan.

474 3. Erääntyneet maksut kasvavat korkoa liiton jokaisen tilivuoden alusta lukien 3 % (kolme prosenttia) vuodessa ensimmäisten kuuden kuukauden aikana ja 6 % (kuusi prosenttia) vuodessa seitsemännen kuukauden alusta lukien.

475 4. Seuraavia määräyksiä sovelletaan tämän yleissopimuksen 259-262 kohdassa tarkoitettujen järjestöjen ja 19 artiklan määräysten mukaisesti liiton toimintaan osallistumiseen luvan saaneiden yksiköiden suorittamiin maksuihin.

476 (1) Tämän yleissopimuksen 259-262 kohdassa tarkoitettujen järjestöjen ja muiden kansainvälisten järjestöjen, jotka osallistuvat täysivaltaisten edustajien konferenssiin, liiton sektoriin tai kansainvälisen televiestinnän maailmankonferenssiin, on osallistuttava konferenssin tai sektorin menojen suorittamiseen jäljempänä 479-481 kohdan mukaisesti soveltuvin osin, jollei neuvosto ole vapauttanut niitä siitä vastavuoroisuuden perusteella.

477 (2) Tämän yleissopimuksen 237 kohdassa tarkoitetussa luettelossa mainitun yksikön tai järjestön on osallistuttava sektorin menojen suorittamiseen jäljempänä 479 ja 480 kohdan mukaisesti.

478 (3) Tämän yleissopimuksen 237 kohdassa tarkoitetussa luettelossa mainitun yksikön tai järjestön, joka osallistuu radioviestintäkonferenssiin, kansainvälisen televiestinnän maailmankonferenssiin tai sellaisen sektorin konferenssiin tai kokoukseen, jonka jäsen se ei ole, on osallistuttava konferenssin tai kokouksen menojen suorittamiseen jäljempänä 479 ja 481 kohdan mukaisesti.

479 (4) Edellä 476, 477 ja 478 kohdassa mainitut maksuosuudet perustuvat vapaaseen valintaan edellä 468 kohdan maksuluokka-asteikosta, lukuunottamatta liiton jäsenille varattuja maksuluokkia 1/4, 1/8 ja 1/16 (jälkimmäistä poikkeusta ei sovelleta televiestinnän kehityssektorilla). Pääsihteerille on ilmoitettava valitusta maksuluokasta. Asianomainen yksikkö tai järjestö voi milloin tahansa valita jo hyväksymäänsä luokkaa korkeamman maksuluokan.

480 (5) Maksuosuusyksikön suuruudeksi vahvistetaan 1/5 liiton jäsenten maksuosuusyksiköstä kunkin asianomaisen sektorin kulujen kattamiseksi. Näitä maksuosuuksia pidetään liiton tulona. Ne kasvavat korkoa 474 kohdan määräysten mukaan.

481 (6) Se maksuosuuden suuruus yksikköä kohti, joka konferenssin tai kokouksen kulujen kattamiseksi on maksettava, vahvistetaan jakamalla kyseessä olevan konferenssin tai kokouksen budjetin kokonaismäärä niiden yksiköiden kokonaismäärällä, jonka jäsenet suorittavat osuutenaan liiton menoista. Maksuosuuksia pidetään liiton tulona. Ne kasvavat korkoa kuudennestakymmenennestä päivästä lukien tilien esittämisestä 474 kohdassa mainitun korkokannan mukaan.

482 (7) Vähennykset maksuyksiköiden lukumäärässä sallitaan vain peruskirjan 28 artiklan soveltuvissa määräyksissä annettujen periaatteiden mukaisesti.

483 (8) Irtisanottaessa osallistuminen jonkin sektorin työskentelyyn tai kyseisen osallistumisen päättyessä (katso tämän yleissopimuksen 240 kohta) maksusuoritus on tehtävä sen kuukauden viimeiseen päivään, jona tällainen irtisanominen tulee voimaan.

484 5. Pääsihteeri määrää julkaisujen myyntihinnan ottaen huomioon, että julkaisujen myyntitulojen tulisi yleensä peittää niiden monistus- ja jakelukustannukset.

485 6. Liitto pitää yllä varatiliä saadakseen käyttöpääomaa välttämättömien menojen peittämiseksi ja ylläpitääkseen riittävää käteisvarantoa, jotta lainanottoon turvautumista voitaisiin mahdollisimman pitkälle välttää. Neuvosto päättää vuosittain varatilin suuruuden odotettavissa olevien tarpeiden perusteella. Jokaisen kaksivuotisen varainhoitokauden lopussa kaikki tuloarvion ylijäämä, jota ei ole käytetty tai sidottu, siirretään varatilille. Tämän tilin muut yksityiskohdat on selostettu talousohjesäännössä.

486 7. (1) Pääsihteeri voi yhteisymmärryksessä koordinointikomitean kanssa hyväksyä vapaaehtoisia maksusuorituksia käteisenä tai luonnossa, jos kyseisiin vapaaehtoisiin maksusuorituksiin liittyvät ehdot ovat yhdenmukaisia, soveltuvin osin, liiton tavoitteiden ja ohjelmien ja konferenssin hyväksymien ohjelmien sekä talousohjesäännön kanssa, johon sisältyy erityismääräyksiä tällaisten vapaaehtoisten maksusuorituksien hyväksymisestä ja käytöstä.

487 (2) Pääsihteerin on ilmoitettava tällaisista vapaaehtoisista maksusuorituksista neuvostolle varainhoitoa koskevassa toimintakertomuksessaan sekä tiivistelmässä, johon on merkitty kussakin tapauksessa jokaisen vapaaehtoisen maksusuorituksen alkuperä, ehdotettu käyttötarkoitus ja sen suhteen toteutetut toimet.

34 artiklaKonferenssien taloudellinen vastuu

488 1. Ennen taloudellisia vaikutuksia merkitsevien ehdotusten hyväksymistä tai päätösten tekemistä liiton konferenssien on otettava huomioon kaikki liiton talousarviota koskevat määräykset, jotta varmistettaisiin, etteivät ne aiheuta niiden määrärahojen ylittämistä, jotka neuvosto on valtuutettu hyväksymään.

489 2. Ainoatakaan konferenssin päätöstä ei saa panna täytäntöön, jos se aiheuttaa suorasti tai epäsuorasti kulujen nousun yli määrärahojen, jotka neuvosto on valtuutettu hyväksymään.

35 artiklaKielet

490 1. (1) Liiton konferensseissa ja kokouksissa voidaan käyttää muitakin kuin peruskirjan 29 artiklan soveltuvissa määräyksissä mainittuja kieliä,

491 a) jos pääsihteerille tai asianomaisen toimiston johtajalle tehdään yhden tai useamman lisäkielen suullista tai kirjallista käyttöä koskeva hakemus, edellyttäen, että hakemuksen tehneet taikka sitä kannattaneet jäsenet suorittavat näin aiheutuneet lisäkustannukset,

492 b) jos jokin valtuuskunta itse järjestää suullisen käännöksen suorittamisen omalla kustannuksellaan omasta kielestään jollekin peruskirjan 29 artiklan soveltuvissa määräyksissä mainituista kielistä.

493 (2) Edellä 491 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa pääsihteeri tai asianomaisen toimiston johtaja suostuu tehtyyn anomukseen, siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista, hankittuaan ensin asianomaisilta jäseniltä sitoumuksen, että ne maksavat aiheutuneet kustannukset asianmukaisesti takaisin liitolle.

494 (3) Edellä 492 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa asianomainen valtuuskunta voi lisäksi niin halutessaan järjestää omalla kustannuksellaan suullisen kääntämisen omalle kielelleen jostakin peruskirjan 29 artiklan soveltuvassa määräyksessä mainitusta kielestä.

495 2. Kaikki peruskirjan 29 artiklan soveltuvissa määräyksissä mainitut asiakirjat voidaan julkaista muilla kuin näissä määräyksissä mainituilla kielillä, edellyttäen että ne jäsenet, jotka sitä pyytävät, sitoutuvat suorittamaan kaikki siitä aiheutuvat kääntämis- ja julkaisemiskustannukset.

36 artiklaMaksut ja maksuttomat palvelut

496 Televiestinnästä perittäviä maksuja sekä määrätyissä tapauksissa maksuttomia palveluja koskevat määräykset annetaan hallinnollisissa ohjesäännöissä.

37 artiklaTilien laatiminen ja selvittäminen

497 1. Kansainvälisten tilien selvittäminen katsotaan juoksevaksi tilitapahtumaksi ja suoritetaan asianomaisen jäsenen senhetkisten kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti tapauksissa, joissa asianomainen hallitus on asiasta jotain sopinut. Milloin asiasta ei ole sovittu, eikä peruskirjan 42 artiklan mukaisia erikoissopimuksia ole tehty, tilit selvitetään hallinnollisten ohjesääntöjen mukaisesti.

498 2. Jäsenten hallinnot sekä kansainvälisiä televiestintäpalveluja hoitavat tunnustetut telelaitokset sopivat saataviensa ja velkojensa määrästä.

499 3. Edellä 498 kohdassa mainittuja saatavia ja velkoja koskevat tilitykset on laadittava hallinnollisten ohjesääntöjen määräysten mukaisesti, ellei asianomaisten sopimuspuolten välisissä erikoissopimuksissa ole toisin määrätty.

38 artiklaValuuttayksikkö

500 Ellei jäsenten välillä ole tehty erityissopimusta, käytetään kansainvälisten telepalvelujen maksujen laskennassa ja kansainvälisten tilien selvityksessä

- joko Kansainvälisen valuuttarahaston valuuttayksikköä

- tai kultafrangia

kumpaakin siten kuin ne on määritelty hallinnollisissa ohjesäännöissä. Soveltamista koskevat määräykset on annettu Kansainvälisen televiestintäohjesäännön I liitteessä.

39 artiklaAsemien välinen viestintä

501 1. Siirtyvää radioviestintäliikennettä hoitavat asemat ovat velvollisia tavallisen työnsä puitteissa olemaan vastavuoroisesti radioyhteydessä toisiinsa riippumatta siitä, mitä radiojärjestelmää ne käyttävät.

502 2. Jotta tieteelliselle edistykselle ei asetettaisi esteitä, edellä 501 kohdassa annetut määräykset eivät kuitenkaan saa estää sellaisen radiojärjestelmän käyttämistä, joka ei pysty olemaan yhteydessä muihin järjestelmiin, edellyttäen, että yhteensoveltumattomuus johtuu järjestelmän erikoisluonteesta ja että sitä ei ole otettu käyttöön yksinomaan asemien välisen viestinnän ehkäisemiseksi.

503 3. Edellä 501 kohdan määräyksistä riippumatta jollekin asemalle voidaan antaa tehtäväksi rajattu kansainvälinen telepalvelu, jonka määrää palvelun tarkoitus tai muut käytetystä radiojärjestelmästä riippumattomat seikat.

40 artiklaSalakieli

504 1. Valtionsähkeet ja virkasähkeet voidaan lähettää salakielellä kaikissa yhteyksissä.

505 2. Yksityissähkeitä voidaan lähettää salakielellä kaikkien jäsenten välillä lukuun ottamatta niitä jäseniä, jotka ovat pääsihteerin kautta ilmoittaneet, etteivät ne hyväksy salakieltä tässä viestintälajissa.

506 3. Jäsenten, jotka eivät salli salakielisiä yksityissähkeitä lähetettävän alueelleen tai alueeltaan, on kuitenkin hyväksyttävä niiden kauttakulku lukuun ottamatta peruskirjan 35 artiklassa mainittuja palvelujen keskeytystapauksia.

41 artiklaVälimiestuomio: menettelytapa (ks. peruskirjan 56 artikla)

507 1. Välimiesmenettelyyn vetoavan osapuolen on pantava asia vireille ilmoittamalla toiselle riitapuolelle alistavansa asian välimiestuomiolla ratkaistavaksi.

508 2. Riidan osapuolet päättävät yhteisesti sopien, onko välimiehinä käytettävä henkilöitä, hallintoja vai hallituksia. Jos riitapuolet yhden kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin ilmoitus riidan alistamisesta välimiestuomiolla ratkaistavaksi annettiin, eivät ole voineet päästä tästä yksimielisyyteen, valittakoon välimiehiksi hallitukset.

509 3. Jos välimiehinä käytetään henkilöitä, näillä ei saa olla minkään riidan osapuolen kansallisuutta eivätkä ne saa asua riidan osapuolina olevissa maissa tai olla niiden palveluksessa.

510 4. Jos välimiehinä käytetään hallituksia tai näiden hallintoja, nämä on valittava sellaisten jäsenten keskuudesta, jotka eivät ole osapuolina riitakysymyksessä, mutta jotka ovat liittyneet siihen sopimukseen, jonka soveltamisesta on syntynyt erimielisyyttä.

511 5. Kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin ilmoitus riidan alistamisesta välimiestuomiolla ratkaistavaksi on saatu, kumpikin osapuoli nimeää välimiehen.

512 6. Jos riitakysymys koskee useampaa kuin kahta osapuolta, kumpikin niistä kahdesta riidan osapuolten ryhmästä, joilla on yhteiset edut riitakysymyksessä, nimeää välimiehen 510 ja 511 kohdassa mainitun menettelytavan mukaan.

513 7. Näin nimetyt kaksi välimiestä valitsevat kolmannen välimiehen, jonka on täytettävä, mikäli välimiehet ovat henkilöitä eivätkä hallituksia tai hallintoja, 509 kohdassa mainitut ehdot ja lisäksi oltava eri kansallisuutta kuin sanotut kaksi välimiestä. Elleivät välimiehet pääse yksimielisyyteen kolmannen välimiehen valinnasta, kumpikin välimies ehdottaa kolmatta henkilöä, jota riitakysymys ei koske. Liiton pääsihteeri ratkaisee arvalla, kumpi näistä tulee valituksi kolmanneksi välimieheksi.

514 8. Riidan osapuolet voivat antaa yhden ainoan yhteisesti nimetyn välimiehen ratkaista heidän riitansa, vaihtoehtoisesti he voivat myös nimetä kumpikin oman välimiehensä ja pyytää pääsihteeriä arvalla ratkaisemaan, kumman näin valituista henkilöistä on yksin toimittava välimiehenä.

515 9. Välimies tai -miehet saavat vapaasti päättää välimiesmenettelyn ajan ja siinä noudatettavat menettelytapasäännöt.

516 10. Yhden ainoan yhteisesti valitun välimiehen päätös on lopullinen ja riidan osapuolia sitova. Jos välimiehiä on useampia kuin yksi, on päätös, jota välimiesten enemmistö kannattaa, lopullinen ja riidan osapuolia sitova.

517 11. Kukin riidan osapuoli suorittaa ne kulut, jotka riitakysymysten tutkiminen ja välimiesmenettelyn järjestäminen sille on tuottanut. Muut kuin edellä mainitut välimiestuomiosta aiheutuneet kustannukset jaetaan riitapuolten kesken tasan.

518 12. Liitto antaa käytettäväksi kaikki riitakysymystä koskevat tiedot, joita välimies tai -miehet voivat tarvita. Mikäli riidan osapuolet niin sopivat, ilmoitetaan välimiehen tai välimiesten päätös pääsihteerille viitteeksi tulevia tapauksia varten.

42 artiklaTämän yleissopimuksen muuttamista koskevat määräykset

519 1. Liiton jäsen voi esittää tähän yleissopimukseen muutoksia. Jotta muutosehdotukset voitaisiin ajoissa jakaa kaikille liiton jäsenille tarkistettaviksi, ne on toimitettava pääsihteerille viimeistään kahdeksan kuukautta ennen täysivaltaisten edustajien konferenssille määrättyä alkamispäivää. Pääsihteeri toimittaa muutosehdotukset kaikille jäsenille mahdollisimman ajoissa, mutta viimeistään kuusi kuukautta ennen mainittua päivämäärää.

520 2. Liiton jäsen tai valtuuskunta voi kuitenkin koska tahansa täysivaltaisten edustajien konferenssin aikana esittää muutoksen 519 kohdan mukaisesti jätettyyn muutosehdotukseen.

521 3. Täysivaltaisten edustajien konferenssin täysistunnon päätösvaltaisuus tähän yleissopimukseen tai sen muutosehdotukseen tehtävän muutoksen käsittelyä varten edellyttää, että yli puolet täysivaltaisten edustajien konferenssiin valtuutetuista valtuuskunnista on läsnä.

522 4. Muutoksen hyväksyminen joko sellaisenaan tai muutettuna edellyttää, että yli puolet täysivaltaisten edustajien konferenssiin valtuutetuista ja äänioikeutetuista valtuuskunnista hyväksyy sen täysistunnossa.

523 5. Ellei tämän artiklan edellä olevista kappaleista, joita sovelletaan yli muiden, muuta johdu, sovelletaan tässä yleissopimuksessa annettuja yleisiä määräyksiä konferensseista sekä konferenssien ja muiden kokousten työjärjestyksestä.

524 6. Täysivaltaisten edustajien konferenssin tähän yleissopimukseen hyväksymät muutokset tulevat voimaan yhtenä kokonaisuutena yhden muutosasiakirjan muodossa konferenssin vahvistamana päivänä niiden jäsenten kesken, jotka ovat tallettaneet sekä tätä yleissopimusta että muutosasiakirjaa koskevat ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjansa ennen kyseistä päivää. Muutosasiakirjan ratifiointi tai hyväksyminen tai siihen liittyminen eivät voi koskea vain osaa siitä.

525 7. Edellä 524 kohdan määräyksistä riippumatta täysivaltaisten edustajien konferenssi voi päättää, että tämän yleissopimuksen muutos on välttämätön peruskirjaan tehtävän muutoksen toteuttamiseksi. Siinä tapauksessa tähän yleissopimukseen tehtävä muutos ei saa tulla voimaan ennen peruskirjan muutoksen voimaantuloa.

526 8. Pääsihteeri ilmoittaa kaikille jäsenille jokaisesta ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjan tallettamisesta.

527 9. Muutosasiakirjan tultua voimaan tämän yleissopimuksen ratifiointi, hyväksyminen ja siihen liittyminen peruskirjan 52 ja 53 artiklan mukaisesti tarkoittavat muutettua yleissopimusta.

528 10. Muutosasiakirjan tultua voimaan pääsihteeri toimittaa sen Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristöön rekisteröitäväksi Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti. Peruskirjan 241 kohta koskee myös mainittuja muutosasiakirjoja.